Podcasts about kaikkialla

Cityn aamussa mentiin tänään kohti ennakkoluuloja. Kaikkialla on natseja. Halvalla saa maailman parasta ja ennen kaikki oli vaan paremmin.

Ei miellytä ihan kaikkia tämän hetken suosituin sarja, vaikka uutisoinnin perusteella voisi kuvitella toisin. Lisäksi tämänkertaisessa jaksossa vaaditaan asiantuntijaa selittämään ilmastonmuutos ja harmitellaan, kun päättäjät luovat niin tampiomaisia sääntöjä. Sudet ovat saartaneet Lappeenrannan ja lapset liirailee traktoreilla. Vaan keksikö Trump lippalakkiinsa värin Suomesta? Toimittajana Lasse Olkinuora.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Salla Vuorikoski ja vielä viimeistä kertaa Anni Keski-Heikkilä keskustelevat aiheina an monilla eri rintamilla vellova rasismikuohunta ja -keskustelu; pääministeri Petteri Orpon ja tasavallan presidentti Alexander Stubbin outo keskinäinen läpsystä-vallanjako; ja raakkujen tuho motokoneen renkaan alla.

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kaikkialla parveilee hyttysiä, mäkäräisiä ja kohta myös paarmoja. Kaikesta huolimatta kesä on pysäyttävä hetki vuodenkierrossa ja sitä kaivataan talven pimeimpinä kuukausina. Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa 23. heinäkuuta, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Toimittajina ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

Veikka ja Pontus ovat päätyneet erilleen jakson alussa ja löytävät samaan studioon jakson loppupuolella. He puhuvat ääniviesteissä alueellisista eroista sekä sitä, kuinka luokat liikkuvat. Suomessa on tapana katsoa kohti keskusta, oli se Helsinki tai hallitus. Keskusta käskee ja valaisee muuta maata, mutta keskuksesta käsin ei näe muualle kovin hyvin. Mitä näkee Turusta tai maaseudun merenrannalta? Pitäisikö koko luokkajärjestelmä tuhota sen sijaan että puhutaan “sosiaalisesta liikkuvuudesta”? Miten toimia syrjäseutujen pikkuporvareiden kanssa? Veikka etsii itseään Turussa näiden kysymysten kanssa. Pontus makaa Saaren kartanon sängyssä ja miettii tosissaan olemista sekä sitä, onko kukaan “ansainnut” mitään omalla työllään. Nykytanssiosuudessa tarkastellaan Esa Kirkkopellon vahvan käsitteellistä teosta Saatana on kuollut. Ilmassa on postsatanistisen ajan riivausta ilman riivaajaa. Zelda-harppumusiikki soi, salin katosta roikkuu tuplapentagrammi, ja Jorma Uotinen kuolee heti alussa VHS-videolla. Miten ruumiit voisivat oppia olemaan yhdessä ilman hyvää ja pahaa? Osio on tehty yhteistyössä Uuden tanssin keskus Zodiakin kanssa. Jaksossa mainittuja asioita: Asta Leppä: Vapaa ahdistumaan https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010261904.html Zodiak Presents -podcast: https://open.spotify.com/episode/3BXjxdNya3LSELGEaCxXyA?si=jht6nBiKSZOy0fC53DMiVw Pontus Purokuru: Kapitalistinen realismi ja usko yhteiseen https://komeetta.info/2024/03/28/kapitalistinen-realismi-ja-usko-yhteiseen https://www.zodiak.fi/fi/ohjelmisto/saatana-kuollut 11.4. Ilmestyvä Purokuru & Lahtinen: Mikä internetiä vaivaa? [ENNAKKOTILAUS -25 %] https://kirja.fi/collections/pontus-purokuru/products/mika-internetia-vaivaa-9789523521957 Toukokuussa alkava Mikä internetiä vaivaa -lukupiiri: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Maamme puhutuimmaksi räppikollektiiviksi viime vuosina nousseen KPC:n riveistä ponnistavaa Lyttä ja Tohtori Getto -duoa on odotettu Taakan sohvalle kuin kuuta nousevaa. Nyt, tuoreen Kaks nimee -kakkosalbumin vielä ollessa uudenkarhea, aika vierailulle on viimein kypsä, eikä näiden veijareiden visiitti taatusti jätä kylmäksi.

