Podcasts about muualla

Helsingin kaupunki päätti lopettaa avoimeen tilaan perustuvien koulujen rakennuttamisen. Muualla niitä saatetaan vielä tehdä. Mistä avokouluideologia tuli, miksi sitä lobattiin, mitkä sen vaikutukset koulun oppilaille ja opettajille ovat, ja mitä tehdä uudehkoille, kalliille koulurakennuksille, jotka eivät toimikaan kuten luvattiin. Haastateltavana prof. Pauline von Bonsdorff, luokanopettaja Sanna Pirttinen, äidinkielen opettaja Juho Vehviläinen oppimisympäristöjen kehittäjä Markku Lang ja perusopetusjohtaja Ville Raatikainen.

Ufo Meitä pelotellaan, valheilla hallitaan. Kokoajan vouhotetaan? että muukalaiset saapuvat maan tuhoamaan. Aivan pötypuhetta, arkaa ihmistä on helppo hallita. Hallitukset omia sotasalaisuuksiaan varjelee ja meiltä totuutta muuntelee. Muualla on paljon kehittyneempää teknologiaa, jolla maa olisi tuhottu jo montakertaa, jos tuhoa olisi tahdottu, vaan kun ei tahdota, asioista vain otetaan selkoa. Mitä ihmettä te ihmiset oikein touhuatte, maailmanne tuhoatte? Olemme tulleet teitä auttamaan, emme vihollisina ollenkaan. Ystävyyttä ja rakkautta tämä maailma kaipaa, universumi tahtoo siinä auttaa. Tehdään yhteistyötä yhdessä, ja pidetään vain positiivisuus mielessä. Ulla-Maija Mantere

Lempianimehahmojemme seikkailut eivät useimmiten tapahdu tyhjiössä, vaan ydintarinan ympärillä on maita ja mantuja, lakeja ja sääntöjä, taikaa ja teknologiaa. Miten näitä maailmoja luodaan? Missä nimikkeissä maailmanrakennus on erityisen onnistunutta? Tämä kaikki ja paljon muuta Animurojen jaksossa 33. ----- 0:00 Alkuturinat 2:43 Mitä on maailmanrakennus? 6:18 Kovaa ja pehmeää maailmanrakennusta 11:41 Top-down ja Bottom-up 17:24 Fiktiivisten elementtien lisääminen tosimaailmaan 20:37 Mieleen jääneitä maailmoja animesta, mangasta ja muualta 21:10 One Piece 24:27 Game of Thrones 25:44 Attack on Titan 29:18 Shinsekai yori 32:23 Tokyo Ghoul 35:26 Pokémon 43:18 Voimatasot shounen-sarjoissa 43:36 The Seven Deadly Sins 44:41 Dragon Ball -sarjat 45:17 JoJo's Bizarre Adventure ja vähän My Hero Academiaa 50:21 Isekai-asetelma maailman avaamisen välineenä 51:47 Re:Zero 53:45 Digimon 54:37 Lisää mieleen jääneitä maailmoja animesta ja mangasta 55:06 Blame! 56:18 Gurren Lagann 56:42 Cowboy Bebop 58:16 Katseluläksyt ja lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

Pitkästä aikaa kaikki kolme Meisteriä ovat linjojen äärellä. Isäntäkolmikon lisäksi studion lämpöön on saatu Suomen johtava koripalloselostaja Kristian Palotie! Jaksossa keskustellaan muun muassa NBA:n nykysuosiosta, ja mietitään Suomikoriksen tulevaisuuden mahdollisuuksia Susijengin ja Korisliigan kautta. Sporttimeisterit somessa: www.twitter.com/sporttimeister1 www.instagram.com/sporttimeisterit

