Podcasts about saaren

Syrjähyppy Espanjan temppareihin on sanalla sanoen SAIRAS. Saaren emännät ovat täydessä psykoosissa ja isännät huutavat. Petollisissa Mandimain intuitiiviset aistit inspiroivat Annikan kertomaan uusista telepaattisista noidan kyvyistään. Love Islandissa puidaan leipien äärellä herännyttä mustasukkaisuuskohua ja kehujen tärkeyttä. Tämä on vain osa tuoreimmasta Ihan oikeesti -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Brittifutispodcastissa kyseenalaistetaan pitäisikö Thomas Tuchelin valmentaa Englantia. Toisessa osassa sumuisten saarien suomalaiskatsaus. Lopun Fish and chips -kulmausta unohtamatta.*Mikä on Thomas Tuchelin suunnitelma maailmanmestaruuteen? (02:55)*Sumuisten saarten suomalaiskatsaus (29:00)*Fish and Chips (48:40)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 24.3.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle 

Veikka on saanut vauvan ja Pontus on viettänyt kevään maaseudulla. Hallitus leikkaa, kartanoita vallataan ja kansanmurhat jatkuvat, mutta MMV:ssä eletään harvinaista onnen aikaa. Miksi lukea ranskalaista teoriaa kun jo vauvalla on syntytieto elämän salaisista yhteyksistä? Onko vauva kommunistinen eläin? Ainakin yhteiskunta yhtä aikaa tukee vanhempia vähemmän ja vaatii vanhemmilta enemmän. Veikan muita vauvakuulumisia: imetyspropagandassa on kirkon piirteitä, isän/kumppanin asema neuvolassa ja sairaalassa on kapeahko, ja lasta sukupuolitetaan syntymästä lähtien. Saaren kartanon residenssissä yhdeksän ihmistä eli yhdessä, teki taidetta ja oli onnellisia. Onko hyvinvoinnin edellytys aristokraattinen säätyläiselo puutarhureineen, vai riittääkö tekeminen, toimeentulo ja suuri määrä ulkoilua? Osiossa käsitellään taiteen käytäntöjä henkilöesittelyjen kautta: Arttu Isotalo https://www.instagram.com/olenartu/ Silja Tuovinen http://www.siljatuovinen.com Yujie Zhou https://yujiezhou.xyz Kai Mata https://www.instagram.com/kaimatamusic Elina Niinivaara Jonas Hocherman https://jonashocherman.wixsite.com/website Lada Suomenrinne https://www.suomenrinne.com/ Va-Bene Elikem Fiatsi https://www.crazinistartist.com/ Mikä internetiä vaivaa? -lukupiiri alkaa Patreonissa 17.5., ensimmäinen jakso äänitetään livenä kirjan julkkareissa, Bar Limbo 16.5. kello 18 alkaen. Julkkareissa myydään kirjaa erikoishintaan ja DJ Kridlokk käy vetämässä muutaman biisin. Liity lukupiiriin: https://patreon.com/mikameitavaivaa Nykytanssiosuudessa tarkastellaan Alen Nsambun ja työryhmän teosta NEON BEIGE, joka on äveriäs kokoelma haaveilua, katsekontaktia, tanssia, laulua, sketsejä, sukupuolellista liukumista, ballroom show'ta ja ilottelua kesäöisessä teatteriusvassa. Osio on tehty yhteistyössä Uuden tanssin keskus Zodiakin kanssa. https://www.zodiak.fi/en/programme/neon-beige

Veikka ja Pontus ovat päätyneet erilleen jakson alussa ja löytävät samaan studioon jakson loppupuolella. He puhuvat ääniviesteissä alueellisista eroista sekä sitä, kuinka luokat liikkuvat. Suomessa on tapana katsoa kohti keskusta, oli se Helsinki tai hallitus. Keskusta käskee ja valaisee muuta maata, mutta keskuksesta käsin ei näe muualle kovin hyvin. Mitä näkee Turusta tai maaseudun merenrannalta? Pitäisikö koko luokkajärjestelmä tuhota sen sijaan että puhutaan “sosiaalisesta liikkuvuudesta”? Miten toimia syrjäseutujen pikkuporvareiden kanssa? Veikka etsii itseään Turussa näiden kysymysten kanssa. Pontus makaa Saaren kartanon sängyssä ja miettii tosissaan olemista sekä sitä, onko kukaan “ansainnut” mitään omalla työllään. Nykytanssiosuudessa tarkastellaan Esa Kirkkopellon vahvan käsitteellistä teosta Saatana on kuollut. Ilmassa on postsatanistisen ajan riivausta ilman riivaajaa. Zelda-harppumusiikki soi, salin katosta roikkuu tuplapentagrammi, ja Jorma Uotinen kuolee heti alussa VHS-videolla. Miten ruumiit voisivat oppia olemaan yhdessä ilman hyvää ja pahaa? Osio on tehty yhteistyössä Uuden tanssin keskus Zodiakin kanssa. Jaksossa mainittuja asioita: Asta Leppä: Vapaa ahdistumaan https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010261904.html Zodiak Presents -podcast: https://open.spotify.com/episode/3BXjxdNya3LSELGEaCxXyA?si=jht6nBiKSZOy0fC53DMiVw Pontus Purokuru: Kapitalistinen realismi ja usko yhteiseen https://komeetta.info/2024/03/28/kapitalistinen-realismi-ja-usko-yhteiseen https://www.zodiak.fi/fi/ohjelmisto/saatana-kuollut 11.4. Ilmestyvä Purokuru & Lahtinen: Mikä internetiä vaivaa? [ENNAKKOTILAUS -25 %] https://kirja.fi/collections/pontus-purokuru/products/mika-internetia-vaivaa-9789523521957 Toukokuussa alkava Mikä internetiä vaivaa -lukupiiri: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

