Podcasts about mediassa

Poliitikko tarvitsee julkisuutta, mutta mediaa kiinnostaa politiikan lisäksi myös poliitikon henkilökohtainen elämä. Missä menee viihdejulkisuuden raja? Onko poliitikon esiintyminen somessa henkilökohtaisempaa? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa aiheesta keskustelevat kansanedustajat Jenni Pitko (vihr.), Otto Andersson (r.), Timo Furuholm (vas.) ja keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen. Keskustelu on äänitetty Ylen Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahden Sibeliustalossa 28.9.2024.

Tekoälyn talousvaikutuksista on esitetty optimistisia arvioita, jotka eivät näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä toteutuvan. Samaan aikaan mediataloissa tekoälykokeilut liittyvät pitkälti ideointi- ja sisällöntuotantovaiheeseen, harvemmin julkaisuun tai kulutukseen. Kuka siis tekee tekoälyllä rahaa juuri nyt?

Mediassa kerrotaan viikottain poliitikkojen mokista. Ovatko median raportoimat mokat poliitikoilta todellisia lapsuksia, vai eivätkö mokia lainkaan? Oliko ministeri Ville Tavion (ps.) päätös, ettei Suomi osallistu Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan, aito moka, vai harkittu teko? Oliko Antti Rinteen (sd.) pekonipastaresepti virhe vai moka? Miksi Jussi Halla-aho (ps.) otti harteilleen niin sanotun Totuus kiihottaa -mokan? Sorrutaanko eduskunnassa mikkimokiin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin suorassa lähetyksessä politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mediassa puhutaan aina löydettävyydestä, mutta onko matka tärkeämpi kuin päämäärä? Kaikki jotka etsivät, eivät ole eksyksissä. Entä mitä tarkoittaa product-market-fit-käsitteen vastinpari problem-solution-fit? Tähän kaikkeen löydät vastauksen tästä jaksosta.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on toimittaja ja media-asiantuntija sekä Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, kenen ääni mediassa kuuluu ja miten erityisesti humanistisella tieteenalalla työskentelevien tutkijoiden olisi mahdollista olla aktiivisempia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Tarinat koulukiusaamisesta kehystetään mediassa usein aika kapealla tavalla. Mediassa ovat usein esille koulukiusaamista menneisyydessä kokeneet, mutta siitä selviytyneet. Vallalla on myös yksilökeskeinen näkökulma, joka sivuttaa yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat. Meillä vaikuttaa toistaiseksi olevan hyvin vähän tietoa siitä, millainen ilmiö koulukiusaaminen on lasten vertaiskulttuurin silmin nähtynä ja tulkittuna, sanoo antropologi Suvi Jaakkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukija: Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Jaakkola, Suvi (2023) Koulukiusaamisen kulttuurinen muotokuva. Antropologinen katsaus koulukiusaamiskeskusteluun Suomessa. Rauma, Iida (2022) Hävitys Saint-Exupéry, de Antoine (1943) Pikku Prinssi Sosiaali- ja terveysministeriö (2022) Lapsin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä kehitetään monin tavoin Opetushallitus (2023) Kouluterveyskysely 2023: Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin Kangasniemen kunnan verkkosivut, Kuka suojelee minua -dokumentti

Perjantaistudion raati keskustelee jälleen kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä sekä moraalikysymyksistä. Mukana toimittaja/tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, ja tietokirjailija Ville Hänninen. Provider-trendi, eli ilmiö, jossa naiset etsivät itselleen rahoittajaa, on noussut pinnalle. Raati pohtii, onko tämä suuntaus kulutuskapitalismin uusi ilmentymä vai konservatiivisten perinteisten roolien kaipuuta. Mediassa ilmiötä pidetään idiottimaisena tasa-arvon takapakkina ja mm. sosiaalityöntekijät ovat huolestuneita sokerideittailusta. Somekulttuuri on vaikuttanut provider-ilmiön ja sokerideittailu nousuun. Onko nuorten naisten seksuaalimoraali ja parisuhdekulttuuri muuttunut? Venäjällä nuoria kasvatetaan yhä militaristisemmassa ja fasismin hengessä Junarmija-liikkeen kautta. Raati vertaa tätä liikettä historiallisiin esimerkkeihin kuten Hitler-jugendiin ja keskustelee sen mahdollisista seurauksista Venäjän tulevaisuudelle ja meidän naapurisuhteellemme. Kustantamojen Siltala ja Teos yhdistyminen heijastaa laajempaa trendiä kulttuurialalla. Mitä yhdistymiset voivat tarkoittaa alan tulevaisuudelle. Liittyykä äänikirjan nousu kustantamojen peliliikkeisiin? Virpi Hämeen-Anttila tuo esiin hiljaisuuden ja äänimaailman arvostamisen tärkeyden nykypäivänä. Miksi hiljaisuus on vähissä ja miksi kaikkialla soi taustamusiikki? Ville Hänninen muistelee juuri kuollutta muusikko-koomikko Jaakko Teppoa ja pohdiskelee kuplettimusiikin asemaa nykypäivänä. Onko maaseudun kulttuuri hävinnyt musiikista ja kirjallisuudesta? Kenen nahkahousissa kiertää vanha pieru? Kalevalan päivänä SKS julkaisi Kantelettaren selityksillä varustetun painoksen. Miksi tämä Kalevalan rinnakkaisteos on jäänyt vähemmälle huomiolle, ja miten hämmästyttävän nykyaikainen se on asenteiltaan. Toimittajana Vesa Kytöoja.

