Podcasts about koirien

Mitä kaikkea on luvallista tehdä eläimille, kun tuotetaan ihmisille ruokaa? Koskevatko samat “säännöt” ihmisten lemmikkieläimiäkin? Ovatko kuluttajat - eli sinä - valmiita maksamaan korkeampia hintoja ruuastaan, mikäli tuotantoeläimille sallittaisiin enemmän lajityypillistä käyttäytymistä ja vapauksia? Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joita eläinfilosofiassa pohditaan. Vieraina Kulttuuriykkösessä ovat eläin - ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola sekä kirjailija ja eläinoikeusaktivisti Laura Gustafsson. Molemmat ovat olleet perustamassa eläinjärjestöä nimeltään Eläinoikeusakatemia ja ovat sen hallituksen jäseniä. Keskustelussa ovat myös MTK:n toinen puheenjohtaja, karjalypsytilallinen Tero Lahti sekä Kennelliiton hallituksen ja Koirien hyvinvointityöryhmän jäsen, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Nyman. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Koirien väliseen kommunikointiin vaikuttaa moni asia kemioista elekielen ymmärtämiseen ja väsymykseen, ihan kuten meillä ihmisilläkin. Mutta mistä tunnistaa hyvän suhteen koirien välillä, ja millaisissa tilanteissa koirat voivat tarvita apua ihmiseltä ristiriitojen selvittämiseen? Tässä jaksossa keskustelemme Eläinopisto Faunan eläintenkouluttajien Nina Ehrströmin ja Sanja Martikaisen kanssa koirien välisistä suhteista. Onko koirien välistä laumahierarkiaa olemassa? Entä pitääkö koirien antaa selvittää itse riitansa? Nina ja Sanja jakavat myös vinkkinsä siihen, miten tyypillisissä koirapuistojen ongelmatilanteissa koiran omistajan kannattaisi toimia. Lähteet: Korvenkoira 24.1.2024 ⁠Koiraeläimen dominanssi ja hierarkia⁠ Zenkoira 26.12.2019 ⁠Dominoivatko koirat toisiaan?⁠ Jakso sisältää mainoksen: PawsiAkatemia Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan!

