Podcasts about koivusen

Venäjä-asiantuntija Pia Koivunen pitää Ukrainasta kaapattujen lasten venäläistämistä kansanmurhana Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta luonnehtii Venäjälle siepattujen ukrainalaislasten kohtaloa järkyttäväksi. Lastenkodeista vietyjen orpojen tilanne on tutkijan mielestä lohduttomin, koska lapsilla ei ole lähiomaisia vaatimassa palauttamista. Jos lasten henkilöllisyys muutetaan ja heidät venäläistetään, he katoavat. FT Pia Koivusen mielestä kyseessä on eräänlainen kansanmurhan muoto. Hän muistuttaa, että Venäjän sota on brutaali hyökkäys Ukrainan kansaa kohtaan ja pyrkimyksenä on kitkeä ukrainalaisuus. Venäjän historian dosentti Pia Koivunen kävi ensimmäisen kerran Venäjällä koululaisena, sitten opiskelijana ja väitöskirja-aineistoa keräävänä tutkijana. Viimeinen vierailu on vuodelta 2019. Autoritäärisen valtion sananvapauden tila on hänestä surullisen huono. Venäjästä voi Koivusen mielestä puhua diktatuurina, koska presidentti Putin näyttää tehneen päätöksen Kiovaan hyökkäämisestä ja sotatoimista. Äärinationalistit tukevat sotaa. Iso massa on passiivinen, koska Putinin kausilla kansalaisten oikeudet ovat kaventuneet ja ihmiset ovat vieraantuneet poliittisesta toiminnasta. Sotaa vastustavia tutkija arvelee olevan julkisuudessa nähtyä enemmän, mutta mielenosoittajien vankilatuomiot hiljentävät tehokkaasti. Pia Koivunen on tutkijana aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänen kokemuksensa mukaan some on hyvä kanava tiedeviestintään, jos osaa tarjota näkemykset tiiviinä täkyinä. Tutkija voi tuoda ajankohtaiseen keskusteluun asiantuntemusta, ja somessa on kätevä tiedottaa uusista julkaisuista, tapahtumista ja tutkimuksista. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu vastaamaan, kumpi pysäyttää lukemaan uutisen, toteava vai raflaava otsikko. Lukusuosituksissa Koivunen nostaa esiin ruotsalaisen Bengt Jangfeldtin teoksen Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä. Tietokirja tarjoaa ajankuvan 1920-luvun Neuvostoliitosta ja valtavasta utopiainnostuksesta. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. (Vinkkejä toimittajille tipahtelee pitkin matkaa.) Mitä haluaisit kysyä presidenttiehdokkailta? – Milloin aiotte vaatia Israelilta, ettei Gazassa tapahtuisi mitään kansanmurhaa vastaavaa? – Miksei toinen teistä ei olisi varapresidenttinä? – Miten kampanjabudjettienne erilaisuus vaikuttavaa lopputulokseen? Anu Koivunen on huomannut, että skenaarioharjoitukset ovat olleet presidenttitenttien uutuutena. Toisella kierroksella ne tuntuvat kiihtyvän. Millaista journalismia tämä on ja mitä niillä testataan? Mika Pantzar paheksuu kylmän sodan ajattelua ja rauhanskenaario puutetta. Kaarina Hazardin mielestä malli sopii algoritmijournalismiin, jonka tarkoitus on säikäyttää. – Maanpuolustuksellisena mielikuvituksena se on taidetta, hän sanoo. Koivusen mielestä kyseessä on yhteisen liturgian opettelua. Silkkaa politiikkaa ja yksiäänistä. Mika Pantzar on lukenut toimittaja Juha-Pekka Raesteen kolumnin Helsingin Sanomissa, jossa Raeste puhui itsetunnon tärkeydestä. Hänelle vastasi professori Jukka Rintamäki Aalto-yliopistosta, jonka mukaan kova itseluottamus ei kerrokaan kyvykkyydestä. Keskustelussa mainitaan mm. isottelu, varmuusloukku ja sisäisesti koettu kansalaispätevyys. Kaarina Hazard elää kaksijakoisuuden keskellä: metsä edustaa jykevää suomalaisuutta ja samaan aikaan vallitsee "luonnonmetsän hätätila". Miten tällaisen ristiriidan kanssa eletään?

