Podcast appearances and mentions of katja kettu

Zwei Frauen, die um ihr Leben kämpfen: In der Gegenwart droht eine namenlose Schriftstellerin durch einen unerfüllten Kinderwunsch in eine tiefe Dunkelheit zu versinken. Und in Nordfinnland Ende der 1910er Jahre sieht sich das Verdingmädchen Eeva Gewalt, Verfolgung und Krieg ausgesetzt. Katja Kettu verknüpft diese Biografien zu einer kraftvollen Erzählung über weibliche Widerstandskraft und Durchhaltevermögen. Rezension von Sonja Hartl

Realitystjernen Janni Rees bog "Evig diva" har siden udgivelsen i sidste uge ligget på bestsellerlisten. Onsdag afgjorde retten, at bogen skal fjernes fra hylderne, fordi den bryder med en fortrolighedsaftale indgået mellem Janni og Karsten Ree. Janni Ree kommer i studiet og fortæller om den forbudte bog. I en tid hvor Ruslands ekspansion truer de små omkringliggende nationer, udkommer den finske forfatter Katja Kettu med bogen 'Den sandhedssøgende kat' på dansk. I bogen lander en magisk kat på en ø i Finland i 1917 - hvor borgerkrig, en revolution i Rusland og verdenskrig truer landets identitet. Anmelderne (Anne Sophia Hermansen og Flemming Splidsboel) har læst om Finlands nationsdannelse og livet med naturen, og spørger, hvad de temaer kan bruges til netop nu. Vært: Morten Runge

In questa puntata abbiamo avuto ospite Maddalena Mazzola, traduttrice editoriale dall'inglese, dallo spagnolo e dal finlandese. E proprio da quest'ultima lingua che quest'anno ha tradotto per la Mondadori "Indagine di un gatto" di Katja Kettu, un romanzo incentrato tra le vicende di due donne finlandese, una ambientata nella prima metà del '900 e l'altra ai giorni nostri, il tutto sorretto da una leggere flessione fantastica e mistica. Durante la puntata abbiamo anche affrontato una chiacchierata sul ruolo dei traduttori, sulle difficoltà ed elasticità in questo lavoro, sulle influenze della Finlandia nella cultura pop e qualche consiglio letterario/cinematografico. Opere citate nella puntata"Indagini di un gatto" di Katja Kettu"Kelavala" di Elias Lönnrot"Scompartimento n°6" di Liksom Rosa (libro)"Scompartimento n°6" di Juho Kuosmanen (film)"La memoria dell'acqua" di Emma Itaranta"Foglie al vento" di Aki Kaurismäki"Il mio gatto Jugoslavia", "Gli invisibili" e "Le transizioni" di Pajtim Statovci"L'anno della lepre" e "Piccoli suicidi tra amici" di Arto Paasilinna "Deadwind" serie tv creata e diretta da Rike Jokela "Max Payne" "Quantum Break" "Alan Wake" della Remedy Interactive Canale Telegram: https://t.me/blablafantas Pagina Instagram https://www.instagram.com/bla.blafantasy/ Pagina Facebook https://www.facebook.com/blablafantasy/ Canale Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCIx49Uo8_m7J-50mkCETu5Q Musica di sottofondo: Music from #Uppbeat (free for Creators!): https://uppbeat.io/t/night-drift/the-cleaner License code: UUSNNPLFONTPZLJC

Roseline Lambert est une poète anthropologue, autrice de deux recueils de poésie parus aux éditions Poètes de brousse : Clinique (2016) et Les couleurs accidentelles (2018). Elle est titulaire d'un doctorat en anthropologie de l'Université Concordia. Sa thèse, déposée en 2022, s'intitule Le reflet du monde est à l'intérieur de moi : une ethnographie poétique de l'expérience de l'agoraphobie en Norvège.  Quand je l'ai rencontrée pour la première fois, j'ai été happée par la démarche artistique de Roseline, par la manière dont son écriture combine l'anthropologie et la poésie, et transpose un rapport singulier au monde extérieur et aux déplacements. Durant l'entretien, Roseline nous parle de ce qui constitue son atelier, de moutons et du processus de création qui a mené à son nouveau recueil. Parmi ses lectures et ses inspirations, elle mentionne, entre autres, les livres de Gail McConnell et de Katja Kettu. Notre discussion a eu lieu à distance, à l'hiver dernier, pendant que Roseline était en résidence à Rauma en Finlande. L'autrice a eu la gentillesse de lire un extrait du recueil Lac noir qu'elle publiera en avril 2024 aux éditions La peuplade. Crédit photo : Olivia Sofia

