Podcasts about kainuun

Vaara-kollektiivin dokumenttiteatteriesitys Kainuun metsäkiistat vierailee Helsingissä Teatteri Avoimisssa ovissa 27. ja 28.3.2025.  Esityksessä tutkitaan kainuulaisesta näkökulmasta, miten teknokraattisen ja luonnonsuojelullisen metsänäkökulman yhteensovittaminen on niin vaikeaa. Miksi viimeisten säästyneiden vanhojen metsien suojelu on tärkeää sekä alueellisesti että koko Suomen ja planeetan takia.Ohjelmassa vieraana teoksesta, luonnonsuojelusta ja henkilökohtaisen metsäsuhteen päivittämisen tärkeydestä kertovat esityksen ohjaaja ja käsikirjoittaja Elsa Lankinen ja luontoaktivisti Miriam Ronkainen.

Biologi Vesa Hyyryläinen on tullut tutuksi Yle Luonnon lintuaiheisissa ohjelmissa. Hänet tunnetaan erityisesti kalasääskiasiantuntijana – tänäkin vuonna Hyyryläinen on rengastanut satakunta sääkseä Kainuun korkeudella. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner vieraili Hyyryläisen luona Paltamossa ja jututti häntä tämän pitkästä urasta luonnon parissa, luonnonsuojelusta ja elämästä noin muutenkin.

Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris antoi yöllä ensimmäisen haastattelunsa sen jälkeen, kun istuva presidentti Joe Biden luopui jatkokauden tavoittelusta. Miten mediaa välttelevä Harris suoriutui haastattelusta? Juri von Bonsdorffin raportti Washingtonista. Hukkajoen raakkutuho on nostanut keskusteluun myös yksityisten metsänomistajien roolin luonnonsuojelussa. Mikä on metsänomistajan vastuu luontoarvoista? Vieraina ovat apulaisprofessori Mirja Mikkilä Helsingin yliopistosta, metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola MTK:sta. Ärhäkkä adenovirus on kaatanut varusmiehiä vuodelepoon Kainuun prikaatissa. Miten virusepidemia vaikuttaa varuskunnan toimintaan ja varusmiesten koulutukseen? Haastateltavana on Kainuun prikaatin esikuntapäällikkö Jukka Vuorisalmi. Yleisen arvonlisäveron korotus toteutuu sunnuntaina. Mitä korotus suomalaisille tarkoittaa? Haastattelussa pääekonomistit Juhana Brotherus Suomen yrittäjistä sekä Otto Kyyrönen Soste ry:stä. Saksassa Saksissa ja Thüringenissä käydään sunnuntaina kahdet merkittävät osavaltiovaalit. Ennusteiden mukaan iso osa äänestää vaaleissa “järjestelmänvastaisia” puolueita. Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismon raportti Berliinistä. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Matti Konttinen.

Tämän viikon podcastissa Heini, Rasmus ja Oskari käyvät läpi hyvinvointialueiden pomojen edesottamuksia. Viimeisimmässä käänteessä Kainuun hyvinvointialueen johtajan kesäkuinen ero johti poliittiseen kriisiin, jonka jälkimainingeissa laineita ovat lyöneet muun muassa perusteetta salattu muistio sekä erimielisyydet eroprosessin syistä ja kulusta. Lisäksi paneudutaan Ukrainan historialliseen hyökkäykseen Venäjän Kurskin alueella. Viimeisenä tapetilla on kokoomuksen Pekka Toverin Euro-vaaleissa saamat vaalirahat, joita on yhden suvun henkilöiltä ja yrityksiltä kertynyt yhteensä kokonaiset 109 999 euroa.

Ghanalais-suomalaiset tanssija-tanssinopettajat Ama Kyei ja Julian Owusu käyvät läpi kokemuksiaan mustuudesta ja länsimaisen tanssin konventioista sekä siitä, miten nämä yhdistyvät hiphop-tanssijan identiteetteihin. Julian Owusu on monialainen taiteilija, jonka taiteellisen työn keskiössä ovat yhteisöllisyyden rakentaminen, hip hop, tanssi, dekoloniaaliset työskentelytavat ja uusiksi kuvitteleminen. Hip hopin ja omien projektiensa ohella Owusu on työskennellyt tanssijana, koreografina ja näyttelijänä mm. Zodiakilla, Jojolla ja Oulun kaupunginteatterilla. Hän on toiminut opettajana Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, Oulun ammattikorkeakoulussa sekä lukuisissa kaupallisissa tanssikouluissa. Taiteellisen työnsä ohella Owusu kuuluu The Nordic House of Reykjavikin ja Taikabox ry:n hallituksiin. Owusu on työskennellyt Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) Nuortenkulttuurin läänintaiteilijana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla vuosina 2016-2021. Ama Kyei on tanssija, koreografi ja doula. Hän suhtautuu intohimoisesti turvallisten tilojen luomiseen lapsille ja nuorille, ja näkee paljon voimaa yhteenkokoontumisessa ja yhdessä luomisessa. Kyei suhtautuu intohimoisesti myös luontoon. Hän on asunut viimeiset 8 vuotta Ruotisssa ja on kuluneen 1,5 vuoden aikana viettänyt suurimman osan ajastaan isänsä kotimaassa Ghanassa.  Podcast-jakson on tuottanut Zodiak – Uuden tanssin keskus.

