Podcast appearances and mentions of angela merkelin

Sunday's German election not only changed the government... but will mark the end of an era for the country... and the world. Once a new coalition is formed, Chancellor Angela Merkel will step down after 16 years in power, having guided Germany... Europe... and the world through crisis after crisis. - Saksan liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään oltuaan vallassa 16 vuoden ajan ohjattuaan Saksaa ja myös muuta Eurooppaa toistuvien kriisien läpi. Nyt on ehkä aika tarkastella Merkelin poliittista perintöä.

Saksa marssii kohti liittopäivävaaleja. Kyselyiden mukaan eniten kannatusta vaalien alla nauttii sosiaalidemokraattinen SPD-puolue, jonka kannatus on noin 25 prosentin luokkaa. Toisena kyselyissä on kristillisdemokraattinen CDU 22 prosentilla. Kolmantena on Vihreät 16 prosentilla. Miten Euroopan mahtivaltion poliittinen värikartta muuttuu liittopäivävaaleissa? Kenestä tulee uusi "Mutti", uusi Angela Merkel, 16 vuotta Saksaa johtaneen liittokansleri Angela Merkelin seuraaja? Saksan liittopäivävaalien ennakkoasetelmia analysoivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronavuosi on laittanut pelinappulat liikkeelle Saksan politiikan shakkilaudalla. Tuoreessa kannatusmittauksessa Vihreät on noussut jopa Saksan suurimmaksi puolueeksi ohi kristillisdemokraattien. Samalla Saksan kristillisdemokraatit ja Vihreät ovat ilmoittaneet kansleriehdokkaansa syksyn liittopäivävaaleihin Angela Merkelin seuraajaksi. Onko Saksa uuden poliittisen kappaleen kynnyksellä, kun maata 15 vuotta johtanut liittokansleri Angela Merkel väistyy syyskuun liittopäivävaaleissa? Onko Merkelin jälkeinen Saksa uudistusten edessä? Puhaltavatko muutoksen tuulet myös Saksan Eurooppa-linjassa? Saksan tilannetta analysoivat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mikä on Suomen rooli Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä? Kannattaako Suomen liittyä Natoon? Vieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka. "Viime syksynä valmistunut hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko luettelee Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit järjestyksessä: EU, Ruotsi ja Pohjoismaat ja Nato. Seuraavaksi luetellaan yksittäisiä valtioita, jotka ovat tärkeitä Suomelle: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Britannia. Tämä kuvio on muuttunut aika oleellisesti", Tarkka kertoo. Viime viikolla entinen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kehotti Suomea ottamaan askeleen syvemmälle kohti länttä ja liittymään sotilasliitto Natoon. "Olen samaa mieltä, että Suomen länsiyhteys on tärkeä, mutta siitä olen eri mieltä, että Suomi ei tasapainottele lännen ja idän välissä. Suomi on selvästi hakeutunut Naton suuntaan", Tarkka kommentoi. Tarkan mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä ollaan selvästi valmistelemassa, vaikka sitä ei suoraan sanota. Tarkka kuvailee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tapahtuneen "radikaali muutos" syksyllä. "Selonteko määrittelee selvästi, että Suomen on tärkeää kehittää ja ylläpitää sitä yhteensopivuutta, joka Naton järjestelmien kanssa on jo saavutettu, ja huolehtia, että mikään ei tule estämään Nato-jäsenyyden toteuttamista siinä vaiheessa kun siinä lähdetään käytännössä etenemään", Tarkka kertoo. Tarkan mukaan dramaattinen muutos on tapahtunut kansan keskuudessa: Nato-jäsenyyden vastustus on romahtanut. Saksassa valitaan syksyllä liittokansleri Angela Merkelin seuraaja. Mikä merkitys tällä on Saksan ja Venäjän suhteisiin? Vihreiden ehdokas Annalena Baerbock on vaatinut kristillisdemokraattisen CDU:n Armin Laschetilta selvempää Venäjä-linjaa ja Nordstream-hankkeen hylkäämistä. Todennäköisesti jompikumpi heistä on Saksan seuraava johtaja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Oonaa väsyttää ja kyllästyttää Covid, kun taas Henrille kuuluu jälleen "ihan hyvää". Jakso pitää sisällään keskustelua Corporate Memphis -kuvitustyylistä, ketä ja millaisia ihmisiä kuvituksissa edustetaan sekä Angela Merkelin kaula-aukosta vuoden 2009 Saksan paikallisvaalimainoksessa. Jakson kirjana on 'The Responsible Object: a history of design ideology for the future'(2016), jonka on toimittanut Marjanne van Helvert. Kirja koostuu esseistä, joita kaikkia yhdistää historiallinen katsaus kestävään suunnitteluun. Puhumme muun muassa saksalaisen Bauhaus- ja venäläisen VKhUTEMAS -taidekoulujen suunnitteluideologioista sekä siitä, kuinka suomalainen rintamamiestalo noudattaa samankaltaista niukkuuden ehdoilla suunnittelua. Designin ja suunnittelun kaanonissa on totuttu nostamaan jalustalle ensisijaisesti kaupallisesti menestyneitä sankarisuunnittelijoita, mutta suunnittelun ja designin historia on aina ollut pikemminkin joukkojen tai parviälyn historiaa.