Katujengit ja nuorisorikollisuus ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Mediassa kysytään yhä useammin, olemmeko Ruotsin tiellä. Miten katujengi määritellään, ja kuinka laajana kriminologi ja poliisi näkevät ilmiön Suomessa? Mitä Suomessa pitää tehdä, jotta emme tulevaisuudessa näe sellaisia jengisotia, joita Ruotsissa on nyt käynnissä? Mikä on varhaiskasvatuksen, koulun ja poliisin rooli jengiytymisen ennaltaehkäisyssä? Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostarkastaja Marko Forss, Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kaakinen, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Arniika Kuusisto sekä Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Sippola. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä tiedämme katujengeistä? -tapahtumassa 14.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston tutkija Erica Åberg. Hänen kanssaan keskustellaan mm. ulkonäkö- ja rap tutkimuksesta ja erityisesti somesta- ja medianäkyvyydestä sekä niiden hyödyistä tutkimuksen näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience

Milttonin vaaliteltan kolmannessa jaksossa kysytään, mikä Stubbin ja Haaviston media- ja some-esiintymisissä vei voittoon ensimmäisellä kierroksella. Katri Makkosen ja Ville Blåfieldin kanssa näiden vaalien media- ja someilmiöitä puimassa Milttonin Kaius Niemi ja Eva Niskanen. Milttonin vaaliteltta -podcastissa perataan vaalien ilmiöt, imagot ja puheenaiheet - ja miten ne synnytetään - viitenä tiistaina kohti uuden tasavallan presidentin valintaa. vaaliteltta@miltton.com

Anne Haikola. Helsingin yliopiston toisen vuoden psykologian opiskelija Jan Kanerva haastattelee psykologi Anne Haikolaa, joka toimii myös väitöskirjatutkijana, vapaana tiedetoimittajana ja tieteen popularisoijana. Jaksossa puhumme Annen taustoista, sosiaalisesta mediasta, popularisoinnin tuottamista kokemuksista ja esimerkiksi popularisoinnin vastuukysymyksistä.  Voit seurata Annen tiedepopularisointia Instagramissa @anne.haikola Tutkimus, johon kohdassa 18:15 viitataan:Hawdon, J., Oksanen, A., & Räsänen, P. (2017). Exposure to online hate in four nations: A cross-national consideration. Deviant Behavior, 38(3), 254–266. https://doi.org/10.1080/01639625.2016.1196985  Poditiimi 2023: Pihka Oksanen, Jan Kanerva, Jere Ojala, Eino Partanen, Henriette Plit ja Niklas Saris Ota yhteyttä: Instagram: @kompleksipodcast Sähköposti: kompleksi.podcast@gmail.com Tunnusmusiikki: Tuuletar: ”Myrskyn jälkeen”säv./sov. Venla Ilona Blom

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa alkuun pohdintaa, onko Ruotsi olla vielä ylivoimaine isoveli. Ruben Stiller sanoo, että edesmennyt Martti Ahtisaari oli kunnioitettu mies ja syystäkin, mutta aina ei ole ollut näin. Ahtisaarta kohdeltiin Stillerin mielestä mediassa kovakätisesti, esim. Ylen satiiriohjelma Iltalypsyssä. – Miksi häntä pilkattiin mutta muut ovat päässeet helpommalla? Kaarina Hazard on kiinnostunut kansalaispulssikyselystä, jonka mukaan luottamus tuomioistuimiin on vähentynyt. – Nähdäänkö käräjäoikeuden tuomio vain mielipiteenä mielipiteiden joukossa? Taru Tujunen halua puhua luonnosta, koska ilveksen metsästystä varten on annettu 300 kaatolupaa kannanhoidollisista syistä. – Ketä varten luonto on olemassa?

Mediassa on selvitelty presidenttiehdokkaiden suhtautumista Venäjään ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan. Kuinka moni ehdokkaista aidosti kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä ennen Venäjän hyökkäystä? Ketkä käänsivät takkinsa vasta Ukrainan sodan alettua? Onko menneiden Venäjä-, Nato-, Fennovoima-virheiden tunnustaminen valtioviisauden alku? Pitäisikö presidentinvaaleissa katsoa peräpeiliin vai tuijottaa tulevaisuuteen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mediassa on peräänkuulutettu pitkin kevään hallitusneuvotteluja ja yleisemminkin sivistysporvareiden perään. Jotkut ajattelevat, että laji on kokonaan kadonnut. Sivistysporvarilla on tarkoitettu perinteisesti henkilöä, joka markkinatalouden ohella uskoo koulutuksen, kulttuurin ja taiteiden tärkeyteen ja joka suhtautuu vastuullisesti yhteisön hyvinvointiin. Mutta ketkä siis ovat nykyisin sivistysporvareita - ja ovatko kaikki muut porvarit paitsi he sivistymättömiä? Ketkä eniten heitä kaipaavat - ja mitä he oikeastaan kaipaavat? Onko porvarina oleminen lähtökohtaisesti taantumuksellista kun edistystä puolestaan leimaa punavihreä vasemmistolaisuus? Aiheesta keskustelevat tutkija Johanna Sumiala, kansanedustaja Tere Sammallahti, entinen kansanedustaja ja ministeri Osmo Soininvaara sekä kirjailija Jarkko Tontti. Juontajana on Ville Talola.

