Podcasts about syyrian

Syyrian kirkkojen johtajat julkaisivat joulukuun lopulla julkilausuman, jossa he kannustavat kristittyjä osallistumaan maan jälleenrakentamiseen epävarmuudesta huolimatta.   https://opendoors.fi/syyrian-kristityilla-on-tarkea-tehtava-maan-rakentamisessa/  

Meneekö Israel liian pitkälle iskuissaan Syyriaan? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pia Kauma (kok) ja Eva Biaudet (rkp). Israel on tuhonnut noin 80 prosenttia Syyrian sotakalustosta. Israel perustelee toimia ennaltaehkäisyllä, mutta asiantuntijat tuomitsevat. Miten Suomen ja EU:n pitää nyt reagoida? Onko hallituksen helppo muodostaa yhteneväinen kanta, kun kristillisdemokraatit ovat aiemmin vastustaneet hallituksen Israel-politiikkaa? Koskinen pohtii, onko lännellä käytössä kaksoisstandardit kun Israelin iskuja ei tuomita samalla jyrkkyydellä kuin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kauma on huolissaan, onko Syyriassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asema tulevaisuudessa niin hyvä kuin nyt lupaillaan. Biaudet toivoo, että Syyrian uuden johdon kanssa saadaan aikaan keskusteluyhteys vaikka valtaan nouseva HTS on määritelty terroristijärjestöksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Syyriassa totutellaan uuteen aikaan ilman Assadin dynastiaa. Assadien yli 50 vuotta kestänyt valtakausi päättyi islamistisen Hayat Tahrir al-Sham -kapinallisryhmän, HTS:n, vallankumoukseen viikko sitten. HTS:n ensipuheenvuorot ovat olleet maltillisen sovittelevia ja yhteistyötä korostavia. Lähi-idän asiantuntijan mukaan vielä on kuitenkin aikaista sanoa, minkä suunnan HTS lopulta ottaa. Se on kuitenkin selvää, että syyrialaiset eivät halua paluuta uuteen itsevaltaiseen järjestelmään. Venäjälle Assadin hallinnon kaatuminen on arvovaltatappio. Se ei onnistunut pitämään liittolaistaan Assadia vallassa. Maa yrittää nyt sopia sotilastukikohtiensa säilyttämisestä Syyriassa. Turkille Assadin kaatuminen oli sen sijaan myönteinen uutinen. Se toivoo Turkissa olevien miljoonien syyrialaispakolaisten pääsevän palaamaan kotiin ja kurdien kurittamisen helpottuvan. Syyrian kemialliset aseet muodostavat edelleen riskin. Suomalaisasiantuntijan mukaan parasta olisi, jos Syyrian uudet vallanpitäjät tuhoaisivat ne ja sitoutuisivat toden teolla kemiallisten aseiden kieltosopimukseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm.

Onko Syyrian vallankumous uusi mahdollisuus jihadismille? Haastattelussa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Olli Ruohomäki ja Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Poliitikot puntaroivat Syyrian vallankumousta. Keskustelemassa kansanedustajat Johannes Koskinen (sdp.), Pia Kauma (kok.) sekä Pekka Haavisto (vihr.) Syyriasta raportoi toimittaja Antti Kuronen. Liikkuvatko suomalaiset lapset ja nuoret riittävästi? Haastateltavana lääkäri Tommi Vasankari UKK-instituutista sekä liikunnan ja terveystiedon opettaja Karoliina Mäkäräinen Etelä-Tapiolan lukiosta. Singaporessa talous kukoistaa. Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Mira Stenström. Tuottajana Marija Skara.

Mitä seuraa Syyrian vallankumouksesta? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Miksi Israel tekee ilmaiskuja ja vie panssareita Syyriaan? Miten estetään Syyrian pienten aseellisten ryhmien taistelu toisiaan vastaan? Onko edessä kaaos vai tie parempaan? Juusola arvioi, että toiveet Syyrian demokratisoitumisesta eivät saa olla liian korkealla, mutta mikä tahaansa on parempi kuin kukistetun diktaattorin Bashar al-Assadin hallinto. Hyyppä arvioi, että vallankumousta johtaneen HTS-järjestön terrorististatusta voi olla vaikea kumota. Yhdysvallat, EU ja Britannia ovat määritelleet HTS:n terroristijärjestöksi. Miten Syyriaan saadaan pysyvä rauha? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Syyrian presidentti Bashar al-Assad syöstiin vallasta viikonloppuna. Kuka Syyriassa nyt ottaa vallan? Mikä on Venäjän rooli tapahtumien kulussa? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen, väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta ja terrorismin vastaisen kansainvälisen yhteistyön suurlähettiläs Päivi Kairamo ulkoministeriöstä. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua vastaan on nostettu korruptiosyytteitä. Jerusalemissa oleva toimittaja Pertti Pesonen kertoo, mistä oikeudenkäynnissä on kyse. Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin mukaan asiakkaiden epäasiallinen käytös asiakaspalvelijoita kohtaan on lisääntynyt. Kuinka laajasta ilmiöstä oikein on kyse? Keskustelemassa PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Erika Kähärä ja Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Seija Moilanen. Missä kunnossa suomalaisten hampaat tänä päivänä ovat? Puhelimessa THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa. Juontajana Jaakko Parkkinen, toimittajat Mira Stenström ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe

Taistelut Syyriassa puhkesivat, mitä siitä seuraa Lähi-idälle? Syyriassa kapinallisten joukot ovat ottaneet haltuunsa suuria osia Aleppon kaupungista ja maan hallinto on vastannut iskuilla yhteistyössä Venäjän kanssa. Keskustelemme studiossa siitä, mitä hyökkäys tarkoittaa Lähi-idän vakaudelle. Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä. Georgiassa hallitusta vastustavat mielenosoitukset ovat levinneet jo pääkaupunki Tbilisin ulkopuolelle. Mielenosoittajat vastustavat hallituksen päätöstä lykätä neuvotteluja EU-jäsenyydestä. Toimittajamme Antti Kuronen raportoi. Naton ulkoministerit kokoontuvat tänään ja huomenna Brysselissä. Kokouksen yksi keskeisistä kysymyksista on Ukrainan tukeminen ja tilanne Yhdysvaltain vallanvaihdoksen jälkeen. Kokousta seuraa paikan päällä Nato-kirjeevaihtajamme Maria Stenroos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tuoreet tiedot lasten ja nuorten lihavuudesta. Lasten ja nuorten ylipaino on huolestuttanut tutkijoita jo pitkään. Keväällä Suomessa aletaan tehdä systemaattisesti lasten ja nuorten lihavuusleikkauksia osassa Suomen yliopistosairaaloita. MIllainen ongelmat lasten ja nuorten ylipaino on ja millä tavoilla sitä voidaan hoitaa? Keskustelemassa kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, professori Paulina Salminen. Teollisuusliiton organisoimat lakot käynnistyvät tiistaina. Ensimmäisenä päivänä lakot koskevat 24 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimittaja Jarmo Nuotio vierailee Kajaanissa Sartorius Biohitin tehtaalla toimipisteellä. Lähetyksen juontaa Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa Hunter Bidenin. Päihderiippuvuudesta kärsinyt Hunter Biden on tunnustanut syyllistyneensä veropetoksiin ja viime kesänä hänet todettiin syylliseksi myös aserikoksiin. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo, miten poikkeuksellista on, että presidentti armahtaa perheenjäsenensä. Suomessa kuoli huumeisiin viime vuonna yli 300 ihmistä, joista peräti 91 oli alle 25-vuotiaita. Millaisella huumepolitiikalla asiaan voidaan puuttua ja millaisia työkaluja päiihdetyöntekijöillä on tällä hetkellä? Studiossa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat vihreiden Bella Forsgren ja kokoomuksen Maaret Castrén sekä Tukikohta ry:n hanketyöntekijä Anssi Holappa. Häämöttääkö Ranskassa hallituskriisi? Michel Barnierin vetämä vähemmistöhallitus on maanantaina kovassa paikassa, kun Marine Le Penin vetämä suurin oppositiopuolue Kansallinen liittouma vaatii muutoksia budjettiin. Jos hallitukselle esitetään epäluottamusta, edessä saattaa olla epäluottamuslause ja uusi hallituskriisi. Toimittajamme Miina Väisänen raportoi. Teollsuusliitto on jättänyt lukuisia lakkovaroituksia joulukuulle ja ensimmäiset lakot olisivat käynnistymässä tiistaina. Millaisessa jumissa työmarkkinat ovat ja mitä tämä tarkoittaa hallituksen ajamalle vientimallille? Studiossa Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Syyriassa kapinallisjoukot aloittivat viime viikon lopulla laajan hyökkäyksen maan luoteisosissa. Joukot onnistuivat valtaamaan alueita hallituksen joukoilta ja etenivät kohti Aleppoa. Sisällisodan jälkeen solmittu tulitauko on ollut herkässä tilassa ja naapurimaassa Libanonissa taistelut Israelin ja äärijärjestö Hizbollahin välillä taukoisivat vain pari päivää ennen Syyrian kapinallisten hyökkäystä. Miten taistelut vaikuttavat Lähi-idän hauraaseen tasapainoon? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Juontajana Justus Latinen, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Useassa meneillään olevassa sodassa ja konfliktissa sodan oikeussäännöistä ei piitata. Venäjä iskee Ukrainassa toistuvasti siviilikohteisiin, Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka ukrainalaiset dokumentoivat Venäjän sotarikoksia. Niitä on hyökkäyssodan alettua koottu jo useita tuhansia. Myös Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista. Ohjelmassa kysytään ICC:n sopijavaltioiden kokouksen suomalaiselta puheenjohtajalta, millaiset mahdollisuudet Putinia ja muita etsintäkuulutettuja on saada Haagiin. Syyrian johto puolestaan näyttää päässeen kuin koira veräjästä kansannousun julmasta tukahduttamisesta. Syyrialainen ihmisoikeusjuristi kertoo, miten he hakevat nyt oikeutta yli kymmenen vuoden takaisiin raakuuksiin. Lopuksi kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, millaiset edellytykset kansainvälisoikeudellisilla ylikansallisilla instituutioilla on ylipäätään puuttua sotarikoksiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi julkisuuteen Moskovan terrori-iskun tekijöiden olevan radikaaleja islamisteja. Myös Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan tiedusteluviranomaiset ovat sanoneet konserttitaloon tehdyn iskun olevan terroristijärjestö Isis-K:n käsialaa. Onko Venäjän johto tehnyt virhearvion ääri-islamistisen terrorismin aiheuttamasta uhkasta Venäjällä? Liittyykö Isis-K:n terrori Venäjän liittolaisuuteen Syyrian ja Iranin kanssa, vai taannoiseen Tšetšenian sotaan tai neuvostoarmeijan toimiin Afganistanissa? Onko Venäjä islamistiselle terrorismille uusi pyhän sodan rintama ja länsimaita pahempi arkkivihollinen? Ääri-islamistisen terrorismin suhdetta Venäjään analysoi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kauden kolmannessa jaksossa Timo Virtalan haastateltavana on Syyrian sodasta palkitun tietokirjan kirjoittanut Saana-Maria Jokinen. Kirjassaan ja tässä haastattelussa Jokinen avaa tätä tavattoman monimutkaista konfliktia ja pyrkii antamaan äänen nimen omaan syyrialaisille itselleen. Pohdimme muun muassa kysymystä, mikä oli ja on EU:n rooli Syyrian konfliktissa, ja mitä EU ja eurooppalaliset voivat tehdä syyrialaisten auttamiseksi. Ennen sotaa Jokinen asui kaksi vuotta Syyriassa, ja haastatteli kirjaa varten syyrialaisia pakolaisia Libanonissa, Turkissa ja etänä. Jakso on rahoitettu Ulkoministeriön Eurooppatiedotus-valtionavustuksella.

