Podcasts about keski euroopan

Jos asuntorakentaja jää odottamaan asuntomarkkinan pääsyä kunnon vauhtiin ja asuntovaraston tyhjenemistä, se on auttamatta liian myöhässä. ”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä. Vuorenmaa muistuttaa, että alueelliset erot ovat suuria. Joulukuun alussa YIT kertoikin aloittavansa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Tampereelle. Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta. Jatkossa erikseen raportoidaan Suomen ja itäisen Keski-Euroopan asunnot. Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra. YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon. Siihen se on yltänyt viimeksi vuonna 2012 siis ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä. Vuorenmaa pitää kuitenkin tavoitetta realistisena. ”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.” Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja. Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella. ”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.” Yhteistyössä: YIT

Unkaria on viime vuosina seurattu tiiviisti niin Suomessa kuin maailmalla maan EU:ta ja demokratian perusperiaatteita haastavan politiikan vuoksi. Pääministeri Viktor Orbánin johtama autoritäärinen hallinto on lähentynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan kanssa, mikä on horjuttanut EU:n sisäistä dynamiikkaa ja aiheuttanut kitkaa jäsenmaiden välillä. Heinäkuusta 2024 lähtien Unkari toimii jo toista kertaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakausi on alkanut jännitteisesti Orbánin vieraillessa loppukesästä Kiovassa ja Moskovassa. Syksyn ensimmäisessä podcast-jaksossa käsitellään Unkarin politiikkaa ja kulttuurisia kiistoja. Kulttuuri ja politiikka nivoutuvat kaikkialla yhteen, niin myös Unkarissa. Historialtaan rikas Keski-Euroopan maa mieltää itsensä idän ja lännen väliin, tunnetaan rakkaudestaan kirjoihin, ja on koti lukuisille kulttuuris-poliittisille kiistoille, joita Orbánin hallintokin käyttää hyväkseen politiikassaan. Millainen maa Unkari siis oikeastaan on, ja millä tavalla sen kulttuuri ja historia näkyvät nykyhetken politiikassa? Mikä rooli kulttuurielämällä on Orbánin Unkarissa, ja millä tavalla Unkari puhuttelee laitaoikeistoa yli kulttuuristen rajojen? Asiantuntijavieraina jaksossa Annastiina Kallius, antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Johanna Osváth, kirjallisuuskriitikko ja kulttuurilehti Nuoren Voiman päätoimittaja. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

EU:n tähän asti suurimmasta itälaajentumisesta on kulunut 20 vuotta. Huimasta talouskehityksestä huolimatta penseys EU:hun on näissä entisissä itäblokin maissa lisääntynyt. Ohjelmassa käydään Tšekissä kuulostelemassa EU-tuntoja. Edellisissä eurovaaleissa tšekit äänestivät lähes laiskimmin koko unionissa. Ohjelmassa haastateltavien ekonomistien mukaan talouskehityksen epätasainen jakautuminen itäisen Keski-Euroopan maissa voi ruokkia pettymystä EU:hun. Näin siitä huolimatta, että bruttokansantuote on kaikissa maissa kasvanut roimasti jäsenyyden ansiosta. Alueen tutkijat selittävät viileää suhtautumista unioniin myös historialla: käskyjen ottaminen Brysselistä kommunismin ikeen alta vapautuneissa maissa ei innosta. Itä-Euroopan tutkijan mukaan maat haluavatkin säilyttää omaa päätäntävaltaa ja vähemmän Eurooppaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jaksossa mainitut linkit: Tutustu Finnlinesiin sekä heidän reitteihinsä >>>  Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/keski-euroopan-seikkailumme

