Podcasts about suomalaisilla

Teuvo Peltoniemi on perehtynyt 20:een suomalaiseen utopiayhteisöön aina 1700-luvulta näihin päiviin. Monet utopiakokeilut toteutettiin luonnonoloiltaan karuissa ja syrjäisissä paikoissa, ja rakentajien joukko oli vähintäänkin eksentrinen. Suomalaisilla oli merkittävä rooli Pohjois-Amerikan sosialistisissa kokeiluissa, mutta se ei suinkaan ole suomalaisen utopia-ajan koko tarina.

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat republikaanien Donald Trump ja demokraattien Kamala Harris kohtasivat toisensa odotetussa presidentinvaaliväittelyssä. CNN:n faktantarkistajien mukaan Trump esitti yli 30 paikkansapitämätöntä väitettä. Räikeimmillään Trump syytti demokraatteja syntyneiden lasten tappamisesta ja puhui amerikkalaisten lemmikkejä syövistä maahanmuuttajista. Kuuleeko suomalaisilla vaalikentillä yhtä rajuja väitteitä ja fakenewsiä? Kulkeeko politiikka Suomessakin kohti Yhdysvalloista tuttua mediasirkusta? Miksi vaaliväittelyistä kirjoitetut media-analyysit keskittyvät siihen kuka voitti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomi pääsi ennätysajassa Naton täys­jäseneksi. Nyt sen on löydettävä oma roolinsa Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. Edessä on työmaa. Suomella ja Natolla.

Missä ollaan onnellisia? Raumalla, Mikkelissä, Porissa ja Imatralla. Ei suinkaan pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla. Tekeekö työttömyys onnelliseksi? Onko onnellisuuden huippu pankolla makaaminen? Vai onko kiire ja hässäkkä kaukana omasta sukuyhteisöstä oikeasti tavoittelemisen arvoista? Suomalaisilla on aina mustapekka kädessä, jos ryhdymme vaatimaan vanhoja historiallisia rajoja. Joko Moskova tai Tukholma olisi hallitsijamme. Pitäisikö meidän ajaa pohjoismaista valtioliittoa ja edistää suomenkielisten ruotsinopintoja. Kepu pääkaupunkiseudun ykköseksi? Muuttaako Mikko Kärnän lähtö ehdokkaaksi Helsingissä asetelmat? Matkaa huipulle on, olihan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustan kannatus oli Helsingin vaalipiirissä 2,9 prosenttia ja Uudenmaan vaalipiirissä 6,5 prosenttia. Kun väestö pakkautuu yhä edelleen pääkaupunkiseudulle, tulevaisuuden puolueilla tulee olla kunnon jalansija.

Miksi Ukraina tuntuu näin läheiseltä? Jenny kävelee Kiovan kaduilla ja pohtii, kuinka on aiemmin pitänyt Ukrainaa kaukaisena ja vieraana maana. Suomalaisilla on erityinen kohtalonyhteys Ukrainaan, uskoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Huumori on mustaa, alkoholi vahvaa ja ruoka kaivetaan maasta. Yhteistä on myös historiassa: uhka on tullut idästä. Samankaltaisuus näkyy myös siinä, miten avoimia ja urheita ukrainalaiset ovat hyökkäyksen keskellä. Harva haluaa salata mitään, päinvastoin. Suomesta katsottuna Ukraina on tähän asti näyttänyt kuuluvan Venäjän vaikutuspiiriin. Onko kuva Ukrainasta ollut Venäjän tulkinnan välittämä? Kun Venäjä hyökkäsi, Ukrainan rajat alkoivat piirtyä entistä kirkkaampina. Euroopassa ymmärrettiin viimein, että länsimaiset arvot ovat ukrainalaisten arvoja. Luvassa on tunnepitoinen jakso, jossa puhutaan sodan sijaan ihmisistä ja jonka lopussa Suvi päätyy lausumaan runon. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Metsä on suomalaisille suuri kertomus. Se on paitsi kirkko - paikka jossa rauhoitutaan, voimaannutaan ja koetaan yhteyttä luontoon - myös suomalaisen vaurauden ja taloudellisen turvan perusta. Kun Suomessa puhutaan hakkuukiintiöistä, suojelusta tai EU:n metsästrategiasta, keskustelussa on aina mukana suuri kertomus metsästä eri painotuksineen. Keskusteluosapuolet eivät useinkaan kohtaa, koska metsän suuri kertomus vaikuttaa heidän taustallaan eri tavoin. Mutta voisiko tämä muuttua? Aiheesta keskustelevat WWF Finlandin metsäasiantuntija Mai Suominen, MTK metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sekä väitöskirjatutkija Reetta Karhunkorva. Ville Talola juontaa.

