Podcasts about suomalaisesta

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan suomessa voi olla jopa puoli miljoonaa ihmistä joilla on alkoholin kanssa ongelmia. Alkoholiin kuolee 3% suomalaisista vuosittain, joista valtaosa miehiä. Alkoholismia eli alkoholin käyttöön liittyvää päihdesairautta suomessa arvioidaan olevan 200 000-300 000 ihmisellä, joista suurin osa käy töissä, joten tämä sairaus koskettaa vähintään välillisesti lähes kaikkia Suomalaisia. Täällä tietoa päihdesairauksien taloudellisista vaikutuksista yhteiskuntaamme:https://apualkoholismiin.fi/tilastot.htmlhttps://www.avominne.fi/toimenpidelistaus-13mrd-v-paihdehaittakulujen-vahentamiseksi/Tässä jaksossa keskustellaan Marko Jantusen kanssa alkoholismista, addiktioista ja niiden toipumiskeskeisestä hoidosta. Puhuimme myös Suomalaisesta juomisen kulttuurista ja etenkin jääkiekkokulttuurista, jossa alkoholin käyttö on liiankin normalisoitu asia, edelleen. Pystymme parempaan. Marko on mies, joka on kokenut elämässään enemmän kuin moni meistä yhteensä. Voisi jopa sanoa, että Marko on saavuttanut elämäntapamuutoksen Stanley Cupin selättämällä päihdesairautensa. Oman kokemusasiantuntijuuden lisäksi Marko on käynyt mielenterveyden ja päihdetyön ammattitutkinnon, lähihoitajan tutkinnon kuin myös Avominne-klinikoiden oman päihdetyön koulutuksen, ja lisäksi pyrkii jatkuvasti kouluttautumaan ja oppimaan lisää päihdetyöstä. Päihderiippuvuuksista ei vieläkään ole tarpeeksi tietoa saatavilla, ja kokonaisvaltaisen hoidon piiriin päätyy liian vähän hoitoa tarvitsevia yksilöitä. Näyttöön perustuvaa hoitoa päihderiippuvuus-sairauteen on kuitenkin olemassa, ja tätä tietoa pyrimme tämän jakson kautta levittämään. Täällä lisää tietoa päihdesairauksista ja addiktioista:Alkoholiriippuvuus:https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00196Huumeriippuvuus:https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00414Lääketieteen osuus toipumiskeskeisessä hoidossa / Avominne luento:https://youtu.be/N0StRFopOT0?si=xeAjxDyBLEL_f9b1Päihderiippuvuus sairautena / Avominne luento:https://youtu.be/lLvOgb10ut0?si=cnvxykj2IESiy_QvPäihdepotilaiden hoidosta Suomessa / Lääkäri Aten haastattelu:https://youtu.be/02xGn3llMvA?si=acWN9v9N1tGaFvRgTäällä lisää tietoa Markosta ja Markon työstä:https://www.markojantunen.fi/https://www.markojantunen.fi/miten-avominne-hoito-toimii/https://fi.wikipedia.org/wiki/Marko_JantunenTäällä Markon jääkiekkourasta lisää:https://www.eliteprospects.com/player/105/marko-jantunen

Avarakatseinen monipuolisuus ei ole aina ollut metallimusiikkiin sisäänvalettu hyve. Suomalaisesta metallikentästä löytyy kuitenkin kaksi muusikkoa, jotka eivät ole itselleen turhia karsinoita tehneet, eli Lauri Porra (Stratovarius) ja Markus Vanhala (Insomnium, Omnium Gatherum, I Am The Night, Cemetery Skyline...). Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Väke" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Miki Puikkonen on Masterchefistä, Suomalaisesta menestysreseptistä ja Diilistä tuttu keittiömestari ja yrittäjä. Tässä jaksossa Miki kertoo, mistä hän hakee uudet ideat ruokaan ja miten pään saa tuuletettua kaikista ruoka-asioista. Juttelemme vähän myös siitä, mikä ajaa kisaamaan valtakunnallisessa televisiossa ja kuulemme kiehtovan tarinan siitä, miten japanilais-perulainen nikkei-ruoka on syntynyt. Miten maistuu perulaiselle poron sydän, millainen ruokaohjelma tässä jaksossa ideoidaan ja etenkin millä kaikella Kirre haluaisi laskea alas hyppyrimäestä? Kuuntele, niin tiedät. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kulttuuriykkönen pureuttu afrosuomalaiseen identitettiin afrosuomalaisten kulttuuritoimijoiden kokemuksien, ajatusten ja haaveiden kautta. Mitä afrosuomalaisuus on vaikuttanut omaan identiteettiin? Miten afrosuomalaisuuteen suhtaudutaan? Millaisia asioita se on mahdollistanut tai sulkenut pois? Millainen voimavara monikulttuurinen tausta on, ja millainen etu tai rasite on se, ettei koe kuuluvansa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn taustaan, kansalaisuuteen tai etnisyyteen? Vieraina koreografi ja UrbanApa-yhteisön johtaja Sonya Lindfors, Dance Brothers -tv-sarjasta tuttu näyttelijä Roderick Kabanga sekä muusikko Luyeye "Seksikäs-Suklaa" Konssi, jonka paluu Angolaan on keskiössä Ylen tulevassa Lähiöbotox: African Metal Tour -dokkarisarjassa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miltä näyttää rikas suomalainen? Kansallismuseo, 2.10. asti

