POPULARITY
Vieraana Jake (LFC), Mats (ManU), Joni (Arsenal). Pystyykö muut haastamaan Cityn uudestaan? Onko tämä Arsenalin vuosi? Yllättääkö ManU? Riittääkö Slotin Liverpoolilla? Nousija joukkueiden menestys? Avaus XI Arsenalin, Liverpoolin ja ManUn pelaajista!
Kun elokuvan aiheena on Priscilla Presley, se ei voi olla "vain" biopic. Sofia Coppolan ohjaama ja Priscilla Presleyn itsenä tuottama Priscilla liittyy väkisinkin osaksi populaarikulttuurin ydinmyyttiä, Elvistä. Pystyykö yksi elokuva päivittämään Elvis-myytin vastaamaan 2020-luvun tarpeita - ja haluaako se sen tehdä? Mahtuuko #metoo osaksi teinitytön ja rock-kuninkaan epätasaista suhdetta? Baz Luhrmannin Elvis (2022) teki Elviksestä populaarikulttuurin suurimman marttyyrin, mutta millainen sivuhenkilö hän on, kun tarinan kertoo Priscilla? Alkuvuoden myyttisintä elokuvauutuutta ruotivat kriitikko Leena Virtanen, elokuvatutkija Jari Sedergren sekä Elvis-asiantuntija, yrittäjyyden lehtori Atte Varsta. Ohjelman juontaa Kare Eskola.
Helsingin Sanomien tiistainen presidenttitentti avasi vaaliviikon loppukirin. Nyt on kaikki pelissä. Miksi osa ehdokkaista silti ”himmaili”? Nähtiinkö liikkuvaisempi Jussi Halla-aho? Miten Pekka Haavisto kosiskeli vasemmistoa? Onko Mika Aaltola modernin ajan Eeva Kuuskoski? Näistä keskustellaan Lauantaikerhon erityisjaksossa. Studiossa Emil Elo, Veera Paananen ja Marko Junkkari. Jaksossa puhutaan myös Haaviston kannasta ideologiseen työttömyyteen, jota hän myöhemmin tarkensi: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010140765.html Jakson leikkasi Mikko Peura. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/lauantaikerho. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit
Milja saa Goriljalta pätkeilevän ääniviestin, jossa kuulostaa pahasti siltä, että Gorilja on pulassa! Hän on myös täysin kadoksissa. Pystyyköhän Milja selvittämään Goriljan mystisen katoamisen? Tähän Gorilja-spesiaaliin on koko jatkotarina, jossa Gorilja katoaa. Ohjelman on tehnyt Milja Siikaluoma, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Gorilja är försvunnen. Milja får ett mystiskt röstmeddelande där det låter som att Gorilja är i fara, och inte nog med det så är Gorilja också spårlöst försvunnen. Kommer Milja lyckas lösa mysteriet kring Goriljas försvinnande? Poddspecial. Berättelsen av och med Milja Siikaluoma, Sveriges Radio Finska och Hilda Söderström som Gorilja. Programmet är på finska.Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipas roketti@sverigesradio.se
Pystyykö töyhtöpäinen isimies estämään Johanneksen joulupuurosuunnitelmat?
Yrittäjästä joka kiertää liiketoimintakieltoa - Pystyykö häneltä vuokrata Svansteinin sporttihallia jatkossa? Suunile 90 henkilöä oon rakentamassa Kaunis Ironin flotasuuni-laitosta - puolen miljartin kruunun investeerinki. Mataringin kunta juhlii 40 vuotta EKO-kuntana. Kierunan lumisae oon aiheuttanut ongelmia - mutta mitäs meän kuuntelijat sanovat lumesta syyskuussa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Hallitusohjelma sai oppositiolta tyrmäävän vastaanoton jo ennen julkaisuaan. Mihin suuntaan Suomi lähtee uuden hallituksen johdolla? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Kai Mykkänen kokoomuksesta, Anders Adlercreutz rkp:stä ja Peter Östman kristillisdemokraateista. Yhdysvaltojen ja Kiinan välit ovat kireät, mutta yhteyksiä pyritään pitämään yllä. Yhdysvaltain ulkoministerin Anthony Blinkenin vierailulle lähdettiin kuitenkin jäätävissä tunnelmissa. Suorana Pekingistä Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Tuloerojen kasvu ja suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen eri varallisuusluokkien ja sosiaalisen statuksen kupliin on puhuttanut jo pitkään. Pystyykö uusi hallitus helpottamaan eriarvoisuutta vai onko tilanne vain pahenemassa, kun kunnianhimoisiin työllisyystavoitteisiin pyritään osin työttömien asemaa heikentämällä? Studiossa eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden tutkimukseen erikoistunut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari sekä Suomen väestön rikkainta promillea ja suomalaisten yhteiskunnan jakautumista tutkinut Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola. Kultaranta-keskustelut ovat käynnistyneet sunnuntaina ja maanantaina käsitellään geopolitiikan uutta aikaa. Paikan päältä raportoi toimittaja Maria Stenroos. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki ja Hanna Juuti, tuottajana on ollut Jaakko Parkkinen
Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Ensimmäinen eduskuntavaalien jälkeinen ja ensimmäinen Nato-Suomen Pyöreä pöytä onnitteli hurraten entistä puheenjohtajaa Pauli Aalto-Setälää kansanedustajuudesta. Pekka Seppänen on hämmentynyt "kansan tahdosta"-puhumisesta. Pystyykö vaalituloksesta päättelemään kansan tahdon? Ja mitä se halusi? Anu Koivunen haluaa tietää, miten uutismedia onnistui vaaleissa. Vaalijulkisuus toimi hänen mukaansa kuin kone, mutta jätti valkoisia läikkiä. Hän ehdottaa, että mediat perustaisivat somekirjeenvaihtajia: Tik tok -kirjeenvaihtajia ja You tube -kirjeenvaihtajia. Fokus on Koivusen mielestä siirrettävä pois puheenjohtajista. Hilkka Olkinuora pohtii, miten selvitä vaalien jälkeen eli PVS-oireyhtymän eli post-vaali-syndrooman kanssa. Keskustelussa mainitaan mm. Desimaali-Petteri ja Marin-tyhjiö.
