Podcasts about suurten

Maaseudun Sivistysliitto on kartoittanut suomalaista ITE-taidetta 1990-luvulta lähtien. ITE-taiteella tarkoitetaan itseoppineiden taitelijoiden tekemää nykykansantaidetta ja termi on lyhenne itse tehdystä elämästä. Viimeisimpänä on juuri tehty Uudenmaan alueen ITE-taiteen kartoitus, joten nyt koko Manner-Suomi on kertaalleen käyty läpi. Mitä tällä tiedolla tehdään ja pitäisikö kierros aloittaa alusta uusien sukupolvien tultua mukaan? Suurten kaupunkien liepeille siirryttäessä myös ITE-taide ympäristöineen on muuttunut urbaanimmaksi. Tämän päivän ITE-taiteessa näkyvätkin esimerkiksi erilaisten alakulttuurien vaikutukset. Kaupungeissa vapaiden tilojen ja joutomaiden määrä on vähentynyt. Missä siis elää tämän päivän ITE-taide ja vieläkö pihapiirien veistospuistoja syntyy? Ensi kesänä Hyvinkäällä avataan uusi Middle of Nowhere -ITE-taidepuisto ja vuoden 2024 ITE-taiteen tunnustus annettiin Vantaan Hakkilan konttikylän yhteisölle. Mikä merkitys tekemisen ja esittämisen tiloilla on? Itse oppineiden taiteentekijöiden teoksia on viime vuosina nähty museonäyttelyissäkin ITE-taiteen brändin suojassa, mutta mitään virallista asemaa nykykansantaiteen tekijöillä ei ole, kuilu virallisen taidemaailman rakenteisiin on selkeä. Pitäisikö ITE-taiteen pysyä jatkossakin villinä ja vapaana vyöhykkeenä? Onko ITE-taide siis murroksessa ja millaisia ovat nykykansantaiteen uudet tuulet? Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana taiteilijat Paula Huhtanen ja Greger Grönholm, kultttuurituottaja Raija Kallioinen ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen Maaseudun Sivistysliitosta sekä ITE ry:n puheenjohtaja ja ITE-taidetta pitkään dokumentoinut taiteilija, valokuvaaja Veli Granö. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Miten varhaiskasvatuksen alkanut lakko näkyy Oulussa? Heinätorin päiväkodista raportoi toimittaja Juha Virranniemi. Lakkoviikko jatkuu, uusia aloja liittyy mukaan päivä päivältä. Vieraina JHL:n uusi puheenjohtaja Håkan Ekström ja pian satamat pysäyttävän AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Suomen presidenttivalinta kuohuttaa Venäjällä. Moskovasta raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Miten uusi presidentti saa yhdistettyä kansaa samalla, kun työmarkkinat ja taloustilanne repivät sitä erilleen? Vieraina pj. Sofia Virta (vihr) ja kansanedustajat Pia Kauma (kok) ja Antti Kaikkonen (kesk). Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Jakson kimmokkeena oli tällä viikolla julkisuuteen tullut tieto kansainvälisestä ja monikielisestä Global Press Journal -mediasta, joka liioitteli tavoittavuuslukujaan 100-kertaisiksi markkinointimateriaaleissaan ja mediakortissaan. Viitisen vuotta sitten julkaisimme Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisen jakson, jonka nimi oli ”Media ja suurten yleisöjen harha – ovatko kaikki mittarit kelvottomia”. Jakso on yksi kuunnelluimmista. Jatkamme samasta teemasta: mikä on viidessä vuodessa muuttunut, vai onko mikään? Viisi vuotta sitten ei ollut esimerkiksi Onlyfansia – jolla saattaa olla yllättävä rooli suurten yleisöjen harhasta "parantumisessa".