Erikoisjakso, jossa keskitytään puimaan rallia ja jonkin verran myös Formuloita. Mukana C Moren ralliselostaja Juho Kokko! Jakso on erityispitkä ja se saattaa sisältää rönsyilyä. 3:15 Rallin pohjustusta 15:00 Toyotan Rally2-projekti 21:30 Pelastaisiko Rally2+-luokka rallin mm-sarjan valmistajakadolta? 29:00 Onko sähköllä tulevaisuutta rallissa & yleisesti puhetta rallin tulevaisuudesta 68:30 Jyväskylän mm-rallin ennakointi 83:15 Kaikkein kovimmat kuskit erottuvat aina joukosta 96:20 Missä kisassa Rovanperä ratkaisee mestaruuden & Keski-Euroopan rallin hehkutus 101:00 Lisää keskustelua rallin mm-sarjan tulevaisuudesta 107:20 Kuluvan F1-kauden käsittelyä ja tulevaisuuden kuskispekulaatioita 132:30 Viimeiset Jyväskylän mm-rallin ennakoinnit

Teemu ”Härski” Hartikainen: olympiavoitosta voittavaan perhokalastukseen. Me kysyimme ketä haluaisitte kuulla ja te vastasitte Härski Hartikaista ( @thardy70 ). Maailmanmestari ja olympiavoittaja vastasi pyyntöömme heti hyväksyvästi keskeltä MM-kotikisahuumaa, arvostettava suoritus! Härskin kanssa tarina luistaa kuin herran luistin jäällä eli moitteetta ja juttua tulee samaan malliin mitä Härskin ranteet käy. Tämä jakso vie kuuntelijat @leijonatfi pukukopin uumenista Keski-Suomen koskille, Kanadan kingien kalastukseen, Arktisten vesien äärelle ja aina Keski-Euroopan kristallin kirkkaiden vesien äärelle. Puhutaan voittavasta perhokalastuksesta ja siitä, millaisella mentaliteetilla ammattikiekkoilija pyytää jokien varsilla.

Pudotuspelit on käynnissä ja niiden tiimoilta löytyykin puhuttavaa. Kattoteemana on heiluriliike joka näkyy muutamaa sarjaa vaille kaikissa kamppailuissa: voittoja on napattu vuorotellen ja tilanne näyttää tasaiselta. Tässä jaksossa käydään Keski-Euroopan kirjeenvaihtajan kanssa läpi havaintoja ensimmäisistä pudotuspelisarjoista. Aluksi iso nippu pikalöylyjä! (2:26) Pikalöylyt: Trotz, McGuire yms. (16:00) Asiaa Keskisestä (33:27) Asiaa Atlantista (53:19) Asiaa Tyynestämerestä (1:03:14) Asiaa Metropoleista Löydät NHL-löylyt somesta @nhlloylyt. Viestiä voit laittaa osoitteeseen nhlloylyt@gmail.com. #nhl #nhlfi #jääkiekko #hockey #urheilu #sports