Katja Ketun kipeitä omakohtaisia kokemuksia maagisen realismin elementteihin ja lähihistorialliseen aineistoon yhdistävä Erään kissan tutkimuksia -romaani on ehtinyt herättää kiittäviä kritiikkejä, innokasta mediahuomiota ja kiivasta keskustelua. Pienessä karanteenikirjakerhossa keskustellaan pitkään ja hartaasti (mutta myös hilpeissä tunnelmissa) siitä, miten kirjailija (jonka alter egolta romaanin alussa on viety sanatkin) luo näistä elementeistä kaunokirjallisuutta. Ja miksi kissa on siinä välttämätön toimija. Puhumme myös lukiotytöistä lukijoina, muiden ihmisten käyttämisestä romaanihenkilön aineksina ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä, luovien alojen työelämästä, jossa ei pelon ja kriisitietoisuuden keskellä tunnu olevan tilaa solidaarisuudelle, siitä, miten nopeasti työväen ja naisliikkeen satavuotisen taistelun jo saavutettuina pidetyt tulokset voivat kadota, ja siitä, miten toiveikkuus ja rakkaus voikin löytyä esiäidin ja -isän rankasta elämäntarinasta. Katja Kettu on mukana myös Tampereen kirjafestareilla joulukuun alussa! Katso ohjelma ja osta lippu https://kirjafestarit.fi/ohjelma/ Katja Ketun kuva Niclas Mäkelä

Kirjailija Katja Kettu kertoo kirjaklubissa toistaiseksi henkilökohtaisimman romaaninsa synnystä. Kriisin jälkeen syntynyt Erään kissan tutkimuksia vie lukijat aikamatkalle ja syvien tunteiden äärelle. 

Katja Kettu saapui Kirsin Book Clubin vieraaksi. Airi Vilhunen haastatteli Katjaa, joka kertoi Ismo Alanko -elämäkerran synnystä.

Román, která napsala Katja Kettu, představuje knihkupkyně Veronika Kučerová. Dále pořad přináší rozhovor se spisovatelkou Jitkou Ludvíkovou o její nové knize Propast.

Katja Kettu: “Rose on kadunud” Soome keelest tõlkinud Kadri Jaanits. Kirjastus Koolibri. Haaravate armastuslugude meistri Katja Kettu neljas eesti keeles ilmunud romaan on imekaunilt kirjutatud lugu ebaõiglusest, armastusest ja eneseotsingutest kahe identiteedi vahel. Ühtlasi heidetakse pilk möödunud sajandil Ameerikasse emigreerunud soomlaste elule ja tuuakse lugeja ette killuke Ameerika põlisrahvastele osaks saanud ebainimlikkusest. Loeb Kristi Aule.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Shamanistinen tarina rakkaudesta, omien juurien etsimisestä ja täyttymättömistä toiveista. Rosen ja Etun tytär Lempi on puoliksi ojibwa-intiaani ja puoliksi suomalainen. Lempi ei tiedä miten päin elää, sillä hän on reservaatissa liian valkoinen ja sen ulkopuolella liian intiaani. Hän kokoaa elämäänsä äidin muistosta, elämänkokemustensa sirpaleista ja kaukaisista sukujuuristaan Suomessa. Haastattelu on tehty Akateemisessa kirjakaupassa 9.11.2018.