Times Squarella tapahtui 1970-lopulla järkyttävä kaksoismurha. Kun muutamaa kuukautta myöhemmin tapahtui vastaava murhatapaus, tajusi New Yorkin poliisi etsivänsä sarjamurhaajaa. Mediassa murhaaja sai nimityksen Times Square Killer ja Torso Killer, koska murhiin oli liittynyt silpomista. Murhaajan löytäminen oli kuitenkin vähäisten johtolankojen vuoksi hankalaa ja pelko siitä, että murhat jäisivät selvittämättä, kauhistutti niin viranomaisia kuin paikallisia. Sisältövaroitus: Jaksossa maininnat seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja silpomismurhista.Yhteydenotto: ⁠rikosarvoitukset@gmail.com⁠ Instagram: @rikosarvoitukset Lähteet: Crime Scene: The Time Square Killer https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009166720.html https://criminalminds.fandom.com/wiki/Richard_Cottingham https://murderpedia.org/male.C/c/cottingham-richard.htm https://www.nytimes.com/2022/12/05/nyregion/torso-killer-richard-cottingham-cold-case.html https://www.nytimes.com/2022/12/05/nyregion/torso-killer-richard-cottingham-cold-case.html https://www.theguardian.com/us-news/2022/dec/05/torso-killer-long-island-richard-cottingham

Jopas on kevät pitkällä! Tällä kertaa Jussi ja Toivo pureskelevat tiedotusvälineiden tapaa uutisoida hallitusneuvotteluista. Miksi jokaisesta pikku kommentista pitää uutisoida? Ja miksi kohuja lietsovat puolueiden erikoisjepet saavat kohtuuttoman paljon huomiota? Kiinnostaako ketään enää puolueiden puoluesihteerikisat?Mediassa rakastetaan konflikteja, koska yleisökin rakastaa niitä. Jussi ja Toivo pohtivatkin sitä, muistuttaako politiikka nykyään liikaa tosi-tv:tä, vai onko se aina muistuttanut? Ja jos muistuttaa, niin onko se vain loogista seurausta siitä, että politiikan eturiviin on päätynyt sometähtiä ja tositv:stä julkisuuteen ponnistaneita ihmisiä?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

1) Älä käytä sitä hakukoneena 2) Sisällöntekijä, älä ulkoista sille itseäsi 3) Älä etsi siitä sellaista kilpailuetua, jos et ole valmis oikeasti muuttumaan 4) Älä pidä sitä parhaana ystävänäsi

Maailmanhistorian ensimmäinen suosittelujärjestelmä saattaa olla luolasta yksi luolaan kaksi huutelu ”hei tuolla on hyvää ruokaa”, mutta mitä se on nykypäivän digipalveluissa? Miten suosittelujärjestelmä edes määritellään? Mediassa se tarkoittaa mm. suoratoistopalvelun suosittelua ja uutispalvelun suosittelua, mutta mitä ne tarkemmin ottaen tarkoittavat? Millaisia ovat suosittelujärjestelmien puutteet? Entä millainen on tulevaisuuden suosittelujärjestelmä?

Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Ruben Stiller herättää pyödän äärellä keskustelua saamelaiskäräjälaista. Mistä tässä laissa pohjimmiltaan on oikeasti kysymys? Jääkö tämän keskustelun jälkeen käteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia? Hilkka Olkinuora puolestaan avaa keskustelua mediassa vilisevistä anonyymeistä Tiinoista ja Teemuista. Miksi niin monessa uutisessa ihmiset esiintyvät muutetun nimen takaa? Olemmeko siirtyneet ratkaisukeskeisestä journalismista seuraamusjournalismiin ja kuinka kovalla koetuksella on lukijan luottamus mediaan? Pekka Seppänen palauttaa Donald Trumpin Pyöreään pöytää. Yhdisvaltain entinen presidentti on ilmoittanut olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Onko Trumpilla mahdollisuuksia päästä ehdokkaaksi ja onko hänellä mahdollisuuksia presidenttikilvan finaalissa? Mitä ajatuksia Trumpin hahmo ylipäätään herättää pyöreän pöydän äärellä?

Viikon jaksossa Antti ja Ilkka puhuvat siitä, miten media ohjaa meitä valitessamme ja laittaessamme ruokaa ja puhuessamme siitä. Onko pihalla paidatta grillaaminen maskuliinisuuden viimeinen linnake vai kenties jotain muuta? Tampere tuottaa pojille iloa ja eetteriin sisältöä uuden julkaisun muodossa. Antti muistelee nuoruusvuosiaan Krimillä ja viehtyy Sisiliasta matkailuohjelmien kohteena. Viikon vinkkinä muunmuassa suomalaisen tv-viihteen klassikko.

Tänään puhutaan sosiaalisesta mediasta politiikan tekemisen areenana. Sosiaalisessa mediassa vaikuttajilla (eli poliitikoilla) olisi ilmaista areenaa pilvin pimein. Eli juuri sitä mitä vaikuttajat halajavat perinteisiltä medioilta oman agendansa eteenpäin viemiseksi. Minkä takia poliitikot eivät aidosti käytä somea politiikan tekemiseen, vaikka se mahdollistaisi niin paljon muun muassa äänestäjien osallistamista ja tiedonvälitystä? Keskusteluvieraana on Perussuomalaisten kansanedustajan Sebastian Tynkkynen. Puhutaan sosiaalisessa mediassa operoimisesta poliitikkona, sekä siitä, mikä some-politikoinnissa on vaikeaa ja mikä innostavaa. Sebastianilla on YouTubessa 60t. tilaajaa, Twitterissä 33 t. seuraajaa, Instagramissa 31t. ja TikTokissa 116t seuraajaa. Voi siis sanoa, että hän on media. Miten hän näkee median ja politiikan tulevaisuuden?

Viides jakso kertoo herttaisen oloisesta naisesta, joka olikin kaikkea muuta. Mediassa tapaus tunnettiin nimellä The Giggling Granny, eli kikatteleva isoäiti.