Koronakurimus, Pelicansin pannukakuksi lysähtänyt kevät 2018, Ben Bloodin ja Niko Kivelän treeninahistelu sekä ICEHL:n karmiva tragedia. Neljättä kauttaan itävaltalaista Klagenfurtia luotsaava Petri "Petu" Matikainen ei Hokipodin haastattelussa tarinoitaan säästellyt. Huom! Tämän viikon jakso ehdittiin nauhoittaa ennen tietoa lauantaisen Pelicans–HPK-ottelun siirtymisestä. Pelicans pelaa tällä viikolla ainoastaan yhden ottelun. Perjantaina lahtelaiset matkaavat Kuopioon KalPan vieraaksi. (00:07) Erikoishaastattelussa monikansallisessa ICEHL-sarjassa pelaavaa Klagenfurtia luotsaava Petri Matikainen. Itävallan tiukat koronarajoitukset laittoivat koko maan kolmeksi viikoksi säppiin: "Ruokakaupat ja apteekit olivat auki". Itsekin koronan sairastanut Matikainen on ehtinyt jo tottua poikkeusjärjestelyihin: "Meillä on ennen jokaista pelipäivää pcr-testit". (03:28) Matikainen ihastui Itävaltaan jo viimeisinä pelivuosinaan. Klagenfurt koostuu valtaosin itävaltalaispelaajista, mutta samaa ei voi sanoa kaikista ICEHL:n jengeistä: "Täällä on aivan liikaa ulkomaalaisvahvistuksia". (11:10) Kahta mestaruutta Klagenfurtin peräsimessä juhlinut suomalaisvalmentaja vertaa nykyistä projektiaan edelliseen Pelicans-pätkäänsä (kaudet 2015–18): "Brändi, identiteetti ja kaikki muu piti luoda Pelsussa aivan nollasta". Kolmivuotinen "runttaaminen" poiki ajoittain kritiikkiä. Viimeisestä Lahti-vuodesta jäi ristiriitaiset fiilikset: "Puheet eivät tietyllä tapaa Pelsussa vielä silloin pitäneet". (13:52) ESS:n videokamera eksyi kertaalleen oikeaan (tai väärään) aikaa oikeaan (tai väärään) paikkaan: "Siitähän tuli valtava show ja e-mail täyttyi viesteistä firmojen johtajilta. Deletellä heittelin niitä veks. Paljon on vaadittu, mutta paljon on myös rakastettu". (21:15) Paljon on vaadittu, mutta mitä Petri Matikainen on vaatinut itse itseltään? "Tämä (Itävalta) on yksi Euroopan kovimmista paikoista valmentaa. Täällä on helvetisti painettta. Tämä ei ole ollut mikään lepokoti". (24:13) Keski-Euroopan ja kotimaisen Liigan palkkatasot vertailussa: "Kyllä mun ansiotaso on täällä ihan hyvää tasoa". (27:33) ICEHL:n traagiset kuolemantapaukset laittoivat asioita perspektiiviin. Miksi vessanpönttö ilmestyi Klagenfurtin pukukoppiin ennen Leksandia vastaan pelattua CHL-ottelua? "Pönttö täynnä ja pää tyhjänä". (29:58) Muistutus Hokipodin joulukuun kuuntelijakisasta. Pasi Nurmisen persoona on jättänyt lähtemättömän jäljen "Petun" mieleen: "Nupen kanssa työskentely on valtavan riemukasta. Se oli erilaista kuin yleensä valmennustiimissä". (37:34) Missä Matikainen valmentaa seuraavaksi? Nykyinen Klagenfurt-sopimus umpeutuu kuluvan kauden päätteeksi. "Tää ei saa tuntuu työltä, koska silloin homma saattaa mennä niin sanotusti vi***ks". (40:59) Petri Matikainen lähettää lämpimät jouluterveiset koko turkoosiyhteisölle. (44:31) Huom. Toisin kuin Hokipodin päätteeksi viserretään, Pelicans pelaa tällä viikolla vain perjantaina Kuopiossa! Lauantain HPK-ottelu on siirretty hämeenlinnalaisjoukkueen koronakaranteenin vuoksi. (45:42) Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Unkarin istuva hallitus haluaa kirjoittaa maan historian uusiksi. Pääministeri Viktor Orban aikoo palauttaa maan menneiden aikojen suuruuden nykyhetkeen. Tätä varten rakennetaan uusi kansallinen identiteetti, mihin poimitaan positiivisia kertomuksia Unkarin lähihistoriasta. Siihen eivät mahdu historian tapahtumat, jotka ovat Unkarille kiusallisia ja kielteisiä. Näitä ovat toisen maailmansodan juutalaisvainot, aktiivinen veljeily natsien kanssa tai kommunistisen diktatuurin todellinen luonne. Moniääninen Eurooppa -sarjan ohjelmassa vieraana on Keski-Euroopan poliittisen historian tutkija Peter Apor. Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi. Tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila.