1800-luvun lopussa pohjoisnapaa pyrittiin valloittamaan samankaltaisella kiihkolla kuin Mount Everestiä 1950-luvulla ja Kuuta 1960-luvulla. Arktisen alueen olosuhteet olivat kuitenkin armottomat, ja ymmärrys Maan napaseuduista oli puutteellista. Ilmailusta kiinnostunut ruotsalainen insinööri Salomon August Andrée päätti kokeilla jotain ennenkuulumatonta ja pyrkiä pohjoisnavalle vetykaasupallolla lentäen. Ilmailualakin oli vasta kehittymässä, mutta vetykaasupallo oli yksi aikakauden uraauurtavista keksinnöistä. Andrée sai rinnalleen kaksi muuta maanmiestä, Knut Frænkelin ja Nils Strindbergin, ja niin sai alkunsa Andréen retkikunta – retkikunta, jonka jäseniä pidettiin kansallissankareina jo ennen matkaanlähtöä. Retkikunta nousi ilmaan heinäkuussa 1897, mutta lento ei sujunut suunnitelmien mukaan. Kansallissankareista kouliintui selviytymistaistelijoita, joiden jäänteet löydettiin vasta 33 vuotta myöhemmin. Tarinan toisessa osassa käsitellään retkikunnan löytymistä ja teorioita siitä, mikä miesten kohtaloksi lopulta koitui. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1mwtMtovYrTbXmOfa7lFFy0CHuPTsUf-F/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Jakso käsittelee yhtä Suomen historian tunnetuinta vuosilukua ja sen tapahtumaa, nimittäin Pähkinäsaaren rauhaa vuodelta 1323. Mikä tämä kuuluisa rauha oli, miksi se solmittiin ja mitä seuraamuksia sillä oli? Pohdimme jaksossa, seurasiko Pähkinäsaaren rauhasta konkreettinen raja silloisen Ruotsin ja Novgorodin välille, ja oliko tuo raja maantieteellinen vai kenties kulttuurinen. Keskustelemme myös, mikä tekee juuri Pähkinäsaaren rauhasta niin tunnetun ja muistetun, ja mitä tämä kertoo muistamisen politiikasta. Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen sekä Turun yliopiston keskiajan historian dosentti Reima Välimäki. Tämä on podcastin virallinen #ykskolkakskol -jakso! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #86 Pähkinäsaaren rauha, itärajan historiaa ja muistipolitiikkaa →

Aristoteleen kantapäässä on pähkinä purtavana, kun tarkastellaan 700 vuotta täyttävän Pähkinäsaaren rauhan rajan merkitystä suomen kieleen. Suomen kielen ja suomalaisugrilaisen kielen dosentit Outi Vesakoski ja Tommi Kurki avaavat, miten historian kulku on vaikuttanut kirjakielen ja murrerajojen kehitykseen. Ohjelmassa selvitetään myös, missä ollaan, kun ollaan kuivilla vesillä. Toimittaja on Pasi Heikura.

Miltä Ukrainan sota näyttää Venäjän näkökulmasta? Mitä Vlamir Putin tavoittelee ja mikä on strategia? Haastateltavana Ulkopoliittisen institituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Putin on Saaren mukaan tehnyt suuren virhearvion, ja sen mittakaava alkaa hahmottua. Putin odotti helppoa ja nopeaa sotaa. "Näyttää siltä, että Venäjä pyrki pysäyttämään pitkäaikaisen trendin voimakeinoin. Näyttää, että sota on vain nopeuttanut sitä kehityssuuntaa, että Ukraina, Moldova ja Georgia pyrkivät entistä kovemmin kohti Eurooppaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, eli juuri päinvastoin, mikä oli sodan poliittinen päämäärä sen alkaessa Putinin näkökulmasta", Saari kertoo. Venäjän uskollinen liittolainen Valko-Venäjä näyttää haluavan pitää yllä suhteita Eurooppaan ja Ukrainaan, koska se tänään suostui viljakuljetuksiin Ukrainasta Eurooppaan. Saari korostaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän suhteissa on aina ollut ristiriitoja. "Valko-Venäjä on myös kärsinyt tästä sodasta todella paljon", hän toteaa. Saari nostaa esiin myös Armenian, joka on ennen ollut Venäjän liittolainen, mutta on avoimesti kritisoinut Venäjää. "On veikattu väärää hevosta", hän kuvailee Venäjän liittolaisten ahdinkoa. Venäjä on Ukrainassa alakynnessä ja liittolaiset eivät ole sen puolella enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Saari arvioi, että Ukraina voittaa sodan jo vuoden 2023 aikana. Toimittajana on Linda Pelkonen.

