Podcasts about parhaillaan

Liian usein ihmiset tekevät omia oletuksiaan ja voivat elää niiden johdosta hyvin negatiivisessakin maailmankuvassa. Parhaillaan tämä negatiivisuus olisi käännettävissä päinvastoin jos kysyttäisi asioita olettamisen sijaan. (00:00) Miksi oletamme asioita? (03:15) Yleiset olettamukset elämässä ja parisuhteessa (08:29) Olettamuksista kommunikointi (10:40) Miksi olettamukset ovat yleisesti negatiivisia? (21:56) Onnellisuus olettamuksena (29:38) Olettamus vs. totuus (35:31) Lopulliset ajatukset

Jessikka Aron 7. toukokuuta 2024 ilmestyvä Putinin maailmansota - Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) kertoo siitä, miten Venäjä käy sekä informaatiosotaa että somesotaa ja miten Venäjän sometrollien juonet vaikuttavat tavallisen ihmisen ajatteluun. Venäjän informaatiovaikuttamiseen erikoistunut toimittaja Aro sai artikkelistaan ”Venäjän trollit Suomessa” Bonnierin suuren journalistipalkinnon vuonna 2016. Hänen edellistä tietokirjaansaPutinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (Johnny Kngia, 2019) on julkaistu 15 maassa. Erikoistuttuaan kirjoittamaan ja puhumaan Venäjästä Aro on itse joutunut erilaisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kohteeksi ja hän joutui jättämään työnsä. Journalismi kohtaa uusia haasteita: ”Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa”, varoittaa Toimittajat ilman rajoja -järjestö RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé koko maailmaa koskevasta trendistä. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavaa audiovisuaalista sisältöä, ja medianlukutaitoa todella haastetaan. Europarlamenttivaalien lähestyvät ja niihin liittyen on jo havaittu laajamittaisia disinformaatiokampanjoita, joiden tarkoituksena on horjuttaa vaaliprosessia ympäri EU:ta. Keskustelemassa ovat Jessikka Aro ja Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vain vähän liikuntaa harrastavia 25-65-vuotiaita lahtelaisia ja ympäristökuntien asukkaita haetaan parhaillaan osallistujiksi tutkimukseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa kaupunkiympäristössä tapahtuvan ulkoilun yhteydestä terveyteen ja hyvinvointiin. LAB-ammattikorkeakoulun erikoistutkija Ilkka Väänänen kertoi keskiviikkona Radio Voimalla, että tutkimushankkeessa on mukana myös viisi muuta eurooppalaista kaupunkia. - Pilotti-tutkimus antoi jo sellaista osviittaa, että näyttäisi siltä, että esimerkiksi verenpaine olisi alhaisempi loppumittauksissa verrattuna alkumittauksiin. Kahdeksan viikon jälkeen myös kävelynopeus oli parantunut ja kehon koostumuksessa oli jonkun verran myönteisiä muutoksia. Entä millaiset asiat voivat mahdollisesti yllättää tutkijat? - Enää se ei yllätä, Väänänen naurahtaa ja jatkaa pahoitellen. - Anteeksi kun naurattaa, mutta se, että jostain syystä yleensä tapahtuu sellaista, että ihmiset aloittavat turhankin ponnekkaasti uuden asian. Siitä voi tulla haasteita, kuten penikkatautia sekä jalkapohjakipuja kävelystä kovalla alustalla ja mahdollisesti sopimattomilla jalkineilla. Väänänen sanoo, että edellä mainittuihin asioihin ollaan nyt panostamassa. - Ohjeistamme vieläkin tarkemmin alkuvaiheessa, että tämä ei ole mikään maratonjuoksu, eikä urheilu- tai liikuntatutkimus, vaan tämä on liikkumistutkimus. Kuuntele koko haastattelu.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Parhaillaan vietetään digitaitoviikkoa, joka kannustaa kansalaisia sloganeilla “digirohkea Suomi" ja “omannäköinen digitaalinen arki jokaiselle”. Hilkka Olkinuora kysyy, onko digitalisaatio ja sen huima vauhti, sekä viimeaikaiseen keskusteluun mukaan tullut tekoäly meille uhka vai mahdollisuus. Ruben Stiller ihmettelee, saako Venäjän sisäisestä tilanteesta mitään selvää. Wagner -joukkojen johtaja haukkuu armeijaa, Kremlin yllä räjäytetään lennokkeja ja kansa tuntuu olevan apatian vallassa. Mihin menet Venäjä? Suomalaisten mielestä Suomi on varma voittaja niin Euroviisuissa, kuin myös loppuviikolla starttaavissa Jääkiekon MM-kisoissa. Pekka Seppänen hämmästelee, mitä on tapahtunut, eikö suomalaisilla pitänyt olla huono itsetunto. Onko kisojen mahdollisella voitolla enää mitään merkitystä piskuiselle kansallemme?