Hakojölkö, hakokorppunen, harmaakoturi, kinnari, kottonen, mankulainen, motteri, rossi, ryyppö, tirpunen, tolpponen, varppari sekä vilistealainen. Hottiainen, hottinen, krottinen ja rottiainen. Nimilistaa voisi jatkaa pitkään. Varpunen on viihtynyt ihmisasumusten parissa hyvin ja tullut myös meille tutuksi, vaikka ihminen ei aina ole suhtautunut tähän ympärivuotiseen mukavaan lintuystäväämme kovin lämminhenkisesti. Sen pesiä on jopa hävitetty pihapiireistä. Muualla varpusta on osattu arvostaa. Kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden jumalattaren Afroditen vaunujahan vetivät kyyhkyt ja varpuset. Ja Afroditen poika Amor leikki rakastuneena nimenomaan varpusten kanssa. Kesä 2021 oli varpusille suotuisa. Pesintä onnistui ja nuoria lintuja oli loppukesällä paljon. Mutta pidemmällä aikavälillä varpusilla on ollut vaikeuksia. Mistä alamäki johtuu, voiko varpusia auttaa? Mitä haluat tietää varpusista? Kysy tai kerro mehevimmät tarinasi. Asiantuntijana studiossa on ornitologi Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Miten johtaa itseään, kun on koko ikänsä oppinut koulu- ja työmaailmassa noudattamaan ohjeita ja kuuntelemaan auktoriteetteja? Yksinyrittäjinä me olemme itse omia johtajiamme, mutta harvaa meistä on koskaan opetettu johtamaan itseään. Tässä jaksossa puhumme siitä, kuinka kuunnella ja johtaa itseään niin, että yritys ja elämä tuntuvat seikkailulta. Kuinka uskaltaa kuunnella sydäntään, kulkea omaa polkuaan ja toimia innostuksesta käsin, kun niihin asioihin ei ole koskaan varsinaisesti kehotettu? Riikan ja Reetan vieraaksi saapuu ajattelija, runoilija ja valmentaja Kerttu, joka perusti kosmetiikan maahantuontiyrityksen 18-vuotiaana, kasvatti siitä menestyvän liiketoiminnan, koki burnoutin ja matkan varrella oppi, miten johtaa itseään ilman suorittamista. Puhumme omanarvontunnosta, oman polun kulkemisesta ja saamme kuulla Kertulta roppakaupalla yrittäjyysvinkkejä, joita ei kuule missään muualla. Kerttu: Kerttu Instagramissa Seuraa meitä somessa ja osallistu keskusteluun: Kuutarhankilta Instagramissa Tilaa killan uutiskirje kuutarhankilta.com Riika & Elokuu Creative: Elokuu Creative Instagramissa elokuucreative.com Reetta & Hiljainen voima: Hiljainen voima Instagramissa hiljainenvoima.com

Tiedeykkösen tutkimusmatka elämän edellytysten ja astrobiologian pariin jatkuu. Nyt katse käännetään eksoplaneettoihin, eli muita tähtiä kuin omaa Aurinkoamme kiertäviin planeettoihin. Helsingin yliopistossa nykyisin eksoplaneettoja metsästävä tähtitieteilijä Mikko Tuomi on vakuuttunut siitä, että avaruudessa on elämää muuallakin kuin maapallolla. Hän laskee, että pelkästään omassa Linnunradassamme on hyvin todennäköisesti miljardeja planeettoja, joiden pinnalla voisi olla elämälle otolliset olosuhteet. Tuomi selittää ohjelmassa miksi näin on ja miettii millaisia nämä oudot maailmat voisivat olla. Astrobiologi Kirsi Lehto puolestaan pohtii sitä, voisiko oma planeettamme Maa olla kuitenkin jotenkin erikoinen. Mitkä ovat tekijöitä, jotka ovat tehneet maapallosta paitsi elinkelpoisen, niin myös varsin miellyttävän paikan? Vaikka eksoplaneettoja olisikin miljardeja, vaatii älykkään elämän kehittyminen aikaa, hyvät olosuhteet ja kenties myös monia onnekkaita sattumia. Kenties Maa on maailmankaikkeuden Hannu Hanhi. Esimerkiksi naapuriplaneettamme Venus on monessa mielessä Maan kaltainen, mutta silti se on kehittynyt aivan erilaiseksi. Silti sielläkin voi mahdollisesti olla elämää - tosin ei pinnalla, vaan leijumassa sen paksussa pilvikerroksessa. Mikko Tuomen ja Kirsi Lehdon lisäksi toimittaja Jari Mäkisen jututettavana ohjelmassa ovat tähtitieteilijät Harry Lehto ja Leonardo Testi. Ohjelma liittyy 7.toukokuuta lähetettyyn Tiedeykköseen.