Tässä jaksossa mietitään kunnianhimoa ja sitä, miksi pidättelemme itseämme - ja kunnianhimoamme - vakan alla. Loppuvuodesta on hyvä tarkastella tulevaa mutta myös miettiä sitä, missä olemme tällä hetkellä ja teemmekö työtä, jota oikeasti haluamme tehdä. Toivon, että jakson lopuksi uskallat ottaa riskin. Jokainen meistä saa haluta olla paras, mutta paras voi olla vain silloin, kun uskaltaa tehdä jotain toisin. Astua yhä isompaan valokeilaan. Sen tietää myös se, joka on jo saavuttanut paljon. Jakson runko 00:31 Johdanto jaksoon 01:14 Kunnianhimo, sen merkitys ja ilmeneminen 04:21 Miksi kunnianhimoa katsotaan kieroon? 06:27 Kunnianhimo, eteenpäin vievä voima kasvun ja kehityksen tiellä 08:49 Suomalaisilla ei oikeastaan ole kunnianhimoa 12:05 Suunnittele yrityksesi seuraava vuosi omien toiveidesi suuntaisesti 14:55 Ole rohkeasti kunnianhimoinen ja tavoittele menestystä 17:10 Kunnianhimosta menestykseen: työskentele yrityksen parhaaksi 21:18 “Jokainen luomus syntyy halusta antaa sille elämä” 24:05 Suunnitelmat vuodelle 2021: Missä haluat olla paras? Miten? 26:15 Kiitos! Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Monelle yritykselle koronavirus on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia sekä epävarmuutta tulevaisuudesta. Pitääkö suomalaisista yrityksistä olla huolissaan? Kannattaako yrittäminen enää? Entä miten pohjalta voi nousta takaisin kannattavaan yritystoimintaan? Tässä jaksossa sijoitusbloggaja Jasmin Hamid ja Danske Bankin sijoittamisen huippuasiantuntija Kaisa Kivipelto pohtivat suomalaisten yrittäjien ja yritysten tilannetta yhdessä Danske Bankin yrityksistä vastaavan johtajan Tuomas Ahon kanssa.

Juuri nyt pihoissa pörisee ja surisee, kun kaikenlaiset kevään ja alkukesän kukkijat houkuttelevat pölyttäjiä luokseen. Voikukatkin ovat intoutuneet täplittämään keltaisilla kukillaan pihanurmikoita. Joku riemastuu tästä, mutta moni ärsyyntyy. Suomalaisilla on voikukkiin viha-rakkaussuhde. Jos pörriäisiltä kysytään, voikukka leveine kukintoineen on kesän ehkä runsain buffetpöytä, oikea pölyttäjän unelma. Ja ilman pölyttäjiähän me ihmisetkään emme pärjää. Pitäisikö siis palauttaa voikukan maine ja kunnia vai alistaa kukka kuriin ja nuhteeseen? Tästä sanailevat seuraavassa biologi, tietokirjailija Leena Luoto ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner. Kuva: Heikki Luonto / Flowerpecker

Suomalaisilla on todella paljon outoja tapoja ja uskomuksia - tällä viikolla keskustellaan niistä! Janne ja Valtteri kysyivät seuraajiltaan Instagramissa, millaisia kummallisia uskomuksia he ovat kuulleet ja vastauksia tuli paljon, osa miehille entuudestaan tuttuja ja osa täysin uusia. Miksi laseja kilistäessä pitää katsoa toista silmiin? Mitä seuraa sitruunaperhosen näkemisestä? Miksi sisällä ei saa viheltää? Mikä on oikea toimintatapa, jos musta kissa juoksee tien yli? Jaksossa kuullaan myös Valtterin muistilaulu sekä opitaan, miten lintuja täytyy tervehtiä puiston poikki kulkiessaan - eihän meistä kukaan halua huonoa onnea puolelleen?