Tähän, ja liutaan muita kysymyksiä koirien allergioista ja atopiasta vastaa tässä jaksossa eläinten dermatologiaan perehtynyt eläinlääkäri Kamila Bernasiewicz. Mitkä ovat niitä tyypillisimpiä koiria allergisoivia asioita? Entä miten koiran allergia yleensä diagnosoidaan? Jaksossa käydään myös läpi eri seikkoja, jotka vaikuttavat koirien allergioiden esiintyvyyteen. Lähteet: Anturaniemi J, Uusitalo L, Hielm-Björkman A (2017), Environmental and phenotyperelated risk factors for owner-reported allergic / atopic skin symptoms and for canine atopic dermatitis verified by veterinarian in a Finnish dog population Yle 21.5.2018, Terrieri Lilli on allerginen pöly- ja varastopunkeille, mutta niin on moni muukin – 70 000 suomalaiskoiraa kärsii allergioista // Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Facebook: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠riivatturakki.fi⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Koirien määrä Suomessa kasvaa, ja yhä useampi yritys toivottaa karvakaverit tervetulleiksi toimistolleen. Eläinten käyttäytymisen asiantuntija kertoo, miten toimistokoira voi hyödyttää niin omistajaa kuin työyhteisöäkin.Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Punkkiaiheista jaksoa on toivottu podiin kovasti, ja nyt on aika vastata toiveeseen! Miten valita koiralle oikea punkkikarkote? Entä ovatko kaikki lääkkeelliset vaihtoehdot todella koiralle myrkkyä? Kummassa on isommat riskit, punkin puremassa vai punkkikarkotteissa? Jaksossa vastaamassa kuuntelijoiden kysymyksiin ja jakamassa vankkaa tietotaitoaan aiheesta vierailee eläinlääkäri Aino Patjas. Ainon kanssa käymme läpi eri punkkitaudit ja niiden riskit, sekä syvennymme tarkastelemaan koiran suojaamista punkeilta monelta eri kantilta, ympäristöaspekteja unohtamatta. Lähteet: Aino Patjas 22.6.2021, Punkitta paras Cuteri Vincenzo 2016, Evaluation of activity against ticks and fleas on dogs and cats and humans of an electronic ultrasound emission device (battery-powered) called Zerobugs and Zerobugs plus Attila, S. ja Leppänen M. Eläinlääkärilehti 3/2024, Lemmikkien puutiasilääkkeiden ympäristövaikutukset Pérez Vera C., Kapiainen S., Junnikkala S. ym. 2014, Survey of selected tick-borne diseases in dogs in Finland Turunen, M. 2019, Koirien punkkikarkotteiden tehoaineet ovat haitallisia vesieliöille ja pölyttäjille Zakham F., Korhonen E.M., Puonti P.T. ym. 2023, Molecular detection of pathogens from ticks collected from dogs and cats at veterinary clinics in Finland // Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Facebook: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Suomessa arvellaan olevan kahdeksansataatuhatta lemmikkikoiraa. Luku sisältää myös työkoirat, mutta suurin osa nelijalkaisista ystävistämme viettää vapaaherran elämää sohvalla maaten. Koirien määrä kasvaa ympäri maailman ja pian joka viides suomalainen on koira. Koiran hankinta ei yksinkertainen asia, sillä pelkästään Suomessa on rekisteröitä yli 300 rotua. Muodikkaat mix-rodut maksavat tuhansia, kun taas Itä- ja Etelä-Euroopan koiratarhoissa lukematon määrä hylättyjä koiria odottaa omistajaa. Aino Arjas johtaa Viipurin koirat ry -järjestöä, joka on tuonut hylättyjä koiria Suomeen jo lähes 20 vuotta. Onko paras tapa ottaa koira adoptoida koditon rescue-koira? Koiran valintaan voi saada apua myös koirakonsultilta. Reetta Kettunen teki pitkän uran Suomen Akatemiassa, mutta tapaaminen isovillakoiran kanssa muutti hänen urasuunnitelmansa. Eläinlääkärikulut ovat ylittäneet monen koiranomistajan kipurajan. Mitä asialle voi tehdä, ja onko koirasta tulossa vain varakkaiden lemmikki? Entä mitä hyvää on luvassa uuden eläinten hyvinvointilain myötä? Näihin kysymyksiin vastaa Kaisa Metteri-Gold Kennelliitosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Koirien hammashoito on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin kuluneina vuosikymmeninä. Puruluiden ja satunnaisten hammaskivenpoistojen sijaan eläinlääkärit nykyään liputtavat säännöllisen koiran hampaiden harjauksen ja huomattavasti tarkempien hammastutkimusten puolesta. Tässä jaksossa koirien hampaiden hoitoon perehtynyt eläinlääkäri Marja Hassi kertoo mm. miksi hammaskivi ei todellisuudessa olekaan se kaikista suurin vihollinen, miten koiran hampaiden harjaus oikeasti kuuluisi toteuttaa ja millaiset ruoat ja puruluut parhaiten edistävät koiran hammasterveyttä. Tämä jakso on Marja Hassin kanssa toteutun kaksiosaisen hammassarjan ensimmäinen osa, ja seuraavassa jaksossa tullaan käsittelemään tarkemmin ammattilaisen suorittamia hammashoitoja ja muita toimenpiteitä. Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! ⁠⁠Instagram⁠⁠⁠ / ⁠⁠⁠Tiktok⁠⁠⁠ / ⁠⁠⁠Facebook⁠⁠⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Perjantain läpät tästä!Mikä elokuva on niin hauska että se voi tappaa?Mikä on miesten uusi villitys salilla?PÖRSSISÄHKÖ!Koirien jäätyvät kiveksetHJK:n puuhastelua isolla P:llä

Koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulivat Suomessa pakolliseksi vuoden 2023 alusta osana maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Sen mukaan koirat tulee ilmoittaa rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden iässä tai ennen kuin ne luovutetaan eteenpäin. Ennen vuotta 2023 syntyneisiin koiriin sovellettiin siirtymäaikaa, ja ne tuli ilmoittaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Miten ahkerasti pohjoissavolaiset ilmoittivat nelijalkaisia ystäviään rekisteriin, se selviää, kun Anssi Saarelainen tiedustelee asiaa Ruokaviraston jaostopäällikkö Terhi Simonen-Jokiselta.

Tänään meillä oli kisa maailman hirveimmästä äänestä, Timo vs. Asteekkien kuoleman pilli. Päätimme soittaa Dannylle, että ehdimme sekä Simpeleen markkinoille, että Pelloon kehräämään lankaa. Pohdimme kestävätkö suhteet jos nainen on miestä varakkaampi tai vanhempi ja ihmettelimme uusia titteleitä, kuten “Temppari-Elmerin äiti”. Koirien ikäasiat pistettiin järjestykseen ja todettiin, että lapsia ei saa enää kuristaa, edes piirretyissä.