1950-luvulta asti Suomea puhuttanut Kyllikki Saaren murha oli tämänkertaisen Kurja juttu -jakson aiheena. Pinja ei tiennyt tästäkään etukäteen mitään! Auli Kyllikki Saari katosi kotimatkallaan ja löytyi kuukausien kuluttua suohaudasta. Vielä tänäkin päivänä ihmisten huulilla on yksi kysymys, kuka murhasi Kyllikki Saaren?

Hyvinvointi ja itsensä näköisen elämän eläminen ovat yleisiä tavoitteita. Monesti kuitenkin tarvitsee tapahtua jotain pysäyttävää, ennen kuin elämää alkaa todella elämään heittäytyen ja hyvinvointia tuottavia asioita tehden. Elämä tapahtuu kuitenkin nyt. Tähän suureen teemaan pureudutaan uusimmassa podcast-keskustelussani vapaataiteilija, kirjailija Oskari Saaren kanssa. Puhumme elämästä ja kuolemasta Saaren uusimman kirjan teeman mukaisesti. Aki Hintsa - Tänään olen elossa: Kuolevan miehen päiväkirja (WSOY, 2021) on saanut aikaan palautevyöryn, sillä kirja on koskettanut monia syvästi. Kirja kertoo Hintsan tarinan taistelusta syöpää vastaan, ja lopulta yhden miehen tarinan kuolemasta. Keskustelemme podcastissa Saaren kirjasta ja sen kirjoittamisen prosessista. Kuoleman teema vie lopulta lohdullisesti elämästä iloitsemisen ja täysillä elämisen äärelle. Vapaataiteilija Oskari Saari tunnetaan kirjojen lisäksi muun muassa tuottajana, urheilutoimittajana ja Formula 1 -selostajana. Tutustu Saaren kirjoihin täällä: https://www.wsoy.fi/kirjailija/oskari.... Ammatiltani olen laillistettu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/ Twitteristä löydät minut nimellä Ilona Rauhala https://twitter.com/IlonaRauhala Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi Itsensä kehittämisen yhteisöt: https://www.palomacoaching.fi

Tässä jaksossa haastattelemme jo ensimmäiseltä kaudelta tuttua, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriä, lääketieteen tohtori Leena Rahkosta. Leena on tehnyt väitöskirjan koskien ennenaikaista synnytystä ja tuleekin kertomaan siitä meille nyt kaiken! Käymme jakson alussa läpi määritelmät ennenaikaiselle synnytykselle ja keskosuudelle. Pohdimme voiko ennenaikaista synnytystä ennustaa tai estää. Mitä syitä ennenaikaiselle synnytykselle on löydetty? Mitä merkkejä uhkaava ennenaikainen synnytys antaa? Miten ennenaikaista synnytystä estetään ja hoidetaan? Jakson lopussa haastattelemme myös vastasyntyneiden teho-osasto Saaren sairaanhoitaja Minna Nuolivirtaa. Minna kertoo meille kaiken ennenaikaisena syntyneen vauvan hoidosta teho-osastolla syntymän jälkeen! Kätilön kahvitunnilla keskustellaan rennosti mutta rohkeasti naisen elämänkaaren eri vaiheista: lisääntymisterveydestä, hedelmällisyydestä, lapsettomuudesta, raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta. Keskustelemme myös seksistä ja seksuaalisuudesta sekä arkaluontoisista asioista ja tabuista. Ensimmäisen kauden aiheena oli synnytys ja toisella kaudella keskustelemme raskaudesta. Seuraathan meitä myös instassa nimellä @katilonkahvitunti. Podcastin takana ovat kätilöt Heidi Eloranta ja Ulla Karhu. Podcastin musiikki www.zapsplat.com.

Vieraina pääanalyytikko Antti Saari OP:sta ja analyytikko Sauli Vilén Inderesiltä. Helsingissä on jälleen takana yksi odotuksia parempi tuloskausi, kertoo Antti Saari. OP:n seuraamien suomalaisyhtiöiden liikevaihdot kasvoivat heinä-syyskuussa 14 prosenttia, ja liikevoitot 33 prosenttia. Saaren mukaan kustannusinflaation vaikutukset jäivät kesällä vähäisiksi, mutta yritysten näkymissä on nyt varovaisuutta melkein kautta linjan. Päälistalle ja First North -markkinapaikalle on tänä vuonna tullut jo parikymmentä uutta yhtiötä. Niiden menestystä on liian aikaista arvioida, mutta listautuneiden yhtiöiden laatu on ollut pääosin ihan hyvä, sanoo Sauli Vilén. Yksi uusista First North -yhtiöistä on lokakuussa listautunut Inderes, jolle pörssi on Vilénin mukaan luonteva koti. Toimittajana Mikko Jylhä.

