Olutta ja analytiikkaa

Mikä mediassa on oikeastaan muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana? "Verkko edellä", tabletit, mobiilin desktop-ohitus, suoratoistopalvelujen yleistyminen, disinformaation nousu, sääntely, pelit, tekoäly...käymme läpi median toimintaympäristön muutoksia Ylen julkisten eduskuntakertomusten toimintaympäristökuvausten kautta alkaen vuodesta 2014.

Organisaatiorajat katoavat, päätöksenteon roolit määritellään uudelleen, ajan merkitys muuttuu, kun jatkuva nyt-hetki on koko ajan päällä, oppiminen ja osaaminen uudelleenmäärittyvät. Näinkö siinä käy? Käymme läpi konkreettisia vaikutuksia siihen, miten johtaminen muuttuu tekoälyn aikakaudella. Mitä se tarkoittaa mediassa?

Käymme läpi media-alaa koskevia tai sivuavia trendiraportteja vuodelle 2025.

Jaksossa esittelemme ainutlaatuisen kartoituksen tekoälyn kuudesta käyttötavasta mediassa. Näitä käyttötapoja havainnollistamme 15 inspiroivalla esimerkillä rakkaasta naapuristamme. Jaksosta selviää myös, mitä Jaakko ja Kalle ovat omassa arjessaan viimeksi omassa tehneet tekoälytyökalulla – ja millä työkalulla.

Journalistinen tuote näytti ennen kaikille samalta. Se oli loogista, koska yleisötkin olivat suuria – ja valmiina olohuoneissa katsomassa tv:tä tai keittiöissä lukemassa paperilehteä. Nyt yleisöt ovat pirstaloituneet lukemattomiin eri paikkoihin ja kilpailu ajankäytöstä on kovaa, joten vanha massajakelun logiikka ei enää toimi. Kun henkilökohtaisuus on digimedian oletusarvo, kysymys kuuluu, mikä on nimenomaan journalistisen tekemisen suhde personointiin. Ja mitä tarkoittaa vastuullinen personointi? Käymme läpi myös personointiesimerkkejä ulkomailta: Schibsted ja Particle.

Jos jokin otsikko on kenen tahansa mielestä klikkiotsikko, onko se silloin oikeasti klikkiotsikko, eli otsikolle ei ole katetta? Vai voiko olla, että klikkiotsikko-termistä on tullut kiertoilmaus jollekin muulle tyytymättömyydelle – ja otsikointi ei olekaan niin huonoa kuin puhutaan, vaan siitä on tullut sijaiskärsijä? Kuva: Samuli Harjunpää/ Tehtaankatu Oy.

Tekoälyn talousvaikutuksista on esitetty optimistisia arvioita, jotka eivät näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä toteutuvan. Samaan aikaan mediataloissa tekoälykokeilut liittyvät pitkälti ideointi- ja sisällöntuotantovaiheeseen, harvemmin julkaisuun tai kulutukseen. Kuka siis tekee tekoälyllä rahaa juuri nyt?

Algoritmien ja tekoälyn kehitys on nostanut soittolistat – tai soittolistaistumisen – kuumaksi kehityskohteeksi sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Esimerkeistä käyvät vaikkapa Spotifyn tekoälykuratoimat daylistit, Disney+:n uusi soittolistaominaisuus, Google Discovery uutisfiidi tai Tiktokin tuunattavat fiidit. Uutismediassakin voi nähdä merkkejä soittolistaistumisesta, mutta hieman eri tavalla.

Google, Reddit, tekoälykäyttöliittymät…esimerkkejä löytyy jo. Ovatko linkit uutismedioihin katoava luonnonvara? Jos tämä on yksi kehityskulku, miten perinteinen media voi tällaisessa ympäristössä pärjätä? Käyttökokemuksella? Sisältöjä muuttamalla? Peleillä?

Mediassa puhutaan aina löydettävyydestä, mutta onko matka tärkeämpi kuin päämäärä? Kaikki jotka etsivät, eivät ole eksyksissä. Entä mitä tarkoittaa product-market-fit-käsitteen vastinpari problem-solution-fit? Tähän kaikkeen löydät vastauksen tästä jaksosta.

Ovatko medioiden strategioista viime vuosina kadonneet viittaukset media-alaan? Milloin mediayhtiöiden strategioista tuli tällaisia? Entä miksi “asiakas keskiössä”-ilmaus pitäisi kieltää? Tähän ja täydellisen strategian metsästykseen löydät vastaukset tästä jaksosta.

