Podcasts about armeijan

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.– Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta, Jarno Ampuja kertoo.Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöä. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.– Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.– Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se 

Kausi 1, jakso 16/20. Tänään sukellamme Rikun armeijamuistoihin ja kyllähän siellä kuset on taas housuissa. Annika intoutuu kertomaan raa'asta partiomenneisyydestään. Kardashianit herättävät keskustelua tuttuun tapaan. Kuka nosti verenpaineen taivaisiin Diilissä? Exissä tapaamme kuninkaallista verta.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee tämän viikon perjantaina tasan vuosi. Armeijan t-paidassa esiintyvä presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut maailmalla ukrainalaisten taistelulle kasvot ja äänen. Viime viikolla Otava julkaisi kokoelman taitavaksi sanankäyttäjäksi ja viestijäksi osoittautuneen Zelenskyin puheita. Missä piilee Zelenskyin retoriikan vahvuus ja minkälaiseen jatkumoon historian suurien puhujien joukossa hänet voidaan asettaa? Kun tarkastellaan historiaa laajemmin, ketkä ovat omalla tavallaan olleet zelenskyijä ennen Zeleskyiä. Mikä tekee puheesta tai puhujasta suuren? Mitä muuta hyvä puhuja on tarvinnut kuin oikeita ja sattuvia sanoja? Suurista historiallisista puhujista ja retoriikastan jalosta taidosta keskustelevat Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mira Söderman sekä Helsingin yliopiston historian professori Laura Kolbe ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Ville Talola on juontajana.

Ennen pientä taukoa annetaan herkkua kansalle ja PJPC puhuu omista sekä muiden inttijutuista. Periaatteessa omaa terapiaa tämä on ja ketään ei oikeasti kiinnosta Suokan tarinat intistä. Aivan liikaa asiaa kakasta ja tatista, mutta ehkä ainakin armeijan käyneet voi samaistua. Toki armeijaa harkitsevan kannattaa kuunnella myös ja miettiä uudestaan sinne menoa. Naisille myös opettavainen jakso, jotta ymmärrätte meitä sotaveteraaneja paremmin. Ota olut ja kuuntele. Palataan joskus astialle. (00:28) Alkuhöpinät (04:20) Lupaus (06:12) Palauteosio (10:17) Media- ja somekatsaus (19:07) Suokka armeijan leivissä (01:15:37) Kuuntele nyt vaan ihan loppuun asti Ps. patajumissapodi on ig-tili, jos jotain sanottavaa.

Tervetuloa kuuntelemaan kun kaksi myöhäismilleniaalia tutustuu Mato Valtosen käsittämättömään elämään. Olimme molemmat tienneet hänen nimensä ja Sliipparit yms., mutta emme olleet tajunneet, mistä Mato Valtosen elämässä oikeasti oli kyse, ja mitä kaikkea tapahtui. Tässä jaksossa puhutaan Kekkosen Suomen musaskenestä, Aki Kaurismäestä, jääkarhuista, musastreamauksesta, Madonnasta, internetin alkuajoista ja niin paljon muusta. Maton elämäntarinat on niin jänniä, että niistä on kirjoitettu kirja, jonka moni ihminen on ostanut. Aika kova suoritus. Sen nimi on Mato Valtonen - Hullunrohkea monitoimielämä. Sen saa kaiketi ostaa mm. tästä linkistä, joka tuli mulla ekana Googlessa vastaan: https://docendo.fi/sivu/tuote/mato-valtonen/3816798 ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Lauri Törnistä kertovan sarjan toisessa jaksossa jatketaan Törnin huikeasta pakomatkasta luhistuvan kolmannen valtakunnan läpi ja tutkitaan hänen pidätystään Suomessa, matkaansa Yhdysvaltain asevoimien leipiin sekä lopulta legendaarista mainettaan Vihreissä bareteissa. Törni päätti lopulta päivänsä helikopterionnettomuudessa Vietnamissa, jättäen jälkeensä ristiriitaisen perinnön niin suomessa, kuin yhdysvalloissakin. Ota siis mukava asento ja liity mukaan seuraamaan yhtä Suomen historian uskomattomimmista odysseioista.Sarjaa sponsoroi äänikirjapalvelu Book Beat, joka tarjoaa Sotaa ja historiaa podin kuuntelijoille 40 päivää ilmaista premium-kokeilua koodilla: sotaajahistoriaa Book Beatista löytyy Törnistä mm. Kari Kallosen ja Petri Sarjasen kolmiosainen kirjasarja Lauri Törnin elämästä, sekä Oula Silvennoisen ja Juha Pohjosen kriittisempi näkökulma miehestä ja miehen perinnöstä, eli kannattaa suunnata osoitteeseen ja hakea vähintään ilmainen kokeilu roikkumasta pois https://www.bookbeat.fi/sotaajahistoriaa