Tänään luvassa on taas niin inpiroiva haastatteluhetki. Saat kuulla elämästä ja työstä somevaikuttajana. Oletko ikinä miettinyt että haluaisit olla somevaikuttaja? Tai oletko halunnut kurkistaa kulisseihin ja tietää mitä somevaikuttajan työ todella on? Tässä jaksossa saat kuulla somevaikuttajan työstä ja tutustua aivan ihanaan, positiiviseen ja rohkeaan vaikuttajaan, Monna Pursiaiseen. Monna on nainen, joka on toiminut vaikuttajana jo yli 10 vuotta ja kokenut matkan varrella paljon kaikenlaista. Tässä jaksossa kuulet onko sometyö sitä että ihania lahjoja tipahtelee postiluukusta ja pääsee kävelemään punaisille matoille gaaloihin vai onko se ihan jotain muuta. Kuulet kuinka fiiliksissä voi olla seitsemän euron arvoisesta itseruskettavasta rasvapurkista ja kuinka sometyö voi johdattaa mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Kaikki alkoi blogista ja on kasvanut yli kahtakymmentä tuhatta ihmistä inspiroivaksi henkilöbrändiksi, joka vaikuttaa päivittäin tuhansiin ihmisin positiivisesti. Tässä jaksossa kuulet kannattaako somessa jakaa ihan kaikkea? Pystyykö sometyöhön kuka tahansa? Voiko somella todella tienata? Riittääkö, että julkaisee itsestään selfieitä vai mitä vaatii että saa sometyöstä esimerkiksi 3000€/kk? Miten Monna pääsi somevaikuttajana välimeren risteilijälle ilmaiseksi? Onko sometyö sitä mitä me niin usein luullaan? Näihin ja niin moneen muuhun saat vastauksen tästä jaksosta. Unohtamatta sitä, että saat ison annoksen Monnan ihanaa sädehtivää positiivista asennetta ja energiaa. Minä itse olen niin kiitollinen somelle siitä, että sen avulla tapasin tämän upean ihanan naisen, Monna Pursiaisen.
Pystyykö jakautunut Yhdysvallat johtamaan lännen rintamaa? Washingtonista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Vieraina toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office ja professori Benita Heiskanen, Turun yliopisto. Odotukset EU-huippukokoukselle, Prahasta raportoi kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Mihin suuntaan Putinin Venäjän laiva kulkee? Studiossa entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall ja suurlähettiläs René Nyberg sekä puhelimessa Pietarista HBL:n ja Dagens Nyheterin kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén. Nobelin rauhanpalkinto jaetaan tänään, mutta kenelle? Puhelimessa Laura Lodenius,toiminnanjohtaja, Rauhanliitto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Elina Sonkajärvi. Tuottaja Hanna Juuti.
Eurooppaa piinaava helle. Ranskasta Jari Mäkinen, Espanjasta Maija Salmi ja Englannista Auli Valpola. Studiossa Ilmatieteen laitokselta tutkimusprofessori Hannele Korhonen. Poliitikot huolissaan Uniperista ja Fortumista. Pystyykö Suomi pitämään puolensa neuvotteluissa Saksan kanssa? Kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen, kok., Matias Mäkynen, sd. ja Mari Holopainen, vihr. Miten 70 vuoden takaiset Helsingin olympialaiset muuttivat katukuvaa? Arkkitehtuurimuseosta tutkimuspäällikkö Petteri Kummala. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mikko Pienipaavola ja Atte Uusinoka. Tuottaja Tarja Oinonen.
Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Metsien Suomen kanssa. Puut (ja monet kasvit) koostuu isolta osin polymeeristä nimeltä ligniini (ei pidä sekoittaa linguinen kanssa, joka on pasta). Ligniini koostuu taas suurilta osin biopohjaisesta hiilestä, joka on elintärkeä aine monissa modernin maailman laitteistossa. Esimerkiksi, sähköautojen akuissa käytetään grafiittia, jonka louhiminen tapahtuu usein kyseenalaisissa olosuhteissa, ja sen lisäksi planeetan mineraalivarannot eivät todennäköisesti muutenkaan riitä pitkällä aikavälillä. Pystyykö ligniini olemaan kestävä korvike? Ja mitä muuta mielenkiintoista tiede on löytänyt ja keksinyt puusta? Saimme vieraaksi näihin ja muihin kysymyksiin vastaamaan VTT:n tutkimuspäällikön Katariina Torvisen. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast
Ilmastopolitiikka Euroopassa kiristyy keskellä geopoliittista kriisiä ja Venäjän vastaista pakotepolitiikkaa. Viimeisimmässä Eurooppa-neuvostossa päätettiin venäläisen tankkereilla saapuvan öljyn tuontikiellosta. Miten Euroopan parlamentin parlamenttiryhmissä suhtaudutaan Venäjä-pakotteisiin? Euroopan parlamentti äänesti valtavan Fit for 55 -ilmastopaketin esityksistä. Miksi esitys EU:n päästökauppauudistuksesta kaatui äänestyksessä? Viivästyvätkö EU:n ilmastotavoitteet päästökauppauudistuksen kaaduttua? Miten Euroopan parlamentissa suhtaudutaan Turkin vastustukseen Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyydelle? Kykeneekö EU vaikuttamaan Turkkiin Suomen Nato-jäsenyyden tukemiseksi? Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (re), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) ja Laura Huhtasaari (id). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Tämän viikon jaksossa puhutaan siitä, millaista on viettää kesä Dubaissa +40 asteen kuumuudessa. Pystyykö ulkona olemaan ollenkaan? Entä miten ajan saa tuossa paahteessa kulumaan? Voiko kesällä vielä matkustaa Dubaihin lomalle?
Jakson vieraana meillä on jo entuudestaan tuttu valmentaja ja hevosalan monitoimiyrittäjä Håkan ”Hockus” Wahlman. Tässä jaksossa paneudutaan syvemmin mm. hevosen rakenteeseen ja kykyyn taipua. Lisäksi Hockus kertoo mitä kaikkea voidaan tehdä, sekä korjata ohjasajolla. Jos et ole vielä kuunnellut meidän ensimmäistä jaksoa, Ohjissa maastakäsin, niin suosittelemme kuuntelemaan sen ennen tätä jaksoa. Varsinkin jos haluat kokonaisvaltaisemman kuvan ohjasajosta sekä sen monista mahdollisuuksista. Miten ja mitä kannattaa tehdä kun tekee ohjasajoharjoitteita? Pystyykö hevonen taipumaan koko vartalosta? Tiedätkö miten hevosen pitäisi liikkua tai entä miten se pystyy liikkumaan? Tässä jaksossa kuulet vastauksen näihin sekä paljon muuta. Hyviä kuunteluhetkiä! Lisää Hockuksesta löydät @ohjissa Instagram sivuilta.