Uusi podcastimme etsii ja esittelee ratkaisuja aikuissosiaalityön haasteisiin hyvinvointialueilla. Ensimmäisessä jaksossa Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg ja sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n puheenjohtaja Jenni Karsio keskustelevat henkilöstön sitouttamisesta ja mahdollisesta asiakasmitoituksesta aikuissosiaalityössä. On aika puhua aikuissosiaalityöstä -podcast-sarja käsittelee aikuissosiaalityön ajankohtaisia kysymyksiä ratkaisukeskeisesti ja tuo esiin ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia. Juontajina ensimmäisessä jaksossa asiantuntijamme Minna Kivipelto ja Niina Tanner.

Tuulivoima on monesta täysin ansaitusta syystä suuressa nosteessa. Samalla sen haitat ovat jääneet sokeaan pisteeseen. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Petja Pelli.Tämä podcast julkaistiin 30.3.2023.Lue lisää aiheesta:-> Tuulivoiman kulutus on etelässä, mutta myllyjä halutaan pyörimään Kainuun vaaroille: ”Munille potkittu olo” https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009451389.html#hsvisio #hsvisiopodcast #hs ympäristö Lisäksi podcastissa: -> Ratifioiko Turkki Suomen Nato-jäsenyyden? -> Ylen vaalitentti tänään-> Supo arvioi VenäjääLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Keramiikkaradiossa vieraana tänään savirappaajapioneeri Suveka Kymäläinen. Savirakentajia ja keraamikkoja yhdistää palava rakkaus saveen ja savesta tänään puhutaankin. Jaksossa Suveka kertoo miten löysi savirakentamisen ja miten se vei hänet mukanaan yrittäjäksi asti. Jakson rakenne: 00:01:22 Suvekan tie savirakentamisen pariin 00:13:33 Savirakentajan tutkinto 00:19:47 Savirakentaminen Suomessa 00:27:50 Savirappaaminen ja savimaalit 00:39:52 Saven värit Suomessa ja maailmalla 00:42:25 Kainuun kaoliini 01:00:05 Naantalin työhuone ja savirappauskurssit 01:09:26 Savireissut ulkomailla 00:19:00 Suvekan lempihommat ja tulevaisuuden suunnitelmat Suveka Kymäläinen: IG: https://www.instagram.com/ihansavessa/ FB: https://www.facebook.com/profile.php?id=100063510335110 Web: https://savimestarit.fi/ Keramiikkaradio ja Ilona Häsänen: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio, https://www.instagram.com/ilona.hasanen FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio, https://www.facebook.com/ilona.hasanen/ Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/@keramiikkaradio LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560, https://www.linkedin.com/in/ilonahasanen/ Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Keramiikkaradion taajuuksilla tapahtuu, sillä nyt julkaistaan kesäjakso. Jakson teemana on villisavet ja erityisesti Kainuun kaoliini -näyttely ja Kaoliinifestivaali Puolangalla. Haastattelen seitsemää näyttelyn taiteilijaa ja he kertovat miten he käyttivät paikallisia savia teoksissaan. Vieraana jaksossa: Katariina Guthwert, Leena Hyttinen, Jari Vesterinen, Laura Pehkonen, Toshiaki Hoshi, Ulla Harju ja Piia Lieste. Jakson rakenne: 00:00:15 Jakson intro: Kainuun kaoliini 00:02:16 Katariina Guthwert 00:11:52 Leena Hyttinen 00:18:36 Jari Vesterinen 00:22:36 Laura Pehkonen 00:26:33 Toshiaki Hoshi 00:28:23 Ulla Harju 00:31:19 Piia Lieste 00:38:31 Mikä on kaoliinin tulevaisuus? Kainuun kaoliini eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/kainuunkaoliini/ FB: https://www.facebook.com/Kainuun-kaoliini-100201575998241 Web: https://www.kainuunkaoliini.fi/ Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio-105813995157674 Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Setämieltä-podcastissa tässä jaksossa hikea ja nenäkarvoja! Jakso Youtubessa: https://youtu.be/9_5Hdv382qg Jaksossa mainittu Kainuun kiertueen videot: Suomussalmi: https://www.youtube.com/watch?v=MYIgYJjLWVA Puolanka: https://www.youtube.com/watch?v=TLGsPJVxfwc Hyrynsalmi: https://youtu.be/oUVO2hv5_Uw