✨ Kaupallinen yhteistyö Kokeile Nextorya 45 päivää ilmaiseksi koodilla PUHEENAIHE tai tästä linkistä: https://www.nextory.fi/puheenaihe "Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat?" Miltä yhteiskunnallisen keskustelun mediaympäristö näyttää tänä päivänä? Ketkä päättävät, mistä mediassa uutisoidaan ja ketkä saavat äänensä kuuluviin? Millä tavoin journalismi, sosiaalinen media ja politiikka linkittyvät toisiinsa ja miten sosiaalinen media on vaikuttanut poliittiseen päätöksenteon nopeuteen? Voivatko toimittajat päättää, kenestä tulee kansanedustaja? Mitä öyhökratia tarkoittaa, mitä öyhötys on ja ketkä öyhöttävät? Millä keinoilla somessa saadaan ja käytetään valtaa? Voiko somejulkaisuun reagointi olla vallankäyttöä? Mikä erottaa poliitikon vaikuttajasta ja ketkä kaikki poliitikkojen lisäksi käyttävät poliittista valtaa? Kuinka laskelmoituja aktivistien ja poliitikkojen provosoivat twiitit ovat? Minkälaista on ollut suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu Natosta ja hoitajien lakosta ja miksi suomalaisten Nato-kanta muuttui hyvin nopeasti? Studiossa vieraina Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen ja tutkija Johannes Koponen. Jakso on nauhoitettu 19.4.2022.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy lukemansa Helsingin Sanomien artikkelin pohjalta, onko päämininterin työ todellakin p*skin johtamishomma koko maassa. Kaarina Hazardin aiheena on ilmastonmuutos ja päästövähennykset, joita esim. YK:n pääsihteerin mukaan on tehtävä heti ja paljon. Hazard pohtii syitä, miksi näin ei tapahdu. Hilkka Olkinuora johdattaa keskustelun sosiaaliseen mediaan. Elon "Teslasta tuttu" Musk on ostanut Twitterin ja haluaa tehdä siitä vapaan viestinnän torin. Miten tässä käy? SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoi yhdysvaltalaisen NPR-radion haastattelussa, että Suomen mediassa vallitsee sotapsykoosi. Ruben Stiller kysyy, onko väite totta. – Media, joka ON sotapsykoosin vallassa, on tuossa itärajan takana, hän väittää. Keskustelun alussa viitattiin Helsingin Sanomien artikkeliin: Verkostojen johtamista 24/7 – Tällaista on pääministerin työ ainaisen paineen alla

Oletko miettinyt, että pelkkä kestävän ruokavalion noudattaminen ei riitä, vaan haluaisit saada vaikutettua laajemmin ruoankulutukseemme? Tässä jaksossa WWF Nuoret Elisa, Ilona ja Julia haastattelevat Viimeistä Murua Myöten-blogin pitäjää Saara Atulaa siitä millaista ruokavaikuttamisen tekeminen on, mitä resursseja siihen tarvitsee ja miksi vaikuttamistyötä kannattaa tehdä!

Lapa jäähän, nimi lehteen, sanoo vanha sananlasku. Tai Teemun tapauksessa: nuuska huulesta ja nimi lehteen! Repe-setä taas on saanut tulikivenkatkuista palautetta incel-altaan syvästä päädystä. Ja kyllä, jakson äänenlaatu on poikkeuksellisen rupinen, sori siitä. Ensi viikolla paremmin taas. Juomahuollosta vastaa 8Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet -10% alennusta kaikista tilauksista osoitteessa 8bitbrewing.fi OY-operaatioiden komentokeskuksena toimii hotelli MARSKI by Scandic Helsingin ydinkeskustassa. Marski by Scandicista Spacious huone hintaan 150€/yö koodilla ‘Otetaan yhdet', varaukset vastaanotosta marski@scandichotels.com tai +358 300308400. Kovan kesäkondiksen metsästykseen tarjoaa loistavan startin kuntokeskus Fressi. kokeilukuukausi hintaan 29,90e, ei pakkojäsenyyttä, ei sitoutumista! https://erp.fressi.fi/kauppa?campaigncode=OTETAANYHDET Duunia vailla? Suuntaa välittömästi osoitteeseen www.selekta.fi ja työllisty! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla otetaanyhdet alennusta -15% kaikille ensitilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokelujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

VLOG #64 Nihilismi, luopuminen, ruumiit mediassa, influensserit by Kaarle

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui sosiologi, VTT, Linda Hart. Keskustelimme Lindan kanssa biologisesta sukupuolesta (sex) ja sukupuoli-identiteetistä tai koetusta sukupuolesta (gender) liittyen erityisesti englanninkielisen maailman viimeaikaisiin keskusteluihin ja kohuihin. Suomessakin on huomattu kirjailija J. K. Rowlingiin kohdistuneet syytökset 'transfobiasta'. Mutta ainakaan vielä en ole Suomessa huomannut juuri mitään filosofi Kathleen Stockin tapauksesta. Hän on, tai oli, Sussexin yliopiston filosofian professori ja lisäksi aktiivinen feministi ja lesbo. Stock on puolustanut näkökulmaa, jonka mukaan biologista sukupuolta ei voida noin vain sivuuttaa, sillä on merkittävä rooli ihmisenä olemisessa. Tämän näkemyksensä takia Stockia on syytetty 'transfobiasta'. Häneen kohdistui työyhteisössä painostusta, lähes koulukiusaamismaista häiriköintiä, johon hän lopulta uupui ja erosi. Britanniassa onkin herättänyt laajaa huomiota ns. gender-kriittisyys. Mediassa on haastateltu lesbonaisia, jotka ovat kertoneet painostuksesta hyväksyä transnaisia kumppaneiksi vastoin heidän omaa tahtoaan. Näitä naisia on syytetty jopa 'seksuaalisesta rasismista'. Mitä on gender-kriittisyys? Entä miksi jotkut biologit eivät uskalla enää puhua julkisuudessa sukupuolesta ollenkaan? Pitääkö olla olemassa tiloja, joihin pääsevät vain biologiset naiset vai onko se syrjintää? Entä transnaiset ja urheilu? Myös tämä aihe on nostattanut kiivaita keskusteluja. Laajemmassa katsannossa kyse on feminismin tulevaisuudesta yleensä. Minulle selvisi keskustelun kuluessa monia asioita. Ymmärsin, että tässäkään asiakokonaisuudessa maailma ei ole mustavalkoinen vaan harmaalla maalataan harmaalle. Ihmettelin myös termiä 'female penis', johon olen törmännyt. Mikä se on? https://jarkkotontti.net/