Hyvinvointialueilla suunnitellaan säästöjä. Millaista hoitoa karsitaan? Löytyykö tehostamisen paikkoja? Sote-säästöistä keskustelemassa johtajaylillääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue, sekä hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila Satakunnasta. Syyrian presidentti Bashar al-Assad vierailulla Kiinassa. Mitä Syyria Kiinasta hakee? Kiinan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Rakoileeko läntisten maiden tuki Ukrainalle? Entä millaista liittoumaa Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea muodostavat? Kenen kelkkaan Brics-maat lähtevät? Millaisia puolia maat valitsevat? Keskustelemassa maailman politiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusjohtaja Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Espanjassa asuntojen hinnat karkaavat taivaisiin. Asuntotilanteesta raportoi toimittaja Maija Salmi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Veera Sinervo ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Syyrian länsimaissa henkipattona pidetty Al-Assad sai kutsun Kiinaan tapaamaan Xi:tä. Kiina ostaa Syyriasta öljyä, mutta taustalla on myös valtapoliitista halua rakentaa tukijalkoja Lähi-Itään. Mutta seuraava Kiinan ruutitynnyri taitaa edelleen olla Taiwan… Ammatillinen peruskoulutuksen palkkajakauma hämmentää: millä matkailu- ja ravintola-alan tyntekijät – tai media-alan ihmiset tulevat toimeen? Miten alle 2000 euron bruttopalkalla selviää pääkaupunkiseudulla?
 Ranskaa, englantia ja hollantia oppii. Sen sijaan suomi on vaatii suunnilleen vuoden päätoimisen opiskelun.
Suomea vaikeampaa oppia on mandarin- ja kanton-kiina, japani, korea ja arabia – joissa kaikissa on omat kirjasimet. Pitäisikö meidän kaikkien sittenkin opiskella edes englantia? Paras metodi oppia kieliä on edelleen rakkaus eli ns. lakana-linguaphone.

Vasta reilu puoli vuotta sitten tapahtui tuhoisa maanjäristys Turkin ja Syyrian rajaseuduilla ja nyt maa järisi puolestaan Marokossa.Mitä voimme Suomesta käsin tehdä uhrien hyväksi? Samaan aikaan Vanhan Testamentin käännöstyö nykyhepreaksi etenee vauhdilla. 

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Syyriassa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 12.   Syyrian vuosia kestäneet konfliktit ovat luoneet maahan ilmapiirin, jossa vaino kukoistaa rangaistuksetta. Radikaalien islamistiryhmien hallitsemilla alueilla vanhojen kirkkokuntien johtajat ovat julkisen näkyvyytensä vuoksi sieppausten ja pahoinpitelyjen kohteita. Niillä halutaan lisätä pelkoa kristittyjen yhteisössä. Useimmat kirkot on joko purettu tai niitä käytetään islamistisina keskuksina. Kristillisen uskon julkinen esiin tuominen on kielletty, eikä kirkkoja tai luostareita saa korjata tai entisöidä. Myös valtion hallinnoimilla alueilla evankelioimistyö ja islamista kääntyminen nähdään uhkina yhteiskunnan vakaudelle, minkä vuoksi ne on vahvasti tukahdutettu. https://opendoors.fi/syyria/    

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat Syyrian tilanteesta maanjäristysten jälkeen sekä maanjäristysten uhrien auttamisesta. https://opendoors.fi/kuinka-open-doors-auttaa-maanjaristyksen-uhreja-turkissa-ja-syyriassa/  

Turkin ja Syyrian maanjäristyskatastrofin auttamistilanne. Puhelimessa Turkista sisäministeriön erityisasiantuntija Pekka Tiainen. Onko vaaleista tulossa velkavaalit? Vieraina kansanedustajat Lulu Ranne (ps), Hilkka Kemppi (kesk) ja Kim Berg (sd). Vientialan lakko ja sen vaikutukset. Vieraina ennustepäällikkö Ilkka Kiema, Labore sekä ulkomaankaupan asiantuntija, tutkija Birgitta Berg-Andersson, Etla. Puhelimessa Kemin ahtaajien luottamushenkilö Jari Kallio.  Ulkomaanlehtikatsaus Tanskasta, toimittajana Karoliina Kantola.  Juontaja Mira Stenström, toimittaja Mikko Haapanen ja tuottaja Hanna Juuti. 

Turkin ja Syyrian alueilla tapahtunut tuhoisa maanjäristys osui myös jo ennestään heikossa asemassa oleviin sotaa omista maista Turkkiin paenneisiin pakolaisiin. Apua lähdettiin välittämään jo samana päivänä Avainmedian kumppaniseurakuntien kautta. Avun välittämisestä ja sen ohjautumisesta eteenpäin on ohjelmassa kertomassa Avainmedian arabi- ja muslimityön johtaja Aaron Ibrahim.

Turkin ja Syyrian maanjäristysten uhriluku kasvaa. Miten pelastustyöt ovat edenneet, raportoimassa Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Miten Turkin maanjäristykset vaikuttavat maan sisäpoliittiseen tilanteeseen ja lähestyviin presidentinvaaleihin? Voiko nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin suosio kärsiä ja miten se vaikuttaa Suomen Nato-tiehen? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheejohtaja Erkki Tuomioja (sdp). Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Britanniassa ja EU:n parlamentissa. Maa valmistautuu Venäjän suurhyökkäykseen ja pyytää lisää aseapua. Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Valtion velkaantuminen sai opposition tekemään välikysymyksen hallitukselle. Miten ennätyksellinen velkasaldo taitetaan ja miten sen kanssa selvitään jatkossa? Studiossa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.)