Kainuun ELY-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen kertoi Radio Voiman haastattelyssa 23.6. sen mitä useat ovat jo huomanneet: hyttysiä on paljon. Ruokaa etsiviä hyttysiä tulee olemaan vielä enemmän, sillä varsinainen hyttyskausi on vasta alkamassa! Laskennallista faktatietoa hyttysten kokonaismäärästä ei ole olemassa. LPohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suoalueilta on tehty kuitenkin arvioita, jotka ovat hurjia. Sen mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan suoaluilta tulee reilusti yli 21 000 miljardia hyttystä. Siitä jokainen voi päätellä hyttysten todellista määrää. Läpsimällä siitä ei selviä. Kuuntele haastattelu. Mitä hyttystutkija kertoo hyttysten torjumisesta ja kuinka niiden kanssa voi pärjätä?

Selvitys osaamis- ja kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa ja sosiaalialalla Aiheesta keskustelevat hankkeen työntekijät: Mikko Saari, Matti Heikkkinen, Anne Lukkari, Virpi Kaasinen, Kristina Sirviö. Tule mukaan jatkuvan oppimisen virtuaaliselle hiekkalaatikolle: https://devmoodle.kamit.fi/course/view.php?id=4473 (vierailija-tunnus) JOKSA-hankkeen toteuttajia ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto. Lisätietoja hankkeesta löydät RR-tietopalvelusta, ks. https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S22379 Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin sosiaalirahastosta (ESR). Vipuvoimaa EU:lta. JOKSA-jatkuvan oppimisen kehittäminen sosiaalialalla (S22379) -hankkeessa vahvistetaan sosiaalialan toimijoiden osaamista ja yhteiskehittämistä sekä verkostoitumista Kainuussa, Kuusamossa ja Raahen seudulla. Hankkeella varmistetaan osaamis- ja innovaatiokehittäminen seudun yksityisten, kolmannen ja julkisen sektorin sosiaalialan toimijoiden joukossa. Hankkeen toimenpiteet jakautuva kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tehdään selvitys sosiaalialan toimijoiden osaamis- ja kehittämistarpeista kohdealueella. Tällä työpaketilla varmistetaan se, että tehdyt toimenpiteet kohdentuvat todellisiin osaamistarpeisiin ja kehittämiskohteisiin. Toisessa työpaketissa tehdään jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia ja pilotoidaan ne. Toimilla vastataan sosiaalialan henkilöiden osaamistarpeisiin. Kolmannessa työpaketissa työstetään kehittämis- ja innovaatioideoita toimijoiden kanssa työpajoissa. Tällä varmistetaan pidemmän tähtäimen kehittämistoiminta sosiaalialan toimijoiden joukossa. Hankkeen konkreettisina tuloksina ovat: selvitys sosiaalialan osaamis- ja kehittämistarpeista kohdealueella, jatkuvan oppimisen koulutukset 8 kpl ja viiden työpajan tuotoksina raportoidut kehittämisehdotukset sosiaalialan toimijoille. Julkaistu 1.12.2021.

Tämä jakso liittyy Kainuun alueen lähtötilanteen pohdintaan aluevaalien alla. Sain kunnian puhua Kainuun alueen vaaliehdokkaille alueen haasteista, sote-kustannuksista Kainuussa, hyvinvointialueen strategiasta sekä omista vaaliteemoista. #heikkisenvaalikampanja #miespaikallaan #aluevaalit #aluevaalit2022 Julkaistu 20.11.2021.