Käymme läpi median muutosta SWSX-tapahtumassa kuultujen sitaattien kautta. Kuten: Vähänkin kitkaa on paljon kitkaa / Rekrytoi intohimon perusteella, ei taitojen / Sen pitää pysähtyä, se on Waymo. / Ihmiset tekevät outoja asioita. / Lemmikit ovat uusia lapsia ja kasvit uusia lemmikkejä. / Yleisöt ovat kutsuja, ei ohjeita. / Ajat ovat kiireellisiä, hidastetaan vauhtia. / Zoomaa sisään, zoomaa ulos….

Televisio, radio ja sanomalehdet korostuvat, mutta näin yksiselitteisen mustavalkoista vanhempien ikäluokkien mediankäyttö ei missään nimessä ole.

Mitä tarkoittaa hyperpersonointi? Tai väite, että yritysten tulee jo valmistautua aikana, jossa osa asiakaskohtaamisista on käytännössä kahden tekoälyn keskustelua, vaikka ihminen siellä välissä vielä keikkuukin.

Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisestä jaksosta tulee helmikuussa 2024 kuluneeksi viisi (5) vuotta! Sen kunniaksi päätimme kysyä etukäteen kuuntelijoiltamme vinkkejä, millaisia kysymyksiä meidän toivottaisiin käsittelevän. Kysymykset olivatkin kerrassaan loistavia! Ne liittyivät mm. media-alan yhteiseen mittausvaluuttaan, somehaittojen mahdollisuuksiin perinteiselle medialle, analytiikan ja kyselytutkimusten suhteeseen sekä siihen, mitä jää käteen muille kuin winner takes it all -toimijoille, kun puhutaan vaikkapa paikallismediasta.

Jaakon ja Kallen vieraana on tekoälyn huippuasiantuntija Minna Mustakallio, joka työskentelee AI and Impact Leadinä liikkeenjohdon konsultointiyritys Un/knownissa. Jaksossa syvennytään vastuulliseen tekoälyyn erityisesti mediakontekstissa.

"Olisipa hienoa, jos analyytikko voisi joskus jutella koneen kanssa" - näin pohdimme kolme vuotta sitten tämän podcastin tekoälyjaksossa, Se oli aikaa ennen ChatGPT:tä ja muita generatiivisen tekoälyn työkaluja, joten nyt on hyvä hetki päivittää tilanne: miten konkreettisesti tekoälyn vaikutus näkyy analytiikassa – asiakkuuksista analytiikkajärjestelmiin – ja miten analyytikon työ muuttuu.

Jakson kimmokkeena oli tällä viikolla julkisuuteen tullut tieto kansainvälisestä ja monikielisestä Global Press Journal -mediasta, joka liioitteli tavoittavuuslukujaan 100-kertaisiksi markkinointimateriaaleissaan ja mediakortissaan. Viitisen vuotta sitten julkaisimme Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisen jakson, jonka nimi oli ”Media ja suurten yleisöjen harha – ovatko kaikki mittarit kelvottomia”. Jakso on yksi kuunnelluimmista. Jatkamme samasta teemasta: mikä on viidessä vuodessa muuttunut, vai onko mikään? Viisi vuotta sitten ei ollut esimerkiksi Onlyfansia – jolla saattaa olla yllättävä rooli suurten yleisöjen harhasta "parantumisessa".

Myös media-alalla pätee vanha totuus, että läheinen tulevaisuus usein yliarvoidaan ja kaukainen aliarvioidaan. Toimintaympäristön ennakointi on strategisesti viisasta, kun halutaan hahmottaa mahdollisia kehityskulkuja ja mihin satsata. Jälkikäteen on helppo todeta, että kaikkeen hypeen ei kannata ensiaallossa kaikkia rahojaan laittaa. Jaksossa käydään läpi mm. Aikakausmedia.fi-julkaisun tekemää koostetta media-alan innovaatioraporteista vuodesta 2010 lähtien.

Kasvuhakkerointi eli growth hacking eli kasvun hakeminen epätavanomaisilla menetelmillä ei ehkä ole aivan yhtä kuuma pöhinäsana kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, mutta termiin ei kannata takertua: on monia tapoja hakea kasvua yhdistämällä sisältö-, tuote- ja palvelukehitystä. Tekoälyn kehitys tuo lisää mahdollisuuksia.