8.11. Brysselissä odotetaan vieraaksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä. EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu raportoi.  8.16 Pelastustyöt jatkuvat Turkin ja Syyrian alueella. Haastateltavana suurlähettiläs Ari Mäki 8.19 Lakko sulkee osan kaupoista. Kuinka houkutteleva kaupan ala on työpaikkana? Keskustelemassa  työelämäprofessori Lasse Mitronen Tampereen yliopistosta. 8.35 Millaisin lupauksin vaaleihin lähdetään? Puoleiden vaaliohjelmista keskustelemassa yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sekä valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta.  8.53 Kenialaisia sanomalehtiä on lukenut Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Mitä presidentti Bidenin kansakunnan tila -puheesta jäi käteen? Washingtonista raportoi Iida Tikka.  Maanjäristysalueelta Turkista raportoi ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Turkin ja Syyrian maanjäristysalue poliittisesti hankala. Vieraana prof. Hannu Juusola, Helsingin yliopisto. Miten maanjäristyksen uhreja saadaan pelastettua raunioista ja sujuuko jatkohoito? Vieraina apulaispalopäällikkö Ville Estlander Helsingin pelastuslaitokselta sekä toiminnanjohtaja Linda Konate, Lääkärit ilman rajoja. Virossa asuvat Venäjän kansalaiset hakevat nyt joukolla Viron kansalaisuutta. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittaja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Syyrian kirkon uusi toimintamuoto on lähettää opiskelijoita vierailuille yksinäisten vanhusten luo. Vierailut tehdään kolmen hengen ryhmissä, jotka vaihdetaan vuosittain. Vanhukset ovat rohkaistuneita tiimien vierailuista, mutta rohkaisua saavat myös opiskelijat itse. Jotkut heistä sanovat olevansa nyt motivoituneempia jäämään maahan.

Vaikka Syyria ei ole enää uutisissa ja kamerat ovat kääntyneet muualle, Syyrian kansan kärsimys jatkuu. Ferial, 52, löysi sisäisen rauhan Latakian Toivon keskuksessa.   https://opendoors.fi/ferial-52-koki-aleppon-pommitukset-omassa-kodissaan-kun-lentokoneet-lensivat-yli-piilotimme-lapset-kylpyhuoneeseen/  

Rukoilemme Jaakko Rahjan johdolla Syyrian ja Irakin vainottujen kristittyjen puolesta. World Watch List -raportti listaa ne 50 maata, joissa kristittyjen uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet ovat pahiten uhattuina. Vuoden 2022 World Watch -listalla Irak on sijalla 14 ja Syyria sijalla 15.

Rukoilemme Jaakko Rahjan johdolla Algerian ja Syyrian vainottujen kristittyjen puolesta. World Watch List -raportti listaa ne 50 maata, joissa kristittyjen uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet ovat pahiten uhattuina. Tänä vuonna Algeria on listan sijalla 22 ja Syyria sijalla 15.  

Miika Auvinen johdattaa kuuntelijat Irakin ja Syyrian vainottujen kristittyjen pariin. Vieraana Aito Media Oy:n perustaja Eero Hietala. https://opendoors.fi/irak/ https://opendoors.fi/syyria  

Rukoilemme Jaakko Rahjan johdolla Syyrian vainottujen kristittyjen puolesta. World Watch List -raportti listaa ne 50 maata, joissa kristittyjen uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet ovat pahiten uhattuina. Tänä vuonna Syyria on listan sijalla 15.

Pekka Toveri, kenraalimajuri evp, entinen Panssariprikaatin komentaja ja Suomen puolustusvoimien tiedustelupäällikkö analysoi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Jaksossa käydään läpi mm. Venäjän kalusto: T-72, T-80 ja T-90 panssarivaunut, Pantsir S1-ohjuslavetti sekä Iskander-ohjukset. Toveri pitää T-14 Armata taistelupanssarivaunua “Putinin ihmeaseena” jota ei varmasti nähdä Ukrainassa. Ukrainan puolustusmateriaaliin kuuluu sekä T-64B vaunuja, että länsimaisia Stinger, NLAW ja Javelin panssaritorjuntakalustoa ja turkkilaisia Bayraktar TB-drooneja. Toveri analysoi videomateriaalilta Ukrainan onnistuneita vastahyökkäyksia, joissa on tuhoutunut paljon Venäjän sotamateriaalia. Venäjän sotatoimet ovat epäonnistuneet taistelutilanteiden lisäksi huollossa, hybridisodassa ja propagandassa. Pekka Toveri pohtii Vladimir Putinin syitä käydä epäonnistunutta Ukrainan sotaa mm. Syyrian, Tšetšenian ja Krimin valloitussotien luomalla valheellisella uskolla Venäjän sotilaalliseen kykyyn. Putin on tehnyt lukuisia virheitä, osin katastrofaalisen huonon tiedustelutiedon johdosta. Toisen luokan kalusto, kolmannen luokan miehistö ja ensimmäisen luokan vastustaja Ukrainassa on aivan eri luokan haaste! Jakson loppupuolella pohditaan NATO:n merkitystä, Suomen mahdollista liittymistä siihen ja Kiinan tukalaa tilannetta Venäjän epävirallisena kumppanina. 00:00-54:05 Pekka Toveri ja Sami Miettinen käyvät Venäjän hyökkäyssodan kalustoa ja sotatilanteitä läpi Toveri analysoi Vladimir Putinin virheitä, lähipiiriä, NATO:a ja Kiinan tilannetta #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #talouspakotteet #putin #kiina #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Syyrian sodan syttymisen jälkeen kristitty Joseph Hakimeh pakeni Damaskokseen. Nyt 42-vuotias Joseph avasi hiljattain Irbinissä alueen ensimmäisen kahvilaravintolan. Se on yksi viidestä tuloja tuottavasta projektista, jotka ovat alkaneet alueella Open Doorsin tukemana. Sota on raivonnut Syyriassa jo kymmenen vuotta. Kaikki Irbinin, Damaskoksen esikaupungin, asukkaat joutuivat pakenemaan heinäkuussa 2012, jolloin miliisi otti alueen hallintaansa. Hallituksen saatua alueen valtaansa vuonna 2018 ihmiset ovat vähitellen palanneet takaisin.   https://opendoors.fi/?p=41159  

Syyrian Irbinistä kotoisin oleva Nazek, 67, menetti kotinsa ja työnsä, joutui pakenemaan toiseen kaupunkiin, jossa hänen miehensä sairastui masennukseen. Nazek ei kuitenkaan menettänyt toivoaan. https://opendoors.fi/2021/08/04/pelkoa-rakkautta-ja-mekkoja-nazek-oppi-selviytymaan-syyrian-sodan-keskella/ #opendoors #syyria

Tiedeykkönen kertoo ajasta, jolloin Uus-Babylonian itsevaltias Nebukadnessar II määräsi mahtikäskyllään juudalaiset eli varhaiset juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin. Tuolloin vuosina 597 ja 587 eaa. huomattava osa juutalaisten esi-isistä ja -äideistä joutui jättämään kotiseutunsa Juudassa, nykyisessä Israelissa, ja vaeltamaan kohti Kaksoisvirranmaata, nykyistä Irakia. Nebukadnessarin valtakuntaan kuului tuolloin nykyisten Irakin ja Israelin lisäksi myös nykyisten Syyrian ja Jordanian alueet. Osa juudalaisista sai jäädä Jerusalemiin ja sen ympäristöön. Kaupunki kuitenkin muuttui oleellisesti, sillä Nebukadnessar tuhosi Jerusalemin temppelin, juudalaisten uskonnon keskuksen. Juutalaisten Heprealaisessa Raamatussa eli kristittyjen Vanhassa testamentissa kerrotaan, kuinka juutalaiset lähtivät yhä uudelleen vaellukselle kohti tuntematonta. Babylonin pakkosiirtolaisuus, tai kuten vanhassa raamatunkäännöksessä sanotaan Baabelin vankeus, ei ollut suinkaan ainoa vaellus, jolle varhaiset juutalaiset joutuivat lähtemään. Tuolla pakkosiirtolaisuudella oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset juutalaisen uskonnon kehitykseen. Kun juutalaiset pakkosiirtolaisuuden jälkeen pääsivät palaamaan takaisin Luvattuun maahan, kaikki eivät kuitenkaan palanneet, vaan osa jäi Kaksoisvirranmaahan. Vasta 2000-luvun alussa viimeiset juutalaiset muuttivat pois Irakista, ja näin 2500 vuoden jatkumo tuli päätökseensä. Historian kuluessa aina jokin kansa tai ihmisryhmä joutuu jättämään kotiseutunsa ja pakenemaan vieraille maille. Aikoinaan Babylonia ja Egypti olivat niitä imperiumeja, jotka määräsivät tahdin muinaisessa Lähi-idässä. Alueen vakavin nykytilanne on Syyriassa, jonka sisällissotaan on sekaantunut monen naapurimaan lisäksi suurvalloista erityisesti Venäjä ja Yhdysvallat. Jälleen suuret kansanjoukot ovat joutuneet jättämään rakkaat kotiseutunsa ja lähtemään kohti tuntematonta. Luomme ohjelmassa katseen myös Israelin tämän hetken tilanteeseen. Tällä kertaa palestiinalaiset on se ihmisryhmä, joka on ajettu ahtaalle vanhoilla kotiseuduillaan. Ohjelman haastateltavina ovat Lähi-idän tutkimukseen erikoistunut vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista sekä assyriologi, muinaisen Lähi-idän kielten ja kulttuurien tutkija Tero Alstola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Suikkari.