Tripla on Suomen kolmanneksi kallein rakennus ja Helsingin vetovoiman maamerkki. Mutta miksi terassilla oli lasinsiruja, Aapo Siippainen ihmetteli. Miksi betonilohkareita tippui elämyskeitaan katosta ja …

Selkien vaaralla vanhassa perinnepihapiirissä asuva maantieteilijä ja tohtorismies, kalastaja ja luonnon ennallistaja Tero Mustonen on työkseen tuijottanut ilmastonmuutosta silmästä silmään jo kauan. Parhaillaan hän viimeistelee ensi vuoden alkupuolella päivänvalon näkevän YK:n Ilmastopaneelin tuoreimman ohjausraportin Eurooppa-osiota - ja siinä ohessa ennallistaa palkitun Osuuskunta Lumimuutoksen riveissä kymmeniä tuhansia hehtaareja suomalaista luontoa. Siru Päivinen ajeli ylös Selkielle, ja kysyi mitä luonnossa viihtyvä Mustonen miettii kuluneen vuoden saldosta.

Olen ennen kaikkea nostalginen ihminen ja sukellan mielelläni muistojen bulevardille. Tällä kertaa puhun siitä, miten minä, vasta kieltenopettajaksi valmistuneena kieltenopettajana, katson omia peruskoulukokemuksia –ennen kaikkea ruotsin opetukseen liittyen. Jaksossa viittaan Ylen netissä julkaistuun juttuun: Yle – Ruotsin opetusta uudistettiin lukiossa, ja nyt vanha inhokki onkin monen lempiaine, sanoo opettaja. Ja sekaan saattaa lipsahtaa myös vähän […]

Onko suomalaisesta ilosta vientituotteeksi? Entä kuinka teinitytöltä luonnistui startupin perustaminen, rahoituksen hakeminen ja riittikö rahkeet menestyksen luojaksi? 30 000 käyttäjää ei voi olla väärässä ja liikevaihto onkin jo kriittisen lasikaton läpäissyt. Vedettävänä on 15 hengen nopeasti kasvava, jo paikkansa ottanut yritys. Cuckoo on Veera Lehmosen perustama työelämän hyvinvointia edistävä sovellus, jonka idea kumpuaa työharjoittelun aikana syntyneestä oivalluksesta. Istumatyö on uusi tupakka, kuten terveystutkijat toteavat. Ja se tylsistää. Piristäisikö pieni taukoliikunta? Ideaa olisi voinut tulla liikuntapalveluita yrityksille tuottavan firman. Se olisi ollut helpompaa, mutta rima oli korkeammalla, katseet maailmalla. Vaikkei perustajilla ollut teknologiaosaamista, lähdettiin ideaa paketoimaan softaksi, sillä vain siten myös maailma olisi valloitettavissa. Vaikka kyse onkin SaaS-softasta, eli pilviohjelmistosta, ei Cuckoo ole onneksi sortunut tekemään businestä ATK-poikien menestysmalleilla, vaan business-malliissakin on monta tärkeää innovaatiota. Alkuun päästiin… Mutta sitten kuoli ohjelmistokehittäjä! Jos sijoittajille ei olisi tullut lupauksia annettua, olisi pyyhe lentänyt tässä kohtaan kehään. Onneksi ei lentänyt, vaan nuorella sisulla ja aina positiivisella otteella haaste selvitettiin. Matkalle mahtuu myös toisen perustajan lähtö firmasta. Sekin on monella startupilla edessä, ennemmin tai myöhemmin. Puhutaan siis Cuckoosta, Veeran yrittäjätarinasta, työhyvinvoinnista ja muista startupin ja startup-yrittäjän matkaan väistämättä kuuluvista asioista. Katso episodi YouTubessa (alla) tai kuuntele se verkossa tai suosituimmissa podcast-sovelluksissa. Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/teinitytosta-kasvuyrittajaksi-suomalaisesta-ilosta-vientituote-vieraana-veera-lehmonen-cuckoo Veera Lehmosta voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/veera-lehmonen-21193384/ Cuckoota voit kokeilla ilmaiseksi: https://cuckoo.fi/fi/ Antti Pietilää voit seurata: https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic voit seurata: https://www.linkedin.com/company/loyalistic