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Ensimmäinen eduskuntavaalien jälkeinen ja ensimmäinen Nato-Suomen Pyöreä pöytä onnitteli hurraten entistä puheenjohtajaa Pauli Aalto-Setälää kansanedustajuudesta. Pekka Seppänen on hämmentynyt "kansan tahdosta"-puhumisesta. Pystyykö vaalituloksesta päättelemään kansan tahdon? Ja mitä se halusi? Anu Koivunen haluaa tietää, miten uutismedia onnistui vaaleissa. Vaalijulkisuus toimi hänen mukaansa kuin kone, mutta jätti valkoisia läikkiä. Hän ehdottaa, että mediat perustaisivat somekirjeenvaihtajia: Tik tok -kirjeenvaihtajia ja You tube -kirjeenvaihtajia. Fokus on Koivusen mielestä siirrettävä pois puheenjohtajista. Hilkka Olkinuora pohtii, miten selvitä vaalien jälkeen eli PVS-oireyhtymän eli post-vaali-syndrooman kanssa. Keskustelussa mainitaan mm. Desimaali-Petteri ja Marin-tyhjiö.

Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy, mitä muuta maailmalla nyt tapahtuu? Mainituiksi tulevat Filippiinien uusi presidentti, Sri Lankassa inflaatio 30%, Intiassa on niin kuuma, että kaatopaikka syttyi tuleen, Trump saattaa palata Twitteriin Elon Muskin myötä ja jääkiekon juoksu oligarkkien ympärillä. Pekka Seppäsen mielestä Ylen ei pitäisi satsata Euroviisuihin niin paljon kuin se tekee. Kilpailun televisiointi hänestä riittäisi. Ruben Stiller haluaisikin viisurahoilla kirjallisuusohjelman televisioon. Anu Koivunenkin haluaisi, mutta näkee viisut leirinuotiona. – Ylen ydinbisnestä on kansakunnan tekeminen, hän pohtii. Koivusen omana aiheena on kunta-alan työtaistelu, joka ei tunnu liikuttavan yhteiskuntaa. Miksi lakko on jäänyt etäiseksi? Ruben pyytää pohtimaan lähiaikoina tapahtuvan Nato-hakemuksen jättämisen historiallisuutta. Hänelle päätös on tunteellinen, sielua kouraiseva hetki. – Olen ottamassa viimeistä askelta länteen. Koivuselle on Natoa olennaisempaa se, että maailmanjärjestys on muuttunut. Seppänen on kyynisempi: hän vertaa päätöstä vuoden 1978 presidentinvaaleihin ja v. 1994 EU-kansanäänestykseen. Hänen mukaansa kaikissa niissä puoltaminen oli poliittisen johdon mukaan ainoa oikea tapa toimia.

Jarno Koivunen on entinen seiväshyppääjä ja valmentaa nykyään naisten seiväshyppyä. Koivunen on valmentanut arvokisaurheilijoita kuten Wilma Murtoa ja Minna Nikkasta. Koivusen ennätys ulkoradalla on 535 cm ja hallissa 535 cm, mutta kuitenkin hän päätti uransa vuonna 2006. Tiesikö Koivunen aina haluavansa olla valmentaja? Miten Koivunen onnistuu aikatauluttamaan kiireisen arkensa?