Lauri Allan Törni alias Larry Thorne on todennäköisesti yksi uskomattomimmista suomalaisista kautta historian. Keskiluokkaiseen viipurilaisperheeseen syntynyt poika niitti mainetta talvisodassa, jatkosodassa, SS-miehenä Saksassa sekä Vietnamin viidakoissa Yhdysvaltojen Vihreiden barettien riveissä. Lauri Törnin elämä on mielenkiintoinen läpileikkaus Suomen sotien aikaisia arpia ja vaiettujakin aiheita, joita avataan sarjan ensimmäisessä osassa, Sotaa ja historiaa podin tutulla tyylillä.Sarjaa sponsoroi äänikirjapalvelu Book Beat, joka tarjoaa Sotaa ja historiaa podin kuuntelijoille 40 päivää ilmaista premium-kokeilua koodilla: sotaajahistoriaaBook Beatista löytyy Törnistä mm. Kari Kallosen ja Petri Sarjasen kolmiosainen kirjasarja Lauri Törnin elämästä, sekä Oula Silvennoisen ja Juha Pohjosen kriittisempi näkökulma miehestä ja miehen perinnöstä, eli kannattaa suunnata osoitteeseen ja hakea vähintään ilmainen kokeilu roikkumasta pois https://www.bookbeat.fi/sotaajahistoriaa

Tässä noin tunnin kestävässä Uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa kuulet kolme keskustelua, joissa ohjelmasarjan toimittaja Mikko Matikainen käy kolme keskustelua Korson helluntaiseurakunnan johtavan pastorin Jari Vahteran kanssa. Niissä Jari kertoo taustoistaan, elämän haasteista, onnistumisesta, etsimisestä ja löytämisestä. Jari Vahtera kertoo miten johtava asema yritysmaailmassa, vaihtui Jumalan kutsun kautta helluntaipastorin tehtäväksi. Puhumme myös johtamisesta ja sen vaikutuksista ihmisten elämään. Tämäkin Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso on koostettu kolmeen osaan. Niistä ensimmäisessä Jari Vahtera kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Hän menetti hyvin nuorena sekä veljensä että isänsä. Asioita ei sen enempää käsitelty. Jari oli levoton nuori, joka ei voinut tai jaksanut keskittyä koulunkäyntiin. Koulun päätyttyä Jari lähti kotipaikkakunnaltaan Helsinkiin apumieheksi rakennuksille. Taitava nuori mies sai vastuita ja kohosi vähitellen esimiestehtäviin. Armeijan käyminen onnistui hyvin, vaikka Jari ei erityisesti viihtynyt siellä. Jumala kutsun matkan varrella monta kertaa ja lopulta usko avautui kestävällä tavalla. Toisessa osuudessa Jari kertoo, miten hän eteni työurallaan merkittäviin tehtäviin. Uskoon tulo palautti mieleen aiemmin mielessä häivähtäneen ajatuksen. Tuli halu tutustua paremmin Raamattuun, sillä se oli ainoa kirja, joka antoi jotain sisältöä elämään. Levottomista taustoistaan huolimatta Jari oli lukenut monia kirjallisuuden klassikoita, mutta vain Raamattu antoi sisältöä. Jari otti vapaata töistä ja osallistui Suomen Raamattuopiston pitämälle Raamattukurssille. Sen aikana kutsumus vahvistui ja Jari siirtyi muutaman vaiheen jälkeen toimimaan pääsääntöisesti helluntaipastorina Malmin Saalemissa. Sitten hän siirtyi Korson Helluntaiseurakunnan pastoriksi. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko Matikainen ja Jari Vahtera puhuvat johtamisesta yleensä sekä seurakunnan tai hengellisestä johtamisesta. Keskustelua käydään myös hengellistä vallankäyttöä, joka on vaarassa valvomattomuuden vuoksi kääntyä hengelliseksi väkivallaksi. Jari Vahteran punnitussa puheessa kuuluu kokemus yritysmaailmasta ja seurakunnasta. Siinä kuuluu myös hyvän paimenen ääni. Hengellinen hyvinvointi on täysin mahdollinen ja Jumalan tahtoma asia. Hyvä johtaminen on palvelevaa johtajuutta, jossa näkyy ymmärrys ihmisen psyykettä ja oikeaan suuntaan ohjaamisen tarvetta kohtaan. Rakkaus ei pakota, mutta asettaa myös tervelliset rajat auttaen oikeaan suuntaan. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

MIETI VÄHÄ! on jälleen loikannut Uunoversumiin ja tehnyt kommenttiraidan elokuvalle Uuno armeijan leivissä. Laita DVD kasettipesään, paina playta ja nauti elokuvasta samalla kun Riku, Joonas, Markus ja Kassu selvittävät että mitä helvettiä valkokankaalla on meneillään. Viaton Uuno kohtaa Rasputin-Uunon! Elisabeth voittaa kaikki kuntoisuuslomat! Presidentti Mauno Koivisto julistaa sodan Ruotsille! Riki Sorsa on kuollut! Lähettäkää lisävoimia ASAP.