Blues rantautui Suomeen 1960-luvulla, ja lähes alusta lähtien Päijät-Häme oli sen ehdottomia keskuksia. Lahtelaisten blueskonkarien Risto Pesosen ja Hara Järvisen kirja Nastolan bluespojat – suomibluesin historiaa ja sivuraiteita pohtii sivuillaan muun muassa tätä. Miten uusi tyyli otettiin alkujaan näillä seuduilla vastaan ja mitkä olivat aikanaan ne paikat, missä bluesia pääsi kuuntelemaan? Kuuntele ohesta Risto Pesosen haastattelu. Kirjaa saa Lahdesta muun muassa Suomalaisesta kirjakaupasta, Lahden Keskusmusiikista ja Levykauppa Äxästä. Lisäksi lukuisat verkkokaupat myyvät kirjaa sivuillaan.

Radio Cityn Aamussa parhaat taktiikat saunailtojen toteuttamiseen. Tässä asiassa Peter Crouch näyttää meille kaikille mallia. Suomalaisesta olutinnovaatiosta saat pienellä panostuksella täysin oman oluesi. Villieläinongelmaan on tarjolla ratkaisuksi joko susi tai ilmakivääri. Puheissa myös punkit ja rokotukset, Rammstein-legot ja nurmoon panaanit. Lisäksi instastoryssä @radiocitysuomi Minna Kuukan arviot Samuelin ja Jeren parroista!

Miksi nurmi on niin ihmeellinen ja mikä kytkös lehmällä on siihen? Maaltavastaajat maitolasin äärellä ja asiaa Suomalaisesta maidontuotanosta. Mitä maitotuotteita Suomessa kulutetaan? Mitä maitosektorille kuuluu? Vieraina tuottaja, MTK johtokunnan jäsen ja maitovaliokunnan pj. Asko Miettinen sekä MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio

Suomalaisesta joulupöydästä löytyy nykypäivänä monenlaista kalaruokaa. Joulukalaperinne on Keski-Euroopassa lähes tuhannen vuoden ikäinen, täällä pohjolassa jo useita satoja vuosia. Asikkalalainen tietokirjailija Erkki Norell vaalii joulupöydässään vanhoja perineitä ja tänäkin vuonna kalaloista löytyy monta erilaista vaihtoehtoa. Lipeäkalalla on paikkansa ainakin varttuneimpien ihmisen pöydässä, mutta nuoremmat saattavat sitä vältellä. Asko Hauta-aho kävi Asikkalassa kyselemässä pitkästä joulukalaperinteestä.