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Punavärin lisäksi aiheina ovat AfD, Niinistö ja urheilupolitiikka. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Saksassa AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen vaalimenestys pohdituttaa toimittaja Ruben Stilleriä. - Puolustavatko miehet tätä kautta uhattua maskuliinisuuttaan? Mediatutkija Anu Koivunen ehdottaa yhdeksi syyksi, että yleisesti luottamus demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään horjuu. Koivusen oma aihe koskee Sauli Niinistön kannatusta presidentiksi. Kannattajakorttien määrä ja kannatusprosenttien suuruus saa hänet kysymään: - Oliko tämä tässä? - Eikö ole noloa, pelkurimaista ja tyhmää valituttaa itsensä jo tässä vaiheessa? kysyy käsikirjoittaja Kaarina Hazard. Hazard haluaa puhua urheilun ja politiikan suhteesta Suomessa - Yhdysvaltain esimerkin innoittamana tietenkin. Anu Koivunen löytää aiheesta monta esimerkkiä sekä nykyajasta että mm. kemiläisestä histroriasta. Hazard toivoo. että urheilujournalismi ei kaihtaisi politiikasta kertomista. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Kesän jälkeinen jälleenkuuleminen alkaa Susijengin ja Lauri Markkasen ylistämisellä. Pekka Seppänen huomauttaa kylläkin, että Huuhkajien kahta perättäistä voittoa ei pidä unohtaa. Paperittomien määrän lisääntyminen kielteisten turvapaikkahakemusten myötä on toimittaja Ruben Stillerin aihe. - Mitä pitäisi tehdä? Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiurun "avoin kirje toimituksille" saa mediatutkija Anu Koivusen kysymään, onko Suomessa poikkeustila ja ehdottamaan demokratian maanpuolustuskurssia kansanedustajille. Kiihkeäksi äityvän keskustelun aikana käy ilmi, että sekä Seppänen että puheenjohtaja Aalto-Setälä joutaisivat Koivusen mielestä samalle kurssille Kiurun kanssa. Yrittäjä Pekka Seppänen, joka on Aalto-Setälän tavoin toiminut Pyöreän pöydän ritarina sen koko kymmenen vuoden toiminnan ajan, haluaa puhua presidenttiehdokkaista. Seppänen ennustaa perussuomalaisten ehdokkaalle Laura Huhtasaarelle suurta suosiota, jytkyä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Pekka Seppänen. Paavo Väyrysen poliittinen ura on katkolla, mutta Pyöreästä pöydästä sataa uravinkkejä. - Ensin Perussuomalaisten (!) puheenjohtaja ja lopulta pääministeri. - Euroopan johtaja. - Virallisen toisinajattelijan virka. Toimittaja Ruben Stiller haluaa yleistää kantasuomalaisten kulttuuriset viat. - Suomi on väkivaltaisten känniläisten maa. Suomalaiset ovat omahyväisiä. - Jos meitä yleistettäisiin samalla tavalla kuin turvapaikanhakijoita nyt, niin me loukkaantuisimme hirvittävästi. Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen Anu Koivunen huomauttaa olevansa nainen, joten hänellä ei Suomessa siten ole sananvaltaa suomalaisuutta koskevassa keskustelussa, koska siinä naiset ovat hänestä vain keppihevosia. - Kohtaaminen on ainut tapa päästä eroon ennakkoluuloista, väittää Olavi Uusivirta. Mediatutkija Anu Koivunen tuo Pyöreään pöytään puhetta Venäjästä: ollako rauhallisia vai suomettuneita? Hänestä on ilmeistä, että media on kiihtynyt Venäjä-asiassa. Keskustelun tiimellyksessä Ruben Stiller innostuu kysymään kuulijoilta, olemmeko todella hybridisodassa Venäjän kanssa. Kysymys saa Koivusen asettamaan rajat: - Tää on MUN aihe! Muusikko Olavi Uusivirta ihmettelee, kuinka kuluttajien ja yritysten käsitykset tulevasta kehityksestä ovat niin erilaisia. Keskustelussa jopa epäillään, että suomalaiset ovat luultua optimistisempia ihan vain auktoriteetteja uhmatakseen. Twitterissä #pyöreäpöytä