Jo lapsena kirjailija-teatterintekijä Juha Hurme päätti, ettei koskaan tee päivääkään töitä. ”Olen unelma-ammatissani, eikä tämä ole koskaan tuntunut työltä. Haluan leikkiä elämäni läpi, ja kirjoittaminen on isoa, uteliasta leikkiä.”Päätöksensä ansiosta hän on ehtinyt niin paljon. Teatteriohjaajana, -käsikirjoittajana ja -näyttelijänä merkittävän uran luonut Juha ryhtyi kirjailijaksi 47-vuotiaana, ja hänet on palkittu kirjallisuuden Finlandia-palkinnolla vuonna 2017. Parhaillaan hän kirjoittaa syksyllä ilmestyvää Tiu tau tilhi -teosta, joka pureutuu tutun kansanlaulun taustoihin. Eevan kirjaklubissa Juha Hurme puhuu muun muassa rakkaudestaan Aleksis Kiven tuotantoon, isyydestään, helmipöllön huhuilusta ja siitä, miksi kulttuurityö on aina rauhan työtä. 

Selkien vaaralla vanhassa perinnepihapiirissä asuva maantieteilijä ja tohtorismies, kalastaja ja luonnon ennallistaja Tero Mustonen on työkseen tuijottanut ilmastonmuutosta silmästä silmään jo kauan. Parhaillaan hän viimeistelee ensi vuoden alkupuolella päivänvalon näkevän YK:n Ilmastopaneelin tuoreimman ohjausraportin Eurooppa-osiota - ja siinä ohessa ennallistaa palkitun Osuuskunta Lumimuutoksen riveissä kymmeniä tuhansia hehtaareja suomalaista luontoa. Siru Päivinen ajeli ylös Selkielle, ja kysyi mitä luonnossa viihtyvä Mustonen miettii kuluneen vuoden saldosta.

The Europolitistin päätösjaksossa pohditaan, kuinka EU voisi ottaa näkyvämmin johtajuutta eurooppalaisten arvojen ja perusoikeuksien puolustamisessa. Yhteistyössä The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa tuotettu The Europolitist -podcast nostaa esiin neljä polttavinta kysymystä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Ohjelman viimeisessä jaksossa paneudumme eurooppalaisen identiteetin murrokseen ja unionin yhteisöllisyyttä haastaviin ajankohtaisiin tapahtumiin. Kysymme, miltä haluamme eurooppalaisuuden tulevaisuudessa näyttävän ja kuinka puolustamme meille tärkeitä periaatteita, kuten oikeusvaltiota. Vieraina Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa ja akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka uusi kirja ‘Eurooppa - poliittisen yhteisön historia' on julkaistu kuluvan syksyn aikana. Parhaillaan käynnissä oleva Euroopan tulevaisuuskonferenssi hahmottelee suuntaviivoja EU:n tulevaisuudelle. Samoja tulevaisuuskonferenssin aiheita käsitellään The Europolitist -podcast-sarjassa. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Tuomas Lähteenmäki.