Suomalaisilla työpaikoilla on tehty viime aikoina valtava muutos. Tuskin kukaan suhtautuu etätöihin enää lorvailuna, ja uusia työkaluja otetaan käyttöön valonnopeudella verrattuna entiseen. Suomi taisi olla digiloikkaan paljon valmiimpi kuin kukaan kuvitteli. Näin sanoo Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, jonka kanssa Älyradion juontaja Sami Lampinen antaa Älyradiossa raikuvat aplodit opettajille. Jarenko kertoo muun muassa siitä, miten jatkuva etätyö haastaa johtamisen. Tässä jaksossa on luvassa runsaasti käytännön vinkkejä niin omaan etätyöskentelyyn kuin johtajillekin, jotka tukevat vaihtelevissa korona-arjen haasteissa jonglööraavia alaisiaan. Konkreettinen neuvo tiiviin ilmaisun ystäville: älä säästele hymiöitä ja small talkia. Jakson lopussa soitamme Sofigaten Liisi Koivulle, jonka kanssa juttelemme siitä, miten IT ja bisnes saadaan puhumaan samaa kieltä ja mikä rooli muutoksen johtamisella on teknologiainvestointien onnistumisen varmistamisessa.

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia Scripta - kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja tässä jaksossa pohditaan huonoja argumentteja humanitaarisen maahanmuuton oikeuttamiseksi. Argumentit 1. Sotalapsi-argumentti ei toimi nykyisen maahanmuuton puolustamisessa, koska Suomalaisilla vanhemmilla ei ollut lupaa muuttaa lastensa perässä Ruotsiin. Sotalapset palasivat sodan päätyttyä Suomeen, ja koko homma tapahtui Ruotsin vapaaehtoisesta aloitteesta. 2. Karjalalaiset olivat suomalaisia ja tällöin Suomella on laillinen velvollisuus suojella omia kansalaisiaan. Karjalalaiset olivat myös mahdollista sopeuttaa meidän yhteiskuntaan, sillä heillä oli saman tasoinen koulutus ja ennen kaikkea yhteinen kieli. Heille ei myöskään annettu mitään ilmaiseksi. 3. Yleisimmät argumentit ovat juuri sitä tasoa, että ”pelko islamisaatiosta on turha, koska Eurooppalaisista on jo 8% muslimeja”. Tai että Suomeen voidaan ottaa lisää työttömiä, koska ”onhan meillä niitä työttömiä Suomessakin.” Näiden argumenttien logiikka on juurikin se, että ”huoli veneen uppoamisesta on turha, koska se on jo puolillaan vettä”. LÄHTEET Sananen sotalapsista ja evakoista

Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio on vankilassa, mutta toimivatko hänen verkostonsa edelleen? Aarniosta ja korruptiosta keskustelemassa Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth ja entinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. EU:ssa ja Natossa valmistaudutaan myös hybridiuhkiin, mitä se tarkoittaa, vastaamassa Helsingissä toimivan Euroopan hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Bakteerit, joihin antibiootit eivät pure yleistyvät ja niistä ennakoidaan tulevan syöpääkin tappavampi vitsaus. Erikoistutkija Kati Räisänen THL:stä päivittää tilanteen. Suomalaisilla on edelleen kapea käsitys sairastamisesta ja ihmisen voimavaroista, ymmärrystä pitäisi lisätä, katsoo Reetta Räty kolumnissaan. Ykkösaamun juontajana Marjo Näkki, toimittajina Mira Stenström ja Hannele Muilu ja tuottajana Marja Ala-Kokko.

Suomalaisilla on jopa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen yleinen käsitys siitä, ettei islam sovi yhteen heidän kulttuurinsa kanssa. Ristiriitaa voi yrittää ratkaista, jos suhtautuu uskontoon ja kulttuuriin pakettien sijasta koreina.