Sisältö Mitä ovat "häiriöpalvelumenot"? Mitä on häiriöpalvelumenojen taustalla? Mihin pitäisi kiinnittää huomiota? Esimerkki kustannusten kertymisestä yksittäisen nuoren osalta Mikä on lastensuojelun perusta? Lapsiperheiden palvelut ja apua Lastensuojeluilmoitus ja SHL-ilmoitus Moniammatillisuus ja yhteistyö. Julkaistu 24.9.2021. Kirjallisuus: Heinonen ym. 2012. Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto. Kainuun sote –ky.2021. Huoli lapsesta. Viitattu30.8.2021 https://sote.kainuu.fi/palvelut/huoli-lapsesta Nevalainen2009. Lapsiperheiden häiriöpalvelumenojen kuntakohtaisen kustannusrakenteen arvioiminen Perälä ym. 2012. Lasten, nuortenja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. THL: Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-529-1 Ristolainen ym. 2013. Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen sekä hyvinvointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tieto- ja arviointikatsaus. Saari, J., Eskelinen, N. & Björklund, L. (2020). Raskas perintö. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Helsinki: Gaudeamus THL. 2021. Lastensuojelu 2020 –tilasto.

Arttu Wiskarin Suomen muotoisen pilven alla -albumi julkaistiin tänään. Arttu oli mukana Aamuklubin lähetyksessä ja järjesti kuuntelijoille mm. aarrejahdin. Sukupuolten taistelussa taksimies Eemeli sai vastaansa naisen, jonka haaveissa yhdistyvät Kainuun kuiske ja suurkaupungin syke.

Tässä lähetyksessä Kansanradiossa käsittelyssä muun muassa: Järkytyn omasta äänestä, kissat ovat viisaita, terveisiä kissojen omistajille, hyviä hetkiä perhosten seurassa, kainuulaiset poimivat hillat, tabletilla verenluovutuksessa, ei osata käyttää puhelinta, älkää nyt avatko niitä rajoja, poliisille asuntovaunu käyttöön, muoviset ja puiset kynttilänjalat veks, lonkan teräspala hälyttää. Mutta mikä on aika hyvä radio? Siihenkin vastaus tässä ohjelmassa. Toimittajina: Aleksi Pöytäkangas ja Petri Rinne Osallistu keskusteluun tai tee oma uusi avaus. Soita numeroon 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64

Vieraana koomikko Tomi Haustola. Juttelemme mm. Tomin soolosta, sen nauhoituksista sekä yleisesti komiikan kirjoittamisesta.Tämäkin jakso on tehty yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon, Lehmus Roasteryn, kanssa. Lehmus Roasteryn mahtavat kahvit löydät täältä: https://lehmusroastery.comLinkitNoin Viikon stand -up -kiertue 2020 liput: https://www.lippu.fi/artist/noin-viikon-stand-up-kiertue/Tomin kotisivut: http://www.haustolacomedy.com/Tomin FB: https://www.facebook.com/haustolacomedy/Tomin IG: https://www.instagram.com/tomihaustola/Kainuun kiertuevideo: https://www.youtube.com/watch?v=kIdEviyDhu4SeuraaSivut https://avaraluonto.simplecast.comFacebook https://www.facebook.com/akonniemenavaraluontoAntin koomikkoprofiili Facebookissa https://www.facebook.com/koomikkoakonniemiAntti Twitterissä https://twitter.com/anttiakonniemiAntti IG https://www.instagram.com/anttiakonniemiAntti YouTubessa https://www.youtube.com/c/AnttiAkonniemiSeuraa podcastia Apple Podcastin avulla https://itunes.apple.com/fi/podcast/akonniemen-avara-luonto/id1281251935?mt=2

Kainuun opistolla Mieslahdella vietettiin maaliskuun lopulla isoa rasisminvastaista tapahtumaa, jossa pääesiintyjänä oli Karri Miettinen eli Paleface Hän räppäsi ja puhui täydelle salille ja tilaisuudessa ääneen pääsivät Elämää varten -romanihanke ja kuin alueen kansanedustajaehdokkaat, joita oli pyydetty laatimaan rasismin vastaiset lupaukset. Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso vieraili juhlassa ja haastatteli paikalla olleita romaninuoria sekä Elämää varten -hankkeen hanketyöntekijää Rickhard Långströmiä. Jakson lopussa kuullaan myös tilaisuuden pääesiintyjän terveiset Suomen romaneille.

Tällä kertaa keskustellaan Kainuusta ja sen tulevaisuudesta. Mitkä ovat Kainuun tulevaisuuden kohtalon kysymykset? Keskustelussa vieraana tällä kertaa Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n puheenjohtaja ja Kainuun maakuntahallituksen jäsen Aki Räisänen.

Tällä kertaa pureskeltavan sote, mukana asiaa mutustelemassa Vasemmiston yleismies Petja Korkkonen sekä Kainuun sote-valtuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Osmo Polvinen!