Maanpaossa elävä Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja vaati Euroopan parlamentissa tukea Valko-Venäjän demokratialle. Samaan aikaan Valko-Venäjä painostaa EU:ta Puolan rajoille kohdistuneella hybridioperaatiolla. Onko Euroopan unionilla keinoja painostaa Valko-Venäjän diktaattoria Aljaksandr Lukašenkaa? Euroopan parlamentti käsittelee ehdotusta laillisen maahanmuuton lisäämiseksi Euroopassa. Tarvitaanko työperäisessä maahanmuutossa EU-tasoista lainsäädäntöä? Kannustaako EU:n yhteisten maataloustukien uudistus riittäviin ilmastotoimiin? Pystyykö suomalainen maatalous elämään uusien ilmasto- ja ympäristötukien kanssa?
Tuntuuko luonnossa oleminen joskus suorittamiselta? Pitääkö joka paikassa ottaa valokuvia ja somettaa? Pystyykö silloin omia ajatuksia ollenkaan selkiyttämään ja rauhoittamaan? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner vietti kesän loppumetreillä yhden yön karhukojussa itärajan pinnassa Kuhmossa. Turvallisina seuralaisina olivat kamera, nauhuri ja kännykkä. Mutta: ajatukset olisivat pärjänneet ilmankin. Kuunnellaan hetki Anna-Kaisan pohdintoja kuvausretkeltä, karhujen kohtaamisesta ja omiin ajatuksiin törmäämisestä.
Guess who's back!? Jorma Vuoksenmaan ja Jussi Heikelän Hetkinen TV tekee paluun sopivasti ennen kesän penkkiurheilu- ja vedonlyöntikohokohtaa, eli jalkapallon EM-kisoja. Huuhkaja-buumi saa koko Härmän sekaisin, mutta miten analyyttinen ammattivedonlyöjä suhtautuu Suomen menestysmahdollisuuksiin? Pystyykö kukaan haastamaan Ranskaa – vai jämähtääkö hallitseva maailmanmestari kivikovaan alkulohkoon? Entä miksi Jorma on ensimmäistä kertaa arvokisojen vedonlyöntipäätöksissään Englanti-myönteinen? Aikakoodit: Huuhkajat (0:00), Suomen alkulohko B:n ennakko (19:28), Kisojen voittajasuosikit (1:04:42).
Nurmijärvi-ilmiö toteutuu sittenkin! Tuoreen väestöennusteen mukaan muuttoliikkeen uusia voittajia ovat suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät. Helsingin sijaan Lahti, Hämeenlinna ja Porvoo kasvavat. Kantasuomalaiset ikääntyvät eivätkä lisäänny tulevaisuudessa, päin vastoin. Suomen väestönkasvu nojaa tulevaisuudessa täysin vieraskielisiin. Ei enää yhtään uutta hiilikaivosta! Ei yhtää uutta öljynporausreikää! Hiililämmiitteiset terässulatot sähkökäyttöiseksi! Yli puolet autoista sähkölle. Sellaista visioi energia-alan järjestö IEA tuoreessa Net Zero by 2050 Roadmap -raportissaan. Pystyykö ihmiskunta tuohon? Britanniassa on käteisraha korona-aikana jostain syystä lisääntynyt, kun Suomessa se on puoliintunut 2000-luvun aikana. Osa silti hilloaa käteistä kotiinsa, joka alhaisen inflaation ja korkotason aikana onkin melko harmitonta. Sänkypatjaan rahan sullomisessa on silti vaaransa!
Afrikan Tähden uudistuminen nostaa Anssin ja Niinan välille tiukan väittelyn siitä kumman säännöt ovat oikeita, ja mitkä ovat eri nappuloiden nimet. Tilapäistuottaja muna-Mikko pistetään myös tiukan paikan eteen. Pystyykö hän erottamaan omat munat vieraista kananmunista?
Erilaiset kriisit ilmastonmuutoksesta populismiin ja koronapandemiaan koettelevat liberalismia. Arkijärkinen edistyksen ideologia on joutunut puolustuskannalle. Poliittinen talous -podcastissa puhutaan liberalismista, kun vieraina ovat tietokirjailijat Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru. Heidän kirjansa, liberalismin historiaa ja kurimusta analysoiva "Mikä liberalismia vaivaa?" ilmestyi syksyllä 2020. Lahtinen ja Purokuru keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten liberalismi kannattaisi määritellä tai ymmärtää ja miksi liberalismin suhde demokratiaan ja kansalaisvapauksiin on historiallisesti ollut jännitteinen. Jaksossa keskustellaan myös uusliberalismista; vasemmiston uusliberalismikritiikeissä lähestytään uusliberalismia selkeän negatiivisena ilmiönä, mutta toisaalta uusliberalismi on luvannut vapautta ja vaurautta sekä pumpannut polttonesteensä ihmisten haluista. Pystyykö liberalismi enää - koronatuskan, ilmastonmuutoksen ja talousahdistuksen keskellä - piirtämään myönteisiä tunnemaisemia? Onko liberalismissa jotain säilyttämisen arvoista? Lahtinen ja Purokuru tekevät myös Mikä meitää vaivaa? -podcastia.
Vaaran Puupodin kuudennessa jaksossa keskustellaan energiapuusta. Metsähaketta käytetään muun muassa lämpövoimaloiden polttoaineena. Voiko hake korvata turpeen, jonka käyttöä tullaan tulevaisuudessa rajoittamaan? Vieraana Vaaran Metsän metsäasiantuntija Sauli Kaltakari. Jakson aiheet: 02:40 Energiapuun rooli osana metsänhoitoa 06:30 Pystyykö hake korvaamaan turpeen energianlähteenä? 14:30 Mitä on huomioitava energiapuun korjuussa 22:10 Toimittaako Vaaran Metsä polttopuuta yksityisasiakkaille?