Saksa käy kohti syksyn liittopäivävaaleja tilanteessa, jossa maan politiikka on kriisissä. Valtapuolue CDU:ta ravistelevat korruptioepäilyt ja koronan hoidon arvostelu kiihtyy. Vihreiden kannatus taas on nousussa. Ohjelmassa pohditaan mihin suuntaan Saksa on menossa Angela Merkelin väistyessä pian maan johdosta. Toimittajina ovat Suvi Turtiainen ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Kekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomen hallitus julisti koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot, kansanedustajat ruotivat EU-selontekoa ja Saksassa pohditaan liittokansleri Angela Merkelin seuraajaa. Euroopan tulevaisuutta ja Saksan muuttuvaa roolia EU:ssa meille valottaa European Movement Germanyn pääsihteeri Bernd Hüttemann. Jakson juontaa Aku Aarva.

Pääministeri Sanna Marin ärähti Venäjälle Twitterissä. Onko Marin siirtynyt idänsuhteissa Georg C. Ehrnroothin ja Alexander Stubbin linjalle? Myös ulkoministeri Stubb päätyi aikoinaan Kremlin silmissä persona non grataksi. Britannia rokottaa 140 kansalaista minuutissa eli laskennallisesti 201 600 vuorokaudessa. Jos Suomella olisi rokotteita ja pistelyssä brittimeininki, koko kansa saisi ensipiikin alle kolmessa kuukaudessa. Suomalaiset kohkaavat Amerikasta, vaikka viikonloppuna valittiin kohtalomme kannalta paljon tärkeämpi poliittinen päättäjä: 16 vuotta liittokanslerina vallinneen Angela Merkelin mahdollinen seuraaja, Saksan kristillisdemokraattien CDU:n uusi puheenjohtaja Armin Laschet. Pitäisiköhän jonkun suomalaispoliitikon tutustua mieheen? 
Suomalaisella passilla pääsee viisumitta 188 maahan. Edellämme on vain Japani (191 maata), Singapore (190) sekä Etelä-Korea ja Saksa (189). Takanamme ovat muiden muassa muut Pohjoismaat ja Sveitsi. Miksi ihmeessä? Onko valloitussodistamme liikaa aikaa?

Realisoituuko kivikova brexit? Toteutuuko eurooppalainen koronaelvytys? Solmitaanko sopu oikeusvaltioperiaatteesta? Nämä kysymykset ovat pöydällä torstaina ja perjantaina EU-huippukokouksessa. Kyseessä on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimeinen EU-huppukokous, jota Merkel vetää Saksan toimiessa EU-puheenjohtajana. Onko kivikova brexit vielä vältettävissä? Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson ja EU-komission puheenjohtaja von der Leyen ovat tekemässä neuvotteluyritystä saada aikaiseksi sopimus EU:n ja Iso-Britannian tulevasta suhteesta. Kykeneekö Saksa ja Angela Merkel purkamaan oikeusvaltioperiaatteen ympärille rakentuneen kriisin Puolan ja Unkarin vastustaessa unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin? Mikä on Merkelin kauden perintö Euroopalle ja EU:lle? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksan ja Ranskan esitystä EU-koronaelpymisrahastosta pidetään askeleena kohti EU-jäsenmaiden yhteisvastuuta jopa liittovaltiota. Saksan tukea hankkeelle on verrattu Yhdysvaltojen liittovaltiorakenteen syntyyn. Onko Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotus rakentamassa EU:hun syvää taloudellista yhteisvastuuta? Eikö EU:n oikeudellinen, juridinen ja perussopimuspohja ole edelleen sama vanha, jossa jäsenmaiden keskinäinen taloudellinen yhteisvastuu kielletään? Rikkoiko valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksia sopiessaan huhtikuussa 2020 euroryhmässä Suomen sitoutumisesta EVM:n koronalainoihin ja euroryhmän koronapakettiin? Törmääkö eurooppalainen koronajälleenrakennusprojekti Suomen perustuslakiin? Vieraana on eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronakriisi on nostanut fysikaalisesta kemiasta aikanaan väitelleen Angela Merkelin koko maailman ihailemaksi johtajaksi. Liittokansleri Merkel on saanut saksalaiset sisäistämään ajatuksen, että tavalliset ihmiset ovat keskeisiä tämän kriisin ratkaisemisessa. Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa. Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä? Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko? Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää? Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen Münchenin turvallisuuskonferenssissa pitämien puheiden sävy oli kova puolin ja toisin. Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Euroopassa ei näytä edelleenkään olevan Trumpin hallinnolle itseisarvo, vaan vastavuoroista kaupankäyntiä, jossa Euroopalta vaaditaan lisää rahaa puolustukseen. Lisäksi kauppapolitiikassa kasautuu uusia synkkiä pilviä Yhdysvaltain ja Euroopan välille. Saksassa pidetään jo lähes varmana, että Washington ottaa käyttöön pahimmillaan jopa 25 prosentin rangaistustullit eurooppalaisille tuontiautoille. Onko Saksan liittokanslerin ja Yhdysvaltain varapresidentin puheet Münchenin turvallisuuskonferenssissa merkki uudesta kriisistä Yhdysvaltain ja Euroopan välillä? Keskustelemassa ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Nyt Saksan liittopäivävaalien alla Angela Merkelin kristillisdemokraattit(CDU) ovat menestyneet gallupeissa hyvin. Mutta mitkä puolueet todennäköisemmin muodostavat tulevan hallituksen Saksan tulevien vaalien jälkeen ja mikä merkitys sillä tulee olemaan EU:n politiikkaan. Ja mikä merkitys EU:n tulevaisuuteen on Saksan ja Ranskan keskinäisillä suhteilla.. Haastateltavana on poliittisen historian yliopistonlehtori Kimmo Elo Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja toimittajana Maija Elonheimo.