Vuonna 1965 kuusi koulupoikaa Tongan saaristovaltiosta haaksirikkoutui autioituneelle ʻAtan saarelle, eikä heitä löydetty viiteentoista kuukauteen. Millainen on tarina "tosielämän Kärpästen herrasta" ja miten kuusi teiniä selviytyi karulla ja kallioisella saarella yli vuoden? Uudessa jaksossa kerron teille selviytymistarinasta, joka tapahtui kauan sitten, mutta joka on kaivettu esille vasta hiljattain. Keitä olivat Tongan haaksirikkoiset? * Dokumenttipätkä, "Six Tongan Castaways in Ata Island | OLD DOCUMENTARY CHANNEL 7" https://www.youtube.com/watch?v=qHO_RlJxnVI Kolo esittelemässä rakentamaansa soitinta ja muistelemassa säveltämäänsä laulua, 2015: https://www.youtube.com/watch?v=0CbyVNUuDYw Merikapteeni Peter Warnerin haastattelu: https://www.youtube.com/watch?v=tT1C4BSRzak

Vieraana ei enempää eikä vähempää, kuin tämän maan historian paras etumies. Eko on nähnyt pesäpallon evoluution melko läheltä viime vuosikymmeninä ja avaa avoimesti kokemuksiaan ja ajatuksiaa. Saaren Sulttaani, Saaren pieni suuri mies, Sutkin mukaan ”kanantaluttaja” ja mitä näitä nyt on. Jaksossa aihetta siitä, kuinka pihapelit ovat jällen kerran luoneet pohjan tälle hienolle uralle, entä miten Eko ajoi 2006 välierissä Puntolla rekkaa päin tai lyökö Eko lujempaa mitä Kurikka heittää. Ei muuta kun jakso kuunteluun. Sieltä löytyy vastaukset. 3.37 Keisarin mestaruussarjan osakilpailu 6.55 Historian parhaan etupelaajan tarina 55.22 Alkulämmittely kysymykset 60.28 Pesiksen evoluutio Ekon aikakaudella 89.01 Tritanium special feat. Puhtimäki 94.25 Testitulokset 102.04 Pesis-Suomi-Pesis tulkkaukset 111.30 Legendaarin kummien ja kummipojan kysymysosio 122.10 Vaatemyynti.fi arvonnan ohjeet

Chegamos ao décimo episódio da Parada Cultural das Nações, série especial do podcast do site NERVOS que propõe um desfile de delegações, tal qual o da Cerimônia de Abertura das Olimpíadas – a próxima edição, a de Tóquio 2020, está marcada para acontecer no dia 23 de julho de 2021, ainda que haja muita incerteza sobre sua realização. Só que, em vez de atletas, passam por aqui os destaques artísticos, como os filmes e músicos iranianos e iraquianos que são abordados desta vez. Confira, então, um breve panorama da história olímpica do Irã e do Iraque, bem como conhecer quem são aqueles que levam a cultura dessas duas nações vizinhas no Oriente Médio para além-fronteiras. Ouça no lugar que você quiser: SoundCloud | Spotify | Deezer | iTunes | Google Podcasts | Orelo | Feed | Download Parada Cultural das Nações #10 > A partir de 10s Irã > A partir de 59s - Porta-bandeira: O Apartamento (2016), segundo filme de Asghar Farhadi premiado com um Oscar - Destaques: os filmes 3 Faces (2018), de Jafar Panahi, e Não Há Mal Algum (2020), de Mohammad Rasoulof; e os cantores Shadmehr Aghili, Kamyar, Saaren, Behnam Bani e Chaartaar, o rapper Tohi, a artista Niaz Nawab e as bandas Damahi, Daal Band e Dang Show - Citados: os longa Nassereddin Shah, Actor-e Cinema / Once Upon a Time, Cinema (1992), de Mohsen Makhmalbaf; Dokhtar-e Lor (1933), de Ardeshir Irani; Gosto de Cereja (1997), de Abbas Kiarostami; Taxi Teerã (2015), de Jafar Panahi; A Separação (2011), de Asghar Farhadi; e Manuscritos Não Queimam (2013), de Mohammad Rasoulof Iraque > A partir de 5min20s - Porta-bandeira: o cantor Ali Saber, com seu recente hit "Maaqoula" - Destaques: os filmes The Journey (2017), de Mohamed Al-Daradji; The Deminer (2017), de Hogir Hirori e Shinwar Kamal; A Vida na Estrada (2020), de Sidra Rezwan, Salva Soleiman Sedo, Ekhlas Heydar Samubud e Adnan Faroq; os cantores Nour Al Zaim e Ahmed Al Maslawi, e as cantoras Aseel Hameem, Dumooa Tahseen e Rahma Riad - Citados: os longas Bekas (2012), de Karzan Kader; Minha Doce Pepper Land (2013), de Huner Saleem; e Memories on Stone (2014), de Shawkat Amin Korki; os oudistas Ahmed Mukhtar e Munir Bashir, o violonista Ilham al-Madfai, o cantor Kadim Al Sahir e o DJ MoCity Encerramento > A partir de 8min44s Confira a transcrição completa deste podcast no site: https://www.nervos.com.br/post/paradaculturaldasnacoes10-ira-iraque *Músicas presentes no podcast: “Brazilian Fantasy (Standard Version)”, de Alexandre de Faria; “Sorude Mellije Džomhurije Eslamije Iran” (Hino do Irã), de Hassan Riahi; “Sooper Estar-E Man (My Superstar)”, de Damahi; “Mawtini” (Hino do Iraque), de Ibrahim Touqan e Muhammad Fuliefil; e “Maaqoula”, de Ali Saber