Sivistämme suomalaisia väkisin kymmenettä vuotta, huomaa puheenjohtaja tässä vuoden toisessa suorassa lähetyksessä. Keskustelijoina ovat kirjailija Juha Itkonen, mediatutkija, professori Anu Koivunen ja tutkimusprofessori Mika Pantzar. Suoraa puhetta ajankohtaisista aiheista johtaa Pauli Aalto-Setälä. Astrid Lindgrenin tavoin kirjailija Juha Itkonen uskoo lasten ja nuorten pelastavan maailman.  Hän lukee Lindgrenin omaelämäkerrasta otteen, joka on saanut hänet herkistymään. Itkonen saa kuitenkin Anu Koivuselta tylytystä tilastojen muodossa: - Noin 10% 18-24 vuotiaista  ei osaa sanoa mitään väittämästä: "Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot”, ja ainoastaan 38% oli samaa mieltä väittämän kanssa. (Oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015, taulukko 3.4) -  Suurin huoli on nuorten huono fyysinen kunto, väittää  puolestaan Mika Pantzar - ja saa aikaan tietojen vaihdon Cooper-testin tuloksista. Anu Koivunen haluaa puhua Puolasta ja demokratiasta. - Ovatko Puolan oikeusvaltioperiaate ja median vapaus uhattuina? Ovatko ne Suomen tai EU:n asia?, hän kysyy. Koivusen mielestä “Kansa on puhunut, pulinat pois” on keskusteluntappolause, joka antaa ymmärtää, että kaikki on vaaleissa kaupan. Mika Pantzar on pohtinut tietosuojalakia ja yksityisyyttä. - Olemmeko hysteerisiä yksityisyyden suojan suhteen?, hän kysyy ja huomauttaa, kuinka nuori käsitys yksityisyydestä on.  - Suomessa maaseudulla 1930- ja 1940-lukujen kiertävät kotitalousneuvojat kertoivat nukkuneensa usein samassa sängyssä isäntäväen kanssa, hän kertoo. Twitterissä #pyöreäpöytä Palaute tervetullut myös inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, @InkeriK, tuottaja

Liikemies Tapani Koivusen maailma mullistui vuonna 2009, kun FBI pidätti hänet Yhdysvalloissa. Alkoi prosessi, jossa tutuksi tulivat paitsi vankilat myös amerikkalainen oikeusjärjestelmä laajemmin. Kaikki alkoi Virosta, jonne Koivunen halusi vuosituhannen alussa perustaa yrityksen. Koivusen mukaan amerikkalaiset yhtiökumppanit kavalsivat kuitenkin yhtiön varat. Maksajaksi joutui lopulta toimitusjohtajana toiminut Koivunen, joka tuomittiin vuosiksi vankilaan. Nyt mies on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan, jonka kuva amerikkalaisesta oikeusjärjestelmästä on vähintäänkin karu. Lakimiesten pyörittämä oikeuslaitos ja vankilat ovat siellä lähinnä kannattavaa businesta.

Liikemies Tapani Koivunen virui kolme vuotta seitsemässä eri vankilassa Yhdysvalloissa. Millaista vankila-aika oli? Miksi Koivunen ylipäätään joutui amerikkalaiseen vankilaan? Koivunen on tavallinen maatilan poika Virroilta, laskuvarjojääkäri, MBA, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, joka asui 15 vuotta Yhdysvalloissa. 21. syyskuuta 2009 hän oli palaamassa lomalta Suomesta, kun hänet otettiin säilöön Chicagon lentokentällä ja pidettiin vangittuna Alameda Countyn vankilassa Oaklandissa viisi kuukautta. Häntä syytettiin muun muassa salaliitosta petokseen ja rahanpesuun. Tästä alkoi miehen taistelu Yhdysvaltain oikeusjärjestelmää vastaan. Kun tuomio oli julistettu, Koivusen asianajaja ehdotti maasta pakoa. - Se oli yllättävä ehdotus. Hän sanoi, että pakene, mä autan sua, Koivunen kertoo. Miten Suomen valtio auttaa ulkomailla rikosten takia pulaan joutuneita? Vastuuvirkamies Ari Rale Ulkoministeriön konsuliasioiden yksiköstä kertoo tästä ja Valtiokonttorin lakiasiainpäällikkö Pekka Syrjänen taas siitä, millaisia korvauksia syyttömänä vangittu saa. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.