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: Kehitysvammaisten syrjintä, työvoimakoulutuksen uudet koukerot, nuorena tienatut eläkkeet, koulukiusaaminen, Risikon karkotusesityksen vastustaja, Risikon karkotusesityksen puolustaja, mitkä ovat maahanmuuttoviranomaisten psykologiset taidot, siivellä elämisestä, lentokoneen polttoaineenkulutus, Trumpin lentokone ja potkuri, ilmastonmuutoksen estotoimia, miten avaruushommat saastuttaa, rekoille tietullia, Kainuun tienpito saa kiitosta, Längelmäveden vedenpinnan muutokset 1600 luvulta tähän päivään, a-olut ja nuohous, puulämmitys ja formulat, multaisia juureksia kauppaan, Tenon kalastusluvista, vähemmän kiroilua

Kainuussa alkoi viime kesänä Elämää varten –niminen romanihanke. Kainuun Opiston hallinnoiman hankkeen tavoitteena on nostaa alueen nuoren ja työikäisen romaniväestön koulutustasoa ja edistää heidän yhteiskunnallista asemaansa. Hankkeen puitteissa pyritään lisäämään romanien ja työnantajien käymää keskustelua ja molemminpuolista luottamusta. Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Kainuun opistolla Mieslahdella hankeasiantuntija Ramona Grönstrandin, rehtori Helena Ahosen ja ensimmäisen hankkeen kautta ammattiin valmistuneen romanin, ruokapalveluasiantuntija Sonja Lindemanin. Heidän kokemuksensa mukaan hanke on jo mahdollistanut uusia hyviä käytäntöjä. Se on esimerkiksi näyttänyt, että romaninainen voi työskennellä perinnepuvussaan laitoskeittiössä.

Oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Pekka Määttä piti työelämäprofessoriluentonsa 12.9.2018 otsikolla Oikeustalot vähenevät. Miten käy oikeusturvan? Määttä aloitti Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina tammikuussa 2017. Päätoimisesti Pekka Määttä työskentelee Kainuun käräjäoikeuden laamannina. Määtän tavoitteet työelämäprofessorikaudelle ovat vahvistaa yliopiston ja tuomioistuinlaitoksen vuoropuhelua, tukea prosessioikeuden opetusta ja tutkimusta sekä kehittää tuomarikoulutusta ja tuomioistuinten laatutyötä.

Jo kertaalleen Suomesta hävinnyttä metsäpeuraa elvytetään EU-hankkeen avulla. Metsäpeura-Life-hankkeessa selvitetään mm. sitä, miksi kanta ei kasva Kainuussa, metsäpeuran entisellä ydinalueella. Poronhoitoalue rajoittaa kantaa pohjoisessa, talousmetsät suosivat hirviä ja valkohäntäkauriita, joista riittää ravintoa suurpedoille. Nyt tutkitaan, säilyvätkö vasat hengissä ja mihin ne kuolevat, jos eivät säily. Pirjo Koskinen tapasi tutkija Antti Paasivaaran Luonnonvarakeskuksen Oulun yksiköstä. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

Ohjelman toimittavat: Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: aktiivimalli, Juhana Vartiainen, suomalaiset töihin, pankki ja paikallinen sopiminen, sähkölinjahakkuut tehtävä kesällä, Kainuun tilanne, naurislamppu, sähkö kriisin aikana, lentomatkat pilaa ilman, kaikki ei nää Metsoloita, aiheuttaako oikeakätisyyteen pakottaminen sairauksia, uusien autojen takavalot, kokoomus diktaattoripuolue, sopeutumiseläke väärin