Koirien määrä suomalaisessa yhteiskunnassamme kasvaa vuosi vuodelta, ja koirien rooli niin kotimaisessa bisneksessä kuin yhteiskunnan rakenteissakin on jo pitkään ollut murroksessa. Samalla ihmisyhteiskuntamme kuitenkin asettaa koirille valtavia vaatimuksia ja koiran ja ihmisen välille vahvistuvan kumppanuuden myötä koiran lajityypilliselle käytökselle saattaa jäädä entistä vähemmän tilaa. Jakson vieraana kuullaan yhteiskuntatieteilijä ja entinen tutkija, nykyisin koirien ongelmakäytökseen erikoistunut eläintenkouluttaja, Sari Ung-Lanki. Sarin kanssa syvennymme pohtimaan koiran roolia ihmisyhteiskunnassa niin koiran itsensä kuin meidän ihmisten näkökulmasta. Paljon syvällistä ja jopa filosofista pohdintaa siis luvassa! Lähteet: Antroblogi.fi 31.3.2020 Ihmisen paras ystävä tuotteena Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Tiktok: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos myös jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta. Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Eläinten kipuoireilu jää meiltä edelleen liian usein huomaamatta, ja oman koiran hitaasti alkavalle kipukäytökselle helposti sokeutuu. Koirien kipukäytökseen ja kipututkimuksiin erikoistunut eläinlääkäri ja eläintenkouluttuja (at) Anne Myller tapaa työssään monista erilaisista kiputiloista kärsiviä potilaita ja kertoo jaksossa tyyppillisimmistä kipuoireista, kipua aiheuttavista sairauksista ja käy myös läpi, miten perusteellinen kipututkimus toteutetaan käytännössä. Hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia siitä, miltä tuntuu, kun oman koiran selkeälle kipuoireilulle ei tarkoista tutkimuksista huolimatta meinaa löytyä diagnoosia. Lähteet: Musti ja Mirri ⁠⁠Tunnista koirasi kipu Kivutonkoira Koiran kivun tunnistaminen Instagram: ⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠ ⁠⁠ Tiktok: ⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠ Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos myös jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta. Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Eläimet, joita nyt kutsumme lemmikeiksi, ovat eräänlaisen yhteisevoluution tulos. Koirien - siis entisten susien - kanssa olemme liikuskelleet yhdessä jopa 30000 vuotta, kissojen kanssa muutaman vuosituhannen vähemmän. Mutta eläimistä ei ole koskaan kadonnut kokonaan niiden villit juuret ja alkuperä. Toimittaja Kaisa Pulakka kertoo tähän liittyvistä myyteistä ja kehityksistä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kimmon pimennysverhot saavat asennuspartion liikkeelle sekä nyt on aika käydä läpi kesän tulevat jäätelömaut. Kimmoa ei paljoa napostele salsatunnit, koska siellä ei kilpailla. Onko koirilla taito ymmärtää miten hissikyyti toimii?

Kaupallinen yhteistyö yrityksen CozyCoats kanssa Nyt puhutaan koirien pukeutumisesta - etenkin talvipukeutumisesta. Miten koirat toteutetaan vaatteisiin? Paljonko meidän koirilla on vaatteita? Kerrotaan myös, miten valitaan takit koirille eli millaiset kriteerit meillä on koirien takeille. Kuuntele ja kommentoi somessa, millaisia vaatteita sun koiralla on! Seuraa meitä somessa: https://www.instagram.com/perusasentopodcast/

Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä yrityksen Jyväskylän koirauimala kanssa. https://www.instagram.com/jklkoirauimala/ Koirien fysiikan treenaaminen kiinnostaa sekä meitä että kuuntelijoita. Miksi fysiikkaa kannattaisi treenata? Miten fysiikkaa kannattaisi treenata? Studiossa kaikkien alojen asiantuntijat Elli ja Ninja, joten jospa nyt ainakaan pahasti sekoilla termeissä. Varmasti pointeista saavat kaikki kiinni. Puhutaan myös luonnollisesti uimisesta. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Jos tykkäät meidän podista, arvostetaan suuresti, jos jaat meidän jaksoja somekanavissa ja vinkkaat kaverille!

Lentoemäntien ja stuerttien ulosmarssi. Tapio Lehtisen pelastaminen merihädästä. Koirien rekisteröinti. Ukrainan sähkökatkot. Miestenpäivä. Sääennuste.