Ambientin on oltava nautittavaa mutta ignoroitavissa, määritteli muusikko Brian Eno. Nyt kulttuuri laajasti ottaen on ambientmaistumassa. Kaikkialla haetaan tunnelmia, ympäristöjä ja ilmiöitä, joihin voi zonettaa sisään ja joista voi lipua hajamielisesti ulos. Podcastit, äänikirjat, Netflix, vastamelukuulokkeet ja puhelimella rullaaminen ambientmaistavat senkin, mitä ei ole suunniteltu ambientiksi. Pontus kysyy, miltä ambient-maailma tuntuu ja onko romanttiselle taidekäsitykselle vielä tilaa. Veikka on maratonkuunnellut maailman parasta podcastia En varg söker sin pod ja kertoo sen opetuksista sekä kysyy, kuinka ihminen voisi tulla Livin ja Carolinen kaltaiseksi. Miten ikä, sukupuoli, kansallisuus ja toisen kuunteleminen vaikuttaa podcastaamiseen? Jaksossa aloitetaan yhteistyö Uuden tanssin keskus Zodiakin kanssa. Ensimmäisessä osuudessa johdatellaan nykytanssiin ja käsitellään Margrét Sara Guðjónsdóttirin teosta Boundless Ominous Fields, joka on koettavissa Zodiakissa 14. - 19. toukokuuta https://www.zodiak.fi/fi/BoundlessOminousFields_K24 Muita jaksossa mainottuja asioita: Anna Paavilaisen suomennokset Livin ja Carolinen podista (F-Symposium) https://open.spotify.com/episode/41IhjGCYyRUG5mbsvAPYTf?si=934ef4e8acd5467d https://open.spotify.com/episode/1IZdX1CQbomiYHPukfIh6l?si=5d7566cf793b4b95 https://open.spotify.com/episode/7fp53X7BZhKJ6hJyB3CHpV?si=8e64df9c2d384c56 Brian Eno: Discreet Music (1975) & Music for Airports (1978) Zodiakin kevään ohjelmisto https://www.zodiak.fi/fi/ohjelmisto-kevat-2024 MMV-Patreon-live 27.2., liity sitä ennen: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Aivoriihessä keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Mikä olisi tärkeintä, mitä hallituksen budjettiriihessä pitäisi päättää? Mika Pantzarin mukaan kansalaisia osallistetaan miettimään mm. mihin sote-rahoja laitetaan. Hän kertoo Terveydenhuollon priorisointi -tutkimuksesta ja sanoo, että keskustelu priorisoinnista on tärkeää. Hän kysyy, ketä silloin pitäisi kuulla. Maija Vilkkumaa kysyy, mikä oli brittimedian vastuu prinsessa Dianan kuolemasta. Hänen mielestään skandaalimedia on nyt kaikkialla. Tänään on kulunut 25 vuotta liikenneonnettomuudesta, jossa Diana ja kaksi muuta ihmistä menehtyi. Hilkka Olkinuora palaa toukokuun aiheeseensa Pyöreässä pöydässä. Silloin hän kysyi, mitä voimme tehdä, että kesä ei sulata talvisodan henkeä. Nyt ritarit miettivät, mitä toivottomuuden kanssa kamppaileva voi tehdä, jos sotaväsymys vaivaa. Pantzarin mielestä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käytetään myös verukkeena hintojen nostoon. Hän puhuu hinnoitteluvoimasta, jota hänestä mm. sähköyhtiöt ja kauppaketjut käyttävät. Twitterissä #pyöreäpöytä