Sauli Naantalista soitti Luonnonkukkien loistetta -lähetykseen viikko sitten. Eipä tiennyt Blomis puhelinkanavan liukusäädintä avatessaan millainen mediarumba seuraavasta neljästä minuutista kehkeytyisikään. Yht'äkkiä kaikki tuntuivat olevan kiinnostuneita asiasta aina Ruotsia, Amerikkaa ja jopa Australiaa myöten. Valtavan hienoa sanoisin ma. Sillä luonto, jos mikä on ihmeellinen asia. Sitä voi pohdiskella mielessään Saulin tavoin nähdessään ranta-alpin ja mesiangervon vierekkäin syömässä samaa multaa ja juomassa samaa vettä, että miten niistä voikin tulla niin erilaisia. Samalla tavalla kuin meistä ihmisistä. Nimittäin, moni meistä pallontallaajista tänäänkin syö lihapullansa, riisiannoksensa, sushilautasensa tai kasviskeittonsa eli ruokansa ja juo päälle vaikkapa sitä vettä. Ja silti me kaikki näytämme ihan erilaisilta, ajattelemme eri tavalla, pukeudumme eri tyyliin ja puhumme jopa eri kieliä. Sisäisesti olemme kaikki kuitenkin ajattelevia ihmisiä. Suurimmalta osin. En tosin joidenkin ajatuksia täysin ymmärrä, mutta annan niidenkin rikkaruohojen elää valkolehdokkien, sinikellojen, mustien sarviorvokkien ja punaisten ruusujen keskellä miettimättä glyfosaatin käyttöä. Glyfosaatti muuten, on se kuuluisa aine, joka todellakin tappaa talossa ja puutarhassa. Ajatelkaas rakkaat ystävät hetki. Jos kaikki maailman ihmiset pohtisivat mieluummin mukavia asioita, kuten kukkasia tai mehiläisiä niin miten paljon mukavampaa meillä olisikaan. Päivän uutisvirtakin olisi ihan toisenkaltainen. (uutistunnari tähän!) “Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Naantalista on löytänyt tänään uuden kukkalajin Karjalohjalta. Niinistö otti välittömästi yhteyden Venäjän presidentti Vladimir Putiniin Siperiaan, jossa KGB eli Kreml Generalissimus Birding -yhdistys on ollut viikon ajan bongaamassa harvinaista amerikankuikkaa. Putin onnitteli Niinistöä löydöksen johdosta ja kutsui samalla Angela Merkelin ja Barack Obaman yhteiselle luontoretkelle.” (lopputunnari) Luonnontarkkailu, kasvien kuvaaminen, metsissä samoilu ja bongaus ja ennenkaikkea luontoasioista puhuminen toisille ihmisille vapauttavat energiamme ihan toisille tasoille. Sen sijaan, että kun nykyisin kadulla kulkiessamme bongaamme erinäköisiä ihmisiä samalla miettien kuinka heitä voisikaan kotoa käsin anonyymisti loukata sosiaalisessa mediassa, pysäyttäisimme sen “erinäköisen” kanssakulkijan, aloittaisimme keskustelun - sen paljon puhutun ja peräänkuulutetun dialogin - ja kertoisimme viimeisimmän hyönteishavaintomme puiston nurkalta tai lokinpoikasen piipityksen aikaansaaman ilahtumisen tunteen. Eikö olisikin ihmeellistä ja vapauttavaa. No luonto on. Tiedän ja suorastaan näen nyt monen radiovastaanottimen äärellä otsasuonien pullistuvan ja kuulen verenpaineen kohinan. “Ideologista hönöilyä ja monikulttuurista vapaa-ajattelua ja propagandaa Blomis siellä taas syöttää MINUN verovaroillani” Aivan, sitäpä juuri. Koska se on mun luonto.