Mikä on tilanne Israelissa? Ulkomaantoimittajamme Teemu Juhola raportoi Tel Avivista. Mitkä ovat suurten valtioiden intressit Lähi-idässä? Sitä arvioivat maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Britannian roolista kriisissä kertoo Kirsi Crowley Lontoosta. Kiinassa Pekingissä on ollut käynnissä Vyö ja tie -hankkeen 10-vuotiskokous, johon saapui myös Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kokouksen annista kertoo Aasian-kirjeenvaihtajamme Mika Hentunen. Israelin ja Hamasin konflikti on siirtänyt huomiota pois Ukrainasta, jossa sota kuitenkin jatkuu kiivaana. Kiovassa asuva ulkomaantoimittaja Maxim Fedorov kertoo rintamatilanteesta ja työstään sotaa käyvässä maassa. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Rasmus Montonen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Juha Tapio saapuu lauantaina Lahteen. Festarikeikkojensa lomassa Möysän Musaklubille esiintymään tuleva artisti vertasi Radio Voimalla kesän aikana kymmenittäin tehtäviä festarikeikkojaan klubitunnelmaan.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Telian kanssa. Kaikki, joka tätä tekstiä lukevat, ovat jotenkin tietoisia käynnissä olevasta tekoäly-murroksesta. Suurten tieto- ja datamassojen hyödyntämisestä on tulossa helpompaa ja vapaampaa suuremmalle osalle ihmisiä ja yrityksiä, ja sillä on suuria seurauksia. Mitä tiedon ja algoritmien käytön vapautuminen tarkoittaa? Mitä implikaatioita generatiivisella tekoälyllä on ihmisen tekemään työhön? Miten AI:n suuria riskejä voi hallita silti tukahduttamatta sen potentiaalia? Näitä ja muita kysymyksiä tuli pohtimaan Telian Head of Data & AI Business, Tapio Levä. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Matti Eräsaari on kiinnostunut ajasta, arvosta, mittaamisesta ja muukalaisista. Millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa? Mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa? Miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa?

Aurinkoisesta juhannuksesta haaveileva saa hyppiä tasajalkaa! Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Heikki Sinisalo lupaa Radio Voiman haastattelussa helteisiä päiviä eteläiseen Suomeen ja Päijät-Hämeeseen. Nyt on lämmintä. Jopa 30 astetetta menee rikki viikonloppuna. Lämmin sää jatkuu kartoissa pitkälle juhannusviikon jälkeiselle ajanjaksolle. Ilmatieteen laitos varoittaa juhannuksena tukalasta helteestä ja voimakkaasta UV-säteilystä suuressa osassa maata. Lisäksi lämmin poutasää edistää maaston kuivumista, mikä lisää maastopalojen riskiä viikonlopun mittaan. Juhannuskokkojen polttamista suunnittelevien on hyvä tarkistaa paikalliset metsäpalovaroitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset *Metsäpalovaroituksissa on 3 vaaratasoa ja ruohikkopalovaroituksissa on yksi varoitustaso. Kaikkia kolmea koskee sama laki, että avotulta ei saa tehdä. Suurten ja nopeasti etenevien metsäpalojen todennäköisyys kasvaa oranssissa ja punaisessa luokassa.

Keihäänheittäjä Mikaela Ingberg oli urallaan isojen kisojen menestyjä. Häntä voi sanoa viimeinseksi naiskeihään suuruudeksi vaikka kirkkain mitali aikuisten kisoissa jäi puuttumaaan. Huikea ura kärjessä kesti 2000-luvun taitteessa lähes 15 vuotta. Loukkaantumisen jälkeen hänestä tuli urheilutapahtumien järjestäjä sekä urheilun asiantuntija ja johtaja. Ingberg palkittiin vuonna 2012 vuoden esikuva -palkinnolla Suomen Urheilugaalassa.