Suomessa maatalousmaan osuus pinta-alasta on seitsemän prosenttia, mutta maatalouden osuus maaperän hiilidioksidipäästöistä on peräti 40 prosenttia. Entäpä jos tuo menetetty hiili saataisiinkin palautumaan takaisin maaperään? Ilmakehän hiilidioksidia on mahdollista vähentää palauttamalla sitä takaisin maanviljelysmaahan. Samalla köyhtynyt maaperä muhevoituu tuottavammaksi ja sään ääri-ilmiöitä paremmin kestäväksi. Suomalaisilla pelloilla tehdään tänä keväänä toimenpiteitä joilla vauhditetaan hiilen sitoutumista. Meneillään on Sitran käynnistysrahoittama Carbon Action -hanke, johon osallistuu reilut sata suomalaista maatilaa. Toimittaja Hilkka Nevala haastatteli Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattilaa, sekä hankkeeseen osallistuvia maanviljelijöitä. He puhuivat myös siitä miten suomalainen maatalous ja ruuantuotanto voisi selvitä meneillään olevan ilmastonmuutoksen haasteista. Kuva: All Over Press

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia nimeltä Scripta - kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja tällä kertaa jutellaan hieman siitä, mitä suomalaiset ajattelevat maahanmuutosta ja mitä media ehkä toivoisi suomalaisten ajattelevan maahanmuutosta. Argumentit 1. Ei ole olemassa yhtä ”maahanmuuttoa”, joka tulisi hyväksyä tai hylätä. Työperäisen maahanmuuton hyväksyminen on Perussuomalaisissakin yleistä. 2. Suurin osa suomalaisista ei tue sitä, että turvapaikkajärjestelmän kautta käytetään meidän yhteiskuntaa hyväksi 3. Suomalaisilla ole mitään niitä maahanmuuttajia vastaan, jotka kotouttavat itse itsensä, eivätkä liiemmin tarvitse sosiaalitukia. LÄHTEET http://www.halla-aho.com/scripta/maahanmuuttoasenteista.html

“Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino. E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon. “Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen. “Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään. Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden. “Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen. Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot. “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis. Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka Rahi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Kotimaiset rupikonnat ja sammakot lähtevät pian taas liikkeelle. Sitä odotellessa on hyvä hetki pohtia maailman sammakoiden ihmeellistä monimuotoisuutta. Suomalaisilla sammakoilla menee toistaiseksi vielä aivan hyvin, mutta maailman sammakkoeläinten tilanne on paljon heikompi. Nykyarvioiden mukaan joka kolmas tunnetuista sammakkolajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Minna Pyykkö käy retkellä Ruissalossa kasvitieteellisen puutarhan sammakkonäyttelyssä Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön tutkija Varpu Vahteran kanssa. Sammakkoretkellä selviää mm. missä sammakon korvat ovat ja miten pieni on maailman pienin sammakko.

HS:n Vaaliraportti-podcastin keskiviikkoisessa jaksossa toimittajat Elina Väntönen ja Teemu Luukka käyvät läpi HS:n tuoreen pääministerigallupin tuloksia. Suomalaisilla ei ole selvää suosikkia pääministeriksi, ja se on itse asiassa demokratian kannalta hyvä asia.

Itsekontrolli ja liika totisuus on yksi suurimmista suomalaisista kompastuskivistä, etenkin urheilumaailmassa. Suomalaisilla urheilijoilla on tapana suhtautua niin urheiluun kuin itseensä vakavasti siinä, missä amerikkalaiset kilpakaverinsa näkevät urheilun showna ja itsensä taiteentekijöinä. Mitä suomalaiset voisivat oppia tästä jenkkien mentaliteetista? Ja miten me kaikki voimme suhtautua elämäämme enemmän taiteena kuin tieteenä? Näihin teemoihin Niko ja Antti syventyvät tässä Zenittäjien kevätkauden avausjaksossa.

Suomalaisilla tuotteilla on aina ollut Venäjällä hyvä maine, kun taas oman maan tuotantoa on vierastettu, sanoo Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki. Hän kertoo myös, miksi Pohjoismaat kiinnostavat nyt enemmän kuin pitkään aikaan ja miten Venäjän hallinto yrittää nostaa talouttaan pakotteista huolimatta. Marjon kirjasuositus: Marquis de Custine, Letters from Russia. Seuraavassa jaksossa vieraana on ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen, jonka juttumatkasta voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen simo.ortamo@yle.fi Sarjan toimittaja on Simo Ortamo.