Emma Matila on puolisonsa ja kahden borderterrierinsä kanssa viettänyt yli vuoden reissun päällä Keski-Euroopassa ja kohta matka jatkuu taas (tai on itseasiassa jo jatkunut). Lyhyen Suomi-pätkänsä aikana Emma ehti myös käymään meidän vieraana juttelemassa Tiinan kanssa reissukokemuksista! Tässä jaksossa kuullaan siis parhaita paloja reissupakusta ja vinkkejä vastaavista reissuista haaveileville. Emman reissuista voit lukea tarkemmin Vanlife-päiväkirjat -blogista tai Instagramista @vanventurous. Koirien kanssa reissaamisesta muuten juteltiin aiemminkin kahteen osaan jaetussa jaksossa, jonka löydät täältä ja täältä. Mihin te ootte seuraavaks lähdössä? Kerro meille vaikka Instassa!

Liian suuria naamoja televisiossa, esitä kuuroa vihainen mies, antakaa koirien seurustella, uros-ukot voivat olla hyökkääviä, talitinteistä on tullut nikotinistejä, Kelan kopiokoneista on loppunut muste, tuetaan mopoilla kulkevia sahatyömiehiä, kun vieressä ajelee hyvänlaatuinen emäntä, hoitajien palkat Norjan tasolle, kun titteli vaatii lisää työtä, urheilurahat hoitajien palkkoihin, miksi puolustusministeri veljeilee keljun kanssa, mielipiteet ovat salakähmäistä hommaa, rakennetaan Rumpin esittämä muuri itärajalle, mitä se sota oikein on, toppari Putinin päähän, tehdään puolukasta kansallisjuoma, eikö riitä että syödään kalakukkoa, ruokajonosta tuli vain perunaa, iloinen yllätys pakastemustikoista, säästetään iltapuhteissa ja rock-otukset ottakaan ne rokotukset! Toimittajana Johanna Östman Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Vieraana SEY:n vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Nina “Kisu” Karvinen. Keskustelemme kissojen ja koirien tunnistusmerkinnöistä ja lemmikkien rekisteröinnistä kansallisiin rekistereihin. Lue lisää: https://www.kennelliitto.fi/omakoira-palvelu (Omakoira-palvelu | Suomen Kennelliitto)   http://kissat.kissaliitto.fi/kissat (Omakissa)  https://kanta.pet/ (Kanta.pet)  https://www.siruhaku.fi/ (Siruhaku.fi)  https://turvasiru.fi/ (Turvasiru.fi)  https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8176 (Kissakriisi hallintaan - kansalaisaloite kissojen tunnistusmerkinnän ja leikkauttamisen puolesta)  Mukana joukkueessa https://sey.fi/ (SEY Suomen eläinsuojelu) ja https://kodittomat.info/ (Kodittomat.info). Musiikki: Quirky Dog by Kevin MacLeod Link: https://filmmusic.io/song/4259-quirky-dog (https://filmmusic.io/song/4259-quirky-dog) License: http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

Ajankohtaisaadissa tutut hahmot Jari Hakulinen ja Johannes Lehtomäki. Sukellamme suojelu- ja taistelukoirien koulutusmenetelmiin, hirvien aiheuttamiin tuhoihin ja siihen kuinka keskustelu niistä on oudon vinoutta. Lopuksi vielä aimo annos vesilintujen metsästyskieltoa. Keskustelu pyörii seuraavien artikkelien ympärillä: Koirien väkivaltainen kouluttaminen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007972861.html?share=5ea4a005ecb5aee63a6c98ae165838d2 Hirvituhot https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1425196 Vesilintujen ruokinnalta metsästyksen kieltäminen https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-esittaa-saaliskiintioita-taantuville-vesilinnuille-ruokintakiellon-sijasta --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Kaisa Merelä opetta seksuaalista voimaantumista. Voiko seksuaalinen vapaus ahdistaa? Miten koronakriisi vaikuttaa milleniaalien elämänvalintoihin? Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja kirjailija Ronja Salmi kertoo oman sukupolvikokemuksensa. Presidentin koira Lennu häipyi julkisuudesta rotuongelmien takia. Koirien ylijalostus on todellinen ongelma. Professori Hannes Lohi tutkii koirien genetiikkaa ja kertoo tutkijan näkemyksen.