Toimittaja Wali Hashi tuli ensimmäisen kerran isäksi 28-vuotiaana ja vaikka synnytys tuntui isän näkökulmasta pelottavalta, niin isyys itsessään ei ollenkaan. Paitsi, että se kuului oleellisena osana avioliittoon, niin hän ajatteli omaavansa siitä myös yhdenlaista kokemusta Oma isä oli nimittäin aikoinaan jättänyt viisilapsisen perheensä ja näin olleen yhdeksän vanhan esikoispojan oli kannettava kortensa kekoon äitiään auttaakseen. Siispä Wali lähti isompaan kaupunkiin tienaamaan perheelle ruokarahaa kengänkiillottajana. Millä tavalla nämä hänen omat lapsuudenkokemuksensa vaikuttavat hänen isyyteensä? Pystyykö neljän lapsen isä olemaan kaikkia lapsiaan kohtaan tasapuolinen ja onko joku sellainen asia, minkä hän on halunnut kaikille lapsilleen tasapuolisesti opettaa? Toimittaja on MIra Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.
Tekoälylle pystyy opettamaan kieltä, mutta oppiiko se koskaan lukemaan rivien välistä? Yhä ihmismäisemmälle tekoälylle, joka pystyisi tulkitsemaan ihmisen tunne- ja tahtotiloja, on tarvetta. Jakson vieraina ovat SAS Instituten tekoälyasiantuntija Antti Heino sekä teknologiaevankelista Antti Hiltunen ja Verohallinnon ohjelmistojohtaja Sanna Savolainen. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto sekä Accenture Suomen Liquid Studion johtaja Karoliina Hagman. Ohjelma sisältää kaupallista yhteistyötä.
Mikä on ihmiskunnan suurin teknologinen keksintö? Pelastuuko maailma digitalisaatiota kiihdyttämällä tai hidastamalla? Pystyykö pelillistämisellä muuttamaan toimintatapoja ja pienentämään hiilijalanjälkeä? Miten 3D-tulostus on hyvä juttu ilmastonmuutoksen torjunnassa? Paljon kysymyksiä, kun tässä podcast-jaksossa pohditaan, miten teknologia pelastaa maailman.
Liiketoiminnassa sama data voi johtaa erilaisiin päätöksiin yrityksen tilanteesta ja strategiasta riippuen. Tekoäly pystyy myös koko ajan ennakoimaan paremmin esimerkiksi kysynnän muutoksia saamansa datan perusteella. Jakson vieraina ovat SAS Instituten analytiikka-asiantuntija Jussi Varjus sekä datahallinnan asiantuntija Jarno Lindqvist, Houston Analyticsin Head of Workforce Analytics Pauli Dahlbom ja eCraftin Lasse Ruokolainen. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto sekä Accenture Suomen Liquid Studion johtaja Karoliina Hagman. Ohjelma sisältää kaupallista yhteistyötä.
SUOMI-KORIS (4:31) - Haastattelussa tuore susijengikasvo ja nuori koripallolupaus Elias Valtonen, joka siirtyy kahden NCAA-yliopistovuoden jälkeen Saksan ProA-sarjaan ja ammattilaiskentille. TRIPLATUPLAN NBA PLAYOFFS -ENNAKKO (1:08:30) Kaikki pudotuspelisarjat läpikäytynä! - Lakers VS. Blazers: Riittääkö Lillardin haamuvire? Onko Lakersin ennakkosuosikkiasema perusteltu? - Rockets VS. Thunder: Russel Westbrook ja Chris Paul kohtaavat kostosarjassa. - Pystyykö Luka Doncicin Mavericks haastamaan ennakkosuosikki Clippersin? - Nähdäänkö idästä 2020 vuoden mestari? Pystyykö kukaan lyömään Milwaukee Bucksia? - Idässä Butler ja arkkivihollinen TJ Warren kohtaavat kuuumassa Pacers VS. Heat -sarjassa. - Jim Boylenille vihdoin potkut Bullsin peräsimestä MUUT SARJAT (2:09:05) - WNBA onnistuu viestinnässään, kun sarja jatkaa hyvin toiminutta Twitter-diiliään. Voisiko samanlainen diili toimia myös Korisliigassa?
Pystyykö “harmaa” Matti Vanhanen muuttamaan koko hallituk sen linjan? Entä miten Katri Kulmuni pelastaa keskustan ja itsensä? Miksi politiikka on muuttunut niin kovaksi, että hallitus ei näytä koskaan selviävän seuraavasta puolesta vuodesta? Vieraana dosentti Ville Pernaa. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp
Mitä äänikirjoja vaimo suosittelee muille kuunneltavaksi? Pystyykö aviomies kuuntelemaan vaimoa ja äänikirjoja samaan aikaan? Joko muuttohommat on saatu käyntiin? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
In the latest Inside Formula One with Mika Häkkinen-podcast Mika and Mark focuses on the latest news in Formula 1, talks about Mika's career and answers fan questions. The topics of the episode are: Discussion about current situation in Formula 1 - Potential for ‘cost cap' to protect all the teams. Originally proposed at USD$175m but now also discussions about USD$125m. - How Corona is impacting racing economically - Audi has announced its withdrawal from DTM, for example. The importance of the Marlboro World Championship Team academy for Mika (9:35) - How the academy worked. - James Hunt - Mika's memories of James, his coaching and personality. Fan Questions (20:20) - Have Mika ever been close to driving at Le Mans, and was he ever invited there? - Can the data tell a team which is the quickest driver? - When Mika did that extremely nice pass on Michael in Spa in 2000, what we're Mika thinking at that moment? - How close were Mika to drive for Williams? - Which driver from Mika's junior formula career could have made it in F1 - but did not get the chance? - What did Mika say and how did he react when his McLaren destroyed its clutch on the last lap in Barcelona, in 2001? - Thinking about Mika's fights with Michael Schumacher, what advice can Mika give leaders about competing head-on, staying positive and being the best that you can be? - Which was the one track Mika always looked forward to racing? Inside Formula One with Mika Häkkinen-podcastin uusimmassa jaksossa Mika ja Mark katsastavat uusimmat formula-maailman uutiset, puhuvat Mikan urasta ja vastaava kuulijakysymyksiin. Jakson aiheita ovat: - Onko tallien uusi kulukatto mahdollinen? - Miten korona vaikuttaa autourheilun talouteen? Esimerkiksi Audi on ilmoittanut lähtevänsä DTM-sarjasta. Millainen merkitys Marlboro World Championship tallin akatemialla oli Mikan uralle? (9:35) - Mikä oli akatemian toimintalogiikka? - Kuinka James Hunt vaikutti Mikan uraan? Kuulijakysymykset: (20:20) - Onko Mika ollut ikinä lähellä ajaa Le Mansin osakilpailua? - Pystyykö talli kertomaan autojen datan perusteella kumpi tallin kuljettajista on nopeampi? - Millaisia ajatuksia kulki Mikan mielessä, kun hän teki legendaarisen ohituksen Michael Schumacherista Span osakilpailussa vuonna 2000? - Kuinka lähellä Mika oli ajaa Williamsilla uransa aikana? - Onko Mikalle jäänyt juniorivuosiltaan mieleen kuljettajaa, joka olisi voinut ajaa F1:ssä, mutta ei saanut ikinä tilaisuutta? - Miten Mika reagoi, kun hänen McLarenistaan hajosi kytkin Barcelonan osakilpailun viimeisellä kierroksella vuonna 2001? - Millaisia neuvoja Mika antaisi johtajille kilpailemisesta ja menestymisestä? - Oliko Mikalla uransa aikana rataa, jolla kilpailemista hän aina odotti?