Aristoteleen kantapäässä tutustutaan tällä kertaa tilastotieteeseen ja sen termeihin. Vieraana on tilastotieteilijä ja yliopisto-opettaja Pekka Pere, joka on ollut mukana kirjoittamassa uutta tilastotieteen ajanmukaista sanastoa. Vaikka tilastotieteestä puhutaan paljon englanniksi, kotimaisessa termistössä on runsaasti kiehtovia sanoja. Mutta mikä on tärkein käsite tilastotieteessä? Keskustelussa selviää myös, mikä on empiirinen peittotodennäköisyys. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Voiman Iltapäivässä kuultiin Suomen Urheilukortti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Vannilta mm. mikä on urheilukortti, miten se toimii ja mikä hyöty ilmaiseksi ladattavalla sovelluksella kuluttajalle on.

Äidiksi tuleminen tuntui Jaana Hirsikankaasta ristiriitaiselta. Hän ei ollut ikinä kuvitellut itseänsä äitinä ja kaikki tuntui kovin uudelta. Yhtäkkiä hänellä oli kaksi pientä lasta sekä vaativa unelmatyö UN Womenin toiminnanjohtajana. Se oli ruuhkaa ja rakkautta - mutta ehkä myös vähän liikaa kaikkea. Useassa kehitysmaassa asunut Jaana on kyltymätön ihmisoikeuksien puolustaja ja tasa-arvon edistäjä. Hän on saanut kokea, että naisten asema on todella raskas monissa maissa. Äidinrakkaus on sama kaikkialla maailmassa, mutta olosuhteet äitiydelle eivät. Me ollaan niin etuoikeutettuja, ettei siinä ole mitään järkeä, Jaana toteaa. Hoivan epätasaisesta jakautumisesta Jaana haluaa puhua, sillä se on ongelma myös Suomessa. Perhevapaauudistuksen pitäisi ajaa isejä kotiin, sillä sen hyödyt olisivat moninaiset. Arjessa perheen vastuut on jaettu niin yhteisön kuin puolisonkin kanssa. Lapsen ystävän mummo tuo lapset joka päivä koulusta kotiin, ilta-askareet on jaettu miehen kanssa puoliksi. Lomalla perhe ei könnää kotona. Silloin veri vetää maailmalle ja luontoelämysten äärelle!Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa ©ruuhkavuosirakkautta! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa parikymppinen opiskelija nimimerkki Väsynyt kertoo kuinka häntä hävettää opiskella brändipöhinää tihkuvassa laitoksessa, joka keskittyy nykyään lähinnä valmistelemaan opiskelijoita vastaamaan liike-elämän tarpeisiin. Kasvatustieteen professori Kristiina Brunilan mukaan terapeuttinen valta on levinnyt laajalle poliittiseen ohjaukseen, instituutioihin, julkiseen keskusteluun. Terapeuttinen valta sinkoaa yhteiskunnalliset ja rakenteelliset ongelmat yksilön haasteiksi tai jopa yksilön ominaisuuksiksi, sanoo Brunila toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Anders Johansson. Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola.

Viikon asiaohjelma on pullollaan menneitä, nykyisiä ja tulevia legendoja. Suomalaistaistelijat luovat uraa ulkomaan kehissä, UFC:n lauantaitansseissa nähdään kaksi mestaruusmatsia ja henkisessä pääottelussa Nick Diaz. Myös Anthony Joshua puolustaa titteleitään kotikehässä. (00:30) UFC TOP3, Kotimaan Katsaus: Santalahti, Skonbäck, Kvarnström, Urholin (43:39) Viikon Taistelut - UFC 266: Volkanovski vs. Ortega, Shevchenko vs. Murphy (1:17:55) Tutkan Alla - UFC 266 -tärpit, Joshua vs. Usyk (1:51:09) Kamppailukansanradio - Tarvitaanko Suomeen hupinyrkkeilyliitto? Millä eväin kamppailusta työura Suomessa? TOP3 Munakkaat taistelijat, TOP5 kamppailuleffat -sarja jatkuu

Keväällä Suomen metsiin nousee tappavan myrkyllinen herkku. Se on vieras maanalaisesta valtakunnasta, jota ilman ei olisi mitään muuta.