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä. Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei, sanoo Risto Vikman.Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias Risto aloittaa seitsemännen luokan ruotsalaisessa koulussa.Mitään ei ymmärtänyt, sitä oli vähän kuin pöllö, silmät suurena katteli."Risto ei osaa sanaakaan ruotsia. Koulussa on muitakin suomalaisia lapsia, eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa. Tilanne on uusi myös opettajille, jotka eivät lukuvuoden alkaessa edes tiedä, ketkä luokassa istuvista lapsista eivät osaa ruotsia.Ei, se oli se ensimmäinen tunti... Sitten seuraavana päivänä hän muisti ja tiesi, että nämä eivät osanneet. Että ei meiltä kysytty mitään sen jälkeen, sanoo Risto.Moni lapsi on samassa tilanteessa: eri puolilla Ruotsia istuu pulpettien ääressä yhtäkkiä iso määrä suomalaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä opettajat tai ruotsalaiset koulukaverit sanovat.13-vuotias Tuulikki Pihl aloittaa ruotsalaisessa koulussa Tukholman seudulla."Se oli kamalaa, kun ei yhtään ymmärtänyt mitään. Ensi alkuun ne olisi voineet myydä minut, mä en olisi yhtään tiennyt mitä ne sanoo.Kuuntele, mitä monet suomalaislapset kokivat ruotsalaisessa koulussa suurten muuttovuosien aikana, ja miten heidän kokemuksensa edelleen vaikuttavat äidinkielen opetukseen Ruotsissa!Haastateltavat:Risto Vikman Tuulikki Pihl Hanna Snellman, kansantieteiden professori ja Helsingin yliopiston vararektori Tunde Puskas, professori Linköpingin yliopistossaToimittaja: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se Loppumiksaus: Girilal BaarsOhjelma on tehty vuonna 2022.

Miksi joulupukki pitää sinusta enemmän kuin minusta? Näin kyseli peruskoulunopettaja Jane Garfieldin oppilas toiselta joulun jälkeen vajaa vuosikymmen sitten. Suurten tuloerojen Lontoossa myös ero oppilaiden saamien joululahjojen määrässä oli huima. Viime aikoina avuntarve on kasvanut, sillä koronaepidemia on kasvattanut tuloeroja entisestään. Garfield perusti Toy Project -hyväntekeväisyysjärjestön. Sen toiminta on laajentunut jo Afrikkaan ja Intiaan saakka. Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen. Tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila. Tämä on Moniääninen Eurooppa -ohjelmasarjan viimeinen jakso. Sarjaa on kuultu Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa vuoden 2018 alusta. Sen kaikki jaksot ovat kuultavissa Yle Areenassa.

Suurten lukujen summa, Marinin touhu sopimatonta, Kimmo ei tykkää kun pääministeriä haukutaan, hyvä että Marinia näpäytetään, Marinin uutisointi liioittelua, kuntapäättäjät pikkujouluissa korona-aikana, radion piti ennen soida hiljaa, Ylen pitää tehdä kunnolliset saamenkieliset uutiset, miksi jumppahetki lopettiin tv:stä, rollaattori ja lumi, näin saat koronapassin, Suomesta on tullut poliisivaltio, puhelinmyyjät ja myyntipuhe, pankista soitettiin kirkonmenojen aikaan, mistä kokoomuksen lupaamat työpaikat, ulkomailta metsureita Suomeen, milloin varoitus työnantajalta kun laulaa ja tanssii sekä maitolaituri tuo entisaikojen manuaalinen tinder -sovellus. Omat avaukset ja kommentit numeroon 0800 154 64, WhatsApp numero 044 55 154 64. Ohjelman toimitti Petri Rinne.

Miten suomalainen tietokonepelikulttuuri on muuttunut viime vuosina? Juho Kuorikosken teos Pelien Suomi tarjoaa kattavan näkymän siihen miksi Suomea pidetään tietokonepelien suurvaltana. Suurten kansainvälisten menestysfirmojen Remedyn, Rovion ja Housemarquen lisäksi Suomessa on paljon pieniä pelinkehittäjiä, joiden estetiikka saattaa yllättää paatuneimmankin suurkuluttajan. Juho Kuorikosken lisäksi Kulttuuriykkösen lähetyksessä tavataan Suomen vanhimman pelitalon Housemarquen toimitusjohtaja Ilari Kuittinen sekä indie-pelinkehittäjä Petri Purho. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula tuntee lupakikkailun ja hallinnolliset hienosäädöt. Teollisuudelta vapautuneiden Kaapelitehtaan ja Suvilahden kehittäminen kulttuurikäyttöön opettivat hänelle, kuinka kaupungeissa saadaan asioita tapahtumaan. Suurten kaupunkitapahtumien järjestäminen on hänelle arkipäivää, mutta myös intohimo. Stuba Nikulan kanssa hänen elämänsä tärkeimpien kuvien äärellä on Jonni Roos.