Eläkepommi on tapetilla ja tottakai asia pitää käsitellä myös podcastissa. Kannattaako eläkejärjestelmään luottaa sokeasti? Millaiset eläkepäivät sinä haluat viettää? Mediassa on nostettu eläke taas otsikoihin ja tämähän on hyvä asia, jos se johtaa siihen että otamme vastuuta ja aloitamme varautumisen eläkepäiviin. Millaisia ajatuksia eläkekeskustelu herättää meissä vuonna 2021? Suomenruotsalaisille kuuntelijoille myös super-uutisia koskien Nordnetin ruotsinkielisiä sivuja suomessa. Kerromme myös kuulumiset Erjalle koskien Äta Sova Spara podcastin yhteistyötä Nordnetin kanssa.   Pratar du svenska så gå och lyssna på nyaste avsnittet av Äta Sova Spara podden.

Kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Elina Hirvonen kertoo, miksi toimittajan työ on naiselle niin yksinäinen ja vaarallinen ammatti. Hirvonen sai aikoinaan kokea, kuinka kapea tila nuorella naistoimittajalla on käsitellä teemoja, joista haluttaisiin mieluummin vaiettavan. Miksi naisen kunnia on niin suojaton? Miten vihapuhe uhkaa sananvapautta? Puhumme myös nenistä: Miksi nainen ei saa olla kunnon klyyvarista ylpeä vaan se varjostaa paitsi naamaa myös koko elämää? Onko isonenäisyys tapa ottaa tilaa patriarkaatissa? Mietimme myös, missä vaiheessa ylioppilaskirjoituksista tuli nuoren kelvollisuuden ja kehumisen mitta, ja lopuksi Iso feministi kertoo, miksi aikuiset miehet pelkäävät edelleen tyttöbakteereja.

Sosiaalisen median piti yhdistää meidät, mutta se ruokkii kansanmurhia ja romuttaa demokratian, sanoo Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittaja Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Mediassa on käytetty paljon sanoitusta 'ala TARVITSEE naisia' ja tänään pohdimme tarvitseeko mikään ala tai yhteisö välttämättä kiintiöitä.

Tässä jaksossa Jone ja Lari saivat juttuseuraksi Mikael Sundbergin (@mikirotta). Mikaelin kanssa juteltiin kaikesta yrittäjänä sosiaalisessa mediassa olemisen ja elämän tarkoituksen välillä, vaikka Jone välillä sekoittikin nimen.

Karoliina Toivakka on suomalainen toimittaja, joka opiskelee tällä hetkellä Tukholman yliopistossa. Hän valmistelee Global Media Studies -nimisen maisteriohjelman lopputyötään eli pro gradua. Toivakka tutkii, miten suomalaiset iltapäivälehdet kirjoittavat Suomen romaneista. Tutkielmansa osana hän myös haastattelee suomalaisia romaneja ja tutkii heidän käsityksiään siitä, miten romaneista iltapäivälehdissä viestitään. Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Karoliina Toivakan videoneuvotteluyhteyden välityksellä toukokuun alussa.

Kirjoittanut ja lukenut Reetta Nurmo. Yritysten maine rakentuu tässä maailmanajassa useammasta osasta kuin koskaan ennen. Monikanavaisuus ei ole valinta, se on pakko. Harvalla yrityksellä on varaa pysytellä logon takana, vaan nyt kaivataan edustuksellisia kasvoja käymään vuoropuhelua suoraan asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Linkki alkuperäiseen blogiin: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/johtaja-sosiaalisessa-mediassa-on-yritykselle-voimavara/

Ensimmäiset minuutit etätuntia ovat kiusallisia, kun oppilaat eivät vastaa opettajan tervehdyksiin. Toiset seuraavat oppituntia, toiset eivät. Mari Molkoselkä, Venla Kiiskinen ja Julia Laiho keskustelevat lukio- ja ammattikouluopiskelusta poikkeusaikana. Mediassa nostetaan esiin nuoria, jotka keksivät nokkelia keinoja ylläpitää luokkahenkeä netissä. Toisessa todellisuudessa monet opiskelijat mykistävät mikkinsä ja ottavat tuntien aikana päiväunia. Koulukaverit ovat osoittautuneet vain kavereiksi koulussa, ei sen ulkopuolella. Vasan uusi podcast-sarja käsittelee nuorten elämää koronatilanteen keskellä. Podcast on äänitetty täysin etänä, koska sen tekijät ottavat ystävällisesti sosiaalista etäisyyttä toisistaan. Jakson päätteeksi esitellään uusi karanteenihaaste, joka suoritetaan Vasan Instagram-tilillä @lapinkansavasa. Tämä jakso on äänitetty maanantaina 4.5.2020.