Mielenterveyttä ja hyvinvointia käsitellään usein yksilökeskeisestä näkökulmasta: terveys ja sen taso nähdään olevan jokaisen oma asia ja omalla vastuulla. Terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat kuitenkin myös ympäröivät yhteisöt ja yhteiskunta. Kauden viimeisessä jaksossa käsitellään ympäristön vaikutusta hyvinvointiin, yksilö- ja yhteisökeskeisiä mielenterveysongelmien hoitomuotoja sekä psykologian ja psykologien rooleja kasvavien mielenterveysongelmien ratkomisessa. Psykologian moniin puoliin tutustumista jatketaan Aivopesulassa, jossa pureudutaan big dataan ja somekäyttäytymisen ennustamiseen.

Kommunismi on kokenut Suomessa renessanssin. Kommunismia on eräiden määritelmien mukaan ilmastonsuojelu, identiteettipolitiikka, Wikipedia, Suomen Akatemia, globaali kapitalismi ja EU. Kommunisteja Kirsi Piha ja Joe Biden.

Suomalaisen äly riittää yhtä aikaa useissa vaaleissa äänestämiseen siinä missä ruotsalaisenkin, sanoo Matti Mörttinen kolumnissaan. Keskiviikon kolumnisti on toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttinen. Hän pohtii, onko meillä liikaa vaaleja. (so.pitäisikö eri vaalit pitää samana päivänä)

Koronapandemia vaikutti päästöjen määrään globaalisti. Haastateltavana Helsingin yliopiston professori, maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija Markku Kulmala. Hiilidioksidipäästöt vähenivät viime vuonna maailmanlaajuisesti noin seitsemän prosenttia, paljasti Nature Climate Change -lehdessä maaliskuun alussa julkaistu tutkimus. Suomessa hiilidioksidipäästöt laskuvat 6,7 prosenttia, ja EU-maissa keskimäärin 9,6 prosenttia. "Ne maat joissa koronakuolemia on suhteellisesti paljon, rajoitukset ovat olleet ankarampia, mistä seuraa, että hiilidioksidipäästöt vähenee. Suomessa ovat siis koronatoimet onnistuneet paremmin kuin muutamassa muussa maassa, jolloin rajoitukset ovat olleet vähäisempiä", Kulmala kertoo. Kulmala on vertaillut Suomen ja Ruotsin tilannetta. "Suomessa on huomattavan vähnemmän kuollut ihmisiä koronaan kuin ilmansaasteisiin vuonna 2020, mutta Ruotsissa on päinvastoin", hän kertoo. Mitä opimme koronavuodesta ilmaston näkökulmasta? "Ainakin sen (opimme), että on mahdollista vähentää päästöjä, mahdollista tehdä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat globaalisti", Kulmala sanoo. Kulmala pitää tärkeänä ilmakehän mittaamisen merkitystä, ja hiilinielujen merkitystä ilmastotyössä. Kulmala on mukana myös Compensate-säätiön neuvonanatajaryhmässä puheenjohtajana. Vuoteen 2050 mennessä hiiliniuelujen pitäisi olla yhtä suuria kuin päästöjen. Tähän mennessä päästöt ovat koronavuotta lukuun ottamatta kasvaneet joka vuosi. Päästöjen pitäisi laskea kahden prosentin vuosivauhtia. Suomessa on Pirkanmaalla maailman monipuolisin maanpinnan mittausasema Juupajoen kunnassa, jossa Helsingin yliopisto tekee mittauksia. Vastaavia mittauksia pitäisi Kulmalan mukaan tehdä systemaattisesti ympäri maailmaa. Kulmala arvioi, että tulevaisuudessa ihmisten "elintaso säilyy ja elinolosuhteet paranevat, ja vaatii monipuolista toimintaa, mutta ilmastonmuutoshaasteeseen vastaaminen ei ole pelkkää kurjuutta". Toimittajana on Linda Pelkonen.