Arabikevään kansannousun piti tuoda demokratia Syyriaan. Tulikin sota, joka on jatkunut jo kymmenen vuotta.

Syyskauden viimeisen jakson päähenkilö on ensimmäinen pylväskilvoittelija Simeon Styliitta. Pylväskilvoittelu on äärimmäinen kristillisen asketismin muoto, jota harjoitettiin pitkään ortodoksisen kirkon piirissä. Pylväskilvoittelijat elivät pylväittensä päällä vuosikymmeniä laskeutumatta koskaan niiltä alas, moni käytännössä koko elämänsä. Tämä rankka kilvoittelun muoto sai alkunsa nykyisen Syyrian alueella 400-luvun alussa, jolloin Pyhä Simeon Styliitta keksi nousta pylvään päälle. Hänen pylvästään kohotettiin monta kertaa ja lopulta se kohosi jopa 16,5 metrin korkeuteen. Miksei enää ole pylväspyhimyksiä? Ja milloin kristillinen kilvoittelu menee liian pitkälle? Vai tarvittaisiinko tätä kilvoittelun henkeä kirkossa yhä?

Pommeja räjähtelemässä kodin ympärillä, pakoon juoksemista Jeesuksen nimen tähden, Jeesuksen ilmestyminen ja vainoajien katoaminen. Entinen muslimi Sozan on jo 22-vuotiaana kokenut tämän kaiken. Syyrian sodan alusta alkaen Open Doors on ollut paikallisen kirkon ja paikallisten yhteistyökumppanien kautta Syyrian kristittyjen tukena. Open Doors on auttanut sodan alta paenneita, äärimuslimien uhkailemia, vainottuja sekä kaiken omaisuutensa menettäneitä.   https://opendoors.fi/?p=32672

Syyrian sodassa tapahtuu edelleen päivittäin verisiä terroritekoja kristittyjä vastaan. Falitin*  tarina on silminnäkijätodistus tällaisesta. Olimme juuri syöneet aamiaisen Falitin kanssa. Kävelimme koillis-Syyriassa sijaitsevan Qamishlin tyhjillä kaduilla. Kun saavuimme yhdelle kaupungin Al Wousta-nimisen keskustan kaduista, Falit alkoi kertoa kolmen Isis-terroristin hyökkäyksestä vuonna 2015. Tämä krisititty mies, joka nyt oli pienen tyttövauvan isä, selvisi ihmeellisesti tuosta hyökkäyksestä.   https://opendoors.fi/?p=32663

Kristityt eivät saa tuoda uskoaan esille julkisesti islamistien kontrolloimilla alueilla. Kristittyjä saatetaan kidnapata lunnaiden tähden. Vaikka haasteita on paljon, Syyrian kristityt loistavat valona sodan pimeydessä. Open Doors, yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa, antaa elintärkeää apua 12 000 haavoittuvaiselle perheelle. https://opendoors.fi/syyria/

Syyrian sodassa on kyse paljon muustakin kuin suurvaltojen voimiennäytöstä ja uskonnosta. Teinien kirjoituksesta lähteneet protestit olivat seurausta vuosikymmenten kehityksestä. Kirjailija, toimittaja Saana-Maria Jokinen asui Syyriassa vuosina 2008-2010. Hän haastetteli uutuuskirjaansa syyrialaisia ihmisoikeusaktivisteja. Juuri julkaistu kirja Ääniä sodasta - Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan käy läpi Syyrian lähihistoriaa. Jokinen kirjoittaa, että usein kuvitellaan uskonnolla olleen suurempi merkitys Syyrian sodassa. Kuitenkin syyt olivat ennemminkin kansan kurjistuneissa olosuhteissa, ja hän arvioi teknologisella kehityksellä olleen suuri merkitys siinä, että nuorempi sukupolvi uskalsi varoituksista huolimatta lähteä kapinoimaan presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Syyrian yhdeksän vuotta kestänyttä sotaa edelsi aika, jolloin ihmisten elämää rajoitettiin ja valtio piti tarkkaa kontrollia. Erityisesti maaseudulla kuivuus lisäsi köyhyyttä ja muuttoliike kaupunkeihin oli vilkasta vuosituhannen alussa. Vuonna 2004 yli 60 proenttia väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella. Millainen merkitys oli arabikevään tapahtumilla Syyriassa? Mitä nuoret ihmisoikeusaktivistit ajattelivat kolmanneksi maailmansodaksi kutsutun sodan alussa? Jokinen kertoo tulleensa kasvotusten paljon kritisoidun kaverikapitalismin kanssa henkilökohtaisestikin ollessaan Syyriassa kun hän törmäsi sattumalta valtaa pitävien rikkaisiin jälkeläisiin ravintolassa. Entä miltä näyttää tulevaisuus? Jokinen arvioi, että Syyrian sodan loppuminen lähiaikoina on toiveajattelua. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puoli vuotta sitten al-Hol dominoi suomalaista poliittista keskustelua. Nyt siitä ei puhu juuri kukaan - vaikka syytä olisi. Keskustelemme uoden journalistiN Antti Kurosen kanssa koillisen Syyrian tilanteesta, jota hän on valottanut mm. dokumentissaan Vuosi al-Holissa. Kyselytunnilla pohdittiin euroa, suojaimia ja strategiaa - koronan varjossa. Och det är helt super att skolan börjar!

Uusimmassa jaksossa palkittu YLE:n ulkomaankirjeenvaihtaja Antti Kuronen kertoo uudesta ‘Vuosi al-Holissa' -dokumentista ja Koillis-Syyrian sopeutumisesta Isisin kalifaatin jälkeiseen aikaan. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

Bashar al-Assadin hallinnon vastaiset mielenosoitukset alkoivat yhdeksän vuotta sitten. Syyrian sodasta tietokirjaa kirjoittava Saana Maria Jokinen  ja Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, Helsingin yliopisto. Italia koronan kourissa. Toimittaja Jenna Vehviläinen, Rooma. Mitä sijoittajan voi tehdä pörssikaaoksen keskellä? Sijoituskirjailija Karo Hämäläinen ja Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula. Sibelis-Akatemia taideyliopistojen vertailussa. Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hilden. Blogi Päivi Happonen. Tulevat syrjäytyjät ja nuoret vangit istuvat tänään koululuokissa – kuinka heitä voitaisiin auttaa? Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Hanna Juuti ja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla. Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle? Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen. Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen. Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa. Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä. Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu? Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä. Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi. Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi. "Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi. Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen. "Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Varautuminen koronavirukseen yrityksissä. Auli Rytivaara, EK:n asiantuntijalääkäri, Riitta Työläjärvi, STTK:n asiantuntijalääkäri ja Sari Luhanka, Wärtsilän viestintäjohtaja. Viikon luontoääni. Juha Laaksonen esittelee. Turkin ja Venäjän tukeman Syyrian yhteenotto kiihtymässä. Vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti ja strategian opettaja Antti Pihljamaa, Maanpuolustuskorkeakoulu sekä Ylen ulkomaantoimittaja Pauli Lahti. Voiko Eurooppa olla "kyberomavarainen" - omat käyttis, selain ja hakukone? Työelämäprofessori Jarno Limnell. Kolumni Pekka Mattila. Riita työstä ja sen arvosta. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Jukka Vanninen ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kurdeja on maailmassa ainakin 30 miljoonaa eli viisi tai kuusi kerta enemmän kuin suomalaisia. Kurdit ovat Lähi-idän neljänneksi suurin kansanryhmä, mutta heillä ei ole koskaan ollut omaa valtiota. He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella. Ja koska tämä alue on ollut jo pitkään hyvin rauhaton, useita miljoonia kurdeja asuu muualla maanpaossa. Suomessakin elää tilaston mukaan noin 14.000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity kurdi. Miltä näyttää kurdien tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä? Millaista on kurdien kulttuuri? Entä miten Suomen kurdiyhteisö elää? Roman Schatzin vieraina ovat Lähi-Idän asiantuntija Seida Sohrabi ja Suomen kurdiliiton hallituksen sihteeri Welat Nehri.

Nato, Syyrian sota ja Turkki, apulaisprofessori Tommi Koivula, MPKK ja toimittaja Ayla Albayrak, Istanbul. Koronavirus ja talous, Tuuli Koivu, pääekonomisti, Nordea. Kunnat ja tietoturvahyökkäykset, tietoturva-asiantuntija Markus Happonen, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta, Espoon kaupungin tietoturvapäällikkö Matti Parviainen ja Lahden tietohallintojohtaja Marko Monni. Mistä on hyvät työpaikat tehty? Toimitusjohtaja Katriina Grönqvist, Great Place to Work Finland ja aluepäällikkö Janina Schiray Mustista ja Mirristä. Kolumni, Katri Saarikivi: Ystävyys tahdistaa aivot. Uusinta: Nato, Syyrian sota ja Turkki, apulaisprofessori Tommi Koivula, MPKK ja toimittaja Ayla Albayrak, Istanbul. Juontajana Tom Kankkonen, toimittajina Hanna Juuti, Marja Ala-Kokko ja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Tarja Oinonen.