Europolitistin toisessa jaksossa analysoimme EU:n ilmastojohtajuuden kunnianhimoa ja unionin kykyä vastata aikamme suurimpaan haasteeseen. Yhteistyössä The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa tuotettu The Europolitist -podcast nostaa esiin neljä polttavinta kysymystä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Ohjelman toisessa jaksossa kysymme onko EU:sta ilmastojohtajaksi, mitkä olivat Glasgow'n ilmastokokouksen tärkeimmät onnistumiset ja miltä kokouksen ratkaisut näyttävät ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Olisiko jo aika valita EU:lle korkea ilmastolähettiläs? Vieraina Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen ja Glasgow'n ilmastokokouksessa Suomen valtuuskunnassa mukana ollut vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Sitrasta. Parhaillaan käynnissä oleva Euroopan tulevaisuuskonferenssi hahmottelee suuntaviivoja EU:n tulevaisuudelle. Samoja tulevaisuuskonferenssin aiheita käsittelemme myös tässä podcast-sarjassa. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari.

Parhaillaan eletään taas arktisten lintujen muuttoaikaa. Johan Axel Palmenille ne olivat erityisen tärkeitä. Minkälainen mies Palmen oli? Miksi häntä pidetään suomalaisen lintutieteen isänä? Minna Pyykkö kävi Turussa Kupittaan puistossa juttelemassa dosentti TImo Vuorisalon kanssa Palmenista, joka käytti usein nukkavieruja vaatteita ja reikäistä olkihattua, ja oli tarinoiden mukaan legendaarisen mukava! Palmenista onkin säilynyt paljon tarinoita, jotka elävät edelleen, yli sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

Tampereella sijaitsevan Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio aloitti historiaan perehtymisen kirjoittamalla näytelmiä kymmenvuotiaana. Opiskeluaikojen kesätyöt Seurasaaren ulkomuseossa antoivat mahdollisuuden tuoda näytelmällisyyttä ja kokemuksellisuutta museootyöhön. Parhaillaan hän tekee väitöskirjaa rautatienrakentajien historiasta. Kalle Kallion kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Jonni Roos.

Kauppasopimusta ei näy eikä kuulu: siirtyvätkö Iso-Britannia ja EU ilman sopimusta brexitin jälkeiseen aikaan? Lokakuun lopun takaraja kauppasopimuksen aikaansaamiseksi Iso-Britannian ja EU:n välillä on kulumassa umpeen. Parhaillaan neuvottelijat istuvat sopimuspöydässä. Yritys on saada aikaiseksi jonkinlainen sopimus marraskuun puoliväliin mennessä. Valmistaudutaanko molemmin puolin siihen, ettei sopimusta synny? Politiikkaradiossa ajankohtaisesta brexit-tilanteesta keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtava kauppapolitiikan asiantuntija Janica Ylikarjula. Ylikarjulan mukaan tilanne neuvotteluissa on absurdi. Yleensä kauppasopimuksia tehdessä neuvotellaan siitä, mitä kaupan esteitä voidaan poistaa, niin nyt mietitään, mitä kaupanesteitä ei saisi asettaa. "Tietyllä tapaa jos kärjistää, niin tästähän tulee kaikkien aikojen huonoin kauppasopimus. Eli ollaan etäämmällä kauppasopimuksen jälkeen, kuin missä ollaan tällä hetkellä", sanoo Ylikarjula Politiikkaradiossa. Jokelan mukaan jokin sopimus on parempi, kuin ei sopimusta lainkaan. Rajoitettukin sopimus mahdollistaisi tien kohti laajempia sopimusjärjestelyitä Euroopan unionin ja Iso-Britannian välillä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tutkimus osoittaa, että metsä saa ihmeitä aikaan stressaantuneelle mielelle. Miksi luonto elvyttää meitä ja mitä se opettaa meille elämästä oman kiertokulkunsa kautta? Ekokriisin myötä luonto herättää myös vaikeita tunteita, jota on hyvä oppia sanoittamaan. Keskustelemassa ovat ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala, ekopsykologi Irma Heiskanen sekä vahvasti luonnosta kirjoittava, palkittu kirjailija Anni Kytömäki. Parhaillaan elämme kiinalaisen kalenterin mukaan rotan vuotta. Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan sen minkä taakseen jättää, sen rotasta löytää. Toimittajina ovat Hilkka Nevala ja Anna Patronen.

Tarinoita Maailmalta podcastin ekassa jaksossa puhutaan pitkän matkan vaeltamisesta yhdessä konkarivaeltaja Suvi Ahosen kanssa. Suvin jalat ovat kuljettaneet hänet kokonaisten maiden läpi, eikä nyt puhuta mistään Luxemburgin kokoisista maista vaan vaelluksista, joiden pituutta mitataan kuukausissa. 