Keskustelemassa osakestrategi Juha Kinnunen Inderesiltä ja pääanalyytikko Antti Saari OP:sta. Päättynyt tuloskausi oli käsittämättömän vahva, ja Helsingin pörssin keskivertoyhtiön tuloskasvu tammi-maaliskuussa oli 35 prosenttia, pohjustaa Antti Saari. Teollisuus ja finanssisektori nauttivat jo nousukaudesta, kotimarkkinayhtiöt hyötyvät kotoilubuumista ja yhtiöiden tekemät koronasäästöt vaikuttavat edelleen, hän kertoo. Saaren mukaan kurssinousun ajurit ovat kuitenkin vähissä - seuraava tasokorjaus ylöspäin on mahdollinen, jos Q2 on jälleen todella hyvä. Tuloskausi oli Helsingissä täysin poikkeuksellinen, luonnehtii Juha Kinnunen. Hän kertoo, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa ollaan menty lujaa yli ennusteista - S&P 500 -yhtiöiden tuloskasvu on noin viisikymmentä prosenttia. Q1-luvut antavat Kinnusen mielestä toivoa, että paikoin hurjiksi kohonneet arvostustasot voidaan kuroa umpeen. Hän korostaa, että talouden aukeaminen on jo hinnoiteltu kursseihin, ja mainitsee esimerkkinä Finnairin korkean yritysarvon. Toimittajana Mikko Jylhä.

Pitäisikö Henry "The Great" Saari tietää? Tätä pohdittiin Radio Cityn Aamussa yhdessä kuulijoiden kanssa. Jere kertoi muistojaan opet vs. oppilaat matseista ja Samuelin juustohimot pääsivät valloilleen sinisen ruoan etsinnässä. Fiilisteltiin ensimmäisiä ajokokemuksia, Amazon Primen pausetusta ja Bitcoinin nousua. Mukana myös isoin vehje, millä on ajanut.

Kyllikki Saari katosi toukokuussa 1953 matkalla nuorisotilaisuudesta kotiin. Pitkän etsinnän jälkeen ruumis löydettiin suohon haudattuna. Sosiaali- ja terveyspolitiikan prof. Juho Saari tarkastelee, kuinka tämä murha sai aikaan niin valtavan reaktion ja kuinka Kyllikki Saaren murha ei vieläkään ole unohtunut. Suomalainen maaseutu uhkasi menettää siveellistä mainettaan, ja 1950-luvulla julkisuus, media sekä poliisien että pappien arvostelu heijasti ajallista murrosta, joka sai ikonisen muotonsa Kyllikki Saaren murhassa ja sen käsittelyssä. Juho Saari on nyt Kalle Haatasen vieraana