Itämeren pohjaan on upotettu sotien yhteydessä ja sotien jälkeen arvioiden mukaan useita kymmeniä tonneja erilaisia kemiallisia taisteluaineita. Upotuksia on tehty myös Skagerrakissa. Merenpohjassa lepää muun muassa sinappikaasua ja fenyyliarseeniyhdisteitä kuten adamsiittia ja Clark-yhdisteitä. Aseet ovat tynnyreissä ja puulaatikoissa, joista kemiallisia aineita on alkanut vuotaa ympäröivään meriveteen. Taisteluaineet ovat vaarallisia ihmisille ja meriotuksille kuten kaloille. Verifinissä Helsingin yliopiston kemian laitoksen yhteydessä tutkitaan Itämeren kaloja ja niiden kemiallisten taisteluaineiden jäämiä. Hanna Niemikoski on tutkinut adamsiittia ja Clark-yhdisteitä kalanäytteistä väitöskirjatyönään. Tulosten mukaan paikka paikoin lähes viidennes ja Skagerrakin alueella jopa 95% kalanäytteistä sisälsi taisteluainejäämiä. Haastateltavana ovat Verifinin johtaja Paula Vanninen ja tohtorinväitöstutkija Hanna Niemikoski. Verifin tutkii kemiallisia taisteluaineita Kemiallisten aseiden kieltojärjestön toimeksiannosta. Työ on erittäin haastavaa ja tarkkaa. Muun muassa Syyrian kemialliset aseet tutkittiin juuri Verifinissä. Laboratorio joutuu vuosittain osoittamaan pätevyytensä vaativissa testeissä. Ohjelman lopuksi Paula Vanninen kertoo työstä Kemiallisten aseiden kieltojärjestölle. Toimittaja Sisko Loikkanen. Kuvassa toisen maailmansodan aikainen japanilainen hylky Palaussa Micronesiassa. (All Over Press)

Tämän päivän Turkkia hallitsee johtaja, joka on alkuaikojen uudistajasta nopeasti muuttunut jopa vainoharhaiseksi itsevaltiaaksi. Presidentti Erdoğan hakee vihollisia sisältä ja ulkoa pönkittääkseen omaa suosiotaan ja kerätäkseen kansaa nationalististen aatteidensa taakse. Kurdit saivat kokea Erdoğanin häikäilemättömän politiikan luissaan Turkin hyökätessä Syyrian kurdialueille lokakuussa 2019. Vieraina Milja Rämö ja Sanna Raita-aho. Jakson juontaa Annastina Haapasaari.

Pitkäaikainen tuki ja rukous rakentavat toivoa ja toimeentulon mahdollisuuksia Paikalliskirkolla on avainasema Jumalan suunnitelmassa Syyrian jälleenrakentamiseksi. Tuho on helppo nähdä, mutta myös toivo elää. Sinun rukouksesi ja tuki Toivoa Lähi-itään -kampanjallemme auttaa nyt ja kohti tulevaa. https://opendoors.fi/2019/10/10/rakennamme-uutta-toivoa-lahi-idassa-paikallisyhteisojen-sydamessa/

Syyrian sota osoittaa, että nykyisen turvallisuuskriisin korvaavaa oikeaa ja syvää rauhaa ei näytä olevan tarjolla, sanoo Janne "Rysky" Riiheläinen kolumnissaan.

Miten geenivirheitä voi ja kannattaa korjailla? Lääketieteen tohtori Kirmo Wartiovaara, kantasolubiologian dosentti, Helsingin yliopisto ja tutkimusprofessori Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkolaitevalmistaja Nokian näkymät. Analyytikko Kimmo Stenvall, Op Yrityspankki Oyj. Saksalaisia sotilaita Turkin ja Syyrian väliselle kurdialueelle? Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku ja strategian pääopettaja Jaakko Jäntti Maanpuolustuskorkeakoulusta. Wall Streetin pörssiromahduksesta 90 vuotta. Sakari Heikkinen, taloushistorian professori emeritus. Kolumni Johanna Malinen. Naisten välisestä ystävyydestä toistetaan edelleen katkeransuloista tarinaa, jossa nainen on naiselle uhka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Kaija Kelmann ja Hannele Muilu. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Turkin hyökkäys Koillis-Syyriaan on kova isku Syyrian kurdien autonomiahaaveille. Kurdit olivat ehtineet rakentaa itsehallintoa hyökkäyksen kohteena olevassa Rojavassa. Nyt sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan. Mikä on kurdien asema Turkin ja Venäjän sovittua kurdialueen hallinnasta? Ohjelmassa käydään Syyriassa ja keskustellaan Turkin hyökkäyksen vaikutuksista laajemminkin. Toimittajina ovat Antti Kuronen ja Sari Taussi. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Maailmanperintökohde, Irakissa sijaitseva 4000 vuotta vanha Babylon, joutui muutamia vuosikymmeniä sitten hävityksen kohteeksi. Asialla eivät vielä tuolloin olleet nykyään niin pahamaineiset Isisin taistelijat vaan maan tuolloisen diktaattorin Saddam Husseinin uudistustyöt. Hussein koki itsensä muinaisen Babylonin kuninkaan Nebukadnessar II:n jälkeläiseksi. Assyriologi Saana Svärd kertoo, että Saddamin toimesta uudisrakennustyöt tehtiin suoraan vanhojen arkeologisten kohteiden päälle. Kyse ei ollut loistokkaan muinaiskaupungin tieteellisesti konservointityöstä vaan Saddamin oman aseman pönkittämisestä. Babylon valittiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle heinäkuussa, Syyriassa sijaitseva Palmyran kaupunki taas on ollut listalla jo pitkään. Palmyra on 2000 vuotta vanha, mutta se on viime vuosina joutunut massiivisen tuhoamisen kohteeksi. Asialla on ollut erityisesti terrorijärjestö Isis. Se on hävittänyt tärkeitä patsaita, monumentteja ja temppeleitä, koska on kokenut ne epäjumalanpalvontana ja oman uskontonsa vastaisina. Syyrian sota on nyt jälleen kerran saanut uuden käänteen, kun Turkki ajaa Pohjois-Syyrian kurdeja pois asuinalueiltaan ja samaan aikaan Isis-taistelijoita pakenee vankileireiltä. Arkeologi Minna Silver kertoo ohjelmassa mm., miten alueella muinoin eläneet amorilaiset liittyvät Isisin taistelijoihin. Lähi-idän menneisyys on loistava, ja sen varhaiset korkeakulttuurit ovat olleet tärkeitä koko ihmiskunnan kehityksen kannalta. Lähi-idässä syntyivät varhaiset korkeakulttuurit Sumeri, Assyria ja Babylonia. Suuret virrat Eufrat ja Tigris kuljettivat elämän lähdettä, vettä, alueelle, jota kutsuttiin Mesopotamiaksi eli Kaksoisvirranmaaksi. Siellä saivat alkunsa sekä maatalous että kaupungit, ja siellä kehitettiin myös kirjoitustaito. Ohjelmassa kerrotaan, että muinaismuistojen tuhoamista ja ryöstelyä on tapahtunut jo paljon aikaisemminkin, useilla eri tavoilla. Saamme myös vastauksen kysymykseen: Mitä pitäisi tehdä, jotta arkeologisia kohteita pystyttäisi tulevaisuudessa suojelemaan paremmin? Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuva: Palmyran riemukaari ja siitä lähtevä pylväskäytävä, jonka varrella sijaitsivat aikoinaan kaupat, hallintorakennuksia, kylpylä ja agora. (Hemis / Alamy/All Over Press)