Katselemme nyt alkavassa podcast-trilogiassa jättiläisten harteilta näkymää, josta ei puutu paradokseja. Teoreettisen fysiikan tohtori Matti Pitkänen kuljettaa meidät syvälle mikrokosmokseen, jopa Planckin kokoluokkaan - kvanttimaailmaan. Nuorena Mattia kiinnosti enemmän klassisen kitaran soitto ja vähemmän fysiikka. Suunta muuttui kuitenkin yliopisto-opettaja Raimo Keskisen vaikutuksesta. Ramin innostavien luentojen vaikutuksesta Matin uteliaisuus kääntyi palavaksi innoksi tutkia kvanttifysiikkaa, tehdä luovaa improvisaatiota ja tunneälytyötä filosofina mieluummin kuin muusikkona. Tämän kolmiosaisen podcast-sarjan ensimmäisessä osassa tartumme Matin kanssa mammuttia syöksyhampaista. Lähdemme kartoittamaan niitä ongelmia, joita kvanttimekaniikkaan liittyy sekä ymmärtämisen tasolla, mutta myöskin edelleen epävalmiina teoriana. Millainen työkalupakki vaaditaan kvanttimekaniikan matemaattisen ja käsitteellisen puolen ymmärtämiseen? Olisiko kvanttimekaniikka valmiimpi, jos toinen maailmansota ei olisi syttynyt? Pystyykö kvanttimekaniikkaa ymmärtämään visuaalisesti ja arki-intuitiolla? Mikä on kvanttifysiikan ja kvanttimekaniikan ero? Kaksoisrakokoe, kuplakammio, tietoinen tutkija ja kriittisen ympäristön mittaaminen, kuka havaitsee ja mitä, vapaa tahto, kausaalisuus vai korrelaatio, superpositio, ajattomuus vai kaksi aikakäsitystä, arkijärjen kritiikki. Matka taittuu vaivihkaa kohti käsitteiden ja ideoiden sakeaa, joskus mystistäkin viidakkoa. Hiukan älli-tälliä ja käsien viittoilua on paikallaan. Tapahtuuko kvanttihyppy uuteen tietoisuuteen tässä vai tulevissa jaksoissa? Tule selvittämään sitä yhdessä kanssamme kvanttien yhteenkietovassa mielenkiintoisessa maailmassa. https://mesokosmos.com/
Jaksossa kerron (Roope) yleisesti millaista on jääkiekkoilijan arki ja nostan seuraavat teemat esille. 1. Erilaiset roolit joukkueessa: ero nuoren ja konkari pelaajan välillä pukukopissa. Kilpailu/uhka 2. Ryhmädynamiikka. Mestis/Liiga 3. Valmentajan ja joukkueen välinen suhde 4. Miten jääkiekko hallitsee koko elämää 5. Psyykkinen valmius vs fyysiset taidot 6. Pystyykö opiskelun ja lätkän yhdistämään 7. Tuki organisaatiolta 8. Uran jälkeinen elämä 9. Esikuvat
Kuvittele todellinen unelmahomma. Näetkö palmuja, hiekkarantaa ja riippumaton? Matkailutoimittaja Antti Helinin työ on välillä juuri sellaista. Tässä jaksossa juttelemme matkailutoimittajan työstä suosituissa lomakohteissa, salaisilla paratiisirannoilla ja viidakoissa. Mutta millaista on matkailutoimittajan työ kulissien takana? Pystyykö sillä tienaamaan elannon? Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos haluaisi päästä näihin hommiin juuri nyt?