Miksi uutismedian mittarit ovat pysyneet vuosikausia samoina – esimerkiksi sivulataukset – vaikka esimerkiksi tulevaisuudentutkijat, kuten amerikkalainen Amy Webb, ovat kauan ennakoineet näiden ”huomiomittareiden” loppua. Entä vaikeuttavatko Euroopassa korostuvat tietosuoja-asiat uutismedian mittaamisen kehittämistä? Miksi monesta eri luvusta koostettavat indeksit eivät välttämättä ole hyvä ratkaisu?

Useimmiten suvi on hiljainen, mutta ei nyt!

Tämä on ensimmäinen Olutta ja analytiikkaa -Minicast! Pureudumme ajankohtaisiin analytiikka-aiheisiin max. 10 minuutin jaksoissa, jonka voit nauttia tuoreena vaikka kesämökin wc:ssä! Aloitamme tietysti itsestämme eli painonhallintaproggiksestamme, jossa analytiikalla oli roolinsa ja jonka lopputuloksen lupasimme kertoa

FAST. Mikä ihmeen FAST? Free ad-supported streaming television eli FAST on nyt kuumimmista kuumin sanayhdistelmä suoratoistobisneksessä. Mutta mistä tässä kuumassa perunassa on kyse varsinkin kun mainosmyynti ja asiakkaiden määrä ovat vielä vähintäänkin kysymysmerkkejä. Suomessa on juuri päästy kokeilemaan uusia FASTeja, nimittäin Sanoman Ruudun kautta lanseerattuja kanavia, kuten Huutokauppakeisari, Ryhmä Hau, Star Trek, Frasier, Melrose Place... Tässä tiukassa katsauksessa perkaamme läpi ilmiön ja pohdimme sen menestymisen mahdollisuuksia hyvinkin kilpaillussa markkinassa.

Käymme läpi Reuters-instituutin Digital News Report 2023:n, joka on maailman suurin vertaileva uutistutkimus. Mukana on myös Suomi.

Käymme läpi pääsyyt, miksi nuoret on medialle niin vaikea, mutta tärkeä kohderyhmä ymmärtää ja palvella hyvin. Mukana myös tuoreita tutkimustuloksia. Ja raotusta siihen, miksi medialle nuori on vielä 44-vuotias.

1) Älä käytä sitä hakukoneena 2) Sisällöntekijä, älä ulkoista sille itseäsi 3) Älä etsi siitä sellaista kilpailuetua, jos et ole valmis oikeasti muuttumaan 4) Älä pidä sitä parhaana ystävänäsi

Tilauspohjaisten liiketoimintamallien kehitys, bundlaus eli eri tuotteiden niputtaminen, mainosmarkkinan tilanne, tekoälyn mahdollisuudet ja uhat, rekrytointivaikeudet, uutisten välttely ja sen ehkäiseminen, uudet uutistuotteet, uutistoimijoiden suhde teknojätteihin…uutismedian toimintaympäristössä tapahtuu nyt poikkeuksellisen paljon.

Kaksi vuotta sitten teimme astetta henkilökohtaisemman Olutta ja analytiikkaa -podcastin jakson otsikolla ”Näin laihdutimme analytiikan avulla 37 kg”. Analytiikka-termillä viitattiin mm. Oura-sormuksiin, älykelloihin ja Yazio-sovellukseen, johon kirjataan päivän aikana syödyt ruuat, jotta pysytään kartalla kaloritavoitteesta. Mutta kuinkas kävikään? No eihän siinä kovin hyvin käynyt, mutta nyt on taas ryhtiliikkeen aika ja jaksossa kerromme, miksi kävi kuten kävi ja mitä roolia analytiikka ryhtiliikkeessä nyt näyttelee.

Suoratoistopalveluista karsitaan talouden kiristyessä, vai karsitaanko sittenkään? Palataanko uutisissa perusasoihin, vai innovoidaanko? Miten selviää broadcast-media ja printti? Johtaako ChatGPT ja muut tekoälytyökalut vihdoin työprosessien muutokseen toimituksissa? Miten jaksaa tilauspohjainen liiketoimintamalli?

Maailmanhistorian ensimmäinen suosittelujärjestelmä saattaa olla luolasta yksi luolaan kaksi huutelu ”hei tuolla on hyvää ruokaa”, mutta mitä se on nykypäivän digipalveluissa? Miten suosittelujärjestelmä edes määritellään? Mediassa se tarkoittaa mm. suoratoistopalvelun suosittelua ja uutispalvelun suosittelua, mutta mitä ne tarkemmin ottaen tarkoittavat? Millaisia ovat suosittelujärjestelmien puutteet? Entä millainen on tulevaisuuden suosittelujärjestelmä?