Työelämän tempo on nykyisin paljon vauhdikkaampi, kuin mitä se oli vaikkapa vielä pari vuosikymmentä sitten. Työelämä kuormittaa uudella tavalla ja vaatii yksilöiltä itsensä johtamisen taitoja ja jopa kokonaisvaltaisten elämänhallintastrategioiden miettimistä. Tässä jaksossa perehdytään siihen, miten työelämän intensiivisyys vaikuttaa ihmisten työhyvinvointiin ja mitä työnantajat voivat tehdä, jotta työntekijät voisivat paremmin intensiivisessä työelämässä. Tutkimusaiheena teema on melko uusi. Parhaillaan meneillään olevassa Suomen Akatemian rahoittamassa Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimushankkeessa perehdytään työelämän intensifikaatioon ja sen vaikutuksiin työntekijöiden hyvinvointiin. Tähänastisten tutkimustulosten mukaan muun muassa työelämän teknologisoituminen nostaa työn intensiteettiä. Intensiivisyyden kokemukseen ja sen aiheuttamaan stressiin tuo helpostusta esimerkiksi johdon tuki. Millaisia asioita käytännössä työnantajat voivat tarjota työntekijöille, kun vaatimukset työntekijöitä kohtaan kasvavat? Mikä on työnantajan vastuu siinä, että työntekijöiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän itseohjautuvuutta? Tässä jaksossa keskustellaan aiheesta työpsykologi Juho Toivolan kanssa. Juho on työskennellyt pitkään suorahakukonsulttina ja henkilöarviointipsykologina ja toimii nykyään yrittäjänä. Miten sinun työpaikallasi on huomioitu työn intensiivisyys? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta. Hyviä kuunteluhetkiä!

Sallasta lähtöisin olevalle Lea Pirttilälle liikunta on elämäntapa. Hän on taustaltaan kilpaurheilija, jonka yleisten sarjojen urheilu-ura päättyi noin kolmikymppisenä. Laji oli lentopallo, jota Pirttilä pelasi parhaimmillaan ykkössarjatasolla. Hän toimi aktiivisesti myös seuroissa ja oli muun muassa perustamassa naisten lentopalloseura Woman Volleyta.Lentopallon jälkeen Pirttilä on harrastanut muun muassa kaukalopalloa, salibandya, suunnistusta, hiihtosuunnistusta, pyöräsuunnistusta ja painonnostoa. Uusien lajien pariin on vienyt paitsi uteliaisuus myösaiemmissa lajeissa saadut lievät rasitusvammat. Pirttilä on sitä mieltä, että liikkumista ei kannata lopettaa, vaikka jalat tai selkä eivät kestäisi samaa kuin teininä. Kun kokeilee ennakkoluulottomasti, löytää uutta ja kiinnostavaa.Lähes kaikissa myöhemmissä lajeissaan Pirttilä on myös kilpaillut. Kisaaminen ikäkausisarjoissa on sopivasti leppoisampaa kuin yleisen sarjan kilpaurheilussa. Oma mukava jännityksensä kisoissa kuitenkin on, ja lisäksi ne motivoivat harjoittelua, sanoo Pirttilä. Tuoreimmat mitalit ovat pyöräsuunnistuksen SM-kisoista ja painonnoston Masters-sarjojen EM-kilpailuista. Seuratoimintaakaan elämäntapaliikkuja ei ole jättänyt. Parhaillaan hän on mukana järjestämässä Jukolan viestiä, joka kisataan kesällä 2020 Rovaniemellä. Tapio Nykänen lähti Pirttilän kanssa pyöräretkelle Ounasvaaralle. Elämysten etsijät on Lapin Kansan podcast-sarjan. Sarjaa toimittaa Tapio Nykänen.