Suurten massojen rokotuksiin otetaan Kuopio-hallin ja Tulliportinkadun terveysaseman eli Savo-talon lisäksi käyttöön todennäköisesti myös sovelias paikka eteläisemmistä kaupunginosista. Massarokotuksiin päästään todennäköisesti maalis-huhtikuussa, jos rokotteita vain saadaan tarpeeksi. Kuinka massarokotukset käytännössä toteutetaan? Mika Aro haastattelee Kuopion kaupungin terveysjohtaja Pertti Lipposta

Realisoituuko kivikova brexit? Toteutuuko eurooppalainen koronaelvytys? Solmitaanko sopu oikeusvaltioperiaatteesta? Nämä kysymykset ovat pöydällä torstaina ja perjantaina EU-huippukokouksessa. Kyseessä on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimeinen EU-huppukokous, jota Merkel vetää Saksan toimiessa EU-puheenjohtajana. Onko kivikova brexit vielä vältettävissä? Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson ja EU-komission puheenjohtaja von der Leyen ovat tekemässä neuvotteluyritystä saada aikaiseksi sopimus EU:n ja Iso-Britannian tulevasta suhteesta. Kykeneekö Saksa ja Angela Merkel purkamaan oikeusvaltioperiaatteen ympärille rakentuneen kriisin Puolan ja Unkarin vastustaessa unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin? Mikä on Merkelin kauden perintö Euroopalle ja EU:lle? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suurten eurooppalaisten kaupunkien kadut ovat autiot ja ravintolat kiinni, mutta Eurooppa-päivää juhlitaan verkon välityksellä. Helsingin pormestari Vapaavuori muistelee erikoishaastattelussa kulunutta neljännesvuosisataa ja kertoo, minkälaista on johtaa eurooppalaista pääkaupunkia koronaviruskriisin aikana. Pormestari Vapaavuori toteaa, että kun rajoituksia ruvetaan höllentämään, on luvassa tulkinnanvaraisuuksia ja käytännön järjestelyä, esimerkiksi koulujen avaamisessa ja lähiopetukseen siirtymisessä. Jakson juontaa Aku Aarva.

Totuuden ja demokratian suhde on mietityttänyt ajattelijoita jo tuhansien vuosien ajan. Suurten totuuksien ajatellaan kuuluvan totalitäärisiin järjestelmiin, mutta mikä on totuuden rooli demokraattisessa järjestelmässä? Lue juttu: https://politiikasta.fi/voiko-demokratia-selvita-totuudesta/

TikTok on kasvamassa teinien somesta joksikin muuksi, ja hype on kova. Hypeä siivittävät palvelun käyttäjilleen kertomat massiiviset tykkäys- ja katselumäärät, mutta miten ne oikeasti muodostuvat ja mistä ne kertovat? PS. Taustan hienoinen särinä johtuu virtajohto-ongelmasta, pahoittelut!

Suurten eurooppalaisten kaupunkien kadut ovat autiot ja ravintolat kiinni, mutta Eurooppa-päivää juhlitaan verkon välityksellä. Helsingin pormestari Vapaavuori muistelee erikoishaastattelussa kulunutta neljännesvuosisataa ja kertoo, minkälaista on johtaa eurooppalaista pääkaupunkia koronaviruskriisin aikana. Pormestari Vapaavuori toteaa, että kun rajoituksia ruvetaan höllentämään, on luvassa tulkinnanvaraisuuksia ja käytännön järjestelyä, esimerkiksi koulujen avaamisessa ja lähiopetukseen siirtymisessä. Jakson juontaa Aku Aarva.

Suurten ikäluokkien talousajattelijat ja heidän nuoremmat faninsa eivät kommunismin pelossaan huomaa, että kapitalismin ja markkinoiden peruslogiikka on muuttunut, sanoo Riku Siivonen kolumnissaan

Suurten kaupunkien urbaani eriarvoisuus ja huono-osaisuuden kasaantuminen ovat ongelma kaikkialla maailmassa. Ihmiset samanlaisista taustoista elävät samoilla alueilla, kaupunkitilat jakautuvat ja asuinalueet eriytyvät muun muassa etnisyyden, tulojen, uskonnon ja kielen mukaan. Mistä tämä johtuu ja miten kehityskulkuun voidaan vaikuttaa? Keskustelussa apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista ja tutkimuspäällikkö Katja Vilkama Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä tarkastelevat Helsingin alueellista eriytymistä. Tilaisuuden juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu 18.9.2019 Tiedekulman Jakautunut kaupunki -tapahtumassa. Keskustelu on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world