Keskustelun pituuden vuoksi tämä jakso julkaistaan kahdessa osassa. Tässäpä keskustelu jossa ohjelman isäntä oli enimmäkseen pihan puolella – ja sekös on aina itselle hupaisaa. Vieraamme Juha Korhonen on näkijä, joka nuorena miehenä alkoi janota totuutta, ja kävi parikymppisenä ensimmäiset kurssinsa jotka veti maineikas Esko Jalkanen. Nyt hän on viettänyt jo puolet elämästään nk. näkymättömän maailman asioiden parissa, ja tutkinut omilla keinoillaan monia myyteiksi jääneitä tapahtumia. Hänelle on auennut näkymä Atlantiksen historiaan sekä sen tuhoon johtaneisiin tapahtumiin – kuin myös tuhon jälkeiseen aikaan, joka tarinoiden mukaan liittyy oleellisesti myös Suomen ja suomalaisten historiaan. Samaista tarinaa Kainuun kuninkaineen on tuotu esiin myös teosofiassa, ja erityisen kiinnostaviksi nämä tarinat tekee se seikka, että "suomalaisten alkuperä on varsin epäselvä ja kiistanalainenkin käsite", kuten Wikipedia kertoo tällä hetkellä. Podcast-juttelumme keskiössä piti olla suomalaisten tuntemattomaksi jäänyt menneisyys, mutta rönsyilimme tasaisin välein myös nykypäivän poliittisiin tilanteisiin. Rönsyt kuitenkin liittyvät aina itse asiaan, ja politiikkaa emme puhu tai tee. Rönsyilyä olisi tullut enemmänkin, jos olisin jokaisessa kiinnostavassa kohdassa pyytänyt Juhaa kertomaan asiasta tarkemmin, ja vaikkei siihen lähdetty, juttua riitti kahden ja puolen tunnin verran. Tämä toinen osa jatkuu suoraan siitä, missä ensimmäinen osa keskeytyi. Kun olin itse väsymyspäissäni kunnon univajeessa tuntui oma koherenssi olevan ajoittain hukassa, mutta ei se mitään – tästä tuli verraton alustus, ja toivottavasti pääsemme joskus toiste uppoutumaan syvemmälle asiaan Juhan seurassa. Detaljeja ei silti puutu tästäkään jaksosta – kuulemme mikä on ollut mestareiden ja kansallishaltijoiden osuus Suomen historiassa Venäjän naapurina, miten ne ovat ohjailleet kansakuntamme vaiheita ja mm. naisten sekä työväen oikeuksien tuomista esiin, mitä oli Mestari Atlas sai aikaan Atlantiksella, keneksi hän inkarnoitui muutaman kerran sen jälkeen, ja keneksi hän on inkarnoitunut nyt. Ja paaaljon muuta. - Ville ▶ Juha Korhosen kotisivut ▶ Juhan kirjoitus Suomen neito ja Pohjolan valo ▶ Juhan kirjoitus Atlantiksen perintö Ohjelmassa sivuttua: ▶ H.P. Blavatsky ▶ Charles Berlitz: Atlantis, kadonnut manner ▶ Otto Muck: Atlantis, kadonnut manner ▶ Suomen kansallishaltia Djwal Khul ▶ Erich von Däniken ▶ Esko Jalkanen ▶ Pirjo Viskari ▶ Edgar Cayce ▶ Pekka Ervast ▶ Kirja: Bockin perheen saaga ▶ Erkki Lehtiranta ▶ Klaus Rahikainen (kirjailijaesittely) ▶ Ihmiskunnan tulevaisuus -retriitti

Keskustelun pituuden vuoksi tämä jakso julkaistaan kahdessa osassa. Tässäpä keskustelu jossa ohjelman isäntä oli enimmäkseen pihan puolella – ja sekös on aina itselle hupaisaa. Vieraamme Juha Korhonen on näkijä, joka nuorena miehenä alkoi janota totuutta, ja kävi parikymppisenä ensimmäiset kurssinsa jotka veti maineikas Esko Jalkanen. Nyt hän on viettänyt jo puolet elämästään nk. näkymättömän maailman asioiden parissa, ja tutkinut omilla keinoillaan monia myyteiksi jääneitä tapahtumia. Hänelle on auennut näkymä Atlantiksen historiaan sekä sen tuhoon johtaneisiin tapahtumiin – kuin myös tuhon jälkeiseen aikaan, joka tarinoiden mukaan liittyy oleellisesti myös Suomen ja suomalaisten historiaan. Samaista tarinaa Kainuun kuninkaineen on tuotu esiin myös teosofiassa, ja erityisen kiinnostaviksi nämä tarinat tekee se seikka, että "suomalaisten alkuperä on varsin epäselvä ja kiistanalainenkin käsite", kuten Wikipedia kertoo tällä hetkellä. Podcast-juttelumme keskiössä piti olla suomalaisten tuntemattomaksi jäänyt menneisyys, mutta rönsyilimme tasaisin välein myös nykypäivän poliittisiin tilanteisiin. Rönsyt kuitenkin liittyvät aina itse asiaan, ja politiikkaa emme puhu tai tee. Rönsyilyä olisi tullut enemmänkin, jos olisin jokaisessa kiinnostavassa kohdassa pyytänyt Juhaa kertomaan asiasta tarkemmin, ja vaikkei siihen lähdetty, juttua riitti kahden ja puolen tunnin verran. Tämä toinen osa jatkuu suoraan siitä, missä ensimmäinen osa keskeytyi. Kun olin itse väsymyspäissäni kunnon univajeessa tuntui oma koherenssi olevan ajoittain hukassa, mutta ei se mitään – tästä tuli verraton alustus, ja toivottavasti pääsemme joskus toiste uppoutumaan syvemmälle asiaan Juhan seurassa. Detaljeja ei silti puutu tästäkään jaksosta – kuulemme mikä on ollut mestareiden ja kansallishaltijoiden osuus Suomen historiassa Venäjän naapurina, miten ne ovat ohjailleet kansakuntamme vaiheita ja mm. naisten sekä työväen oikeuksien tuomista esiin, mitä oli Mestari Atlas sai aikaan Atlantiksella, keneksi hän inkarnoitui muutaman kerran sen jälkeen, ja keneksi hän on inkarnoitunut nyt. Ja paaaljon muuta. - Ville ▶ Juha Korhosen kotisivut ▶ Juhan kirjoitus Suomen neito ja Pohjolan valo ▶ Juhan kirjoitus Atlantiksen perintö Ohjelmassa sivuttua: ▶ H.P. Blavatsky ▶ Charles Berlitz: Atlantis, kadonnut manner ▶ Otto Muck: Atlantis, kadonnut manner ▶ Suomen kansallishaltia Djwal Khul ▶ Erich von Däniken ▶ Esko Jalkanen ▶ Pirjo Viskari ▶ Edgar Cayce ▶ Pekka Ervast ▶ Kirja: Bockin perheen saaga ▶ Erkki Lehtiranta ▶ Klaus Rahikainen (kirjailijaesittely) ▶ Ihmiskunnan tulevaisuus -retriitti