Ideassa varusmiespalveluksen pätkimisestä on puutteensa, mutta armeijaoppien kertaamiseen on tilausta, kirjoittaa Toni Viljanmaa.

Kaikkien aikojen toinen lähetys. Aiheina Martinan, Sofian & Stefanin kolmiodraama, ravintoloiden ahdinko, armeijan kukkakauppiaat. Heikelä & Koskelo paketoivat maailman 23 minuutissa. Uusi jakso Facebookissa ja YouTubessa joka arki-ilta klo 18. Seuraa ja ehdota aihetta: YouTube: https://bit.ly/23min-YouTube Facebook: https://bit.ly/23min-Facebook Instagram: https://bit.ly/23min-Instagram

PeV viitoitti tietä seuraaville askelille Ulkoministeriö-jupakassa. Arvuuttelimme myös VM:n kansliapäällikkörekryn ratkaisua sekä kerroimme inttijuttuja. Must be good. Iltapäiväjakso.

Tontsa got raped, nistit metrossa, tohtori Gerhard, suonen sisäiset armeijassa, joululahjatoiveet ja paljon muuta... INSTAGRAM:@heraapodcast @visaalenius @rober.tk @billionaire_gucci_master_ @antonvirta

Futucast on palannut tauoltaan! Isak ja William palaa mikkien ääreen vieraanaan Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo ”Charles” Lindberg. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Armeijan käynyt Noora Pumpanen kertoo omista kokemuksistaan varusnaisena. Suvianna Kaikkonen kertoo taas, että miltä tuntuu, kun kaikki kaverit menevät yhtäaikaa armeijaan. Lisäksi jaksossa kuullaan nuorten miesten parhaat neuvot siitä, kuinka intistä selviää. Ennen kaikkea tässä jaksossa kuullaan se, että armeijasta kannattaa ottaa kaikki irti! Tämän podcast-jakson toimittavat Noora Pumpanen, Mari Molkoselkä ja Suvianna Kaikkonen.

Minna ja Mikko kertasivat armeijan natsojen merkitystä Akin kertausharjoituksen innoittamana. Puhelimitse kuultiin myös Akin kuulumiset pääkallopaikalta. Minna tunnusti lähetyksen aikana lahjovansa itseään konsulenttien maistiaisilla. Lisäksi Star is born -leffa sai Minnalta murskakritiikin.

Maanantai 7.1. oli jännittävä päivä niille 12 500 alokkaalle, jotka aloittivat asepalveluksensa. Varusteiden jaon ja tupiin asettautumisen jälkeen he alkoivat opetella armeijan tapoja. On tärkeätä oppia nopeasti armeijan sotilasarvot. Kuka on kenenkin johtaja, ja millaisin merkein se ilmaistaan? Everstiluutnantti Ilpo Kärkkäinen pääesikunnan henkilöstöosastolta laittaa arvomerkit järjestykseen, ja kertoo mitkä ovat eri laattojen hatijoiden tehtävät armeijassa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Yle/Stefan Härus

Macron ja Niinistö toivovat EU:n puolustusyhteistyön tiivistymistä, hallitus velkaantumisen loppumista, Jussi Niinistö enemmän lihaa asevelvollisille. Käsittelyssä myös median jäsentenväliset.

Syyrian armeijan ilmaiskut ovat tappaneet vuorokaudessa 33 siviiliä maan luoteisosassa. Näin raportoi Syyrian sotaa seuraava järjestö Syrian Observ .. Lisää >> http://ift.tt/2nnu0HY

Arkaluontoisia tietoja Yhdysvaltojen armeijan tukikohtien sijainnista ja sotilaiden liikkeistä on paljastunut koko maailmalle sotilaiden käyttämien .. Lisää >> http://ift.tt/2rNyUmL