17-year-old Kyllikki Saari was returning from a devotional service by bike when she vanished into thin air.Podcast promo for this week: Canadian True CrimeIf you are able to and would like to help me with the costs of this podcast, you can do that on Patreon where you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter & Instagram: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSources:Helsingin Sanomat 10.9.2019: Poliitikkovaimonsa raa’asti murhannut Jarmo Björkqvist pääsee ehdonalaiseen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006233920.htmlEi vanhene koskaan: Jakso 2: Kyllikki Saari – musta sirkus à find it on Yle Areena at https://areena.yle.fi/1-710465Helsingin Sanomat 27.8.1998: Matkamuistona murha https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003740194.htmlHelsingin Sanomat 23.7.1953 (reposted on 23.7.2003): Kyllikki Saaren pyörä löydetty suonsilmästä https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004155150.htmlHelsingin Sanomat 30.8.1953 (reposted on 30.8.2003): Selvännäkijöitä käytetty Kyllikki Saaren jutussa https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004163665.htmlHelsingin Sanomat 12.10.1953 (reposted on 12.10.2003): Kyllikki Saaren kohtalo selvisi https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004174092.htmlHelsingin Sanomat 17.5.1953 (reposted on 17.5.2013): Saaren ruumis löytyi suosta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002639148.htmlHelsingin Sanomat 23.7.1953 (reposted on 23.7.2003): Kyllikki Saaren pyörä löydetty suonsilmästä https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004155150.htmlHelsingin Sanomat 14.1.2018: Näin rippipappi päätyi epäillyksi Kyllikki Saaren murhasta – Poliisille tulvi kirjeitä ja selvänäkijöiden ”tietoja” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005522879.htmlHelsingin Sanomat 14.1.2018: Vuonna 1953 sadat ihmiset etsivät murhattua Kyllikki Saarta – yksi heistä oli tappaja, uskoo kokenut rikos­tutkija, joka perehtyi vuosi­kymmeniä salassa pidettyyn tutkinta-aineistoon HS:n kanssa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005522901.htmlHelsingin Sanomat 14.1.2018: Näin Vihtori päätyi epäillyksi Kyllikki Saaren murhasta – Suohaudan lähellä asunut vanhapoika tunnettiin ahdistelijana https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005522882.htmlIlta-Sanomat: Rikostarinat – joita Suomi ei unohda: Kyllikin kuvan tarina selvisi, p. 61-63Ilta-Sanomat 24.6.2018: Ilmari, 26, riuhtaisi suolla männynnärettä – hirveä totuus Kyllikin kohtalosta alkoi paljastua https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005724503.htmlIlta-Sanomat 10.6.2018: Poliisi julkisti pitkään salatun murhatutkimuksen: paperit paljastavat, mitä oma perhe kertoi hirveän lopun kokeneesta Kyllikki Saaresta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005711970.htmlIlta-Sanomat 17.6.2018: Aavistiko Kyllikki Saari karmivan kohtalonsa? Vihjaisi viimeisenä iltana oudosti omista hautajaisistaan https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005720635.htmlIlta-Sanomat 24.6.2018: Kyllikin toisesta kengästä löytyi miehen sukka, joka oli kursittu paksulla langalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005725494.htmlIlta-Sanomat 8.7.2018: Pappi alkoi tunnustaa karmivia asioita – kertoi itse, mitä pappilan kansliahuoneessa oli tapahtunut Kyllikki Saaren kanssa https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005745559.htmlIlta-Sanomat 1.7.2018: Valma, 12, näki murhayönä tiellä leveähampaisen miehen – karmivat spekulaatiot Kyllikki Saaren murhaajasta alkoivat levitä https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005733740.htmlelHelIlta-Sanomat 17.6.2018: Oudot jäljet hiekkatiessä herättivät kysymyksiähttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005716574.html

Kieli on liikettä, ääntä ja muotoa, sanoo Stina Saari, yksi Tanssivan Karhun palkintoehdokas. Kulttuuriykkösessä käydään läpi Yleisradion jakaman 4000 euron arvoisen runouspalkinnon ehdokkaat tämänvuotisen raadin puheenjohtajan Anja Erämajan sekä kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärven toimesta. Taso on korkealla. Kuusi ehdokasta - Silene Lehto, Miira Luhtavaara, Tuukka Pietarinen, Nelli Ruotsalainen, Stina Saari sekä Jere Vartiainen - kisaavat heinäkuussa Kajaanin runoviikoilla julkistettavasta palkinnosta. Kulttuuriykkösessä kuullaan ehdokkaista Vartiaisen sekä Saaren ajatuksia omasta runoudestaan sekä runot heidän itsensä tulkitsemina. Juontajana Tuukka Pasanen.

KalloCastin 14. jakso sisältää jälleen vieraan, ja tällä kertaa GameSaverin vaniljakahvin tuoksuisessa studiossa nähtiin yksi salibandymaailman moniosaajista. Varsinkin selostajaurastaan (mm. F1 sekä SM-liiga) ja kirjallisesta tuotannostaan tunnettu Oskari Saari kertoi mietteitään salibandysta ja muista aihepiireistä. Saari ei ehkä ole ihan viime vuosina profiloitunut vahvasti salibandyn parissa, joten joku lajin seuraaja saattoi ihmetellä, miksi mies julistettiin viime viikolla miesten salibandymaajoukkueen joukkueenjohtajaksi. Saaren salibandyura on kuitenkin jatkunut jo kolmisenkymmentä vuotta. Hän on toiminut lajissa pelaajana, valmentajana, selostajana, huipputuomarina, maajoukkueen viestintäkonsulttina, ja on hän myös julkaissut kaksi salibandyaiheista kirjaa vuosien varrella. Joukkueenjohtajan pesti on siis tuorein lisä tähän kavalkadiin. Näistä kaikista aiheista riitti ammennettavaa yli 90 minuutin keskusteluun, niin yleisesti kuin Saaren omien kokemusten kauttakin. Alussa keskusteluissa sivuttiin myös Suomen ja Ruotsin tilannetta salibandykartalla, varsinkin tuoreen Premier Floorball Leaguen kautta. Jakson teknisenä tukena toimi Anssi Karjalainen ja löydät sen myös iTunesista ja Acastista.