Suoraa puhetta brändäämisestä! Miksi se itsensä esiintuominen on vaan niin vaikeaa? Tässä jaksossa puhun siitä miksi se on sitä joskus minulle. Ja mikä brändäämisessä itse asiassa on kaikista tärkeintä niin sinun oman jaksamisesi, henkisen hyvinvoinnin ja toisaalta markkinointisi vuoksi? Kuuntele Bisneskoulun podcastin 2. jakso tästä! Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaariin 21.11. klo 13.30-15.00 >> Jos mieluummin luet jakson sisällön kuin kuuntelet, lue tästä: Tänään mä halusin puhua brändäämisestä mutta päätinkin puhua siitä miksi se on niin vaikeeta. Ja jotta en yleistäisi, niin puhun itsestäni. Olen aina ajatellut, että ei ketään kiinnosta minä ja minun kannattaa jakaa vain vinkkejä markkinoinnista ja antaa ohjeita mitä tehdä, mutta se, mitä itse oikeasti teen, niin siitä ei kannata kamalasti puhua. Eli kuten tosi monella asiantuntijalla, minullakin on ollut tarve esittää, että minulla on nää markkinointiasiantuntemukseen liittyvät asiat hanskassa oman yritykseni kanssa. Vaikka kuinka tiedän, miten markkinoinnin strategia pitää suunnitella ja toteuttaa, niin en itsekään tee sitä täydellisesti. Läheskään joka kerta. Tosi monesti homma on sellaista adhoc-toimintaa, missä muut ihmiset mun ympärillä menee ihan sekaisin, siis assarit ja projektipäällikkö, et mitä nyt seuraavaks tehdään. Keksin sen lennosta ja sitten tehdään hirveällä aikataululla. Olen aina tuskaillut sitä, miksi teen kaiken viime tingassa ja hullulla aikataululla. Eräs ystäväni sanoi, että mä olen aina ollut sellainen ja sitä ei voi muuttaa, eikä siitä pidä ottaa paineita. Koko ajan tulee kuitenkin realistisemmaksi siitä, mihin oma aika ja resurssit riittää. Erityisesti tämän kesän jälkeen, siis jos olet lukenut toiseksi viimeisen blogiartikkelini, tiedät, mitä tänä kesänä tapahtui... olen alkanut antaa vähän enemmän aikaa asioiden toteuttamiselle. Kaikkihan tuskailemme sen kanssa, että pitäisi olla esillä koko ajan. Tehdä videoita someen ja kirjottaa koko ajan hulluna sisältöä. Vaikka siis rakastaisi kirjoittamista, niin kyllä se työksi muuttuu, jos sisältöä pitää koko ajan tuupata ulos. Koko ajan jotain uutta ja hienoa, nerokasta ja oivaltavaa. Erityisesti, jos esilläolo ei ole se juttu, mitä itse tahtoo. Jos haluaa vain tehdä töitä hehkuttamatta itseään niin kovasti. Mutta siihenkin on syy. Syistä olen puhunut paljon jo aiemmin, mutta tässä vielä yksi tärkeimmistä. Kun ihmiset pääsevät tutustumaan sinuun verkon kautta, he ostavat palveluitasi paljon helpommin. Kynnys ostamiseen laskee todella paljon, kun tietää, kuka toisessa päässä, vaikka sähköpostiosoitetta, on. Mitä avoimempi olet, sen avoimempia myös potentiaaliset asiakkaasi ovat. Fakta on se, että verkossa on paljon muitakin, jotka haluavat päästä esiin. Miten voi erottua muista alan yrittäjistä tai keksiä jotain kiinnostavampaa? No se juttu oman osaamisensa ja itsensä brändäämisessä on se, että pitäisi tuoda esiin oma tarinansa. Ja kellään muulla ei ole samaa tarinaa kuin sinulla. Kukaan ei ole sinä. Sinä olet ainutlaatuinen kokonaisuus ja mitä paremmin tuot sen esiin, sen paremmin erotut. No tekstin tuottaminenhan onnistuu asiantuntijalta, joten siinä ei ole suurta kynnystä. Mutta mitä sitten kun pitäisi julkaista kuvia ja videoita? Siinä nousee esiin se kynnys. Minulla ainakin tulee todella usein se tilanne, että pitäisi keksiä sosiaaliseen mediaan uusia kuvia. Mutta koska olen usein kahdestaan tietokoneen kanssa. Kuvista tulee aina samanlaisia, jos otan siitä kuvan. Onko tukka hyvin? Laitoinko meikkiä aamulla? Olenko jäänyt kotiin tekemään töitä pyjamassa..? Somekuvat ovat kuitenkin sellaisia, joissa haluaisi näyttää hyvältä. Ei sellaiselta tukka pystyssä pyjamassa, unisena tietokoneella olevasta. Ja jos on vähänkään huonosti nukuttu yö takana, niin johan ihmisetkin huolestuvat, että miten tuo näyttää niin väsyneeltä. Pystyykö se tuottamaan palveluitakaan..? Ja siksi on sellainen fiilis, että pitäisi vähintään laittaa meikkiä ja hiukset kiinni, jotkut eri vaatteet kuin siinä edellisessä selfiessä... Mutta ei someen pelkkiä selfieitäkään kannata laittaa. Vaan pitäisi julkaista kuvia siitä, kun tekee töitä asiakkaiden kanssa. Mutta jos olet asiantuntija ja teet töitä asiakastapaamisissa, onhan siinä aikamoinen kynnys ottaa yhtäkkiä kamera esiin ja sanoa "hei otetaan selfie!". Minullakin kävi toimistolla yks kurssilainen perjantaina ja juteltiin niin intensiivisesti, ettei muistettu ottaa selfieitä. Monessa kohdassa tuli mieleen, että voi kun olisi nauhoitus päällä, täältä tulee niin tärkeää asiaa! Esimerkiksi puhuimme siitä, miten tärkeää oman jaksamisen kannalta on se, että tekee sellaisia töitä missä oma sydän on mukana. Että tekee omien arvojen mukaan eikä jonkun muun. Jos tekee vaikka yhteistyötä muiden kanssa ja toiminta olisi kuinka eettistä tahansa, mutta ne ei toimi arvojen mukaan, niin siinä käy sulle itselle huonosti. Jos siis toimit omia arvojasi vastaan, niin voi käydä niin että et pysty katsomaan itseäs peilistä silmiin pidemmällä tähtäimellä. Muitakin syitä sille voi olla. Siis sille että ei pysty katsomaan peilistä itseään. Jos tuntuu että et riitä ja alat vihata itseäsi niin se on todella vaikeaa. Itselleni kävi niin tänä kesänä. Ja siitä seurasi se, että en pystynyt enää ottamaan selfieitä. Tuntui siltä että niissä ei ole sielua, vaan tyhjät silmät, joista paistaa se todellisuus uupumuksesta ja siitä epätoivosta joka oman jaksamisen kanssa oli tullut. Eli ei se esilläolo minullekaan aina ole helppoa. Etenkään silloin, jos ei mene hirveän hyvin henkisesti. Ja siksi olen tajunnut, kuten viime jaksossa sanoin, että jos sinulta puuttuu iloa elämästä, niin et jaksa julkaista