Maailmanhistoria tuntee paljon suuriksi sankareiksi nostettuja vaikuttajia, joilla on ollut myös pimeä puolensa. Kun menneen maailman sankareista tulee kansallisia merkkihenkilöitä, heidän virheitään ja jopa julmuuksiaan vähätellään tai niistä vaietaan. Tietokirjailija Ari Turunen on perehtynyt historian tunnettujen suurten sankarien hirmutekoihin ja muihin häpeällisiin suorituksiin. Ari Turunen sanoo, että usein sankaripatsaaksi korotettu kansallissankari onkin jo naapurimaassa kansakunnan vihollinen. Esimerkiksi 1200-luvulla elänyt Tsingis-kaani on Mongoliassa edelleen kunnioitettu sankari, vaikka hän sotajoukkoineen järjesti valtaisia verilöylyjä. Makedonialaisten edelleen ihailema Aleksanteri Suuri murhautti estoitta sekä sotilaita että siviilejä. Kun puhutaan suurmiesten historiasta niin usein hänen uhriensa näkökulma unohtuu. Che Guevaran kuvilla varustetut paidat ja julisteet menevät vielä nykyäänkin kaupaksi. Harva tietää, että tämä ihailtu kapinapäällikkö oli myös säälimätön vankien teloittaja. Ari Turusen mielestä jokaisen kansakunnan pitäisi suhtautua kriittisesti omiin sankareihinsa ja kertoa heitä myös ikävät tosiasiat.

Redditin entinen toimitusjohtaja totesi hiljattain, että "kaikki mittarit ovat feikkejä". Onko onnistumisen mittaaminen ensimmäinen uhri median digitalisaatiossa?

Mitä vaikutuksia kansallismielisten ryhmien noususta voi olla EU:lle? Miltä vaikuttaa poliittinen tilanne Ranskassa? Minkälainen eri poliittisten ryhmien kannatuksen tilanne voi olla EU-vaalien aikaan? Entä miten EU:n rakenteet ja toiminta vaikuttavat siihen minkälaista tietoa siitä saa? Haastateltavana on tutkimusprofessori Niilo Kauppi Strasbourgin ja Jyväskylän yliopistoista Toimittajana on Maija Elonheimo.

Suomalainen poliittinen osallistuminen on rakentunut vahvasti puolueiden kautta, mutta käynnissä on suuri murros. Ihmisten mielestä puolueet ovat liian kaukana tavallisten ihmisten arjen ongelmista ja siksi poliittisista instituutioista puolueisiin luotetaan kaikkein vähiten. Suurten puolueiden jäsenmäärät ovatkin laskeneet 80-luvulta asti. Tällä hetkellä puolueisiin kuuluu enää vain kuutisen prosenttia suomalaisista.Ihmisten osallistumisen tavat ovat muuttuneet ja ihmiset organisoituvat enemmän pop up -vaikuttamisen ympärille erilaisiin yhteiskunnallisiin projekteihin ja kampanjoihin kuin puolueisiin. Demokratiaongelmassa keskustellaan puolueista. Vieraina ovat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Matti Apunen. Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Miksi simputtamisen poistaminen armeijasta ei ole pelkästään hyvä juttu? Brittihurmurin rontti höpöttää seksuaalivähemmistön edustajia :( Suurten seksikyselyjen tulokset... taas.

Erinomainen ruotsalaiskirjailija Fredrik Backman kirjoitti kirjassaan Kiekkokaupunki seuraavat sanat: ”Ja kun tarpeeksi monet ovat tarpeeksi hiljaa, kourallinen ääniä voi antaa sen vaikutelman että kaikki huutavat”.  Yacine Samb on muun muassa malli, voimistelija ja Googlen Pohjois-Euroopan tuotemarkkinointipäällikkö ja hän kertoo tässä jaksossa rohkeasti kokemuksistaan.  Päädymme puhumaan niin ystävien merkityksestä kuin rasismista, sekä valtavasta luovuudesta että äärimmäisestä kapeakatseisuudesta, avoimuudesta, toisen ihmisen ymmärtämisen tärkeydestä ja mielen voimasta. Tässä meidän keskustelu Yacinen kanssa … ole hyvä.