Seksuaalinen häirintä ja vallankäyttö ovat nousseet julkisen keskustelun kärkiaiheeksi monessa maassa. Sellaista naista ei taida ollakaan, joka ei olisi joskus joutunut seksuaalisen väkivallan, ahdistelun tai häirinnän kohteeksi. Uutta on se, että uhrit eivät enää suostu hiljaa hyväksymään ahdistelua, häirintää ja sopimatonta kielenkäyttöä. Työterveyslaitoksen mukaan työssä olevista naisista 3 % ja miehistä 1 % sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Miksi metoo- kampanjasta tuli kansainvälinen ilmiö? Voiko julkinen keskustelu vähentää häirintää? Mitä seksuaaliseen häirintään syyllistyneille pitäisi tehdä? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

Den här veckan bjuder Lundströms Bokradio på ett specialprogram för att uppmärksamma att det är etthundra år sedan Finland blev självständigt. Programledare: Marie Lundström. Under de dryga fem år som Lundströms Bokradio har funnits har författare från Finland varit ett viktigt inslag i programmet. Vi återutsänder nu delar av intervjuer med Katja Kettu, Märta Tikkanen, Jörn Donner, Monika Fagerholm och Kjell Westö, spännande samtal och ovanliga möten som ger en inblick i den samtida finländska litteraturen. Under hösten har också de finländska författarna Laura Lindstedt (16 sep) och Sirpa Kähkönen (30 sep) medverkat i programmet.

Et mordmysterium, en kjærlighetshistorie, en historisk roman, en ideologikritikk. 38 år gamle Katja Kettu seiler opp som en av Finlands fremste forfattere. Vi møtte henne på kapittelfestivalen i Stavanger, der hun snakket om sin nyeste bok, "Nattsvermer". Reporter i Studio 2 er Anne Cathrine Straume

Sivumennen-podcastin itsenäisyyspäivän jaksossa puhutaan hienosta tietokirjasta Fintiaanien mailla. Kirjasta ovat kertomassa kirjailijat Katja Kettu ja Maria Seppälä. (kuva WSOY) Aluksi podcastaajat kuitenkin terapoivat toisiaan Knausgårdien ero-uutisen äärellä: miten toimia kun rakkaat romaanihenkilöt eivät eläkään onnellisina yhdessä elämänsä loppuun saakka?

Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Entisten aseveljien välille puhkesi Lapin sota. Millainen oli tuo sota, jossa Lappi poltettiin? Millaisia traumoja sota jätti suomalaisille ja ovatko vanhat haavat jo täysin parantuneet? Onko Lapin sodan historiassa vielä tutkimattomia aukkoja? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja historioitsija ja tietokirjailija Mika Kulju. Ohjelma on uusinta lokakuulta.

Mis saab sõprusest, armastusest, halastusest ja truudusest - kui võtta inimestelt vabadus ja väärikus? Romaani tegevus toimub Marimaal Lavra külas ja Vorkuta vangilaagris läbi kolme põlvkonna, põimides ühte sõjas purunenud saatused, maride ahastuse oma kaduva rahva pärast ja uskumatu armastusloo. See on haarav lugu võimuihast ja kättemaksust, ühe väikerahva saatusest, kaduvast maailmast ning ööliblikana valguse poole lendavast inimhingest. (Katja Kettu. Ööliblikas. Kristi Aule / Rando Tammik.)

Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Entisten aseveljien välille puhkesi Lapin sota. Millainen oli tuo sota, jossa Lappi poltettiin? Millaisia traumoja sota jätti suomalaisille ja ovatko vanhat haavat jo täysin parantuneet? Onko Lapin sodan historiassa vielä tutkimattomia aukkoja? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja historioitsija ja tietokirjailija Mika Kulju.