PBC ei jarruttele edes liukkaimmilla keleillä vaan uutta jaksoa pukkaa ulos kuin paskaa presidenttiehdokkaan suusta konsanaan. Uusi jakso sisältää vaikka mitä hauskaa joista maininnan arvoista kamaa on ainakin jutustelu Monster Hunterista, Celestestä, Street Fighterin päivityksistä, Ruinerista, David Jaffen tulevaisuudesta, Miitomosta … Lue loppuun →

Suomen historiassa on ollut perinne, jossa sodan johtajia ei käsitellä kriittisesti, sanoo dosentti Lasse Laaksonen. Yleensä sodan johdon henkilökohtaiset ongelmat ja alkoholismi on aina selitetty parhain päin. Dosentti Lasse Laaksonen on tutkinut armeijan ylimmän johdon alkoholinkäyttöä itsenäisyyden alusta jatkosotaan saakka. Itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä Suomen armeijan upseeristossa oli hyvin ristiriitainen suhde alkoholiin. Armeijan johdossa oli täysraittiita upseereita, jotka olisivat halunneet kitkeä kaiken juomisen armeijan piiristä ja toisaalta oli upseereita, joiden mielestä viina kuului upseerielämään. 1920-luvulla oli upseerien erilaiset suhteet alkoholiin haittasivat jopa armeijan kehittämistä, koska eri leirien upseerit eivät kerta kaikkiaan tulleet toisien kanssa toimeen. Ristiriitoja tuli muun muassa 1920-luvulla armeijan johdossa oli raivoraitis Karl Wilkama ja suojeluskunnan johdossa ahkerasti juopotteleva Lauri Malmberg. Sodan aikana Mannerheim suhtautui upseereiden juopotteluun kahtalaisesti. Suosikit saivat anteeksi juopottelua, muut eivät. Esimerkiksi Mannerheim ei puuttunut kenraaliluutnantti Airon juopotteluun, koska Airo muuten suoriutui tehtävistään.

Jatkosodan aikana karut rintamaolot ja raskaat taistelukokemukset johtivat sotilaiden rankkaan juopotteluun aina kun se oli suinkin mahdollista. Tietokirjailija Jonna Pulkkinen on käynyt läpi laajan arkistomateriaalin tutkiessaan rintamamiesten viinakäyttöä Jatkosodan aikana.  Armeijan jakamien annosviinojen lisäksi sotilaat hankkivat sitä kaikin mahdollisin keinoin. Viinaa keitettiin ja kiljua tehtiin jopa vähistä ruoka-annoksista. Pontikan raaka-aineeksi kelpasivat paremman puutteessa jopa ulosteet.  Korvikeviinaa tislattiin jopa bensiinistä tai konekiväärinesteestä. Sotilaita myös kuoli myrkyllisten korvikeviinojen juontiin. Lomalaiset toivat rintamalle aivan laillistakin viinaa, jolla käytiin kauppaa. Ylemmillä upseereilla oli mahdollista saada myös edustusjuomia aivan luvallisesti. Sodan aikana Alko vahvisti monopoliasemaansa eikä sitä sodan jälkeen pitkään aikaan millään tavalla kyseenalaistettu.  Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan alkolholinkäytöstä Jatkosodan aikana ja sodan vaikutuksiista suomalaiseen alkoholipolitiikkaan ja juomakulttuuriin.

Armeijan riveihin astui heinäkuussa noin 12 000 alokasta. Suurin osa eli lähes 10 000 alokasta aloitti Maavoimissa ja noin 1 500 taas Merivoimissa. Mitä ajatuksia armeija herättää niissä nuorissa, joiden taustat ovat muualta maailmasta? Miten he kokevat isänmaallisuuden ja miltä tuntuisi suorittaa armeija lähtömaassa? Yagmur tapasi Abdi Kahien, joka oli lähdössä suorittamaan varusmiespalvelustaan Merivoimiin sekä Cenk Akkanatin, joka vuorostaan kotiutui Upinniemeltä suoritettuaan siellä vuoden verran palvelusta. Cenk toimi armeijassa sotilaspoliisina. Suoritettuaan aliupseerikurssin hänet ylennettiin alikersantiksi. Miten todellisuus kohtaa nuorten odotukset armeijan suhteen? Mahadura ja Özberkan lähtevät Pasilan studiolta ja tutustavat monimuotoiseen kesä-Suomeen.