101 Aarretta Raamatusta -Lasten Raamatusta osa 33

Miltä näyttävät keskustan kuntavaaliteemat? Miksi keskustan sisältä tehtiin vuoto Iltalehteen? Vieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk.). Pirkkalainen pitää keskustalaisten sähköpostien vuotamista järkyttävänä ja vahingoitamistarkoituksessa tehtynä. Vuodetuissa sähköposteissa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) kertoi, että "PS on heittänyt meille haasteen, tanssiin kutsun". Nyt Pirkkalainen kertoo, miten keskusta vastaa tuohon "tanssiin kutsuun". Pirkkalainen korostaa, että kuntavaaleissa ei päätetä hallituksen kokoonpanosta, kuten julkisuudessa on väitetty. Kuntavaaleissa ei hänen mukaansa voi äänestää keskustaa pois hallituksesta. Pirkkalainen pitää ikävänä, että oppositiosta ja mediasta on kerrottu "apupuoluetarinaa", jonka mukaan keskusta olisi hallituksessa vasemmiston ja vihreiden apupuolueena. Tämä ei Pirkkalaisen mukaan pidä paikkaansa. Miksi keskustan kannatus on heikentynyt? Ja millä keinoilla keskusta aikoo sen nostaa? Keskusta vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja toteaa kuntavaaliohjelmassaan, että ne eivät ole tuoneet luvattua hyvää. Keskusta kertoo turvaavansa "tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään kaikkialla Suomessa". Miten tämä on mahdollista tehdä kun pienet kunnat kuihtuvat ja ihmiset pakkautuvat kasvukeskuksiin? Keskustalla on tällä hetkellä 4100 ehdokasta kuntavaaleihin, mikä on Pirkkalaisen mukaan saman verran kuin viimeksikin vastaavaan aikaan. Ehdokaskeskusteluissa on Pirkkalaisen mukaan korostunut se, miten poliitikkoja kohdellaan ja miten sosiaalisessa mediassa keskustelut kärjistyvät. Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) kertoi viikonloppuna pitämässään puheessa, että "tilastojen valossa suomalainen nainen tekee jo älyttömän paljon työtä elämänsä mitassa. Sanon sinulle - suomalainen, ahkera nainen - kelpaat, riität, olet hyvä. Rakennat maata ja rakastat lähimmäistä. Hoidat työt, hoidat lapset, hoidat lapsenlapset, omat vanhempasi, appivanhempasi." Oliko tässä kyse konservatiivisen naiskuvan glorifioinnista, kuten kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) sosiaalisessa mediassa kritisoi? Pirkkalainen korostaa, että puheessa ei ollut kyse konservatiivisuuden glorifioinnista, vaan arvonannosta naisille, jotka tekevät kotona töitä ja hoitavat lapsia. Keskusta kuitenkin tavoittelee tasa-arvoisempaa roolia äitien ja isien hoivavastuuseen eli isien ansiosidonnaisen hoivan kiintiön pidentämistä. Entä mitä tarkoittaa keskustan slogan "Se kotimainen"? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Lumipyry pyyhkii yön aikana hippojen kotikaupungin yli. Aamiaisella Hanna, Henri ja Hille katsovat ihastuneina ulos. Kaikkialla on hohtavan valkoista. On paras mahdollinen lumilinnasää, järjestetään siis lumilinnakilpailu ystävien kanssa! Ei muuta kuin hommiin! Mutta mitä sitten tapahtuukaan? Tarinan teksti: Tuula Pere Lukija: Susan Orfinskij