Kun suomalaiset kuluttavat jo nyt päivässä keskimäärin 9,5 tuntia eri sisältöpalveluita, voiko tätä yhtälöä ratkaista enää uusilla sisällöillä? Tämä kysymys työpaikan käytävällä johti Olutta ja analytiikkaa -podcastin viisivuotisen historian intohimoisimpaan väittelyjaksoon. Samalla ratkaistiin media-alan suurimpia kysymyksiä aina mersujen ja opeleiden kautta metaversen liiketoimintamalleihin.

Podcastit. Mitä ne ovat tai eivät ole? Millainen bisnes ne ovat? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että ne ovat sitouttavuusmedia eikä tavoittavuusmedia? Miltä tulevaisuus näyttää?

Löysä raha on loppu, nyt suoratoistopalvelujen on löydettävä uskottava liiketoimintamalli. Tästä on jo seurannut ja seuraa monia muutoksia, joita käymme jaksossa läpi. Jos saturaatiota eli kyllääntymistä on jossain, missä sitä on? Mainokset vs. ei mainoksia – mihin tämä päätyy? Alkaako sisältökustannusten nousu näkyä laadussa? Missä mennään sisältösuosittelun kehityksessä? Miten jaksaa suoratoistopalveluiden sota yhteismitallisia mittareita tarjoavien toimijoiden kanssa?

Kuuntele tämä jakso, niin pysyt kartalla, mitä media-alalla tapahtui kesällä 2022!

Luottamus, väylät verkkouutisiin, podcastit, tekstin rooli, Tiktokin nousu, vastamediat, älypuhelimen rooli...perkasimme auki maailman suurimman vertailevan uutistutkimuksen annin erityisesti Suomen vinkkelistä.

Syöminen tai vaaroilta suojautuminen ovat Maslowin tarvehierarkiassa tärkeimpiä ihmisen perustarpeita, mutta mihin tärkeysjärjestyksessä oikeastaan asettuvat mediamaailmasta tutut ajan tasalla pysymisen tarve tai viihtymisen tarve? Käymme läpi, mitä Britannian yleisradioyhtiö BBC oppi tarvejaottelusta viiden vuoden aikana.

Kovaa on peli. Pian tämän jakson nauhoittamisen jälkeen 21.4. The New York Times kertoi, että uutisiin keskittyvä CNN+-striimauspalvelu lopetetaan vain muutaman viikon julkiolon jälkeen. Netflix puolestaan menetti tilaajia ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen. Perkasimme syitä tilanteen taustalla.

Raha, omistajuus ja kontrolli. Koetimme vääntää rautalankaa asiasta, josta on vielä äärimmäisen vaikeaa vääntää rautalankaa, koska käsillä on oikeastaan vain sarja kokeiluja ja valtava määrä Piilaakson löysää rahaa. Eikä sekään raha tiedä vielä kohdettaan, jos Mark Zuckerbergkinkin paras arvaus on lähinnä luotaantyötävä uusi "kokemuksellinen internet" eli metaverse". Mutta ovatko mannerlaatat kuitenkin lähteneet jo liikkeelle? Kuuntele ja ota selvää.

Ennen oli pivot to video, nyt on pivot to podcasts. Ennen oli maksavat asiakkaat, nykyään alituinen paniikki nuorista. Ja taas kauhea kiire saada kaikki munat yhteen koriin ja äkkiä, tai muut menevät kohta ohi. Ja mikä on tuo horisontissa välkkyvä metaverse? Mitä näistä kaikista media-alan ennakointipaketeista pitäisi oikein ajatella? Ei hätää, me kerromme!

Kun sanotaan että ”strategiana asiakaskokemus”, mitä se edes tarkoittaa? Ainakin sitä, että kun ennen keskityttiin lähinnä siihen, mitä sisältöä milloinkin oli teossa, nyt pitäisi miettiä myös, miten voitaisiin auttaa ihmisiä ne löytämään ja miksi ylipäätään niitä kukaan kuluttaisi. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miten asiakaskokemus pitäisi mediassa määritellä ja jos siitä mielii kilpailuetua, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Varsinkin, kun tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi on tunkua muualtakin, kuten vastuullisuuden saralta.

Otimme parhaat palat irti nudgesta eli toistakymmentä vuotta vanhasta käyttäytymistieteen käsitteestä, joka elää uutta tulemistaan. Mitä on tai voisi olla "tuuppaus" mediatoimialalla?