Miten armeijassa tehdään pojista miehiä? Onko tarkoituksena kasvattaa karskeja tappajia, jotka eivät suotta tunteile vai sallitaanko siellä koko elämän tunnekirjo? Kaikki kotona -lähetyksen molemmat vieraat ovat palvelleet myös rauhanturvatehtävissä, kenttärovasti Janne Aalto Afganistanissa ja Mika Virta tiedotusupseerina Kosovossa. Toimittajana Sanna Pirkkalainen. Saako armeijassa sanoa että pelottaa? Kenttärovasti Janne Aalto vakuuttaa, että kyllä saa sanoa. - Sotilaspappina olen pelosta monesti keskustellut varusmiesten ja henkilökunnankin kanssa. Kun asiasta ollaan keskusteltu ääneen "mörkö" on kutistunut pienemmäksi. Sitä on vaikea arvioida, kuinka pieneksi pelko on asettunut, mutta ainakin "mörköä" on juostu sen verran karkuun, ettei se ole sillä hetkellä kiinni saanut. Mitään tehtävää tai koulutusta ei ole pelon vuoksi keskeytetty. Sanoja tappaminen, väkivalta tai kuolema ei Taistelijan oppaassa vuodelta 1980 esiinny, mutta jos ihan kaikki kiertoilmaukset ja kruusaukset riisutaan, niin siitähän sodassa on kyse - tappamisesta, äärimmäisestä väkivallasta ja kuolemasta. Puolustusvoimilla on tehtävänä puolustaa maata kaikissa olosuhteissa ja tietyissä tilanteissa siinä tullaan käyttämään myös väkivaltaa, selventää kenttärovasti Janne Aalto. - Ilman kruusailua se tarkoittaa sitä, että tapetaan myös ihmisiä. Ihmiset eivät juurikaan halua arjessaan miettiä tätä asiaa. Se on kuitenkin asevoimien lopullinen tehtävä, josta ehkä vähän vaietaan. Mika Virta huomioi, että armeijalla on pitkä perinne vihollisen epäinhimillistämisessä. Vihollinen ei ole ihminen tai henkilö samalla tavalla kuin kanssatoverit, eikä myöskään ole samalla tasolla ihmisyydessä kuin oma joukko on. Tällä ajattelulla pystytään torjumaan mahdolliset omantunnon kysymykset. - Sotilas voi olla opetellut tappamista vaikka kuinka monella eri tavalla, mutta kun se hetki koittaa, ei siihen ehkä pystykään. Ihminen on tunteva psykofyysinen olento, eikä välttämättä toimi tositilanteessa kuten on harjoiteltu.

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta. Jarno Ampuja Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken. Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys. Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta. En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta. Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon. Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi. Konsta LövgrenNyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen! Hanna WåhlinHanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan. Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä. Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta. Jarno Ampuja Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöa. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta. Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon. Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi. Konsta LövgrenNyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen! Hanna WåhlinHanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan. Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Paitsi että EU kansalaiset ovat eniten huolissaan maahanmuutosta EU-alueella viimeisimmän eurobarometrin mukaan, niin lisäksi eurobarometristä ilmenee, että melkein kaikissa EU-maissa EU:n yhteisen armeijan kannatus on lisääntynyt. Ja kaikkein eniten se on lisääntynyt Suomessa. Lisäksi enemmistö EU-kansalaisista ja myös suomalaisista kannattaa EU:n ja USA:n välistä vapaakauppa- ja investointisuojasopimusta. Brysselin koneessa haastateltavana on tutkija Risto Sinkko ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Tiistain aiheita: - Ruotsi on lakkauttanut yleisen asevelvollisuuden, mutta suomalaismiehet joutuvat yhä viettämään muutaman kuukauden armeijan harmaissa - ja nykyään naisetkin, jos niin haluavat - Lapsuuteni Suomi-Soundtrack -sarjassa kuullaan mitä musiikkia toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset nuoret muistavat kuulleensa lapsuudenkodeissaan. Tänään kuullaan 19-vuotiaan muotibloggaaja ja mediaopiskelija Alexander Hosbyn muistoja koulun musiikkitunneilta - Yksityisyrittäjän kesä saattaa olla pelkkää työtä, tai sitten pelkkää lomaa, riippuen millä alalla toimii. Maarit Rogel omistaa miehensä kanssa vaateliikkeen Göteborgin keskustassa, joka avattiin vuonna 2009. Maarit kertoo tässä miten elämä yksityisyrittäjänä on hauskaa mutta raskasta, ja vaikka hän on nyt ensimmäistä kesää lähdössä lomalle ovat entiset kesät ollut kaikkea muuta paitsi vapaa-aikaa - Ruotsissa kuvataan kesällä paljon elokuvia. Nimekkäät näyttelijät tähdittävät elokuvia ja vetävät katsojia teattereihin. Mutta elokuvakankaalla on tähtien lisäksi muutakin väkeä. Sanna-Leena Rinne tapasi kaksi elokuvastatistia, joita ilman kuvista puuttuisi elämän maku Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.