Nato-maa Turkin hyökkäys Syyriaan repii Nato-maiden rivejä. Ranska ja Italia ovat syyttäneet Natossa pääsihteeri Jens Stoltenbergiä Turkki-myönteisistä kommenteista. Pääsihteeri on korostanut Naton yhtenäisyyttä ja Turkin tärkeyttä Natossa. Luxemburgin ulkoministeri sen sijaan varoittaa, että Nato-maat saattavat joutua puolustamaan Turkkia, jos Syyria tai sen liittolaiset iskevät Turkkia vastaan. Voiko Naton viides artikla todella pakottaa muut Nato-maat mukaan Syyrian konfliktiin vai onko moinen tulkinta tuulesta temmattu? Joutuvatko Nato-maat puolustamaan Turkkia? Entä hajottaako Turkin hyökkäys Syyriaan Isisin ja terrorisminvastaisen rintaman? Keskustelemassa ovat NATO:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Tom Packalen (ps.), Mika Kari (sd.) ja Mikko Savola (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Turkin hyökkäys Syyrian puolelle voi heijastua EU:hun? Turkin presidentti Erdoganin uhkaa lähettää EU:n tuella pitämät pakolaisensa EU:n puolelle mikäli EU arvostelee sitä, että Turkki on hyökännyt Syyrian puolelle. Miten EU ja eri jäsenmaat ovat tähän asti reagoineet tilanteeseen? Onko tämä vain väliaikainen kriisi vai heijastaako tämä tilanne ylipäänsä Turkin nykyisiä toimintaperiaatteita? Miltä Turkin mahdollinen tuleva EU-jäsenyys näyttää tämän Turkin toiminnan valossa? Brysselin koneess vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueelle sai uuden käänteen, kun Syyrian hallinto ilmoitti lähettävänsä asevoimia maan pohjoisosaan kohtaamaan Turkin hyökkäystä. Myöhemmin kurdien edustajat ilmoittivat, että Syyria ja kurdien johtamat SDF-joukot ovat päässeet sopimukseen syyrialaisten joukkojen sijoittelusta lähelle Turkin rajaa. Vaikuttaako kurdien ja Syyrian hallinnon välinen sopimus Turkin hyökkäykseen? Mitä sopimuksesta tiedetään? Valitsiko seinää vasten asetettu kurdihallinto kompromissin kansanmurhan sijaan? Päättääkö sopimus kurdien reilun viiden vuoden puolittaisen autonomian Koillis-Syyrian kurdialueilla? Toimiko Venäjä sopimuksen kätilönä? Mikä on Turkin tavoite? Pystyykö Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan toimimaan laajasta kansainvälisestä vastustuksesta piittaamatta? Nauttiiko Turkin hyökkäys sisäpoliittista suosiota? Entä miten Yhdysvaltain joukkojen poisvetäminen Turkin hyökkäyksen alta muuttaa Lähi-idän geopoliittista tasapainoa? Turkin hyökkäystä Syyriaan analysoivat Lähi-Idän asiantuntija Mikko Patokallio CMI:stä ja vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ukraina-tutkinta on johtamassa virkarikossyytteeseen. Monet tukijatkin ihmettelevät Trumpin päästöstä hylätä Syyrian kurdit Turkin sotajoukkojen armoille. Onko Trumpin kauden loppu lähellä? Vai porskuttaako twiittaava presidentti sittenkin vakaasti kohti toista kautta? Perjantaina puhutaan Trumpista amerikkalaisen poliittisen kulttuurin tuotteena. Vieraina ovat entinen Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs Jukka Valtasaari, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma ja toimittaja Saska Saarikoski.

Yhdysvaltain presidentinhallinnon mukaan Turkki aloittaa piakkoin operaation Koillis-Syyriassa. Turkin presidentti Erdogan vahvistaa, että operaatio voi alkaa hetkenä minä hyvänsä. Turkin tavoitteena on ajaa terroristeinaan pitämät kurdijoukot pois rajaseudulta. Onko edessä laajamittainen sota kurdijoukkoja vastaan? Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan pahimmillaan Turkin toimiin voi sisältyä ihmisoikeusloukkauksia ja hän on huolissaaan koko Syyrian sodan loppuselvittelystä. Yhdysvaltojen mukaan alueella olevat äärijärjestö Isisiin kuuluneet vangit siirtyvät tulevaisuudessa Turkin vastuulle. Ovatko al-Holin leirillä olevat suomalaiset vaarassa joutua sodan jalkoihin? Mitä hallitus tekee al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten kanssa? Ovatko Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kädet sidottu maan ulkopolitiikassa virkarikostutkinnan johdosta? Ovatko Montenegro, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Albania ottamassa todellisia askeleita EU-jäsenyyteen? Vieraana ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Syyrian sota on ollut käynnissä jo kahdeksan vuotta. 12 kertaa on YK:n turvaneuvostossa torpattu ratkaisuja Syyrian liittyen. Miksi Syyrian sodan on annettu jatkua läpi vuosikymmenen? Miksi Yhdysvaltain presidentit Donald Trump tai Barack Obama eivät ole kyenneet ratkaisuun Syyriassa? Miksi länsi ei ole pystynyt painostamaan Venäjää ottamaan etäisyyttä Syyrian presidentti Bashar al-Assadiin? Mikä on Venäjän vastuu sodan pitkittymisestä ja kaasuiskuista? Keskustelemassa ovat Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Open Doors Uutiset on ajankohtaisohjelma vainotun kirkon tapahtumista. Jakso on julkaistu Radio Patmoksessa 29.11.2018. Lue lisää: https://opendoors.fi/syyria

Turkissa oleskelevat lähes 4 miljoonaa syyrialaista joutuvat selviämään pääasiassa omillaan. Moni elää pimeiden töiden varassa, ilman yhteiskunnan turvaverkkoja. Tapaamme syyrialaisen Mohamedin, joka pakeni sotaa, painostusta ja uhkailua Turkkiin neljä vuotta sitten, ja on sitä asti sinnitellyt pimeiden ja alipalkattujen töiden varassa. Selviävätkö Mohamedin kaltaiset oman onnensa nojaan jätetyt pakolaiset Turkissa vai jatkavatko he matkaansa kohti Eurooppaa – kysytään Moniääninen Eurooppa radiosarjan uusimmassa jaksossa. Kuvassa: Turkissa elävä syyrialainen pakolainen Mohamad ei turvallisuussyistä halua tulla kuvatuksi edestäpäin. Ohjelman on Istanbulissa toimittanut Sanna Raita-aho. Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

Jännitys Venäjän ja länsimaiden välillä kiristyy entisestään. Näyttää siltä, että Ukrainan kriisi, Krimin kaappaus, Syyrian sota ja Skripalien murhayritys kietoutuvat vähitellen yhteiseksi ongelmavyyhdeksi, joka jakaa maailman jälleen kahteen toisiaan vastaan kamppailevaan blokkiin. Mutta miksi Venäjä toimii niin röyhkeästi kansainvälisessä politiikassa? Vai onko länsi provosoinut Venäjää? Mitkä ovat Venäjän syvimmät motiivit? Ruben Stillerin vieraina ovat Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori Arto Luukkanen,

Turkki ei halua katkaista EU-jäsenyysneuvotteluja, mutta miten EU:n kannattaisi nyt suhtautua Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen ja nykykehitykseen ja miten sen olisi ehkä kannattanut Turkkiin aiemmin suhtautua. Entä kuinka sotatoimet Syyrian puolella ovat vaikuttamassa EU:n ja Turkin väleihin. Keskiviikkona klo 10.00 lähetettävässä Brysselin koneessa haastateltavana on vanhempi tukija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Viimevuotisen iskun ja vuoden 2013 iskujen kemialliset näytteet muistuttavat toisiaan, mikä asiantuntijoiden käytännössä varmistaa Syyrian iskujen .. Lisää >> http://ift.tt/2niUsDq

Lääkärijärjestön mukaan sota on ”ihmisen aiheuttama terveysongelma”. Tämä oli liikaa Ankaran johdolle. Lisää >> http://ift.tt/2DL0aUx

Syyrian armeijan ilmaiskut ovat tappaneet vuorokaudessa 33 siviiliä maan luoteisosassa. Näin raportoi Syyrian sotaa seuraava järjestö Syrian Observ .. Lisää >> http://ift.tt/2nnu0HY

Pidätettyjen joukossa on toimittajia ja kurdimyönteisiä poliitikkoja. Lisää >> http://ift.tt/2Bzw4lg

Syyrian hallituksen joukot tekivät maanantaina ilmaiskun Luoteis-Syyriassa. Lisää >> http://ift.tt/2rRnDSI

Turkin rajantakainen operaatio Palmunlehvä kiihtyi sunnuntaina. Tavoitteena on siivota rajaseutu kurdiaktivisteista, joita Turkki pitää terroristei Lisää >> http://ift.tt/2niJaOH

Vuonna 2016 maailmanpolitiikan varmuudet tuntuivat murenevan, kun Britannian ja Yhdysvaltain äänestäjät yllättivät ja valitsivat Brexitin ja Donald Trumpin. Lähi-idässä Syyrian, Irakin ja Jemenin sodat niittivät veristä satoaan kansainvälisen yhteisön seuratessa voimattomana sivusta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma arvioi kuluneen uutisvuoden murroksia. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: EPA

Syyrian sisällissota on kestänyt yli 5 vuotta. Sen aikana on kuollut lähemmäs puoli miljoonaa ihmistä. Yli puolet Syyrian väestöstä on joutunut pakenemaan kodeistaan Syyrian sisälle tai rajojen ulkopuolelle. Miten sota vaikuttaa ihmiseen, joka on paennut kotimaastaan? Miltä tuntuu seurata sivusta kun oma kotimaa tuhoutuu? Miten aloittaa uusi elämä täysin uudessa maassa, kun ystävät ja perhe jäävät taakse?

Markus Leikola ja Jussi Lähteen ohjelmassa keskustellaan tänään Lähi-idän vaikeasta tilanteesta. Syyrian sodalle, Irakin taisteluille tai pakolaiskriisille ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua. Millaisia käänteitä Lähi-idän monissa ongelmissa on nyt tapahtumassa? Kuinka kauan Isis voi jatkaa toimintaansa? Entä miten Turkin ja Venäjän suhteiden lientyminen vaikuttaa Syyrian tilanteeseen? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Hussein al-Taee.