Millaisen kuvan media antaa koulusta? Miksi median on vaikeaa päättää onko koulu sankari vai lurjus? Onko kaikki julkisuus hyvää julkisuutta? Mitä Tami Tammisen opeista voisi ammentaa koulun käyttöön? Nyt puhutaan mm. mediasta, somesta ja julkisuudesta. Ja ihan vähän puolustusvoimien ansiomerkeistä. Kuuntele! Somessa FB: @oppitunninkeskeytys TWITTER: @tunninkeskeytys IG: @oppitunninkeskeytys

Logged in -dokumenttisarja on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä siitä kuinka hyvin tai huonosti suomalaiset nuoret miehet voivat. Viisiosainen dokumenttisarja tutustuu pääosin netissä viettäviin nuoriin miehiin, joista osa käyttää huumeita, osa paljon alkoholia, osalla on mielenterveysongelmia, ja joista kukaan ei käy aktiivisesti töissä. Mediassa päähenkilöitä kohtaan on esitetty paljon ymmärrystä ja syitä syrjäytymiselle on vieritetty yhteiskunnan niskaan. Toisaalta sosiaaliturvajärjestelmää on syytetty liian avokätiseksi ja nuoria miehiä on haluttu passittaa töihin. Missä määrin syrjäytyminen on yksilön valinta, missä määrin yhteiskunnan tuotosta? Miten saada ihmiset aktivoitua? Kulttuuriykkösessä keskustelemassa ovat dokumenttisarjan ohjaaja Sami Kieksi, Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sekä kirjailija ja kolumnisti Jari Ehrnrooth. Tuukka Pasanen juontaa. Logged in -sarja Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50409258

Suurin osa suomalaisista elää perinteisessä monogamisessa parisuhteessa. Useat parisuhteet johtavat avioliittoon, joista puolestaan noin puolet päättyy eroon, ja puolet kestää läpi elämän. Solmittujen avioliittojen määrä on kuitenkin selvässä laskussa. Mediassa puhutaan yhä avoimemmin mm. avoimista suhteista ja rohkaistaan etsimään omaa tapaa olla kumppanin tai kumppanien kanssa. Onko parisuhde murroksessa? Keskustelemassa Väestöliiton professori emeritus Osmo Kontula, seksuaaliterapeutti Henriikka Sundell Sexpo-säätiöstä sekä tuoreen "Suhteellisen vapaata" -romaanin julkaissut toimittaja-kirjailija Riikka Suominen. Tuukka Pasanen juontaa.

Mediassa väläytetään tasaisin väliajoin uhkakuvia siitä, kuinka englanti syrjäyttää suomen kielen yhä useammilla alueilla. Voiko englannista lingua francana kuitenkin olla liikemaailmassa enemmän hyötyä kuin haittaa?Vesa Puttosen vieraina studiossa ovat vanhempi yliopistonlehtori Anne Kankaanranta Aalto-yliopistosta sekä Vaisalan viestintä- ja brändijohtaja Nina Eklund.Mihin asioihin yritysten lopulta kannattaa kiinnittää huomiota globaalissa viestinnässä? Entä millaisella englannilla yksittäinen työntekijä pärjää kansainvälisessä bisneksessä?

Siedetäänkö mediakuvastossa vain sairauksia, jotka ”voitetaan”? Täytyykö potilaan olla aina kiltti ja kiitollinen? Muusikko Astrid Swanilla todettiin rintasyöpä ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vuoden 2017 keväällä hänellä todettiin syöpä toisen kerran, levinneenä ja parantumattomana. Miten sairaus on muuttanut ystävyyssuhteita tai parisuhteen dynamiikkaa? Marski Talks on suoraa puhetta muutoksesta – suoraan Marskin baarista. Toimittaja Laura Friman tapaa kiinnostavia ihmisiä, joilla on henkilökohtainen suhde muutokseen.

Mediassa näkyvä keskustelu rahapelaamisesta pyörii pitkälti pelihaittojen ympärillä. Mutta onko pelaaminen yksinomaan typerää, vai voiko siihen sisältyä myös tietynlaista rationaalisuutta?

Berliinin muuri. Toimittaja Riitta Pihlajamäki radiouutisissa illalla 9.11.1989 ja toimittajat Esa Tuominen ja Esko Lumikero radiouutisissa 10.11.1989 aamulla. Taiteilijoiden muurimuistot. Toimittaja Maarit Lukkarinen haastattelee muusikko Harri Sjöströmiä ja teatteriohjaaja Anu Saarta Berliinissä. Berliinissä tänään. Toimittaja Suvi Turtiainen, Yle. Mediaraati. Puhutaanko mediassa oikeista asioista? Toimituspäällikkö Laura Saarikoski, politiikan toimittaja Riikka Uosukainen ja päätoimittaja Erja Yläjärvi. Espanjan vaalit. Toimittaja Pertti Pesonen, Yle. Blogi Heikki Valkama. Mitä maksat riippuu siitä, kuka olet. Nenäpäivä. Pelastakaa Lapset -yhdistyksen projektikoordinaattori Anniina Haaranen Burkina Fasossa. Toimittaja Juha Blomberg, Yle. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Hannele Muilu ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Medioiden mainostamisen vastuullisuudesta ja journalismista keskustelevat viestinnän professori Esa Väliverronen ja Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson. Keskustelua vetää toimittaja Linda Pelkonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 29.10.2019.

Viikkoraadissa on tällä kertaa kaksi aihetta. Kuulemme Meri Lantelan kokemuksia pakettiautoasumisesta, miten kesä sujui ja mitkä olivat suurimmat ongelmat? Heräsikö Meri joka aamu kauneimmassa mahdollisessa maisemassa? Toisena aiheena Saamelaiset ja sananvapaus. Julkisen sanan neuvosto ja Lapin Kansa järjesti paneelin aiheesta. Leikkasimme keskustelun parhaat palat Viikkoraatiin. Tarvitaanko erilliset ohjeet siitä miten alkuperäiskansoista uutisoidaan? Korostaako journalismi liikaa saamelaisten konflikteja? Onko saamelaisista uutisointi tarpeeksi monipuolista ja millä perusteilla sitä tehdään? Vastauksia etsivät JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen, saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopistosta, saamelaisasiantuntija Pirita Näkkäläjärvi ja sosiologian professori Jarno Valkonen Lapin yliopistosta. Keskustelun juontaa JSN:n jäsen, tutkija Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Viikkoraati on Lapin Kansan viikottainen uutispodcast. Viikkoraatia tuottaa Eero Leppänen.