Matti Rautaniemi on Espoon metsissä majaansa pitävä teologian maisteri, tietokirjailija ja toinen Maailmanpuu podcastin isännistä. Rautaniemi on perehtynyt eurooppalaiseen ja intialaiseen esoterian perinteeseen, ja hän on kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen kirjan joogan historiasta, Erakkomajoista kuntosaleille – miten jooga valloitti maailman. Parhaillaan hän tekee väitöskirjaa joogan historiasta Suomessa. Tässä jaksossa keskustelemme Matin kanssa muun muassa metsästä, uskonnosta, joogasta ja eurooppalaisesta esoteerisen filosofian perinteestä. Päädymme keskustelemaan bibliofiilinä tunnetun Matin kanssa myös kirjallisen ja suullisen perinteen eroista, sekä laajemminkin tiedon omaksumisen luonteesta. Jaksossa mainittuja lähteitä: New Yorker - The White Darkness, A solitary journey across Antarctica: https://www.newyorker.com/magazine/2018/02/12/the-white-darkness? Richard Shusterman: https://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Shusterman HS - Legendaarinen Noidan käsikirja on järkyttänyt kokonaisia sukupolvia Suomessa tarinoillaan: https://www.hs.fi/nyt/art-2000005646424.html John Bunyan - Kristityn vaellus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristityn_vaellus C.G. Jung - Memories, Dreams, Reflections: https://en.wikipedia.org/wiki/Memories,_Dreams,_Reflections Mircea Eliade - Yoga: Immortality and Freedom: https://www.goodreads.com/book/show/302434.Yoga Matti Rautaniemi - Onko joogan taru lopussa?: https://mattirautaniemi.com/2013/09/20/onko-joogan-taru-lopussa/ Maailmanpuu podcast, Jakso 1 - Joogan juuret: https://maailmanpuu.fi/jakso-1-joogan-juuret/ Pashupati-sinetti: https://en.wikipedia.org/wiki/Pashupati_seal Pashupati-sinetti II: https://www.harappa.com/indus/34.html Gunderstrupin kattila: https://fi.wikipedia.org/wiki/Gundestrupin_kattila Shiva: https://fi.wikipedia.org/wiki/Shiva Cernunnos: https://fi.wikipedia.org/wiki/Cernunnos Hindustan Times - Kauravas were first test-tube babies, Dashavatar better evolution theory, says Andhra University VC: https://www.hindustantimes.com/india-news/kauravas-were-test-tube-babies-dashavatar-evolution-theory-says-andhra-university-vc/story-8TZ5DWdMVHg6LFMZsOK0JK.html C.G. Jung: https://fi.wikipedia.org/wiki/C._G._Jung G. I. Gurdjieff: https://fi.wikipedia.org/wiki/G._I._Gurdjieff Baruch Spinoza: https://fi.wikipedia.org/wiki/Baruch_Spinoza Maailmanpuu podcast vs. Radio Wyrd - Mitä on pakanuus?: https://maailmanpuu.fi/jakso-16-maailmanpuu-vs-radio-wyrd-mita-on-pakanuus/ Maailmanpuu podcast, Jakso 29: Puiden kansa: https://maailmanpuu.fi/jakso-29-puiden-kansa/ Arundhati Roy - Joutavuuksien jumala: https://fi.wikipedia.org/wiki/Joutavuuksien_jumala The Joe Rogan Experience: http://podcasts.joerogan.net/ Duncan Trussell - My Mom: http://www.duncantrussell.com/episodes/2016/7/18/my-mom-part-2?rq=my%20mom

Rakennusala ajautuu luultavasti taantumaan ensi vuonna, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Tilastokeskuksen mukaan uusia rakennuslupia myönnettiin heinä-syyskuussa 5,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä on yli neljänneksen vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Asuntomarkkinoilla ollaan siirrytty vaakalentoon voimakkaan kasvun jälkeen, aloittaa hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola Vuokraturvasta. Hän pitää markkinoiden viimeaikaista jäähtymistä terveenä, mutta vierastaa puheita romahduksesta. Metsolan mukaan markkinoilla on edelleen runsaasti kysyntää varsinkin pienille, 15-35 neliön asunnoille. Pankkisääntely tulee vaikuttamaan rakennusyhtiöiden mahdollisuuksiin saada rahoitusta asuntohankkeisiin, jatkaa toimitusjohtaja Ari Pauna Hyposta. Parhaillaan neuvotellaan 2020-luvun kohteista, ja vuokra-asuntojen rakentaminen markkinaehtoisesti on kovien pääomavaatimusten alla, Pauna kertoo. Analyytikko Matias Rautionmaa OP:sta kommentoi puhelimitse SRV Yhtiöiden, YIT:n, Cityconin ja Kojamon tilannetta. Rautionmaan mukaan toimitilarakentaminen kannattelee yhtiöiden tuloksia asuntorakentamisen hiipuessa. Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle.