Matkailukohteena Lapin tunturit, Kainuun vaaramaisemat vai Saaristomeren upea luonto? Suomessa voi matkailla omassa kotimaassaan ja ihailla luontoa, joka löytyy läheltä. Luontotoimittaja Veikko Neuvonen muistetaan vuosikymmeniä kestäneestä urastaan ja muutaman viime vuoden aikana hän on tehnyt useilla kirjoillaan suomalaista maisemaa tunnetuksi. Kotimaan luontomatkailusta kuuntelijoiden kanssa keskustelee toimittaja-kirjailija Veikko Neuvonen, toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.

Millainen on kainuulainen mielenmaisema? Trilogian kolmannessa osassa vieraillaan Paljakan luonnonpuistossa sijaitsevassa Mustarindan taiteilijaresidenssissa. Haastateltavina kirjoittaja ja kääntäjä Eeva Talvikallio ja kuvataiteilija Antti Majava. Millainen paikka on Otanmäki? Ennen siellä sijaitsi maailman suurin rautakaivos, nyt sieltä saa kaksion 8000 eurolla. Haastateltavina ravintoloisijat Minna ja Janne Kallio. Lisäksi tutkija Liisa Louhela kertoo härkösläisistä. Keitä he oikein olivat? Lopuksi kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi valottaa maakunnan tarinaperinnettä. Nälkämaan vaelluksella toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Suomessa on meneillä useita romaneille suunnattuja kehityshankkeita. Mitä hankkeissa tehdään ja mitä niillä saadaan aikaan, kysytään Romano miritsissä Keski-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun romanihankkeiden työntekijöiltä. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Tänään tutkailemme luontoharrastajien muotiasioita. Luontostailistimme Blomis eli siis minä, antaa vinkit miten pukeutua mihinkin tilanteeseen. Luonnossa. Aloitetaanpa lintutornista. Sinne on ihan turha mennä kahisemaan tuulipuvussa, sillä mikään ei ole ärsyttävämpää kuin polyesterin ääni viiksitimalin sirkutuksen taajuudelle virittyneessä lintuharrastajan korvassa. Pukineen materiaalin tulee olla mahdollisimman korkealuokkaista, mielellään ulkomaanmatkalta vaikkapa Sveitsistä hankittua. Maastoväritys on ihan menneen talven nokia. Puhumattakaan siitä että menisi lintutorniin ns. Kainuun kansallispuvussa, tiedättehän sellaisessa ällöttävän vihreässä, huonosti istuvassa halpispakettipuvussa. Samassa paketissa tulevat flanellipaidat ja fleesepusakat voi myös unohtaa totaalisesti muusta kuin mökkikäytöstä. Ehdoton tyylirikko moinen, jo ajatuksenkin tasolla. Pitää myös muistaa kalliit muut vempaimet, kuten kiikarit ja kaukoputket sekä älylaitteet. Niiden tulee matsata sävy sävyyn pukineiden laadun kanssa. Mistään Paavon Putki -kaupasta ostettua kaukoputkea ei yksinkertaisesti voi viedä merkkitietoisten välineharrastajien putkien väliin. Ja jos, siis JOS vie, niin ei ainakaan kannata aloittaa keskustelua mistään. Ei niin mistään. Usein kuulee torneissa keskustelua tämän kauden putkien paremmuudesta verrattuna edellisiin malleihin. Kuinka erottelukyvyssä ja lämpövärinän suodattamisessa suhteessa 4800 euron hintaan onkaan menty jälleen harppaus eteenpäin. Harmi vaan, ettei juuri tätä parasta mallia saa vielä Suomesta. Onneksi sellaisen sai tilattua suhteilla suoraan valmistajalta. Palataanpa maanpinnalle