Suomalaisilla on yksi asia, josta koko muu maailma voi olla kateellinen. Tämä asia on maailman laajimmat jokamiehenoikeudet. Yleensä niiden kanssa eletään hyvin ja ne tuottavat ihmisille valtavasti hyvinvointia. Näin on niin kauan, kun yhteisiä sääntöjä noudatetaan. Marjastus ja metsäpalot nostattavat jokamiehenoikeudet herkästi otsikoihin - mutta onko vika silloin laajoissa jokamiehenoikeuksissa vai ihmisessä, joka ei noudata niitä? Toimittaja Anna-Kaisa Brennerin haastateltavana oli Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Suomalaisilla on tähän saakka ollut luja luottamus poliisiin. Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio sai 13 vuoden vankilatuomion muun muassa lahjuksista, virka-aseman väärinkäytöksistä ja huumausainerikoksista. Mitä Aarnion juttu kertoo Suomen poliisin tilasta? Miksi poliisin sisäinen valvonta petti? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat  Aarnio-juttua tutkinut ja siitä Susanna Reinbothin kanssa kirjan kirjoittanut toimittaja Minna Passi ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen.

Yhdistääkö menestyvien yritysten nimiä jokin? Miten yritysnimiä on keksitty? Brändinimitutkija ja markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Suomalaisilla tuotteilla on paljon hienoja nimiä, mutta ehkä kaksi maineikkainta ovat Sisu-pastillit ja Sampo-tulitikut. ”Suomalaista Sisua jo vuodesta 1928” kuuluu Sisu-pastillin mainoslause ja se vie meidät vuosisadan alun Turkuun. Vuonna 1916 kemisti Johan Rudolf Borg (myöhemmin Ponkamo) ja myyntimies Felix Kaukopaasi perustivat teknokemiallisen yrityksen, joka sai nimekseen Seres antiikin viljan ja kasvun jumalan Cereksen mukaan. Seres tuotti etikkaa, mausteita, saapasrasvaa, lattiavahaa ja pesuaineita. Vuonna 1927 Ponkamo kehitti kotinsa kellarissa pastillin ruotsalaisen Läkerolin mallin mukaan. Pastilli sai nimen Sisu, joka oli 20-luvulla jonkinlainen muotitermi suomalaisten urheilijoiden menestyttyä maailmalla olympialaisissa. Ja sisukkaasti on sisupastilli pysynyt suomalaisten huulilla. Sampo-tulitikkujen nimi kertoo hiukan toisenlaista tarinaa tuotteiden nimeämisestä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ruotsalaiset olivat haalineet lähes koko maailman tulitikkuteollisuuden haltuunsa ja Suomessakin naapurimaan aggressiiviset tulitikkuliikemiehet jopa rikkoivat tehtaiden koneita, jos alkoi vaikuttaa siltä, että maailmanmahtia oli uskallettu haastaa. 1920-luvun lopulla suomalaiset päättivät kuitenkin aloittaa vastatoimet ruotsalaisten tulitikkutrustia vastaan. Yritykselle hankittiin tilat Jokelasta ja se nimettiin Jokela Oy:ksi. Tehdas ei kuitenkaan saanut tuotantoa alkamaan, joten vuonna 1933 siitä muodostettiin tulitikkuyhtiö nimeltään Tulitikku Oy. Ensimmäiset ”Trustivapaat Sampo-tulitikut” tulivat markkinoille samana vuonna. Tällaisia tarinoita löytyy bränditutkija Timo Leppäsen kirjasta Merkilliset nimet. Hän onkin varmasti oikea ihminen kertomaan, miten firmojen ja brändien nimet syntyvät. Mikä yhdistää menestyvien brändien nimiä? Millaisia muoteja firmojen nimeämisessä on koettu? *** Kuva: Venla Lindström / Yle

Suomalaisilla on ollut karhulle satoja eri nimityksiä, koska karhun nimeä ei ole saanut sanoa ääneen. Miksi karhu oli suomalaisille tabu ja millaisia kiertoilmauksia metsän omenasta käytettiin? Pasi Heikuran vieraana etnografian professori Juha Pentikäinen. Toimittajina Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta vuodelta 2013.

Hallituksessa on vaihtunut monta ministeriä. Suomeen aiotaan rakentaa uusi ydinvoimala. Tulevaisuudessa myös homoparit saavat mennä naimisiin. Eläkeikä nousee. Suomi sai talviolympiakisoista 5 mitalia ja yleisurheilun EM-kisoista 2 mitalia. Suomalaisilla on ollut paljon onnea Eurojackpotissa.

Euromaat ovat päässeet sovintoon Euroopan kriisirahastosta. Turkki ja Ranska ovat pahoissa riidoissa. Suomalaisilla lapsiperheillä menee melko hyvin. Voimakas aurinkomyrsky osuu maahan.