Syksyn kolmannen Toisen tilan vieraana on esseisti Silvia Hosseini. Hosseinin esikoisesseekokoelma Pölyn ylistys julkaistiin viime keväänä. Parhaillaan hän kirjoittaa toista esseekokoelmaansa ja romaania. Hosseini on myös äidinkielen opettaja ja kirjallisuuskriitikko.

Toinen tila -podcastin ensimmäisessä jaksossa vierailee tutkiva toimittaja ja tietokirjailija Kukka Ranta. Ranta on käsitellyt teksteissään muun muassa siirtolaisten ja romanien asemaa, kaupunkikontrollia sekä liikakalastusta. Parhaillaan hän kirjoittaa kirjaa saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. Ranta on julkaissut pitkiä artikkeleita mm. Suomen Kuvalehdessä, Ylellä, Imagessa, Long Playssa ja The Guardianissa. Kukka valikoitui ensimmäiseksi haastateltavaksi, koska hän on omaleimainen tekijä, joka on aina kulkenut omia polkujaan. Kukan pomona toimivat aiheet, joita hänen on yksinkertaisesti pakko penkoa. Lisätietoja: Kukan kotisivut ja Muutaman töhryn tähden -kirjan blogi

Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on aina luonut omat työpaikkansa. Myös halu tehdä kokonaisvaltaisesti musiikkiteatteria synnytti ensin Ooppera Skaalan ja sittemmin Musiikkiteatteri Kapsäkin. Parhaillaan häntä työllistää Suomalainen kamariooppera. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön. Toimittajana Lisa Enckell.

Parhaillaan eletään pihlajien kukinnan aikaa. Minna Pyykkö kävi kasviasiantuntija yli- intendentti Henry Väreen kanssa haistelemassa pihlajan kukintojen tymäkkää tuoksua Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa kaatosateessa ja juttelemassa siitä, minkälainen puu pihlaja oikein on. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Näyttelijä, käsikirjoittaja Sanna Stellan on kantajäsen televisio-sarjassa Siskonpeti. Parhaillaan kuvataan kolmatta tuotantokautta ja se nähdään televisiossa ensi syksynä. Kuvaustauon lomaan järjestyi yhteinen juttutuokio toimittaja Maija Salmisen kanssa. Stellan kuvailee Siskonpetin kuvausrupeamaa leirikouluksi. - Meillä on tosi hauskaa kuvauksissa ja teemme työtämme suurella kunnianhimolla. Mitenkään varman päälle tekemisen tuntua ei ole, vaan yritämme kehitellä myös uusia jutttuja. Työryhmämme on ihmeellinen ja hirveän taitava. Lokerointi naisviihteen tekemisestä ärsyttää Stellania, mutta toisaalta hän pitää hyvänä sitä, että asiasta keskustellaan. - En usko, että miehiltä koskaan kysytään, teettekö miesviihdettä tai mikä teidän agendanne on. Kun naisille esitetään nämä kysymykset, taustalla on usein se, että saako nainen olla hauska vai ei, ja miksi naisia on vähemmän hauskan tekijöinä. "Kaikki äitini, kaikki tyttäreni" teatteriesityksen tekstin Sanna Stellan työsti yhdessä Pirjo Heikkilän ja Miitta Sorvalin kanssa Kodin Kuvalehden lukijatekstien pohjalta. Keväällä meni esityksessä 60 000 katsojan raja rikki, mikä on iso määrä näinä päivinä, kun yhtenäiskulttuurin aika on mennyt.