Mediassa tuodaan usein esiin naisten monimuotoisuutta. Monissa mainoskampanjoissa poseeraa naiset ylistämässä erilaisuuttaan, ensimmäinen on laiha, toinen isokokoinen, kolmas tatuoitu ja neljäs meikitön. Miehet ovat mainoksissa aina samasta muotista veistettyjä, lihaksikkaita ja pelottomia. Miehet ja miehisyys nähdään usein yhdenlaisena, vaikka kaikki miehet ovat naisten tavoin erilaisia. Jaksossa Janne ja Valtteri käsittelevät siitä, kuinka huolestuttavan kapeakatseinen nyky-yhteiskunnan muovaama mieskuva on. Valtteri paljastaa siitä seuranneen hänelle pahaa ahdistusta, jonka myötä sai vapautuksen asevelvollisuudesta. Miehet kertovat tilanteista, joissa heidän miehisyyttä on vähätelty ja pohtivat mikä tekee miehestä miehen.

  Tässä jaksossa kuulet viestintäyrittäjän vinkit siihen, miten saat itsesi asiantuntijana esiin mediassa. Aino Pajukangas viestintätoimisto Aivelasta antaa sinulle ohjeita uutiskynnyksen ylittämiseen 20 vuoden kokemuksella. Tätä tietoa ei ihan helpolla juuri yksinyrittäjän tarpeeseen löydykään! Joten tämä jakso kannattaa kuunnella. Kuulet … Read More The post 26 Aino Pajukangas: Näin saat yrityksellesi ansaittua näkyvyyttä mediassa appeared first on Mamaonbis.

Kasvuhakkerit Sami Suhonen ja Akusti Niskanen käyvät läpi yleisimmät sudenkuopat somemarkkinoinnissa ja kertovat, kuinka sinä voit välttää ne.

Ruoka on kuin uskonto – helpoimmalla pääsee kun ei puhu siitä. Silti yksi haippaa vaahtoa ja lätäkköjä, toinen katuruokaa. Kolmas odottaa aikaa, jolloin ruoka korvataan avaruuspillerillä. Ruokakulttuuri on viihteellistynyt ja trendit vaihtuvat tiuhaan. Mediassa ruoka on seksikästä ja tv-kokkeja fanitetaan kuin rocktähtiä. Tiukat kommentit aiheeseen liittyen kuullaan mediatukija Veijo Hietalalta ja trendikkään Yes Yes Yes-ravintolan keittiömestari Linnea Vihoselta. Keskustelussa paljastuu myös mitä tapahtui, kun Heikelä tapasi Anthony Bourdainin, mitä ruokaa Särre pyytää keikkaraiderissaan ja millaisia ovat Särren ruokaterroristikaverit. Toteutus: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Onko olemassa nopeaa tietä onneen? Mediassa rummutetaan usein menestyjiä. On kuitenkin hyvä tiedostaa se tosiasia, että usein menestyksen takana saattaa olla myös epäonnistumisia. Lisäksi markkinoilla on erilaisia tilaisuuksia, jotka näyttävät liiankin hyviltä ollakseen totta. Jaksossa puhetta verotiedoista, bitcoinmiljoonääreistä ja Martinin finanssikriisin aikaisista pörssikikkailuista. Jakso julkaistu 8.11.2018 Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Näin määritellen demokratia typistetään helposti tarkoittamaan vain vaalien vapautta ja yleistä äänioikeutta. Mediassa valtaa ei käsitellä, politiikka näyttäytyy yhteiskunnallisina prosesseina ja vallanpitäjät häivyttävät omia valtapositioitaan. Samaan aikaan kansalaiset kaipaavat vahvaa johtajaa, myös nykydemokratioissa. Demokratiaongelmassa keskustellaan, millaista valta on tänä päivänä ja kenellä sitä on. Vieraina ovat Iltalehden uutispäätoimittaja Perttu Kauppinen ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen. Toimittajana Kyösti Hagert ja vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Mediassa on puhuttu paljon osakesäästötilistä, joka mahdollistaa osakkeiden ja osinkojen uudelleensijoittamisen ilman, että tarvitsee maksaa veroja välissä. Tässä videossa kerromme lyhyesti, mitä se voisi käytännössä tarkoittaa.

Sauli ja Juha käsittelevät inderesPodin 17. jaksossa varainhoitoa - tässä podissa kaksikko fokusoituu nimenomaan asiakasnäkökulmaan. Mediassa nousee säännöllisin väliajoin esille tapauksia, joissa asiakas on kokenut vääryyttä varainhoidon parissa. Mistä tämä on seurausta? Podilla käsitellään millaisissa tilanteissa tuntuvia hallinnointipalkkioita voidaan pitää perusteltuna ja miksi varainhoidolla tulee olemaan oma asemansa myös tulevaisuudessa. :) 00:26 Mitä varainhoito on? 02:15 Miksi alalla on huono maine? 07:53 Kannattaako varainhoitopalveluita käyttää? 12:08 Robottivarainhoito 14:24 Millainen hallinnointipalkkio on hyväksyttävä? 18:38 Hyvä varainhoitaja 24:28 Pääomarahastot 26:55 Rahaston koko 29:17 Miksi huonoja varainhoitajia on olemassa? 33:01 Mitä positiivista varainhoidossa on? 34:25 Parhaimmat varainhoitotalot (Sauli: EVLI, eQ, Taaleri) 38:30 Yhteenveto Huom. Taaleri on Inderesin vähemmistöomistaja