Suomalaisissa ruokapöydissä on usein edelleen hiljaista, mutta ruokapuhetta riittää silti. Vaikka maskit kasvoilla. Ja varsinkin sosiaalisessa mediassa. Itse asiassa sosiaalinen media on niin iso osa suomalaista ruokapuhetta, että ruokaprofessori Johanna Mäkelän mukaan sometuksen voi laskea yhdeksi ruuan jälkitöihin liittyväksi askareeksi pöydän korjaamisen ja tiskaamisen ohella. Puhumattakaan siitä, että ruuan kautta sosiaaliseen mediaan on ilmestynyt sellaisiakin ujusia somepersoonia kuin leipäjuuri. Tämä taas liittyy leipomiseen liittyvään trendiin, joka nousi esiin erityisesti korona-aikana, mutta miksi juur leipominen? Miksi ihminen haluaa juuri kriisin aikana upottaa kädet taikinaan ja mitä muita asioita me näemme koronapandemian aikaisesta Suomesta ruuan kautta? Mitä mieltä ruokaprofessori on siitä, ovatko lapset tervetulleita ravintolaan ja jos, niin pitääkö heitä varten olla erilliset ruokalistat? Miksi meidän olisi edelleen syytä pitää kiinni yhteisistä aterioista? Minkälaista on suomalainen vieraanvaraisuus? Ja mikä ruuassa on ruokaprofessorille itselleen kaikkein nautinnollisinta? Haastateltavana on professori Johanna Mäkelä. Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Suomalaisesta kirjallisuudesta ei ennen ulkomailla tiedetty juuri mitään. Mutta viimeisten vuosien aikana suomalaiskirjoja on käännetty ennätysmäärin myös suurten kielialueiden kielille. Ulkomainen kysyntä on nyt jopa suurempaa kuin mitä kääntäjät ehtivät kääntää. Mistä tämä trendi johtuu? Millaiset kirjat kiinnostavat maailmalla? Miten helposti kielimuurin takana oleva suomalainen romaani kääntyy muille kielille? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen kirjallisuuden vientikeskuksen johtaja Tiia Strandén ja englannintaja David Hackston.

Jaksossa maistellaan vertauskuvallisesti uuden ajan alun Suomen juomia, kun aiheena on 1600-luvun suomalainen juomakulttuuri. Mitä juotavia ihmiset nauttivat uuden ajan alun Suomessa ja kenen kanssa? Miten ja millaista olutta valmistettiin? Olivatko menneen ajan ihmiset aina humalassa oluen ollessa 1600-luvun yleisin juoma? Suomalaisesta juomakulttuurista meille kertoo väitöskirjansa aiheesta juuri viimeistellyt tutkija, Jenni Lares Tampereen yliopistosta. Hän avaa meille oven menneiden juomien ja juomatapojen saloihin sekä jakaa parhaat vinkit siitä, missä tilaisuuksissa mitäkin juotavaa oli soveliasta nauttia. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #18 Oluet, kestikievarit ja 1600-luvun Suomen juomakulttuuri →

Pasi Pekkolan neljäs kirja Kaikki isäni naiset (Otava) on toimittaja Torikan kuvailun mukaan "semmonen hyvällä tavalla romaanimainen romaani". Se on eri kertojien äänistä muodostuva kuva perheestä ja yksilöistä, jotka muodostavat ajan mukana muuttuvan perheen. Kukaan kertojista ei välttämättä ole kovinkaan luotettava, jokaisen perheenjäsenen totuus perheestä on erilainen. Pohdimme podcastilla perheen muutoksessa olevia rooleja, sukupuoli- ja muita. Millaista hankausta tapahtuu, kun niitä jaetaan ja otetaan uusiksi? Kuten kirjan nimi antaa ymmärtää, perheen isän naisasiat joutuvat uuteen valoon Me too -aikakaudella. Romaani ei kuitenkaan päästä isää ääneen selittelemään tekojaan, vaan tutkii miten tämän teot, julkinen rooli ja väärinkäytökset vaikuttavat aikuisiin lapsiin ja näiden äitiin. Romaani pakottaa kohtaamaan hankalia kysymyksiä eikä tarjoa yksiselitteisiä ratkaisuja. Pasi Pekkola kertoo myös, miksi hänen teoksissaan äänessä ovat useimmiten naiset. Tämän Pieni karanteenikirjakerho -podcastin tarjoaa Kustannusosakeyhtiä Otava. Osta Kaikki isäni naiset Suomalaisesta kirjakaupasta https://www.suomalainen.com/products/kaikki-isani-naiset

Suomalaisesta papistosta löytyy historian varrelta monipuolisuusmiehiä. Yksi heistä on rovasti Antero Warelius, joka tunnetaan ensimmäisen suomenkielisen tietokirjan kirjoittajana. Hän oli myös yksi Suometar-lehden perustajista ja auttoi ystäväänsä Elias Lönnrotia sanakirjan teossa. Kustantaja ja poliisikoulun äidinkielen lehtori Marko Vesterbacka Tyrväältä on Antero Warelius -tuntija. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura. Kuva: YLE

Julius Kähkönen on 20-vuotias itse oppinut taiteilija, yrittäjä, valmentaja sekä some-persoona. Juliuksella löytyy instagramissa yli 330 000 seuraajaa ja hän on hyvin tunnettu omanlaatuisesta tyylistään.