Ulkomaantoimittaja, tietokirjailija, vieraileva journalistiikan professori Rauli Virtanen keskustelee Olga Ketosen kanssa maailman tilasta. Virtanen seurasi Yhdysvaltain presidentinvaaleja ensimmäisen kerran vuonna 1972. Republikaanien ehdokkaaksi tänä vuonna pyrkivän Donald Trumpin aikeita hän pitää niin huolestuttavina, että vaalien aikainen seuranta on tällä kertaa paikallaan. Syyrian tilanteesta hän sanoo pitävänsä "meteliä" sosiaalisessa mediassa. Kriisi on hänestä Euroopan kollektiivinen epäonnistuminen ja häpeä. Hän arvioi, että vuosi sitten mutaisen Idomenin pakolaisleirin olot olisivat nostattaneet kovan hälyn, mutta nyt mielipiteet ovat kovettuneet. Rauli Virtanen arvelee olevansa elävä todiste siitä, että ujo ja pelkäävä pikkupoika voi muuttua. Siitä hän kiittää ulkomailla oloa ja vieraisiin ihmisiin tutustumista. Suomalisille medioille hän saarnaa suomalaisten kirjeenvaihtajien tarpeellisuudesta. Keskustelu kuultiin alunperin Ihan pihalla -ohjelmassa 17.3.2016

Syyrian sodan keskellä elää lapsia, jotka eivät ole koskaan nähneet omenaa tai maistaneet kanaa. Millaista on lasten elämä viisi vuotta kestäneen sisällissodan keskellä? Johanna Numminen juontaa. Kuva: Amer al-Sahami / Save The Children

Työttömiä on enemmän kuin vuosi sitten. Suomalaisten eläkerahoja on veroparatiiseissa. Nyt saa hakea opiskelupaikkaa. Syyrian hallitus suostuu tulitaukoon.

Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Koko Pyöreä pöytä onnittelee kevättalven suoran lähetyksen aluksi Kaarina Hazardia Vuoden humanisti -nimityksestä! Puheenjohtaja pyyttää vihjeitä sivistävään lukemiseen. Vastaukset noudattavat melko samaa teemaa. Ruben kehottaa lukemaan elämäkertoja ja historiateoksia natsisimin noususta. Hän kehuu esimerkiksi Joachim Fest'iä, joka kuvaa yleisen mielipiteen kääntymistä natsismille suosiolliseksi. Puheenjohtaja mainitsee Tapio Tammisen Finlandia-palkitun teoksen Kansankodin pimeämpi puoli. Anun kehuu Tommi Uschanovin teosta: Hätä on tarpeen: Kulttuuripessimismin nousu 1965–2015. Kaarinan suositus on Oula Silvennoinen, Marko Tikka & Aapo Roselius: Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet. Sitten alkaa kiihkeä väittely. Kaarina Hazardia kiehtoo Timo Soinin retoriikka tämän uusimmassa blogissa. Kirjoiteuksessaan Soini palauttaa Hazardin mielestä keskustelun tekemisestä olemiseen, miehisestä emäntämäiseen, niskavuorelaiseen tapaan. Niskavuori-elokuvista väitöskirjan tehnyt Anu Koivunen ei osta tätä analyysia. Hänestä Soini haluaa siirtää keskustelun kinasteluun termeistä. Ruben Stiller sanoo varovansa sormenosoituskilpailua "fasisteja" kohtaan, koska taistolaisaikaan termi koki hänestä täydellisen inflaatuon. - Here we go, huokaisee Hazard. Ruben Stiller on saanut innoituksen puheenaiheen valintaan myös Timo Soinilta, koska tämä on ihmetellyt mielenosoitusten puutetta Syyrian tapahtumien takia. - Olemmeko nähneet massamielenosoituksia Venäjää vastaan?, hän kysyy ja etsii ärhäkästi syitä näkemäänsä. Anu Koivunen on innostunut: - Vihdoinkin hyvä uutinen kotimaan politiikasta! Eduskuntaan on perustettu puolerajat ylittävä feministiryhmä. - Tämä on todiste, että eduskunnassa on poliitikkoja, jotka eivät pelkää galluppeja, eivät pelkää mennä yleistä mielipidettä vastaan, hän sanoo. Twitterissä #pyöreäpöytä Kirjasi @InkeriK, inkeri.kuisma-tarpial (at) yle.fi, tuottaja

Nuori suomalaisnainen lähti kaksi vuotta sitten Syyrian sota-alueelle, vaikka hänellä oli opiskelupaikka, työ, ystäviä ja rakastava perhe. Mitä hänen pikkuveljensä ajattelee tapahtuneesta? "Kun maailmanpolitiikka tuli kotiovelle" -sarjan neljäs osa. Toimittaja Johanna Numminen. Kuva: Stina Tuominen / Yle

Nuori suomalaisnainen lähti kaksi vuotta sitten Syyrian sota-alueelle, vaikka hänellä oli opiskelupaikka, työ, ystäviä ja rakastava perhe. Mitä hänen pikkuveljensä ajattelee tapahtuneesta? "Kun maailmanpolitiikka tuli kotiovelle" -sarjan neljäs osa. Toimittaja Johanna Numminen. Kuva: Stina Tuominen / Yle

Päättynyt vuosi 2015 oli maailman uutisrintamalla raskas. Tuskin Euroopan unioni oli saanut Kreikan velkaneuvottelut päätettyä, kun pakolaiskriisi rantautui maanosaan. Syyrian verinen sota sai yhä uusia kiemuroita ja terrori-iskut järkyttivät maailmaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa vedetään vielä kerran yhteen viime vuoden ulkomaantapahtumia kansanedustaja Erkki Tuomiojan seurassa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen.

Päättynyt vuosi 2015 oli uutisrintamalla raskas. Tuskin Euroopan unioni oli saanut runnottua Kreikan velkaneuvottelut päätökseen, kun pakolaiskriisi rantautui maanosaan. Syyrian verinen sota sai yhä uusia kiemuroita ja terrori-iskut järkyttivät maailmaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa vedetään vielä kerran yhteen viime vuoden uutisvuoden tapahtumia edellishallituksen ulkoministerin, SDP:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan seurassa. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen.

Syyrian sisällissota uhkaa kiihtyä entisestään, kun Venäjä ryhtyi ilmaiskuihin presidentti Bashar al-Assadin tueksi. Mitä mieltä maansa tulevaisuudesta ovat sotaa paenneet syyrialaiset itse? Entä kuinka turvallinen maa on Irak? Johanna Numminen juontaa.