”Taide on työtä siinä missä muutkin työt”, toteaa Mertsi Lindgren, muusikko ja läänintaiteilija. Romano miritsin haastattelussa Lindgren kertoo polustaan ammattimuusikoksi ja Orkestra Suora lähetys –yhtyeen synnystä ja vaiheista. Hän pohtii myös romanikulttuurin ja romanien näkymistä mediassa ja toivoisi perinteisten, hyvien romaniarvojen näkyvän ja kuuluvan vahvasti. Mertsi Lindgrenin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Presidentinvaalit ensimmäisellä kierroksella voittaneelle Sauli Niinistölle on esitetty onnitteluja ulkomailta.Viron presidentti Kersti Kaljulaid o .. Lisää >> http://ift.tt/2nitpYB

Hologrammitkaan eivät pelastaneet nopeasti lässähtänyttä vaali-illan huumaa sosiaalisessa mediassa. HS perkaa somereaktioita vaalituloksesta. Lisää >> http://ift.tt/2EiSwBZ

Jani Aaltosen haastattelussa sosiaalisen median asiantuntija, kirjailija Jukka Saksi. Jukka on kirjoittanut kirjan Johtaja on Media. Keskustelua yritysten sosiaalisesta mediasta, johtajista ja siitä miten yritysten johtajat voivat käyttää sosiaalista mediaa maineen hallintaan sekä myyntiin ja markkinointiin. Johtajat näyttävät omalla esimerkillään miten muiden tulee toimia. Kuuntele ja käy tutustumassa: www.johtajaonmedia.fi

Tumma ihonväri valkoihoisen enemmistön yhteiskunnassa ei vieläkään ole saumaton seikka, vaikka äänien ja ihmisten kirjo yhteiskunnassa lisääntyy. Hämmennystä herättävä ihonväriSuomessa syntynyt ja kasvanut kansanedustaja Jani Toivola on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa suomalais-kenialaisten juurtensa välimaastossa. Vaikka Toivolalla ei ollut varttuessaan kosketusta afrikkalaisiin juuriinsa, tumma ihonväri on herättänyt ulkopuolisten reaktion. Mikä minuun koko ajan yhdistettiin, oli minulle yhtä vierasta kuin kenelle tahansa muulle keskivertoihmiselle, mutta kuitenkin edustin sitä jollakin tavalla yhteiskunnassa, Toivola summaa.Muiden reagointi omaan ihonväriin on ajoittain luonut hämmennystä. Esikoulussa saatu kehoitus "painumaan sinne missä pippuri kasvaa" pisti pohtimaan tummaa ihoa, kotia ja kuuluvuutta.Mihin mä siellä Afrikassa meen kun mä en tunne siellä ketään?Kansanedustaja Jani ToivolaYmpäristön reaktiot muistuttivat omasta erilaisuudesta. Kokemus ainoana erinäköisenä olemisesta kantautui toiveeseen näyttelijän ammatista. Osaako teatterimaailma käsitellä minun näköisiäni ihmisiä, tai voinko esittää perinteisiä suomalaisia rooleja, Toivola muistaa miettineensä.Yhteiskunnan kuvastoYhteiskunnassa, jossa valtaosa näyttää samalta, Toivola nostaa tärkeäksi ymmärtää millaisia ihmisiä nostetaan näkyviin.Millaisia kuvia on yhteiskunnassa, kuka niistä löytää itsensä ja kuka ei. Kansanedustaja Jani Toivola Kyseessä voi olla kirjoitettua kuvaa, tai henkilöt sanomalehdistä koulukirjojen kuvitukseen, Toivola jatkaa. Hän yhdistää tämän yhteiskunnan kuvaston määrittämään osallisuuden tunnetta, joka jakaa ihmiset osallistujiin ja osallistumattomiin.Passiivisesta mielikuvasta valokeilaanKehitys yhteiskunnallisella tasolla voi junnata paikoillaan. Päättäjän kengissä Toivola on joutunut kokemaan, miltä tuntuu elää yhteiskunnassa, jossa muun muassa ulkonäkö herättää aggressiivisia tunteita.Säännöllinen, negatiivinen palaute alkaa aina kytköksellä henkilökohtaiseen: Seksuaaliseen suuntautumiseen tai ihonväriin.Kansanedustaja Jani ToivolaToivola on myös havahtunut toisen tummaihoisen julkisuuden henkilön, Mustan Barbaarin haastattelua kuunnellessaan samojen teemojen toistumiseen. Pysähdyin tajutessani, että olen vastannut ihan samoihin kysymyksiin ihonväristä ja erilaisuudesta 15 vuotta sitten.Mediassa keskustelu alkaa Toivolan mukaan usein nollasta. Oletuksesta siitä, ettei valtavirta ole ollut kosketuksissa erilaisuuden kanssa. Tämä ei käy, vaan keskustelun tulee olla kehittyneempää, jotta asiat todella edistyvät.Ihmiset ovat omilla vahvuuksillaan tulleet esiin, heillä on annettavaa ja voivat itse ratkaista kysymyksiä.Kansanedustaja Jani Toivola Nyt kun ääniä tulee esiin enemmän, näiden tyyppien pitää olla etulinjassa toimijan roolissa. Ei neuvonantajina päättäjien vieressä, eikä varsinkaan passiivisina mielikuvan myyjinä - siitä asetelmasta on päästävä kauas ja lujaa.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Jani Aaltosen vieraana mediapersoona Tuomas Enbuske. Asiaa markkinoinnista, sosiaalisesta mediasta ja siitä miten yritysten pitää menestyäkseen tehdä saadakseen sosiaalinen media lentoon.