Keskustelemassa pääanalyytikko Kim Gorschelnik FIMiltä, osakestrategi Juha Kinnunen Inderesiltä ja osakestrategi Antti Saari OP:sta. Inderesin näkökulmasta tuloskausi on ollut lievä pettymys, aloittaa Juha Kinnunen. Hänen mukaansa kustannusinflaatio on tulossa läpi, ja siitä nähtiin merkkejä yhtiöiden tuloksissa jo toisella neljänneksellä. Asuntomarkkinoiden vakautuminen Ruotsissa on vaikuttanut myönteisesti pohjoismaisiin pankkiosakkeisiin, kertoo Antti Saari. Kauppasodan uhan lisäksi Saaren huomio kiinnittyy siihen, kuinka moni suomalaisista pörssiyhtiöistä pysyy koko vuoden ohjeistuksessaan. Kiinan ja Yhdysvaltain väliset kauppakiistat ovat näkyneet juanin arvossa ja saaneet osakekurssit laskuun Kiinassa, kertoo Kim Gorschelnik. Hän arvioi, että negatiivisen tulosvaroituksen riskiä on jo hinnoiteltu Nokian osakkeeseen. Lisäksi toimittaja Kasper Viita Bloomberg Newsiltä kertoo, miten tuloskausi on edennyt Lontoossa, ja miten Cityssä suhtaudutaan lähestyvään Brexitiin. Puheenaiheena myös Lontoossa listattu Ocado Group, joka on osaltaan mullistamassa ruokakauppaa. Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Lontoo. Photo by Joshua Fuller on Unsplash.

"Nainen voi lähteä Itä-Helsingistä mutta Itä-Helsinki ei naisesta." Kirsikka Saari on palkittu käsikirjoittaja ja ohjaaja, jonka käsikirjoittama lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? oli Oscar-ehdokkaana 2014. Hölmö nuori sydän on Saaren ensimmäinen romaani. Siitä on samanaikaisesti tehty elokuva, joka saa ensi-iltansa lokakuussa 2018. Hölmö nuori sydän kertoo itähelsinkiläisistä nuorista, teiniraskaudesta, äärioikeistolaisuudesta ja lisääntyvästä rasismista mutta samaan aikaan se kertoo myös hapuilevasta rakkaudesta ja vaikeudesta kasvaa aikuiseksi.   

Indonesian sydämessä sijaitseva Balin saari on noussut yhdeksi Aasian suosituimmista massamatkailukohteista. Saaren eksoottisuus, paratiisimainen luonto, ainutlaatuinen hindukulttuuri ja huoleton ilmapiiri ovat houkutelleet enenevissä määrin puoleensa myös suomalaisia turisteja. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Kontrolloimattoman matkailukehityksen lyödessä yhä suurempaa vaihdetta silmään, on esiin noussut huomattavia massamatkailun varjopuolia. Saaren jätekriisi, pohjavesivarantojen hupeneminen ja perinteisten viljelysmaiden muuttuminen monikansallisten hotelliyhtiöiden rakennusmaiksi ovat osoittaneet monien balilaisten huolen saaren tulevaisuudesta aiheelliseksi. The post Balilaisten kamppailu massamatkailua vastaan appeared first on AntroBlogi.

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävän on ollut markkinariippuvuuden vähentäminen. Kun markkinatalous on eri tavoin kolhinut ihmisiä, heidän tilannettaan on pyritty parantamaan erilaisilla tulonsiirroilla ja palveluilla. Nyttemmin on alettu pohtia myös sitä mitä kaikkea hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tekee ihmisille. Voiko olla myös niin että hyvinvointivaltio tuottaa myös itse osan ongelmista? Hyvinvointivaltiota kritikoivaa keskustelua on viime vuosina ollut monessa massa, myös Suomessa. Suomessakin on alettu epäillä, että sosiaaliturva voisi passivoida ihmisiä ja tehdä heistä sosiaaliturvariippuvaisia. Köyhyyttä ja sosiaaliturvaa pitkään tutkinut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on sanoo, että Suomessa ei ole varsinaista köyhyyskulttuuria. Tutkimuksia ei ole löytynyt yhtään sukua, joka sukupolvesta toiseen rakentaisi elämänsä sosiaaliturvan varaan. Saaren mukaan Suomen hyvinvointivaltion keskeinen kysymys on se, miten sosiaalimenojen kustannusten kasvun hillintä voidaan tehdä järkevällä tavalla. Sosiaalimenot ovat kasvaneet vuoden2008 jälkeen on kasvaneet 20 miljardia ja saaman aikaan bruttokansantuote on kasvanut vain saman verran. Suomalaiset sosiaalietuudet eivät ole mitenkään erityisen anteliaita. Ongelma on siinä että tulosiirtoja saavien määrä on kasvanut.