Mediatalot ovat perinteisesti melko hierarkisia toimijoita, joissa valta valuu ”joulukuusen” muodossa alaspäin. Esimerkiksi uutistoiminta vaatii nopeasti mutta luotettavasti toimiakseen selkeän marssijärjestyksen. Onko moderneilla hierarkiattomilla tai nykyistä hierarkiattomammilla johtamismalleilla paikkansa tulevaisuuden mediassa?

Kalle ja Jaakko laittavat mediatoimialan vilkkaan kesän 2021 pakettiin.

Käsittelemme asiaa neljän teeman kautta: parempi asiakaskokemus, paremmat sisällöt, eettisempi toiminta, ennakoivuus. Erään suuren suomalaisen mediatalon osavuosikatsauksessa lukee näin: ”Median rakennemuutoksen odotetaan jatkuvan ja entisestään voimistuvan. Datan, analytiikan, koneoppimisen ja automaation merkitys lisääntyy vaatien kasvavia panostuksia teknologiaan”. Miten kilpailijoista erottuminen tapahtuu näiden avulla käytännössä? Kaikkihan kuitenkin jo nyt ovat ymmärtäneet asiakaskeskeisyyden merkityksen liiketoiminnan kehittämisessä, joten mitä (lisä)arvoa yrityksille on siitä, että ollaan vielä enemmän asiakaskeskeisiä?

Big data, henkilöbrändit, tabletit, älykellot, lohkoketju…minkä asioiden tai ilmiöiden ennakoitiin nousevan esiin mediassa 2010-luvun alussa ja puolivälissä, ja miten niiden kanssa oikein kävi? Perehdyimme joukkoon vanhoja kv-tutkimusraportteja. Esimerkiksi älykellot kyllä lopulta yleistyivät, mutta ei niiden kautta nimenomaan mediaa ole kulutettu siihen malliin kuin mitä aikoinaan ajateltiin.

Onko mantra "syö vähemmän kuin kulutat" sama kuin "tee vain enemmän parempia juttuja"? Eihän se tietenkään näin yksinkertaista ole. Nykypäivän ruuanhallinta- ja hyvinvointisovellukset tarjoavat niin hyvää analytiikkaa, että jopa Kalle ja Jaakko onnistuivat pudottamaan painoaan niillä. Tässä jaksossa kerrotaan likaisia yksityiskohtia myöten, minkä sovellusten avulla näin kävi, miten kävi ja miltä elämäntavat nyt näyttävät. Homma liittyy isossa kuvassa käyttäytymistieteisiin, psykologiaan ja pelillistämiseen.

Olutta ja analytiikkaa -podcastin vieraaksi saapuu pitkään suomalaisen median näköalapaikoilla työskennellyt Silja Tenhunen, joka jakaa meille näkemyksensä muun muassa paikallisjournalismin tilasta ja tulevaisuudesta. Puhumme myös journalismista bisneksenä sekä mittaamisesta – journalismin sisällön mittaamisesta ja journalistisen työn mittaamisesta. Silja muuten kertoo podcastissamme, että aloitti teini-ikäisenä uransa siilinjärveläisessä paikallislehdessä marssimalla toimitukseen todeten, että ”journalisminne on rikki, minä olen vastaus ongelmaan”. Oikein!

Sädekehävaikutus, lauman vaikutus tai status quo -vinouma ovat ihmisille ominaisia ajatusvinoumia, jotka näkyvät tai joita tietoisesti hyödynnetään myös onnistumisen mittaamisen piirissä. Käymme näitä vinoumia läpi konkreettisin esimerkein luovalta alalta.

“Kun yrität tyydyttää suurimman osan tarpeista suurimmalta osalta asiakkaitasi, laimennat resurssejasi ja fokustasi. Satsaat yhä vähemmän siihen, missä olet todella hyvä.” Tuore nettiartikkeli listaa syitä, miksi asiakaskeskeisyyden merkitys yrityksissä pienenee tai on saamassa negatiivisia sävyjä. Mistä on kyse? Onko kyse siitä, että kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään? Onko asiakaskeskeisyyttä hypetetty niin paljon, että homma on mennyt överiksi? Tehdäänkö sitä väärin?

Miksi videot ovat niin vaikeita mediataloille? Miksi niitä itsepintaisesti yritetään edelleen tehdä, kun osa ilmiselvästi hakkaa päätänsä seinään? Miten OKR-malli (Objectives and Key Results) liittyy asiaan? Millainen on yleisön näkökulmasta onnistunut video, kun katsotaan analytiikkaa – käymme läpi keskeiset mittarit!