lintutornin viimasta. Luontopolulle tai pitkospuillekaan ei voi lähteä näyttäen puilla paljailla olevalta. Eikä siinä Kainuun kansallispuvussa, tiedättehän sellaisessa ällöttävän vihreässä, huonosti istuvassa halpispakettipuvussa voi pitkospuille mennä kuin pimeässä. Sammutetuin otsalampuin. Kumisaappaat ovat ihan täysin arvosteluasteikon alimmassa päässä. Kumppareissa ei liiku kuin Jaakko Tepon laulun emäntä navettareissuillaan. Kenkien tulee olla goretexia tai jotain muuta tosi groteskia. Ja kallista. Veden pitää pysyä kenkien ulkopuolella ja jos sitä jotenkin sisäpuolelle pääsee, on materiaalin oltava sillä tavalla hengittävää että vesi haihtuu pois. Ja tämähän ei kumisaappaissa toteudu. Ja jos ei sosio-ekonomisista rajoitteista johtuen ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kumisaappaat niin olkoot ne sitten vintagea, ylihintaan menneiden aikojen vaatekaupasta haetut Hai-saappaat, mielellään keltaiset. Päähineen valinta on myös äärimmäisen haastavaa. Niin siisti artikkeli kuin merisääputkihuivi onkin, ei sen kanssa voi yksikään itseään kunnioittava ja ennen kaikkea muiden luontomuotiblogistien suosiosta kilpaileva henkilö mennä näyttäytymään luontoreiteille. Jos jonnekin pitää mennä ko. päähineen kera niin Vätsärin erämaa lokakuun lopulla on ihan ok valinta. Päässä tulee olla tämän kesän trendiä noudattavalla tweedlakki tai klassinen safarihattu. Pipo kuuluu kesällä kaappiin ja lippalakkia saa käyttää vain jos pelaa baseballia ammatikseen. Pesis ei käy. Jokatapauksessa luontoon meno on oltava harkittua, pukeutuminen ei ole sivuseikka. Tyylikkyys on ensisijaista ja rahan käytön pitää näkyä. Ja nyt tämä jamppa lähtee ulos Kainuun kansallispuvussa, tiedättehän sellaisessa ällöttävän vihreässä, huonosti istuvassa halpispakettipuvussa.

Matkailukohteena Lapin tunturit, Kainuun vaaramaisemat vai Saaristomeren upea luonto? Suomessa voi matkailla omassa kotimaassaan ja ihailla luontoa, joka löytyy läheltä. Kotimaan luontomatkailusta ja hyvistä kesäkohteista kuuntelijoiden kanssa keskustelee toimittaja-kirjailija Veikko Neuvonen, toimittajina ovat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

Yksi kevään tärkeimmistä elokuvista. Näin puhutaan dokumentaristi Markku Heikkisen tuoreimmasta työstä Talvivaaran miehet. Mitkä kuusi kuvaa hän valitsee, kun tehtävänä on kertoa oman elämän tärkeistä käänteistä? Kultalusikkaa ei tämän pojan suusta löydy, vaikka radiotoimittajana hän käyttikin välillä taiteilijanimeä Kainuun aatelinen. Millainen oli Kajaanin abien Rakkauden Vallankumous? Mikä hirviö hönkäilee Talvivaara-aiheisessa valokuvassa? Kuvat löytyvät netistä yle.fi/kuusikuvaa. Toimittajana Eve Mantu.

Toimittaja Veikko Erkkilä on vuosikausia etsinyt tietoa venäläisten viime sotien aikana Suomen itärajan kyliin tekemistä partisaani-iskuista. Tänä syksynä häneltä ilmestyi jo toinen aihettä käsittelevä kirja - Viimeinen aamu. Partisaanien Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan korpikyliin tekemät iskut olivat erittäin julmia. Niissä kuoli lähes 200 ihmistä, osa oli aivan pieniä vauvoja. Katri Nisula haastattelee.