Keväällä Suomen metsiin nousee tappavan myrkyllinen herkku. Se on vieras maanalaisesta valtakunnasta, jota ilman ei olisi mitään muuta.

Tunnemme koko maailmankaikkeudesta vain yhden paikan, missä on elämää. Maapallon. Sen sijaan mitä enemmän on elämää tutkittu, niin sitä enemmän olemme löytäneet sopukoita, missä elämää voisi olla. Tai ainakin olisi voinut olla joskus. Tiedeykkösessä selvitetään miten elämän oletetaan nykyisin alkaneen, eli kuinka eloton muuttui elolliseksi. Silmänräpäyksessä se ei tapahtunut, sillä elämän reseptissä sopivien olosuhteiden ohella tärkein aineosa on aika. Myös itse eksobiologian eli astrobiologian synty on niin ikään kiinnostava tarina, sillä biologit ja avaruustutkijat löysivät toisensa kunnolla vasta suuren töppäyksen jälkimainingeissa 1990-luvulla. Tietysti tämä nolo tapahtumaketjukin käydään läpi ohjelmassa. Turun yliopistossa molekyylibiologiaa ja astrobiologiaa tutkiva Kirsi Lehto juttelee aiheesta toimittaja Jari Mäkisen kanssa, ja mukaan tulee vähäksi aikaa myös Kirsin tähtitieteilijäpuoliso Harri Lehto. Hän tuli korjaamaan etäyhteydessä käytettyä mikrofonia, mutta jäi yllättäen nalkkiin myös haastateltavaksi.

Elämme kuuminta alkuvuoden trendisesonkia. Minkälainen on suomalaisten pukeutuminen juuri nyt? Onko kansainvälisestä Instagramista tullut suomalaisen muodin näyttämö? Muodin asiantuntija, Fashion Finlandin toiminnanjohtaja ja muotitoimittaja Sami Sykkö kertoo missä mennään muodin saralla Suomessa ja maailmalla. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

60% suomalaisista asuu omistuskämpissä – tämä fakta tuli täytenä yllätyksenä, ainakin Ninalle ja Susanille. Entä mitä muita jännittäviä faktoja kodit pitävät sisällään? Niitä lähdettiin metsästämään niin Suomesta kuin myös Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Miten Suomessa asutaan ja miten se eroaa muuhun maailmaan? Matkaoppaana tässä jaksossa on OP:n ekonomisti Joona Widgrén.

THL on keskeisin toimija kun suomalaiset poliitikot yrittävät päättää missä laajuudessa toimenpiteet koronavirusta vastaan otetaan käyttöön. Siksi sen tuottamat arviot taudin etenemisestä ovat kaikkein keskeisin ohjenuora. THL:n luvuissa koronavirus näyttäytyy jatkuvasti vaarattomampana tautina kuin muiden maiden arvioissa. Politiikan toimittaja Paavo Teittinen halusi selvittää miksi.HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien julkaisema päivittäispodcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: HS:n sovelluksella (hs.fi/päivä) Spotifyssä (https://open.spotify.com/show/0HLYsOelXm4wfdNc2GxduR?si=PdKVVcv0QHCbQ-Vmj0QYCA) Suplassa (https://www.supla.fi/ohjelmat/hs-paiva-korona-podcast)

Ylen tammi- helmikuun vaihteen puoluekannatusmittauksessa pilkistää muutoksia, jotka kertovat lisääntyvästä epävarmuudesta eduskuntavaalien alla. Kannatusmittaus herättää lukuisia kysymyksiä. Miksi kokoomuksen kannatus laskee rajusti? Johtuuko lasku tapaus Esperi Caresta ja vanhusten hoivaan liittyvistä kohu-uutisista? Tai hoitajamitoituskysymyksestä, jossa kokoomus on vetänyt omaa linjaa? Entä mitkä äänestäjäryhmät ovat Perussuomalaisten kannatusnousun takana? Kuinka SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sairastuminen vaikuttaa puolueen kannatukseen? Mitä jäi käteen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansankunnan tila puheesta? Miksi EU-antoi jälleen brexit-pakit Iso-Britannian pääministerille Theresa Maylle? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeipiä politiikan uutisia.