Helmi-maaliskuun aikana Kaikki kotona –ohjelmassa kuullaan sarjaa ”Kutsutut”. Sarjassa on äänessä eri alojen ihmisiä, mutta heitä yhdistää se, että he ovat johonkin kutsuttuja ja/tai toteuttavat kutsumustaan. Kirjailija Aki Ollikainen asuu perheineen Sammatissa, Eeva Joenpellon kirjailijaresidenssin kutsukirjailijana. Samalla hänelle on tarjoutunut mahdollisuus toteuttaa kutsumustaan, eli keskittyä kirjoittamiseen. Ollikaisen esikoisromaani Nälkävuosi oli laajalti suitsutettu teos, se sai mm. Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-ehdokkaana. Aki Ollikainen kertoo kutsun saapua kirjailijataloon yllättäneen, hänen esikoiskirjansa ei tuolloin ollut vielä edes ilmestynyt. Talon edelliset kutsutut, Tuomas Kyrö ja Katja Kettu, olivat kumpikin Suomen luetuimpia kirjailijoita. Aiemmin Aki Ollikainen kirjoitti lähinnä öisin, toimittajan päivätyön jälkeen perhe vaati omansa. Nyt hän on totutellut siihen, että saa luvalla keskittyä kirjoittamiseen. Uuden romaanin aloittaminen oli silti vaikeaa. Ollikainen pitää termiä ”kutsumusammatti” hieman juhlavana, mutta kirjailijaksi hän on halunnut jo pienestä pojasta. Raakaakaan työtä hän ei ole kartellut, kokemusta on mm. laivan ja teurastamon siivoamisesta sekä trukin ajamisestakin. Aki Ollikaisen stipendiaattiaika Sammatin maisemissa on päättymässä keväällä. Perhe harkitsee paluuta Kolariin. Ennen muuttoa päivänvalon näkee Ollikaisen toinen romaani, Musta satu.

Katja Kettu: "Wildauge", Übers.: Angela Plöger, Verlag Galiani Berlin 2014, Preis: 19,99 Euro

Hur känns det när man tar livet av en känd romanfigur? Kan litteratur göra dig till en bättre människa? Och vad gör det svenska kungaparet i en amerikansk flanörroman? Marie Lundström går i närkamp med hyllade romandebutanten Teju Cole. Tayie Selasi var fyra år gammal när hon bestämde sig för att bli författare. Men det dröjde ändå trettio år innan boken var klar. Komma och gå heter hennes uppmärksammade debut, och Jenny Aschenbrenner har träffat henne.  Att jobba som översättare är inte alls ensamt! Det är inte ett "tragglande med texter"! Och kör man fast kan man få hjälp av "mannen på gatan". Möt Janina Orlov, som översatt bl a Sofi Oksanen och Katja Kettu till svenska från finska. Och så tittar vi lite närmare på läsplattan. Välkommen, du kära digitala tid - ge oss ögonblicklig tillgång till våra favoritförfattare, scanna vårt personliga behov av poesi, ge våra ögonrörelser den läsning vi behöver - kära läsplatta: Vad kan du egentligen göra för oss?

Krig, kroppsvätskor och kärlek - Katja Kettu skriver så det smaskar och luktar om en tid i den finska historien många äskat tystnad kring. Marie Lundström har mött henne. Vidare i programmet: för tre år sedan ställde den vitryske poeten Uladzimir Njakljajeu upp i det vitryska presidentvalet och utmanade landets auktoritäre president Aleksander Lukasjenka.  På valnatten misshandlades han svårt av maskerade män och hamnade i säkerhetstjänstens häkte. Under häktesperioden lyckades han ändå skriva, skriva brev till sin fru Volha. Och nu kommer Brev till Volha och friheten på svenska, och vår Fredrik Wadström har träffat både Uladzimir och Volha. Sen är det dags att förnya bekantskapen med starka känslor i Vilda Västern - en nyutgåva av boken Det lilla huset i stora skogen, som en gång ledde till TV-serien Lilla huset på prärien, har kommit. Vi träffar Einar, ett av berättelsens allra mest hängivna och trogna fans. Dessutom möter du Katarina Frostenson, författaren och akademiledamoten som nu kommer ut med boken Tre vägar. Men Frostenson och Lundström verkar inte helt överens om vad det är för slags text...

Ämmaemand on tegelikel sündmustel põhinev lugu Soome naise ja SS-ohvitseri ristunud eluteedest Lapi sõja künnisel. See on meeldejääv näide sellest, milleks inimene on armastuse nimel võimeline. Katja Kettu jõuline ja meisterliku keelekasutusega romaan toob lugeja silme ette mahavaikitud ajaloo, vangilaagrite ja saksa sõdurite sõjapruutide Soome. (Katja Kettu. Ämmaemand. Loeb Harriet Toompere.)