Tammikuun Pörssipäivä kysyy, ovatko osakemarkkinat jo syklin huipulla. Lisäksi puheenaiheina ovat muun muassa Donald Trumpin talouspolitiikka, korkoympäristö ja alkava tuloskausi. Keskustelemassa ovat salkunhoitaja Mika Heikkilä Taalerilta ja osakestrategi Antti Saari OP:lta. Reaalitalouden kasvusyklin lopussa on aina nähty totaalinen ylilyönti vähän kaikessa, sanoo Antti Saari. Nykyisen nousumarkkinan kohdalla sellaista ei vielä ole pörssissä koettu. Saaren mielestä globaalin talouden myönteinen vire on jäänyt Trump-keskustelun varjoon. Vuosituhannen vaiheesta muistetaan IT-Kupla, ja 2007 koettiin Kiina-huuma. Mika Heikkilä pohtii, voisivatko Trumpin lupaamat massiiviset veronalennukset saada seuraavaksi amerikkalaisosakkeet huimaan nousuun? Taalerin näkemyksen mukaan nousumarkkinaa on jäljellä noin 1-2 vuotta. Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Aluksi puheenjohtaja testaa älykköjen lintutietämystä - ja joutuu vastaukset kuultuaan toteamaan ymmärtävänsä nyt, miksi ritareita ei kutsuta Luontoillan asiantuntijoiksi. (Oikea vastaus oli palokärki.) Missä voidaan keskustella ilman somekohua? Lidl-kauppaketjun humoristiseksi tarkoitettu maitomainos on synyttänyt tuoreimman somekohun. Ensin meni Kaarina Hazardin mukaan mönkään Lidlin markkinointi, sitten meni espoolaisen koripallojoukkueen general managerin Aleksi Valavuoren Twitter-viestittely päin honkia. - Miten voimme hallinnoida ja tulkita sosiaalisen median ympäristöä? - Missä julkinen keskustelu tapahtuu, jos elämme some-kuplassa? Stiller on sydämistynyt yleensäkin kaikesta mielensäpahoittamisesta, ja Pantzar uskoo, että Lidlisssä ollaan tyytyväisiä, että heidän maitomerkistään keskustellaan tässäkin ohjelmassa. Murhe ja suru ovat yksityisiä eikä niitä jaeta somessa Ruben Stiller väittää, että ihmiset tuotteistavat ja brändäävät oman elämänsä sosiaalisessa mediassa. - Eikö mikään ole enää yksityistä? Aalto-Setälän mielestä Ruben elää vitriinissä. Muutkaan eivät tunnista tätä ongelmaa, ja Stiller joutuu antamaan lisää perusteluja. Samassa veneessä ja yhteinen hiili eivät olekaan totta Hyvinvointitalouden professori Juho Saaren esitelmä on saanut Mika Pantzarin aidosti hämmästymään: suomalaiset eivät koekaan olevansa samassa veneessä. Pantzarin kuuleman mukaan Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten kannattajilla oli Saaren esittelemässä kyselyssä täysin eri asenteet sosiaaliturvan suhteen kuin oppositiopuolueiden kannattajilla. Kuulostaa siltä, ettei tämä ole muille yhtä suuri uutinen. Hazard intoutuu analysoimaan samassa veneessä olemisen ja yhteinen hiili - puheen kansallista propagandatarkoitusta. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keitä ovat hyvinvoivan Suomen kaikkein huono-osaisimmat ja millaista heidän elämänsä on? Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori Juho Saari on tutkinut työryhmineen sitä, millaiset ovat elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Juho Saari on Mikä maksaa? –ohjelman ”Kesäkuun vieras”. Saaren kanssa puhutaan myös yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja sen vaikutuksesta päätöksentekoon. Ja paljastetaanpa myös se, millainen on professorin perjantaipullo.

Professori Juho Saari puhuu köyhyydestä, moraalipaniikista ja empatiakuilusta Olga Ketosen kanssa. Suomessa on tilastojen mukaan noin 650 000 köyhää. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut heistä katveessa olevaa alaryhmää - heitä, jotka ovat pitkäaikaisesti ja pysyvästi heikossa asemassa olevia. Pitkäaikaistyötön "Aikku" kertoo olevansa varaton ja köyhä ja sinnittelevänsä minimitoimeentulolla. - Vaikeinta ei ole sinnittely sinänsä vaan se, että tilanne vie kaikki ajatukset ja energian. Se, ettei se lopu koskaan. Juho Saari nyökkäilee Aikun kokemuksille, sillä ne ovat hänelle tuttuja. - Suomi on erittäin hyvä maa 90:lle prosentille kansalaisista. - Suomi ei ole kovin hyvin maa niille, jotka elävät sosiaaliturvalla pitkän aikaa. Etuuden taso ei sinänsä ole huono, mutta joukossa on ylivelkaantuneita pienituloisia ihmisiä, ja velkaa ei oteta huomioon toimeentulotuessa. - Ja toinen on se, että Suomessa asumiskustannukset ovat hyvin korkeat. Jos asut yksin ja sinulla on epätyypillinen työsuhde tai ei työsuhdetta ollenkaan, niin tilanne on suurissa kaupungeissa koko lailla mahdoton. Tämä siksi, ettei sosiaalituissa oteta huomioon tietyn rajan yli menevää vuokraa. Saaren arvion mukaan köyhyys, jatkuva puute ei aja suomalaisia barrikadeille vaan yksinäisyyteen ja häpeään. - Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät osoita mieltään vaan he seisovat leipäjonossa. Leipäjonoissa jonottaa joka kuukausi 20 000 ihmistä. Juho Saari ei usko perustulonkaan välttämättä ratkaisevan tätä tilannetta. Hänestä tärkeintä olisi laskea asumisen hintaa Haastattelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 21.1.2016.