Suomi väittää olevansa demokratian mallimaa, mutta todellisuudessa se ei pidä paikkaansa. Puolueet ovat perinteisesti kanavoineet ihmisten yhteiskunnallista aktiivisuutta, mutta puolueisiin kuuluu yhä vähemmän ihmisiä eikä demokratian kehittämiseksi ole aikoihin tehty rohkeita avauksia. Eikä ongelma koske vain Suomea. Muualla maailmassa demokraattista järjestelmää haastavat autoritaariset johtajat ovat kasvattaneet suosiotaan ja erilaiset populistiset liikkeet ovat yhä houkuttelevampia. Ensimmäisessä Demokratiaongelma-ohjelman jaksossa keskustellaan, miksi demokratia ylipäätään on tärkeää ja miksi demokratiasta kannattaa olla kiinnostunut. Vieraina ovat Liisa Hyssälä ja Rosa Meriläinen. Toimittajana Kyösti Hagert, vakiokommentaattorina demokratia- ja osallisuusasiantuntija Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski. Ohjelman on tuottanut Heikki Soini.

Kunka usein Etelämantereella saunotaan? Se riippuu tietenkin vuodenajasta, joulun tienoilla saunotaan päivittäin. Miten Etelämantereen oloissa pärjätään tai pysytään edes hengissä? Entä mitä geologit selvittävät miljoonia vuosia vanhoista laavakönteistä ja niissä olevista zirkoneista? Muualla zirkoneista tehdään koruja, mutta Antarktiksella ne ovat apuna, kun maapallon nuoruusvuosia tutkitaan. Zirkonit auttavat hyvin vanhojen näytteiden ajoituksessa, kertoo geologi Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Pakkasta kestävät tutkimusryhmät viettävät vuodenvaihteen Etelämantereella, koska silloin siellä on kesä parhaimmillaan ja pakkanen pysyy tolkun rajoissa. Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski kertoo, millaista on liikkuminen ja työskentely Antarkitsella. Kylmissä oloissa suomalaisten selviytymistä helpottaa tietenkin saunominen. Etelämantereella joka ilta on saunailta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Kuvassa: Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski (Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa, Mika Kalakoski/FINNARP)

Vihreät menestyvät vaaleista toiseen erityisen hyvin Helsingin Kalliossa, jossa asuu poikkeuksellisen paljon nuoria aikuisia. Lisää >> http://ift.tt/2FsswmV