Persoonapronominit eli minä, sinä, hän, me, te ja he tuntuvat maailman helpoimmalta asialta. Silti tuntuu siltä, että tälläkin hetkellä tasapainottelemme niiden käytön kanssa koko ajan. Tavaksi on tullut todeta, että elämme minä-minä –aikaa, jossa ihmiset keskittyvät täysin itseensä ja vain minun mieltymyksillä on merkitystä. Tämä näkyy autoilijoiden käyttäytymisessä, työelämässä ja suurissa avioeroluvuissa, kun liitossa ei ole päässyt toteuttamaan itseään. Ehkä juuri sen vuoksi joka toisella työpaikalla koetetaan vahvistaa me-henkeä erilaisin tiimitempauksin. Me-henkeä tarvitaan, jotta ihmiset sitoutuisivat työhönsä, mikä tarkoittaa palkattomia ylitöitä ja sähköposteihin vastaamista vielä illallakin. Tämä tiimihenki tietenkin loppuu sillä hetkellä kun työpaikka päättää säästää kuluista potkimalla työntekijöitä kilometritehtaalle. Kreikan taloushuolet ja nyt viimeksi Lähi-idän pakolaiskriisi panevat taas koetukselle me-pronominin käytön. Missä menee meidän ja heidän raja? Alun perin meitä oli sukumme, sitten kylämme. Noin sata vuotta sitten kansallisvaltioajattelu laajensi meidät valtion laajuiseksi, sitten kauppaliitot maanosan laajuiseksi ja vihdoin ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma maapallonlaajuinen me-pronomini on päässyt Syyrian pakolaistulvan aikana kovaan käyttöön koko Euroopassa. Myös pronominit sinä ja te tuottavat jatkuvasti vaikeuksia. Voiko ventovieraalle sanoa sinä? Voiko vanhalle tutulle sanoa te? Teitittely ja sinuttelu ovat inhimillisessä kanssakäymisessä koko ajan läsnä. Joskus tuntuu, että puhuttelu on helppoa vain Raumalla: San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano. Miten tämä asia on hoidettu Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Puolassa, Ranskassa, Unkarissa jne? Dosentti Hanna Lappalainen ja Filosofian tohtori Johanna Isosävi julkaisivat hiljattain kirjan, jossa tutkitaan kolmentoista eurooppalaisen kielen ja kulttuurin puhutteluja. Kysytään heiltä. Mutta hetkinen: ovatko he naimattomia vai naineita naisia, puhuttelenko heitä neideiksi vai rouviksi? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Suomeen tulee tällä hetkellä satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Heidät on helppo niputtaa yhdeksi suureksi joukoksi ja puhua "niistä" yhtenä suurena joukkona. Jokaisella tulijalla on kuitenkin oma tarinansa. Kaikki kotona -lähetyksessä 8.9.2015 tarinansa kertoivat Iranista kotoisin olevan Shahla ja iranilainen Mohayman. Rauha, tasa-arvo, työ ja hyvä valtio. Siinä tärkeät asiat, kiteyttää Iranista lähtöisin oleva kurdi Shahla. Hän tuli Suomeen 90-luvulla Irakin ja Turkin kautta. - Minun oli aika vaikea sopeutua Suomeen, mutta lapsilla sopeutuminen tapahtui helpommin. Minulla ei ollut aluksi yhtään ystäviä. Toimelias Shahla on aktiivisesti mukana Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä ja on auttanut kurdinaisia niin Suomessa kuin kotimaassaan Irakissakin. Irakilainen Mohayman joutui lähtemään kotimaastaan 8 vuotta sitten. Kotimaahan jäi perhe, ystävät ja sukulaiset. - Kotimaasta oli vaikea lähteä, mutta lähdin äitini ja isäni pyynnöstä. Nuorelle miehelle elämä Irakissa on vaikeaa, koska tapetuksi tulemisen uhka on läsnä koko ajan. Minun reittini turvallisempaan elämään kulki Syyrian ja Turkin kautta Ruotsiin, jonne veljeni oli jo ennen minua mennyt. Uuden elämän kynnyksellä oleville turvapaikanhakijoille Mohayman antaa neuvon. - Kunnioita maan lakeja, tapoja ja ihmisiä. Tee kaikkesi, jotta pääset hyvin yhteiskuntaan sisään. Sanna Ristimäki on tehnyt vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa jo vuosia. Hän puhuu arabiankieltä ja onkin tehnyt paljon tulkin töitä. Hän auttaa leipätyökseen muita, mutta vielä vapaa-aikakin menee muita auttaen . - Pienestä pitäen minulle on ollut selvyys, että teen työtä, jossa tittelit tai kuukausipalkka eivät merkitse mitään. Työn pitää olla minulle merkityksellistä. Toisen ihmisen hätä, sota ja konfliktit maailmalla - ei näitä voi katsoa sivusta. Berliinissä pitkään journalistin työtä harjoittanut Jorma Mattila kertoo, että auttamisen myrsky on pyyhkäissyt Saksan yli. Turvaa ja lämpöä on turvapaikanhakijoille tarjolla, mutta tällä hetkellä suurin ongelma on logistinen. Miten saadaan siirrettyä tuhannet ihmiset kaupunkeihin, joissa hätämajoitustiloja on tarjolla? Saksan poliittisen johdon mielestä tämän hetken suurin tehtävä on pakolaisten vastaanottaminen ja siitä on päätetty suoriutua kunnialla. Kaikki kotona -lähetyksen toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Kuva: Syyrialaispakolaisten leiri Turkissa, Kuvaaja: Sedat Suna / EPA

Euroopasta uutta elämää etsivistä ihmisjoukoista suuri osa pakenee Syyrian sisällissotaa. Mitä miettii omaisuutensa menettänyt syyrialainen apteekkari pakolaisena Turkissa? Millaista on elämä sodan keskellä Syyrian Aleppossa? Entä miten Suomen Kiovan-suurlähettilään tehtävät kuun vaihteessa lopettava Arja Makkonen arvioi Ukrainan tapahtumia? Johanna Numminen juontaa.

Lähi-idässä shiia- ja sunnimuslimien vastakkainasettelu on lisääntynyt, erityisesti Irakin ja Syyrian tapahtumien takia. Myös osa Suomessa asuvissa shiioista on alkanut tuntea olonsa tukalaksi. Tom Kankkonen selvittää, millaiset ovat Suomen shiiojen ja sunnien välit. Kun maailmanpolitiikka tuli kotiovelle -sarjan neljäs osa. Kuva: Tom Kankkonen/Yle

EU:n etu olisi vakaa Lähi-itä, mutta tilanne ei näytä hyvältä. Vaikka suurin huomio kohdistuukin tällä hetkellä Isikseen ja Syyrian tilanteeseen, niin myös esim. Israelin ja Palestiinan kofliktin ratkaisun etenemin on ollut hidasta. Kun Obaman kaudella USA:n aktiivisuus rauhan tukemisessa on hidastunut, niin EU:n merkitys on samalla voimistunut asiassa. Mutta mitkä ovat EU:n keinot viedä Lähi-idän kehitystä vakaampaan suuntaan? EU ja sen jäsenmaat ovat sitä mieltä, että sekä Israelille, että Palestiinalle kuuluu omat valtiot, mutta EU ei voi tunnustaa Palestiinaa valtiona, vaan se on kaikkien jäsenmaiden oma asia. Viime syksynä Ruotsi tunnusti Palestiinan ensimmäisenä läntisen EU:n maista. Monet maat ovat sitä mieltä, että koska rauhanprosessi Israelin mukaan etenee paremmin, kun Palestiinaa ei tunnusteta omaksi valtiokseen, niin tunnustusta ei kannata tehdä. Periaatteessa EU voisi myös käyttää kauppapoliittisia keinoja asioiden eteenpäin viemiseksi. Tällä hetkellä Israel on hyvin riippuvainen viennistään EU-alueelle ja sillä on myös voimassa assosiaatiosopimus EU:n kanssa. Palestiina taas on riippuvainen EU:n Pegasos-rahoista, joilla siellä pidetään yllä monia palveluita, esim. kouluja ja poliisilaitosta, huolimatta siitä, että ne kulut kuuluisivat kansainvälisen käytännön mukaan miehittäjälle eli Israelille. Samaan aikaan EU on rahoittanut myös Gazan alueen jälleenrakennusta yhä uudelleen pommitusten jäljiltä. Mutta entä muu Lähi-itä? EU:n ja sen ulkopuolisten Välimerta ympäröivien maiden yhteinen Välimeren unioni toimii, mutta sen toiminta kärsii myös alueen konflikteista. Kriisimaiden tilannetta EU pyrkii rauhoittamaan lähinnä YK:n linjoittamalla tavalla. Prosessi on kuitenkin hidas, sillä tarkoitus on paitsi auttaa paitsi ihmisiä, myös tukea heitä kaikkia valtioidensa rakenteiden uudelleen luomisessa. Ohjelmassa haastateltavana on vanhempi vieraileva tutkija Mari Neuvonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana Maija Elonheimo.

Ali ja Husu käsittelevät Syyrian tilannetta. Vieraina syyrialainen Burhan Hamdon ja toimittaja Jukka Huusko.

Lentoyhtiö Finnair saa tänään uuden hallituksen. Yhdysvallat epäilee, että Syyrian rauhansuunnitelma ei toteudu. Euroopassa juodaan enemmän alkoholia kuin muualla maailmassa. Sosiaalisen median merkitys sanomalehdille ja Yleisradiolle on kasvanut.

Poliitikkojen riidat Dragsvikin varuskunnasta jatkuvat. Syyrian pääkaupungissa on kuollut ihmisiä räjähdyksissä. VR on juhlinut 150-vuotissyntymäpäiväänsä.

Poliitikkojen riidat Dragsvikin varuskunnasta jatkuvat. Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa on kuollut ihmisiä räjähdysten takia. Valo virkistää ihmisiä keväällä.

Suomessa puhutaan nyt johtajien bonuksista. YK:ssa on yhä erilaisia mielipiteitä Syyrian tilanteesta. Päiväkodeissa on paljon työntekijöitä, joilla ei ole alan tutkintoa. Kovat tuulet ovat katkaisseet sähköt tuhansista kodeista.

Puhemies Eero Heinäluoma muistuttaa kansanedustajia, että alkoholinkäyttö ei sovi eduskuntaan. Poliisi tutkii työpaikkakiusaamista Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitossa eli AKT:ssa. EU odottaa, että Venäjä suhtautuu Syyrian johtoon kriittisemmin kuin nyt.

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja on tavannut Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin. YK on tuominnut Syyrian väkivallan. Saksan presidentti Christian Wulff eroaa tehtävästään.

Presidentinvaalien vaalipäivä on sunnuntaina. Syyrian väkivaltaisuuksissa on kuollut paljon ihmisiä. Venäjällä on ollut suuria mielenosoituksia.

Tänään on presidentinvaalien viimeinen kampanjapäivä. Syyrian väkivaltaisuuksissa on kuollut paljon ihmisiä. Tämän talven pakkasennätys on nyt 40,3 pakkasastetta.

Helsinkiin tulee ehkä Guggenheim-museo. Matkapuhelinyhtiö Nokia on esitellyt uuden Windows-puhelimensa Yhdysvalloissa. Syyrian presidentti Bashar al-Assad aikoo käyttää kovia keinoja, että tilanne maassa rauhoittuu. Helsingin poliisi on paljastanut miljoonien eurojen verohuijauksen rakennusalalla.