somessa mitään sellaista, mikä inspiroisi muitakaan. Erityisen vaikeaa on brändätä itseään, jos ei oikein tiedä edes itse, kuka on. Ja tämä on iso juttu. Kuka sinä oikeesti olet? Mitä sinä haluat saada aikaan maailmassa? Se että löydät tekemiselle syvemmän merkityksen, se tekee siitä sitäkin arvokkaampaa. Ja sitä enemmän siitä itsekin saa. Sinun pitäisi jotenkin osata paketoida itsesi, jotta voisit brändätä sitä pakettia. No itsensä paketointi kuulostaa kamalalta... mutta sitä se periaatteessa on. Mutta pitää muistaa, että jos se paketti ei ole aito, niin se vie sinut päin seinää jonkin ajan kuluttua. Eli jos lähdet rakentaan itsestäsi sellasta brändiä, minkä kanssa et itse ole sinut, eli jos yrität esittää olevasi jotain, mitä et oikeasti arjessa aidosti ole, niin se ajaa sinut loppuun. Sitä voi olla nopeasti vaikea hahmottaa miksi, mutta se ristiriita julkisen imagon ja todellisuuden välillä raastaa sielua. Ja se minullakin varmasti oli yksi juttu kesällä. Minun oli tosi vaikea hehkuttaa sitä unelmien elämää, joka mulla nyt siis oikeasti on: saan olla vapaa yrittäjä, minulla on ihanat lapset, ihana koti ihanassa paikassa ja saan olla oman aikatauluni herra. Eli se ristiriita mulla tuli kesällä siitä, että en ollut onnellinen. En voinut hyvin, sillä tavalla, kuin unelmien elämässäni olisin halunnut voida. Olin uupunut, enkä halunnut tunnustaa sitä. Ja se että koin itseni epäonnistuneeksi ja riittämättömäksi, oli ristiriidassa sen kanssa, mitä halusin viestiä markkinoinnissani. Ja se juuri onkin haaste henkilöbrändin rakentamisessa. Ja brändin markkinoinnissa. Tai itse asiassa MAHDOLLISUUS, sillä se, että voisit lähettää itsestäsi positiivista viestiä maailmalle, niin sun täytyy olla siinä positiivisessa kunnossa. Mikä on ihan huikea juttu. Sillä se tarkoittaa sitä, että meidän yrittäjien täytyy voida hyvin, jotta me voidaan menestyä. Koska se on se ainoa tapa markkinoida: rehellisyys, avoimuus ja aitous. Ja se on uuden ajan markkinointia. Ei kukaan jaksa katella sellasta hehkutusta koko ajan. Kukaan ei ole täydellinen. Se ei ole uskottavaa! Miksi videot pitäis tehdä jossain hiekkarannalla?? No joo, ei siitä sen enempää. Mutta siis se aitous, rentous, rehellisyys. Ne on ainakin minulle ihan älyttömän tärkeitä juttuja. Itse en jaksa katsella väkisin tehtyjä feikki-iloisia somejulkaisuja. Sellaiset pystyy bongaamaan aika hyvin. Ihmisten silmistä näkee, eleistä, näkee jos ne eivät ole aitoja. Ja silloin en tietysti tykkää enkä reagoi. Ja jos riittävästi ärsyynnyn, poistun seuraajista. Eli aitous on tärkeätä niin itsellesi, sielullesi, kuin markkinoinnillesi. Yleisösi arvostaa sitä, jos pystyt olemaan aito oma itsesi verkkokanavissasi. Ja vaikka se kuulostaa vaikealta, jopa mahdottomalta, niin lopulta se ei ole. Kun pystyy kääntämään itsensä siihen asentoon. Se vaatii sellaisen toimenpiteen, kuin vaihtaisi uunin lämmitysasentoa, tai radiokanavaa, tai ilmalämpöpumpun viilentävästä lämmittäväksi. Nyt vain aivot pitäisi kääntää siihen asentoon, et sinulle on ihan ok puhua mielipiteistäsi yrityksen kanavissa, hehkuttaa ilonhetkiäsi niissä yrityksenkin kanavissa, sen sijaan, että teet sen henkilökohtaisissa profiileissa. Silti tietysti joku filtteri. Ruokakuvia ei kannata yrityksen kanaviin laittaa, jos et siis ole ravintoneuvoja tai ruokabloggari. Mutta miten pystyt sitten paketoimaan itsesi aidoksi ja rehelliseksi ja asiantuntevaksi paketiksi. Sinun pitäisi uskaltaa brändätä itsesi epätäydelliseksi. Jos haluat siihen apua, niin tule Bisneskoulun ihan uuteen webinaariin, siis ilmaiseen koulutukseen verkossa torstaina 21.11., jolloin pidän koulutuksen brändäämisestä. Siitä, miten voit aidosti tulla esiin verkossa omana itsenäsi ja erottua massasta, kiinnostaa yleisöäsi ja löytää sellaisia superfaneja, jotka ostaa palveluitasi heti, kun heillä on siihen tarve. Tai joskus vaikkei niin kova tarve olisikaan, he vain haluaa ostaa sinulta jotain. Ilmoittaudu Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaariin 21.11. klo 13.30-15 tästä >> Vielä tähän loppuun halusin kertoa, että tiedät ehkä tiedät että Bisneskoulussa on jo vuosia pyörinyt jo kerran uusittu Brändää osaamisesi -workshop, ja että mulla on ollut tarkoitus kirjoittaa kirja aiheesta jo parin vuoden ajan. Jotkut teistä ehkä tietävät, miten nämä kirjaprojektit voivat venyä... no minulle on käynyt juuri niin. Juuri silloin, kun aloitin tätä projektia, henkilökohtainen elämäni alkoi kriisiytyä ja se jäi siihen. Mutta nyt kun oon toipunut ja elämä alkaa tasoittua, niin kirja on noussut tosi vahvasti mieleeni. Ja koen tässäkin nyt universumin johdatusta. Sille on varmasti ollut syy, että en saanut kirjaa aiemmin tehtyä. En vain ollut valmis siihen. Minulla ei ollut silloin vielä näin vahvasti näitä ajatuksia mitä nyt on. Nyt tiedän tarkalleen millaisen kirjan haluan aiheesta kirjoittaa ja se on nyt taas työn alla. Ja olen siitä kyllä niin innoissani. Ehkä vähitellen alan etsiä kirjalle myös kustantajaa, ja jos sinulla on siihen vinkkiä niin laitathan minulle viestiä anja@bisneskoulu.fi Ja webinaarissa nähdään!
Pystyykö viime kauden katastrofin jälkeen JYP kääntämään kelkkansa, vai nähdäänkö samanlainen kausi? Pelaajabudjettia on pienennetty 500 000 euroa, joten helppoa ei tule olemaan! Miten Tirkkonen saa joukkueen suunnan käännettyä?
Nuorilla pelaajilla vahvistunut Ilves lähtee kauteen selkeästi pirteämpänä, kuin vuosiin. Pystyy Karri Kivi ja muu valmennus piiskaamaan Ilveksen vihdoinkin tavoiteltuun kuuden sakkiin? Pystyykö juontajat vetämään jakson ilman suurempia värilaseja? Voittaako Ilves mestaruuden tällä kaudella? Näihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla!