Kuopiolainen Junttan Oy on erikoistunut hydraulisten paalutuslaitteiden suunnitteluun, valmistamiseen ja markkinointiin. Junttan on aktiivisesti kehittänyt uusia tuotteita ja vienyt koko alaa eteenpäin tiiviissä yhteistyössä paalutusurakoitsijoiden kanssa. Yhtiön toimipaikka sijaitsee Kuopiossa ja yritys kaikkinensa työllistää maailmanlaajuisesti 240 työntekijää. Junttanilla on vientiä yli 40 maahan ja sen liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulee viennistä. Kolmannes myynnistä tulee Pohjois-Amerikasta, kolmannes Venäjältä ja kolmannes muualta. Petri Turunen toimii yrityksessä suunnittelupäällikkönä. Joensuusta kotoisin oleva Petri harrasti nuorempana mäkihyppyä ja laji toikin hänet lopulta asumaan Kuopioon vuonna 1993, jolloin hän siirtyi Puijon Hiihtoseuran riveihin. Lajin parissa hän pääsikin kansallisella tasolla melko korkealle. 1996 voitettuaan eräät katsastuskilpailut Petri pääsi mukaan myös Keski-Euroopan mäkiviikolle. Viimeisimmät vuodet Petrin elämään liikunnan iloa on tuonut mm. CrossFit, jonka parissa on hän on toiminut vuodesta 2015 lähtien. Liikunnallinen elämäntapa on aina ollut Petrin ja perheensä elämässä vahvasti läsnä. Se on toiminut myös suurena voimavarana haastavissa hetkissä, joihin lukeutuu mm. Petrin vakava sairastuminen syöpään vuonna 2005. Elämää sairauden varjossa kesti kaikkinensa 10 vuotta. Nykyisin Petrillä on onnellisesti terveen paperit ja elämä kaikkinensa tuntuu hänestä parhaimmalta juuri nyt ja tässä hetkessä. Petrin omasta tarinasta töiden ja liikunnan äärellä kuullaan oheisessa juttutuokiossa tarkemmin. Haastattelijana: Sami Turunen

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Henri Ruoste. Keskiviikkona Suomen joukkueeseen Tokion olympiakisoihin nimetty Ruoste tavoittelee maailman huippua kouluratsastuksessa – lajissa, jossa arki on jatkuvaa tasapainoilua urheilullisen potentiaalin maksimoinnin ja elannon hankkimisen välillä. Yksi Henri Ruosteen urheilu-uran unelmista täyttyi keskiviikkona, kun Suomen Olympiakomitean hallitus löi sinetin hänen valinnalleen Tokion olympiakisoihin. Ruosteen laji on kouluratsastus, jossa Suomi sai edustuksen mukaan viimeksi Lontoossa 2012. - Olin Riossa valmentajana, ja sain kokea muun muassa avajaisseremonian. Se on jotain käsittämätöntä kävellä sisään sinne areenaan. Tietenkin urheilun takia sinne mennään, ja sen takia jokainen urheilija tekee joka päivä töitä ja haluaa olla aina parempi kuin edellisenä päivänä, Ruoste iloitsee. Helmikuussa 29 vuotta täyttänyt Ruoste on tehnyt uransa pitkälti ulkomailla, sillä hän lähti Saksaan jo vuonna 2001. Välissä tie vei Englantiin, josta Ruoste palasi nykyiseen kotimaahansa Saksaan kymmenen vuotta sitten. Siellä Ruosteella on talliyritys, joka keskittyy hevosten kouluttamisen, myynnin ja kilpailuttamisen ohella valmentamiseen. - Muutto tänne tapahtui urheilullisista ja liiketoiminnallisista syistä. Englanti on vähän syrjässä, jos puhutaan hevoskauppabisneksen rakentamisesta. Se keskittyy pitkälti akselille Saksa, Hollanti, Tanska. Ne ovat keskeiset maat, kun Keski-Euroopan isot lentokentät ovat ajomatkan päässä monista talleista. Sitä kautta tällä alueella on myös eniten kilpailua, Ruoste avaa. Ratsastus onkin olympialajien joukossa hyvin poikkeava: kulut lajissa ovat massiiviset, ja tasapainoilu kilpailumenestyksen ja elannon hankkimisen välillä asettaa urheilijan haastaviin valintatilanteisiin. OlympiaCastin vieraana Ruoste avaa tätä dilemmaa ja ratsastajan arkea sekä lajin ominaispiirteitä laajemminkin. - Varsinkin alussa itsensä elättäminen tarkoitti aina parhaan hevosen myymistä, jolloin se on aina urheilusta pois. Jalansijan löytäminen vie aikaa. Hevosen löytäminen, ostaminen ja kouluttaminen kestää monta vuotta. Sen myyminen tarkoittaa sitä, että voi ostaa kaksi tai kolme hevosta lisää – ja taas kouluttaa ja myydä ne eteenpäin. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan, Ruoste kertoo arjestaan. - Eläinten kanssa ei ole mitään takuita, että se menee aina oikein. Kun eläintä kouluttaa, se on hidas prosessi. Eläinhän yrittää aina tehdä sen mukaan, mitä se on oppinut olevan oikein. Kun asioita yrittää tehdä eri tavalla, jotkut oppivat nopeammin ja jotkut hitaammin. Se tuo sen mielenkiinnon ja koko haasteen tähän lajiin ja liiketoimintaan. Se myös mahdollistaa urheilemiseni. Kun Tokion olympiakarsinnat lähestyivät, Ruoste teki päätöksen heilauttaa vaakaa enemmän urheilullisen puolen suuntaan. Se päätös kannatti, sillä olympiapaikka irtosi vuoden kestäneestä karsintaikkunasta Rossetti-nimisen ratsun kanssa. Tokion lähestyessä nuorempi ratsu Kontestro DB on noussut haastamaan Rossettin asemaa Ruosteen ykköshevosena.