Tällä viikolla Kysy mitä vaan - ohjelma perehtyy viittomakielisen kuuron elämään. Vieraana on väitöskirjatutkija ja kahden lapsen äiti Maija Koivisto, jonka kanssa puhutaan mm siitä minkälaista on elämä pienen kieliyhteisön sisällää ja ketkä kuuroista sinne saavat kuulua. Entä millä tavalla kuuro vanhempi opettaa kuulevaa lastaan puhumaan? Joutuuko kuuro muita helpommin vaaratilanteisiin ja tuleeko viittomisesta epäselvempää, kun ihminen humaltuu? Ja mitä mieltä Maija on geeniteknologiasta, jonka avulla moni kuuro ja ehkä hän itsekin voisi mahdollisesti kuulla ja toivoiko hän itse kuuroa vai kuulevaa lasta? Maija Koivistoa ohjelmassa tulkkaa viittomakielen tulkki Katarina Valentin ja kysymykset tulkkaa viittomakielen tulkki Timja Shemeikka. Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa kuulijoiden kysymyksiin Mira Selanderin johdolla vastaavat eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat. Ohjelmassa kuullaan yhden ihmisen kokemus ennakkoluulojen, oletusten ja stereotypioiden takaa.

  Kaikkialla puhutaan nyt energiamurroksesta. Uusien ja vanhojen energiaratkaisujen välinen vastakkainasettelu näyttäytyy ainakin mediassa hyvin mustavalkoisena, mutta tarvitseeko meidän romuttaa kaikki vanha? Eeva Vilkkumaan vieraina studiossa ovat työelämäprofessori Armi Temmes Aalto-yliopistosta sekä St1-lähienergian toimitusjohtaja Kristian Savela. Keskustelussa pureudutaan kulutusjoustoon ja sen mahdollisuuksiin niin ympäristön kuin kuluttajan näkökulmasta. Miten Suomeen saataisiin lisää puhtaiden energiaratkaisujen ympärille rakentuvaa liiketoimintaa?

Donald Trump kuvattuna kahdessa tuoreessa kirjassa. Suomentajat, toimittajat  Maria Annala ja Jyri Raivio. Niilin jättipadon kohtalo? Patoasiantuntija Pekka Vuola. Miten nopeasti saadaan rokote koronavirusta vastaan? Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Omat koulut lakkautetaan köyhissä kunnissa ja pikkukoulut kaikkialla? OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukainen ja Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riku Bitter. Kolumni Jani Halme. Musiikkiummikko tunnustaa eli kuinka minä hurahdin oopperaan? Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Silja Raunio ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Sarjassa etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä ja kirkkovuoden kierrosta. Kirkon kalenterissa 1.12. on ensimmäinen adventtisunnuntai. Teksti ja ääni Olli Valtonen.

Katja ja Minna pohtivat, millainen pitäisi olla, että kelpaa työ- ja parisuhdemarkkinoilla. Pitkä vai lyhyt? Iso vai pieni? Ulkonäkö vai persoona? Persoonallinen ilmestys vaiko konservatiivisempi look? Kaikkialla toitotetaan sitä, että ihmisten tulisi saada olla sellaisia kuin ovat, mutta toteutuuko se yhteiskunnassa? Pohdintaa myös siitä, miten omat ja ulkopuoliset odotukset ovat vaikuttaneet omaan toimintaan. Note to self: Parinmuodostukseen tuntuu vaikuttavan myös se, mitä kaverit ajattelevat kumppanin ulkonäöstä. Mutta eikös kumppani valita aina itseä varten?