Suomalaisen yhteiskunnan arvomaailma on ollut vahvasti sidoksissa luterilaisuuteen. Jos Pohjolaa olisi muovannutkin luterilaisuuden sijaan vaikkapa kalvinismi, Suomen kasvot voisivat olla huomattavasti nykyistä kovemmat. Suomalainen ateisti on tietämättäänkin luterilainen ateisti. Mutta kuinka kauan? Samaan aikaan kun globaalisti uskonnon merkitys kasvaa, protestanttisessa Pohjolassa moni haluaa tähytä uskontoneutraaliin suuntaan. Jos kirkko eräänä päivänä lyö lapun luukulle, kuinka kauan tiedostamaton luterilaisuus jatkaa edelleen suosittuna vakaumuksena? Keskustelemassa ovat arvotutkija Anneli Portman, politiikan tutkija Jouni Tilli sekä kielitieteilijä Kaius Sinnemäki. Kolmikko on vastikään toimittanut kirjan, joka luotaa luterilaisuuden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi johtava asiantuntija Mikko Dufva Sitrasta luotaa tulevaisuuden megatrendejä. Ohjelman lopussa otetaan puhelu Omaniin, josta käsin uskontodialogikeskus Al Amanan johtaja Aaro Rytkönen katselee Lähi-idän konfliktia. Toimittajina Hilkka Nevala ja Anna Patronen.

Suomalainen kirja käy kaupaksi maailmalla paremmin kuin koskaan. Tänä vuonna suomalaista kirjallisuutta käännetään ensimmäistä kertaa eniten englanniksi. Kirjallisuusvienti on kuitenkin pitkäjänteistä työtä ja vaatii hyvän tuotteen ohella osaavat kustantajat ja oikeat kontaktiverkot. Suomalaisesta kirjaviennistä keskustelevat Kirjallisuuden vientikeskus Filin johtaja Tiia Strandén, kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck sekä kirjailija, toimittaja Minna Lindgren. Juontajana on Ville Talola.

Suomalaisesta fakiirista ja tivolitaikurista Aleksander Cassosta eli Johannes Hyvärisestä on paljon tarinoita. Hänestä on sanottu, että hänellä oli erikoisen notkeat sormet ja kädet sekä taipuisat ranteet ja pohjoiskarjalaisena verenperintönä luonnonväärät leuat. Aleksander Cassoa muistelevat taikuri, tietokirjailija Markku Purho ja Pete Poskiparta

Uudessa sarjassamme haastattelemme yhtä Lumo Creativen perustajista, ohjaaja & tuottaja Miikka Lautkoskea. Ensimmäisessä jaksossamme sukellamme keskustelussamme esimerkiksi Suomalaisesta rajoittavasta nöyryydestä, eri kulttuurien kommunikointi tyyleihin ja muutama sana keskustellaan sukukirouksistakin.

Maailman kärkiluokkaa, vai ei sittenkään? Suomalaisesta terveydenhuollosta puhutaan usein siten, että sen taso olisi huippuluokkaa. Onko se sitä? Mihin käsityksemme laadusta perustuvat? Laatua hoitoon -sarjan ensimmäisessä jaksossa kuullaan, mitä terveydenhuollon laadulla tarkoitetaan ja miten terveydenhuollon laatua voidaan mitata. Jaksossa avataan THL:n laaturekisterihanketta ja pohditaan, miten laaturekisterit voivat parantaa terveydenhuollon laatua. Jaksossa kerrotaan myös, minkälaisia laaturekistereitä muissa maissa on jo. Podcastissa syvennytään myös potilaan arkeen: Diabetes on yksi Suomen nopeimmin yleistyvistä sairauksista. Miten puolen miljoonan suomalaisen diabeteksen hoitoa voidaan parantaa laaturekisterillä? Keskustelemassa studiossa ovat THL:n johtava asiantuntija ja laaturekisterihankkeen johtaja Pia Maria Jonsson sekä THL:n dosentti ja ylilääkäri Antti Malmivaara. Potilaan näkökulmaa avaa Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka. Podcastin haastattelijana toimii Elina Kirvesniemi.