Tuuli ja Kivi Sotamaa ovat sisko ja veli, design-tiimi ja yhtiökumppanit. Heidän huonekalunsa näyttävät siltä kuin Salvador Dali olisi tuunannut uusiksi Alvar Aallon tuotantoa.  Heidän tuoreimpia  suuria töitään ovat  huippuravintola Finnjävelin koko esineistö sekä Fazerin Vierailukeskus Vantaalla, josta on tullut räjähtävän suosittu. Parhaillaan he suunnittelevat Suomen paviljonkia ja sen sisältöä ensi kesän maailmannäyttelyyn Kazakstanissa. Mitä eroa on muodon antamisella ja muodon käyttämisellä? Kuinka suuret hankkeet saadaan nopeasti liikkeelle? Miten designin keinoin kerrotaan tarinoita? Ja mitä me kaikki voimme oppia design thinkingista? Hyviä kuunteluhetkiä.

Olli Muuraisen perustama Management Events on yksinäinen tähti suomalaisen palveluviennin taivaalla. Parhaillaan yhtiö kasvaa Aasiassa, jossa Olli myös asuu. Milloin hän ymmärsi haluavansa yrittäjäksi? Miten menestyskonsepti rakennettiin? Entä kuinka se vietiin maailmalle? Keskustelussamme käymme läpi prosessit, rekrytoinnit, virheet ja oivallukset kasvun takana. Hyviä kuunteluhetkiä.

Kirjailija Päivi Alasalmi sai seikkailijan elämäntavan isältään, joka harrasti laskettelua ennen kuin se oikeastaan alkoikaan Suomessa ja matkusti autolla Ruotsiin ja Eurooppaan rahtilaivalla ennen nykyisiä autolauttoja. Äidin puolelta on perua rakkaus lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lapsuuden muistot hänellä sijoittuvat Oulun seudulle Haukiputaalle, josta löytyi seikkailuun sopivia metsiä ja maalaismaisemaa. Maaseudun Alasalmi kokee edelleen omakseen ja asuu nyt Pirkanmaalla, Akaassa Varrasniemen kylässä. Etelään hänet toi halu kirjoittaa ja opiskella kirjailijaksi, ensin Oriveden opistossa ja myöhemmin Tampereen yliopistossa. Alasalmi on tuottelias kirjailija ja lukuisten romaanien lisäksi on kirjoittanut satuja, näytelmiä, tv-sarjoja ja matkakirjan, ”Matkalla Paratiisiin”, joka kertoo erään unelman täyttymyksestä. Hän teki silloisen puolisonsa kanssa matkan maailman ympäri 1990-luvun lopussa. Romaaneja tuottelias kirjailija on kirjoittanut toista kymmentä ja yksi niistä, ”Vainola” on ollut myös Finlandia-ehdokkaana. Parhaillaan hän kirjoittaa romaanitrilogiaa, joka sijoittuu saamelaisten elämään Suomessa 1500-luvulla. Siitä on ilmestynyt jo kaksi osaa. Lappi ja saamelaisuus ovat lähellä hänen sydäntään ja romaanien myötä hän on tutkinut paljon sen alueen kansanperinnettä ja historiaa. Hänen kahden kouluikäisen lapsensa edesmennyt isä oli myös saamelainen. Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

Vaihtaako marja väriä kun kieli vaihtuu? Kielenhuoltajat kääntävät ja Kielipuoli haastaa kun ensimmäisen ohjelman aika koittaa. Merja Laitinen juontaa. Mustat vai siniset marjatBiologi Jarmo Kukka loikkii syksyisessä metsässä Kielipuolen reportterin Kirsi Blombergin kanssa. Tielle osuu mustikoita, ovatko ne suomalaisittain mustia vai ruotsalaisittain sinisiä - blåbär vai mustikka?Busig, mingla, hävikkiruokavarasto... Kielineuvoston - Språkrådetin - kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät sanoja, mitä mikin tarkoittaa ja voiko niitä kääntää. Löytyykö sanalle busig osuva vastine suomeksi? Mikä oikein onkaan hävikkiruokavarasto? Kielihaaste sinulleRuotsissa kasvaa monenlaisia koivuja. Parhaillaan ne ovat kellastumassa. On rauduskoivuja, riippakoivuja ja visakoivuja. Kerro mikä on dvärgbjörk ja glasbjörk suomeksi. Sähköpostilla kielipuoli@sverigesradio.se tai soita puhelinvastaajaan 08-784 24 00.