Koronarokotukset Suomessa. Koronarokotukset Euroopassa. Suomen koronatartunnat. Keski-Euroopan hiihtokeskukset. Ilotulitteiden myynti. Säätietoja.

Unkarissa toimivan Keski-Euroopan yliopiston CEU:n vararehtori Eva Fodor näkee koronakriisin varjolla maahan säädetyllä kiistellyllä poikkeustilalla kaksi mahdollista loppua. Joko Unkarista pysyvästi yhden puolueen valtaan tukeutuva autokratia - tai sitten poikkeustila johtaa hallitsevan kansalliskonservatiivisen Fidesz-puolueen vallan romahtamiseen. Fodorin mukaan koronakriisi on iskenyt Unkarin talouteen niin kovaa, että maaseudulla nähdään jo nälkää. Ohjelman on toimittanut Risto Majaniemi. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Itäisen Euroopan maissa demokratiakehitys kangertelee ja Euroopan unioni vaikuttaa voimattomalta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mistä demokratian ja oikeusvaltion vaikeudet Itä- ja Keski-Euroopan maissa kumpuavat. Ohjelmassa vieraillaan Itä-Puolassa konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen sydänmailla ja kuullaan, miten Prahan pormestari yrittää rakentaa liberaalien suurkaupunkien liittokuntaa. Ohjelman ovat toimittaneet Anna Saraste, Suvi Turtiainen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Kuva: Attila Husejnow / AOP

Band of Brothers - Taistelutoverit on huippulaadukas, aitoihin henkilöhahmoihin perustuva eeppinen tv-sarja. Kymmenosaisen, vuonna 2001 valmistuneen sarjan takana ovat sellaiset nimet kuin Tom Hanks ja Steven Spielberg, mutta ennen kaikkea sen takana ovat aidot sodan käyneet veteraanit ja heidän tarinansa. Batroom avaa ovet tykistötuleen ja tekee retken Normandiasta läpi Keski-Euroopan suoraan Hitlerin Kotkanpesään. Oppaina toimivat Sami Kangasperko ja Ossi Rajala.