Suomalaisesta jihadismia koskevasta keskustelusta ovat puuttuneet faktat, sanoo tutkija Juha Saarinen. Mutta mitä jihadismi on? The Ulkopolitistin podcast pureutuu jihadismiin: mitä se on, miten se on heijastunut Suomeen, miksi konfliktialueille on lähdetty ja miltä tulevat vuodet näyttävät jihadistisen liikehdinnän suhteen? Kyseessä on monisyinen ja moniulotteinen ilmiö, johon ei ole helppoja vastauksia. Yksi sitkeistä yksinkertaistuksista koskee internetin roolia radikalisoitumiesssa. ”Netti ei ole mikään maaginen ulottuvuus, minne mennään radikalisoitumaan. Ei ole radikalisaatio-keijua, joka heilauttaa taikasauvaa, kun katsot kalifaattivideon, että hilirimpsis, sinä lähdet nyt kalifaattiin”, jihadismia tutkiva Juha Saarinen sanoo. Saarinen on kirjoittanut yhdessä tutkija Leena Malkin kanssa sisäministeriön tilaaman raportin Jihadistinen liikehdintä Suomessa. Podcastissa keskustellaan myös siitä, voiko palaajista olla strategista hyötyä.”Henkilöistä, jotka vielä ovat alueella, valtaosa on konkreettisia turvallisuusuhkia. En usko, että siellä on naiiveja hömelöitä, jotka eivät 2016 tiedostaneet, että tämä Isis ei ole kovin kiva ryhmä. En myöskään usko, että siellä on tuhansia kokkeja ja autokuskeja”, Saarinen sanoo.Studiossa The Ulkopolitistin Juha Saarinen, jihadistiseen liikehdintään erikoistunut väitöskirjatutkija. Saarisen väitöskirja käsittelee jihadismin kehittymistä Suomessa ja Irlannissa viimeisen viiden vuoden aikana. Äänitetty: 27.2. Juontaja: Veera Honkanen Editointi: Veera Honkanen, Petri Vanhanen, Jussi Heinonkoski Jingle: Anni Mattila

Selluloosasta kehrättävä Ioncell on ympäristöystävällinen vaihtoehto puuvillalle ja keinokuiduille ja sen raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä. Aallon työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen sekä Marimekon design- ja tuotekehitysjohtaja Minna Kemell-Kutvonen pohtivat, mitä Ioncell voi tarkoittaa tekstiiliteollisuudelle ja Suomelle, mitä kuluttajat haluavat vaatteilta ja materiaaleilta tulevaisuudessa, ja voiko maailman parantaminen olla vaateteollisuudelle myös hyvä bisnes.

Suomalaisesta ruokapöydästä etsitään nyt menestystarinoita kansainväliseen kattaukseen. H-hetki koittaa tammikuussa Berliinissä, jolloin Suomi on MTK:n luotsaama pääkumppanimaa Grüne Woche -ruokamessuilla. Maaltavastaajat otti selvää, millainen kattaus Berliiniin kootaan. Heidi Siivosen seurassa MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen ja MTK:n Grüne Woche -osaston tuottaja Maarit Kaasinen sekä Kaslinkin brändi- ja viestintäjohtaja Juha Petteri Kukkonen.

Seuraavalla vaalikaudella sotesoppaa seuraa sotusotku, kun koko suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä menee remonttiin. Millaisia vaihtoehtoja on tarjolla ja millaisia eettisiä kysymyksiä sosiaaliturvaan liittyy? Miksi suurituloisen sosiaaliturva on parempi kuin pienituloisen? Entä onko moraalitonta jäädä kotiin, jos tulot eivät työnteolla parane? Horisontissa keskustelemassa kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) ja puoluesihteeri Asmo Maanselkä (kd.) sekä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.

Skandinaavinen keittiö on ollut jo kymmenen vuotta suuri menestys maailmalla. Pohjoismaisia keittiömestareita pestataan huippuravintoloihin suunnittelemaan ruokalistoja, jotka perustuvat luonnon raaka-aineisiin ja puhtaisiin makuihin Suomalainen keittiö ei koskaan ollut ulkomailla kovin kuuluisa. Kuitenkin suomalaisen keittiön taso on noussut huimasti parissa kymmenessä vuodessa. Kuinka Suomi keitetään maailmankartalle? Kuinka suomalaista ruokaa ja keittotaitoa pitäisi markkinoida, jotta se tunnettaisiin paremmin maailmalla? Suomalaisesta ruokakulttuurista, raaka-aineista ja resepteistä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat monesti palkittu huippukokki Matti Jämsén ja Hungry for Finland - projektin päällikkö Kristiina Havas.