Miksi kukaan haluaa lapsia? Ja mistä median vauvattomuusrummutuksessa on kyse? Veikan mukaan taustalla on sama syy, joka estää länsimaita puuttumasta Turkin hyökkäykseen Rojavan kurdeja vastaan, Pontus taas vastustaa perheitä ja puolustaa nuoria. Jaksossa on käynnissä jatkuva ikäkriisi ihan niin kuin länsimaissa yleisesti. Veikkaa vaivaa vaikeus samastua normaaleihin ihmisiin ja kysymys siitä, kapinoivatko nuoret ja jos kapinoivatko niin onko se väärin kapinoitu. Pontus vaivautuu kirjamessuista ja geneettisten kopioiden alienmaisuudesta. Suosituksissa esitellään self-helpiä ja kapinoita ympäri maailman. Jaksossa käsiteltyjä teoksia ja juttuja: Heini Maksimainen: Vauvattomuusbuumi Jouni Teittinen: Sydäntasku Kimmo Takanen: Tunne lukkosi Liisa Uusitalo-Arola: Uuvuksissa I AM SPASTICUS: Perheitä vastaan http://iamspasticus.blogspot.com/2018/04/proosaa-perheita-vastaan.html Toimitus: Ihmiset nousevat. Kaikkialla maailmassa. https://toimitus.co/2019/10/29/ihmiset-nousevat-kaikkialla-maailmassa/ HS: Miljoonat lähtivät kaduille vaatimaan muutosta – Miksi kaikkialla maailmassa osoitetaan mieltä juuri nyt? https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006290995.html

Meitä kannustetaan usein olemaan omia itseämme? Mutta mitä omana itsenämme oleminen oikeastaan tarkoittaa? Voimmeko koskaan olla mitään muuta kuin oma aito itsemme? Mitä hyötyä esim. deittailussa tai työhaastattelussa on siitä, että olemme täysin autenttisesti ja rehellisesti sitä, mitä olemme? Näihin kysymyksiin Zenittäjä-kaksikko Niko ja Antti syventyvät tässä jaksossa.

Vihreät menestyvät vaaleista toiseen erityisen hyvin Helsingin Kalliossa, jossa asuu poikkeuksellisen paljon nuoria aikuisia. Lisää >> http://ift.tt/2FsswmV

Toisen #futucast-jakson vieraana Sixten Korkman. Keskustelua Suomen taloudesta, EU:sta, maahanmuutosta, Pohjoismaisesta federaatiosta ja nuorista. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Millaisia uskomuksia ja mystiikkaa liittyy elämään ja kuolemaan ympäri maailman? Miksi esimerkiksi tiistait ovat noitien työpäiviä Latinalaisessa Amerikassa? Onko paha silmä universaali? Miksi vainajan silmät pitää peittää ja tuonelan lautturi lahjoa? Vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Eija Pulkkinen. Hän on tutustunut lähes neljännesvuosisadan ajan Afrikassa, Aasiassa, Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikassa eri heimojen ja kansojen kuolema- ja syntymäriitteihin. Tavat ja uskomukset ovat yllättävän samanlaisia ympäri maailman. - Kaikkialla maailmassa uskotaan, ettei vainaja koskaan täysin jätä meitä. Meidän tosin täytyy saattaa ihminen hautaan ja tehdä seremoniat oikein, etteivät vainajat palaa takaisin kummittelemaan. Lisäksi jututamme tietokirjailija Heikki Lehikoista. Hän on tutkinut kuoleman kulttuurihistoriaa Suomessa. Näkyykö kuolemaan liittyvä magia vielä meillä, rationaalis-sekulaarissa yhteiskunnassa? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Siis kaikkihan niitä pelaa. Mutta me kerromme miksi. Kuuntele. Ei tällasii audioohjelmia paljoa Suomessa tehdä, joten ei sulla nyt niin paljoa valinnanvaraa ole.

Tiedeykkösessä pääsemme kurkistamaan tietokoneohjelmoinnin saloihin, onhan se tullut tänä syksynä peruskokoulun opetusohjelmaan kaikille. Onko se loppujen lopuksi niin mystistä kuin usein kuvittelemme? Siitä kertovat tietojenkäsittelytieteen professori Tomi Männistö ja ohjelmistokehittäjä Petrus Repo. Toimittajana Seppo Heikkinen. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Kaikkialla on designereita, kaikki on designiä. Tarkoittaako tämä sitä että designiä ei enää ole?