Huuto syvyydestä kertoo Kööpenhaminassa asuvasta pappisperheestä, se kertoo uskosta ja perheestä, isien perinnöstä ja tarpeesta löytää elämälle merkitys. Sarjan luoja on Adam Price, sama mies, joka aiemmin on ollut vastuussa tanskalaisen sarjadraaman merkkiteoksesta Vallan linnake. Price on todennut, että tehtyään 30 jaksoa sarjaa, missä nainen yrittää yhdistää korkean poliittisen viran, äitiyden ja roolin vaimona, hän halusi tehdä sarjan isistä ja pojista. Sarjan suurhahmo on ristiriitojen kalvama pappi Johannes Krogh, jota esittää Lars Mikkelsen. J.P. Pulkkisen vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen. Kuva: Tine Harden

Suomi on parlamentaarinen demokratia, ja eduskunta perustuu poliittisiin puolueisiin. Suurten yleispuolueiden lisäksi Suomessa on toiminut muun muassa kansallissosialistien, pienviljelijöiden, eläkeläisten, naisten ja köyhien puolueita. Uusimpia tulokkaita puoluekentässä ovat Suomen Eläinoikeuspuolue ja Feministipuolue. Vieläkö Suomessa on tilaa uusille puolueille? Mihin niitä tarvitaan? Miksi vanhat puolueet eivät aja kaikkien kansalaisryhmien asioita? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen Eläinoikeuspuolueen puheenjohtaja Saana-Maria Majatie ja Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Suurten teemojensa vuoksi ritarit päätyvät suorassa lähetyksessä nimeämään keskustelunsa valtio-opin aabeeceeksi. Puheenjohtaja mainostaa kuntavaaleja (9.4.) ja sanoo huomanneensa, että yhä enemmän valta keskittyy suurten kaupunkien johtajille. Tujunen komppaa, sillä hänen mielestään juuri kaupungeissa politiikka ei olekaan rikki. Pyöreän pöydän uusi keskustelija Tujunen on viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja. Aiemmin hän toimi mm. Kokoomuksen puoluesihteerinä. Taru Tujunen on valinnut aiheekseen yritysten mielipideilmaukset. Hän kertoo, että esim. Yhdysvalloissa yhä useampi yritys kertoo tai joutuu kertomaan mielipiteensä. - Onko firmoista tulossa puolueita? Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazardin mukaan nyt on yhteiskunnassa menossa "tosiasioista viis, tunnelmat jyrää" -meininki. Hän kysyy, onko tärkeämpää, miten puhutaan eikä enää se, mitä puhutaan. Mediatutkija Anu Koivunen etsii vastausta kysymykseen, onko demokratia huutoäänestys, mielipidemittausten tulos. Taustalla on brittiläisen ajatuspajan Euroopassa tekemä internet-kysely. Vastaukset saat helposti kuuntelemalla lähetyksen. #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa @InkeriK, inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi

Vegetarismia, sosialismia, raittiutta, nationalismia, auringonpalvontaa, uskonnollista hurmosta, rokotekriittisyyttä, feminismiä, vapaata rakkautta: Kyllä sitä ennenkin osattiin! Suurten suomalaisten utopioiden toisessa osassa käsittelemme muun muassa tulisieluisen teosofi-sosialisti Matti Kurikan (1863-1915) Brittiläiseen Kolumbiaan perustamaa Sointulaa ja lukuisia muita suomalaisia ihanneyhteisöjä. Studiossa "Kohti parempaa maailmaa" -teoksen kirjoittaja Teuvo Peltoniemi. Lisäksi kirjailija Kaarina Valoaalto kertoo vuosistaan Jokioisten Emmaus-yhteisössä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Harva osaa selostaa havainnollisesti omaa työnkuvaansa. Suurten ikäluokkien jo alettua kaatua hautaan on katoamassa laskematon määrä kokemusperäistä tietoa.