Unkarilainen yrittäjä Áron Hidvégi on maansa pääministeri Viktor Orbánin uskollinen kannattaja. Áron haluaa puhua Moniääninen Eurooppa-ohjelman haastattelussa nimenomaan Orbánista, ei niinkään Unkarin valtapuolue Fideszistä. Orban on hieman yli kolmekymppiselle Hidvégille suuri ihailun kohde. Hidvégi on terveyden ja hyvinvoinnin alan konsultti ja yrittäjä, akateemisesti sivistynyt nuoren polven unkarilainen. Hän asuu Budapestissa ja osallistuu aktiivisesti Fideszin järjestämiin tilaisuuksiin. Áron halusi haastattelun tapahtuvan Soros yliopistossa, jona Budapestissa sijaitseva arvostettu CEU eli Keski-Euroopan yliopisto nykyään tunnetaan. Aaron ei tue pääministeri Orbánin hallituksen hyökkäystä CEU:ta vastaan ja hän harmittelee yliopiston lähtöä Wieniin. Ohjelman on Budapestissa toimittanut Risto Majaniemi. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila. Kuvassa: Unkarilainen yrittäjä ja pääministeri Viktor Orbanin kannattaja Áron Hidvégi Kuva: Risto Majaniemi

Visegrad-maiden asukkaat eivät usko saavuttavansa läntisten EU-maiden etumatkaa hyvinvoinnissa ja palkoissa. Maat kapinoivat Brysselin keskusvaltaa vastaan, eikä EU kykene viemään eurooppalaista projektia eteenpäin. EU:n uudistaminen Britannian eron jälkeen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman Visegrad-maiden osallisuutta. Haastateltavana on slovakialainen Milan Nic, yksi johtavista itäisen Keski-Euroopan maiden politiikan asiantuntijoista. Moniääninen Eurooppa -sarjan ohjelman on toimittanut Jorma Mattila.

Suomalaista puuta viedään maailmalle monessa eri muodossa. Sahatavaran ja paperin lisäksi sellu on mitä tärkein vientiartikkeli ja siitä tehdään esimerkiksi pehmopaperia siellä, missä omia metsiä ei juuri kasva. Metsäradio teki tutustumismatkan Keski-Euroopan kilpailluille alueille ja vieraili niin massiivipuuelementtitehtaalla kuin etikettitehtaallakin. Nyt kuitenkin siirrymme Metsäradion reportterin Olli Ihamäen johdattelemana eteläiseen Puolaan, jossa ei juuri puuta kasva. Mutta sielläkin tarvitaan toki paperia. Erityisesti pehmopaperin kulutus on kasvussa samassa suhteessa kuin puolalaisten käytettävissä oleva varallisuuskin lisääntyy. Kukapa sitä pyyhkisi enää sanomalehteen, jos varat riittävät jopa kolmikerroksiseen parfymoituun vessapaperiin. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Heli van der Valk syntyi sodanjälkeiseen Suomeen Pohjanmaalla. Siellä piti hillitä ittensä ja ajatella, että mitä grannit sanoovat. Heli kehitti herkät tuntosarvet, jotka tekivät hänestä selviytyjän. Heli van der Valk syntyi Lehtimäen perheeseen Laihialla 1948. Hän oli 10 lapsen katraassa toiseksi nuorin. Sodanjälkeisessä sylissä sekä aika että tila oli kortilla.  Helin isä oli sodankäynyt mies, joka ei tunteista paljon puhunut. Pohjanmaalla kunnioitettiin perinteisiä arvoja: vastuunottoa omasta elämästään. Parsittuja vaatteita ei tarvinnut hävetä kunhan ne oli puhtaat. Itsehillintä oli tärkeää: ei saanut olla liian äänekäs eikä itseään saanut tuoda liikaa esille. Heli oli kyselijä. Hän oli lahjakas ja herkkä. Hän näki ja rekisteröi kaiken mitä ympärillä tapahtui. Nyt jälkeenpäin hän toivoo, että hän olisi oppinut pyytämään lohdutusta ja apua jo elämänsä alkutaipaleella. Aina piti pärjätä, mutta myöhemmällä iällä oppii, ettei avun pyytäminen ole heikkoutta, sanoo Heli. Olen aina elänyt rajalla. Raja voi olla maantieteellinen tai se voi olla kieliraja. Olen elänyt myös kuoleman rajalla. Raja merkitsee, ettei kuulu joukkoon, mutta se merkitsee myös vapautta. Että voi olla sitä, mitä on. Heli muutti Göteborgiin Keski-Euroopan kautta 1970-luvun lopulla. Hänellä oli aviomies ja hän odotti kaksostyttöjä. 80-luvun alkupuolella mies sairastui aivokasvaimeen ja siitä alkoi 18 vuoden taistelu sairautta vastaan. Kasvain voitti. Mies muuttui erilaiseksi. Heli ei enää nähnyt tunnetta miehen silmissä, eikä saanut vastakaikua omille tunteilleen. Hän lakkasi jollain tapaa olemasta. Miehensä kuoleman jälkeen Heli toimitti antologian Att förlora en anhörig i hjäntumör. Vasta kun kirja oli valmis ja Heli laittoi sen kirjahyllyyn, pystyi hän menemaan eteenpäin elämässään ja koki taas olevansa oman elämänsä päähenkilö. Haluamme unohtaa ja mennä eteenpäin. Mutta meillä on myös sisäinen pelko, että mitä jos mä unohdan! Nyt mä tiedän, että muistoni ovat kirjan kansien välissä ja itse olen vapaa. Haastattelija: Soili Huokuna.