Kesän ekassa extrassa Hanna ja Niko arvioivat Raahen teatterin "Kekkonen – syntymästä kuolemattomuuteen" -näytelmä. Luvataan komedia, saadaanko nauraa? Mitä pitäisi ajatella poliitikkonäytelmistä, joiden sanotaan olevan ei-poliittisia? Pystyykö teatteria arvioimaan vartti esityksen jälkeen?
#rahapodi-vieraana urheiluvedonlyönnin ammattilainen, sijoittaja ja analyytikko Jorma Vuoksenmaa. Mitkä ovat Vuoksenmaan peruspilarit voitokkaaseen pörssipeliin? Pystyykö pätevä vedonlyöjä siirtymään osakemarkkinoille Jorman opein? Kuuntele ja opi, miten osakkeista tehdään vedonlyöntikohteita maagisella kaavalla! Kaava löytyy täältä: https://esbc.fi/articles/info/kelly/ Muita jaksossa käsiteltyjä aiheita: • Mitä kaikkea Jorma on ehtinyt elämänsä aikana tehdä ja minkä lajien mestaruuksia Jorma on saalistanut? • Miten ESBC yhtiönä sai alkunsa? • Miten vedonlyöntimarkkinat ovat aikojen saatossa kehittyneet? • Kuka ’painosti’ Veikkauksen tuomaan kiinteäkertoimiset vedot Suomeen? • Esitellään tuore Pelaajalta pelaajille -opus, jonne Vuoksenmaan kaikki tärkeimmät opit on painettu yksien kansien väliin. Lue ja muovaa itsestäsi guru elävän gurun opein! Jakso julkaistu 20.6.2019. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab
UFC-arki jatkuu parilla huimalla ottelulla. Panoksena on väliaikaisia leikkimestaruuksia, mutta taistot ovat muutenkin huippuluokkaa, kun Max Holloway kohtaa Dustin Poirierin ja Kelvin Gastelum haastaa Israel Adesanyan. Lisäksi äänitorvet pinnalle nousseen paljasnyrkkiottelemisen mielekkyyttä. Aiheet: -> 00.30: Ajankohtaista - RIP Olli Mäki, onko paljasnyrkkikamppailussa tulevaisuus vai menneisyys ja kuinka ärsyttävä on kansainvälinen judoliitto? -> 16.30: Viikon Taistelu - UFC 236: Holloway vs. Poirier -> 45.50: Viikon Taistelu - UFC 236: Gastelum vs. Adesanya -> 59.00: Tutkan Alla - Imadajev vs. Griffin, Millender vs. Muhammad, Salmon vs. Taha, Lomachenko vs. Crolla -> 1.08.30: Kamppailukansanradio - SM-häkissä vakuuttaneet? Pystyykö kukaan puolustamaan kahden painoluokan titteleitä? Hermansson vs. Jacare?
Trendisana monen huulilla tuntuu olevan ostolakko. Vaatteiden ja kenkien ostosta pidättäydytään kuukauden, ehkä jopa vuoden verran. Pystyykö joku oikeasti tähän ja onko ostamattomuudesta oikeasti mitään hyötyä? Ja olisiko muita keinoja kestävämpään kulutukseen? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
Tyynen rauhallinen, kylmä ja ylimielinen – muun muassa näillä sanoilla on kuvattu Vienaa ja Arttua, mutta millaisia ennakkoluuloja kaksikolla itsellään on muista ihmisistä? Pystyykö ennakkoon tehdyistä olettamuksista pääsemään eroon? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
Itsekriittisyys on hyvästä, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Liika kriittisyys kun tukahduttaa helposti luovuuden, aiheuttaa jopa ehkä komplekseja elämään. Pystyykö armollisuutta opettelemaan? Tässä jaksossa Viena ja Arttu haastoivat toisensa miettimään kolme hyvää asiaa omasta itsestään. Osallistu sinäkin mukaan haasteeseen @no_filter_podcast -instagramtilillä! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
Elämme vuoden pimeintä aikaa ja välillä harmaus tuntuu vievän mukanaan elämänilonkin. Miltä tuntuu, kun vaipuu masennukseen? Pystyykö masennusta ehkäisemään jotenkin? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
Huh, hellettä! Aivot sulaa ja nyt jos koskaan tarvitaan foliohattua. Pystyykö mihinkään enää luottamaan? Uskaltaako veneretkelle enää lähteä ilman, että pelottaa reunalta tippuminen? Sanonta "Kirjoitetaan historia uusiksi" saa hieman uutta elämää Niilon löytämien teorioiden perusteella. Ja saako Kurt koskaan oikeutta? Suosittelemme kuuntelemaan avoimella mielellä ja pilke silmäkulmassa.
Mitä ne rusinat siellä simassa luuraa? Pystyykö kumppani vielä yllättämään?
Tämä jakso tuntuu hyvältä, kuin olisi Turussa. Pontusta silti ahdistaa call-out-kulttuuri, mutta se ei ole feminismin syytä. Veikkaa vaivaa väkinäinen vaalianalyysi. Yhdessä haukutaan Hesaria ja nauretaan suomenkielisen kirjallisuuden kurjuudelle. Ensimmäistä kertaa podcastissa esitetään tv-uutiset. Mihin VR:n ja poliisin reality-sarjat liittyvät? Onko Putouksen Bjarne ”Mursu” Walrus hyvää kapitalismikritiikkiä? Pystyykö vielä 2010-luvulla erottumaan sanomalla, ettei omista tv:tä? Entä miksi ylikansallisessa suuryrityksessä on tyypillisesti paremmat työehdot kuin yhteiskuntakriittisessä pienyrityksessä? Millä nimellä perustulo pitäisi uudelleenbrändätä?
Elämää kriisialueella. Mikä vetää sodan ja hädän keskellä kerta toisensa jälkeen? Pystyykö tavalliseen elämään enää sopeutumaan, jos elää kriisistä kriisiin? Ex-sotakuvaaja Jore Puusalta työ vei mielenterveyden. Eikö avustustyöntekijä Eeva Matsuukea pelottanut ebola-alueella? Lisäksi historiantutkija Ville Kivimäki valottaa suomalaissotilaiden mielenterveysongelmia. Ohjelmaa toimittavat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.