Toisen #futucast-jakson vieraana Sixten Korkman. Keskustelua Suomen taloudesta, EU:sta, maahanmuutosta, Pohjoismaisesta federaatiosta ja nuorista. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Inkvisition julmat kidutusvälineet, noitaroviot ja tieteellisten kirjojen polttaminen huppupäisten hirviöiden toimesta ovat erottamaton osa länsimaista mielenmaisemaa. Meillä on mielikuva, kiitos valistusfilosofien, että keskiajalla noitia poltettiin kuin koksia. Kun historian roskatynnyriä kaivaa oikein urakalla sieltä löytyy, että inkvisition aikana 1200-1600 luvuilla mm. Espanjan jokaisessa vähänkin suuremassa kylässä poltettiin ihmisiä viikoittain. Koko Euroopassa inkvisition uhriluku historiankirjoituksissa ja nettikirjoituksissa vaihtelee 300 000 - 9 000 000 välillä. Teloitusten lisäksi inkvisitio harjoitti myös kidutusta. Strappado oli yleistä. Strappadossa tutkittava ripustettiin köyden avulla käsistään kattoon. Kun köysi kulki katossa olevan pyörän kautta alas, voitiin tutkittava vetää ilmaan ja pudottaa alas siten, ettei tämä kuitenkaan vastannut lattiaan. Jos köysi kiinnitettiin selän takana yhteen sidottuihin käsiin, aiheutti pudotus lapojen erittäin tuskallisen sijoiltaan menon. Henkilö saatettiin myös sitoa pöytään, jossa terävä heiluri vähitellen viilteli uhria. Oliko inkvisitio tosiasiallisesti sellainen verenhimoinen murhamiesjoukko, kuin mitä valistusfilosofit antavat ymmärtää? Vai oliko totuus sittenkin paljon lähempänä Monty Pythonin sketsiä, jossa inkvisiittorit istuttavat mummon pehmeään lepotuoliin ja tarjoavat hänelle kahvia? Vasta avattujen arkistojen mukaan raaimpaa inkvisitiota harjoittavassa Espanjassa teloitettiin 200 vuoden aikana 826 henkilöä. Muualla uhriluvut olivat huomattavasti pienemmät. No hyvä stoori on aina parempi kuin kuiva todellisuus. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on dogmatiikan yliopistolehtori Olli-Pekka Vainio Helsingin yliopistosta. Kuva: Osa sveitsiläisen Johann Jakob Wickin kolmen noidan polttamista Badenissa, Sveitsissä vuonna 1585 kuvaavasta maalauksesta.

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kadehtia siitäkin. Miksi Suomessa muotibisnes ei kukoista kuten naapurimaassa? Annamari Vänskän mukaan muotiteollisuutemme on kehittynyt eri tavalla kuin Ruotsissa. - Ruotsin muodilla on pidempi historia kuin meillä. Toiminta on ollut kansainvälistä jo 1900-luvun alkupuolelta, jolloin yhteydet Ranskaan olivat tiiviit. Ruotsissa valtio myös panostaa muotiin enemmän kuin meillä. Heillä on valtiollisia elimiä, jotka tekevät taustalla työtä muotiteollisuuden edistämiseksi. Suomen muotiteollisuus on paljon nuorempaa, syntynyt vasta 50- ja 60 -luvuilla. Meidän vaateteollisuutemme oli pitkään sidoksissa idänkauppaan, jolloin suurin markkina-alueemme oli Neuvostoliitto. Neuvostokaupan hyytymisen jälkeen muotiteollisuuteemme on pikku hiljaa päässyt jaloilleen 2000-luvulla. Ruotsissa muotia ei ole pidetty kulttuurisesti marginaalissa, toisin kuin meillä. Suomea on pidetty enemmän arkkitehtuurin ja designin maana. Muotiala työllistää yksistään EU:n alueella yli puolitoista miljoonaa ihmistä, eikö tällaiseen miljardibisnekseen kannattaisi iskeä kiinni ja yrittää pysyä edes jollain lailla mukana kehityksessä? Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä kertoo suunnittelijakoulutuksemme olevan kansainvälisesti ihan huippuluokkaa, mutta kaikki muu muodin infrastruktuuri puuttuu. - Koulutus on tässäkin asiassa kaikkein tärkeintä. Vaikka suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat kansainvälisesti menestyneitä ja muotisuunnitteluakin on voinut opiskella jo vuosia, teoreettista muodintutkimusta ei vieläkään ole meillä mahdollista opiskella. Muualla maailmassa se on akateemisen maailman nouseva trendi. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 12.4.2016. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Muualla maailmassa miehen täytyy tehdä kaikki tärkeät päätökset itse mutta suomalaisen miehen ei tarvitse kuin totella naistaan. Nainen hoitaa raha-asiat, päättää vapaa-ajan vietosta, ystäväpiiristä, ravitsemuksesta ja seksielämästä. Onko suomalainen mies oikeasti vain siitosori, kotiorja ja talonmies? Sietääkö mies puolisoltaan liian paljon huonoa kohtelua? Millainen on suomalaisen miehen rooli parisuhteessa ja perheessä? Vieraina ovat toimittaja Anna Perho ja Miessakit ry:n hallintopäällikkö Antti Alén.