Tiistain aiheita: - Aamun vieraana tänään on monelle tuttu mies. Kari Lumikero (s. 1949) aloitti toimittajan uransa vuonna 1967 ja siirtyi seuraavana vuonna Ruotsin radion silloisen suomenkielisen toimituksen kesätoimittajaksi. Vuotta myöhemmin hänet vakinaistettiin Ruotsin radioon, mutta samalla hän avusti Suomen Yleisradiosta. 1986 hänestä tuli suomalaisen MTV3:n Skandinavian kirjeenvaihtaja. Uraan mahtunut myös Keski-Euroopan, uusien EU-maiden ja Lähi-idän valvontaa. Kari Lumikero on tullut tunnetuksi myös raportoinnistaan maapallon kriisipesäkkeitä - Kaksi- tai monikielisen lapsen kielellinen kehitys on monelle vanhemmalle arka asia ja varsinkin jos lapsen puheen tuottaminen poikkeaa normaalista kehityskaaresta. Asiaa ei helpota sekään, että aina löytyy ympäristöstä niitä, jotka epäilevät puhehäiriöden johtuvan juuri monikielisyydestä. Monikielisten lasten kielellisiin erityisvaikeuksiin erikoistunut logopedi Hanna Helttunen tyrmää yhteyden kaksikielisyyden ja kieliongelmien välillä - Sinikka Kohtala saapui Åreen töihin 15 vuotta sitten Tukholmasta. Hänen mukaansa paikkakunta on kasvanut varsinkin vuoden 2007 Alppihiihdon MM-kisojen jälkeen - Tämä kevät on ollut erityisen hankalaa aikaa siitepölyallergikoille. Näin kertoo Leenu Hernejärvi, joka toimii Tukholman astma ja allergiayhdistyksessä - Tranemon Suomi-Seuran pyrkimykset saada kunta vapaaehtoisesti liittymään suomen kielen hallintoalueeseen kariutuivat viime kesänä kunnanvaltuuston näytettyä kuntalaisaloitteelle punaista valoa äänestyksen jälkeen. Tranemon suomalaistaustaiset saavat kuitenkin nyt tukea Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta - Göteborgin kaupunginteatterissa on ensi kaudella voimakas ruotsinsuomalaispanostus. "Fosterlandet" on suurella näyttämöllä esitettävän näytelmän kantaesitys, joka kertoo sotalapsen traagisen kertomuksen - Aamun visa. Tiistaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.