Suomi on omissa sodissaan ollut yleensä ottavana osapuolena. Suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy kuitenkin tendenssi kuvitella Suomi myös hyökkäävänä ja voittavana osapuolenaan. Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcastissa luetaan suomalaista hyökkäyskirjallisuutta ja yritetään kovasti olla sotahulluja. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa pelataan paitsion ja hämärän rajamailla. Vieraana jalkapallotoimittaja Jussi Leppälahti. Missä suomalainen futiskulttuuri tällä hetkellä menee? Kaivataanko jalkapalloonkin jääkiekon tavoin yhtenäistä suomalaista pelikulttuuria? Vai onko sellaista edes olemassakaan? Eilen Veikkausliigan ottelu sai yli kymmenen tuhannen katsojan yleisön, kun Helsingin paikalliskamppailu HJK:n ja HIFK:n välillä veti Töölön jalkapallostadionin lehterit täyteen. Mikä merkitys tällaisilla matseilla on koko Veikkausliigan ja suomalaisen jalkapallokulttuurin kannalta? Muun muassa näistä asioista keskustellaan pitkään suomalaista jalkapalloilua seuranneen Jussi Leppälahden kanssa. Osallistu kiivaaseen urheilukeskusteluun twitterissä: #LSPuhe

Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä. Silti suomalaisilla on vahva uskomus, että he ovat muita ahkerampia ja tehokkaampia työntekijöitä. "Ahkeruus kovankin onnen voittaa". "Hiki laiskan syödessänsä." Monet vanhat sanalaskut ylistävät ahkeruutta ja pilkkaavat laiskoja. Onko suomalaisten ahkeruus myytti vai olemmeko me oikeasti kovia puurtajia? Suomalaisesta ahkeruudesta ja työmoraalista keskustelevat europarlamentaarikko ja entinen työministeri Liisa Jaakonsaari ja kiinteistönvälittäjä Kaisa Liski.

Kautta Kaustisen! Jokin aika sitten tein tähän ohjelmaan pätkän vanhan sanonnan nyrjähtäneestä käytöstä. Jutun sivulauseessa mainitsin, että tapahtumapaikka oli Kaustinen, tuo Keski-Pohjanmaan luonnonkaunis kansanmusiikkipitäjä. Kaikki meni muuten hyvin, mutta satuin taivuttamaan sanaa Kaustinen. Kielikorvani sanoi, että nimi taipuu kuten muutkin nen-päätteiset nimet, niin kuin vaikka Ikaalinen: Ikaalisissa, Ikaalisiin. Siinähän yksiköllinen Ikaalinen muuttuu taivutettaessa monikolliseksi. Niinpä taivutin: Kaustisilla. Radio-ohjelman lähetysaika oli juuri ja juuri loppunut, kun jo alkoi Kaustinen-nimiseltä paikkakunnalta sinkoilla ärhäkkää viestiä: miten voi Suomen Yleisradiossa olla äänessä joku moukka, joka ei tiedä, miten Kaustinen taipuu: Kaustisella, Kaustiselle, Kaustiselta. Ei mitään monikkoja. Ällistelin asiaa, niin itsestään selvältä ja tutulta käyttämäni muoto oli tuntunut. Pian sain selityksenkin: Kaustinen taipuu eri tavalla kuin muut –nen-päätteiset paikannimet siksi, että paikkakunnalla on päätetty joskus taivuttaa nimi tuolla tavalla. Näin hiukan reilu 4000 keskipohjalaista määrittelee, miten hiukan vajaa 6 miljoonaa suomen kielen käyttäjää käyttää kieltään tässä kohdassa. Emme nyt aio käydä läpi kaikkia noin viittätuhatta paikannimeä, jotka löytyvät Suomalaisesta paikannimikirjasta. Kysymme kuitenkin paikannimiin erikoistuneelta kielen erikoisasiantuntija Sirkka Paikkalalta, miksi toiset asiat tapahtuvat Turussa, mutta toiset Tampereella. Onko paikannimien taivutuksessa mitään tolkkua? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Matikalla maailmalle? Suomalaisesta koulutuksesta halutaan tuottava vientituote. Opetusministerimme kiertävät nykyään ympäri maailmaa vienninedistämismatkoilla. Suomalainen koulutus halutaan nyt vientituotteeksi.Mikä maksaa? -ohjelmassa vieraina ovat koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg sekä koulutusviennin projektijohtaja Jari Poikonen