Juoksua ja uintia sekä kolmas triathlon-laji - pyöräily! :) Puhutaan juoksusta, uinnista ja pyöräilystä koirien kanssa. Millaisia ajatuksia meillä on tästä ja mitä on hyvä ottaa huomioon? Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Holistisuus on filosofinen näkemys, jossa osasten summa on enemmän kuin mitä osaset yksinään yhdessä tekisivät. 1+1 = 3 tai enemmän. Koirien ruokinnassa holistisuus on vahva markkinointitemppu ja yleensä käytössä kuivamuonissa. Raakaruokintaa myydään koiranomistajille enemmän luonnollisuusväitteellä. Elämän tosiasioita kuitenkin on, että ruoka on aina holistista, Sekä luonnollista. Holistisuus  tuli ravintolisämaailmaan ja luonnollisuus- sekä terveysajatteluun jo elävän ravinnon myötä 1920-luvulla. Se oli silloista new age ja hippiajattelua (termin negatiivisessa merkityksessä) ja kyse oli enemmän yliluonnollisesta kuin luonnollisesta asiasta. Koiramaailmassa holistinen myynti alkoi kuivamuonista, jossa kaikkea täysin hyödytöntä ja määriltään lähes homeopaattisella tasolla olevia koiran ravitsemukselle sinänsä turhia lisiä perusteltiin holistisella vaikutuksella terveyteen. Kehäkukka ja takiainen ovat tunnetuimpia. Tuossa ei ole enää kyse holistisuudesta, jossa ruoka vaikuttaisi koiraan enemmän ja paremmin kuin mitä raaka-aineet ja niiden sisöltämät ravintoaineet antaisivat ymmärtää. Kyse on juurikin holistisuuden vastakohdasta, jossa väitetään yhden tai muutaman ainesosan tekevän ihmeellisiä asioita - joita ilman ruoka ei muuten olisi terveellistä ja ravitsevaa. Holistiset ravitsemus- ja terveysväitteet ovat aina kestämättömiä. Niiden ainoa tarkoitus on tuoda ruokaan mitättömiä määriä halpaa raaka-ainetta, jolla saadaan asiakkaan ajatukset pois siitä mitä ruoka aidosti on. Sumutusta, huijausta ja vedätystä vain siksi, että saadaan eurot, taalat ja jenit siirrettyä asiakkaan lompakosta omalle pankkitilille. Raakaruokien tilanne on hivenen parempi, mutta suunta on sama. Nyt jo on tuotteota, jossa holistisuuden idealla mainostetaan merkityksettömiä asioita. Eräs tapa on myös yllyttää tekemään haitallisia asioita. Se on vaarallista ja lyhytnäköistä ahneutta, koska silloin asetetaan kieltouhan alle ylipäätään raakaruokinta, elintarviketurvallisuuden ja -hygienian puolelta. Se, että ihmiset lankeavat moisiin vedätyksiin eivätkä sisäistä sitä, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei koskaan ole totta, johtuu osaksi laiskuudesta, osaksi välinpitämättömyydestä ja osaksi tietämättömyydestä. Tietoa voidaan tuoda lisää, mutta en tiedä miten ihmisten mielenkiintoa harrastuksiinsa ja eläimiinsä voitaisiin lisätä. Yleinen tapa on halu tulla valmiiseen pöytään. Yksi ongelma on siinäkin, että nykyisellä nettisukupolvella on suunnilleen torakan pinna tehdä mitään ja kuvittellaan, että kaikki hoituu multitaskauksella ilman tarvetta keskittyä. Kaffepaussissa muistutetaan myös, että prosessoimaton ruoka on usein, oikeastaan aina, prosessoitua. Eikä prosessointi mikään kategorinen paha ole. Yhtä vähän kuin kuin että käsittelemätön ruoka olisi kategorisesti hyvä. Siinä ohessa, kun aivot kytkevät koko ajan holistisen ja homeopaattisen yhteen, niin laajetaan hieman väitettäni, että hiilihydraateilla on yksi ja vain yksi merkitys syöjälle: saada energiaa. Holistisemman ajattelutavan kautta tuo on liian lokeroiva käsitys ja hukkaa täysin hiilihydraattien roolin kuituna tai hormonitoiminnan yhtenä säätelijänä ja vaikuttajana. Muitakin tehtäviä on, tosin ne useimmiten aian liittyvät tavalla tai toisella juurikin energia-aineenvaihduntaan. Ohimennen myös selitän miksi on myynnin kannalta niin oleellista mitä on valmistusaineiden ensimmäisinä ja viimeisinä. Lyhyesti: ne ovat ainoat rivit mitkä luetaan. Se, että holistisia lisiä on niin tolkuttoman vähän, että se on tekninen syy miksi moiset rikkaruohot ovat viimeisenä, antaa valmistajalle ja myyjälle pelkästään win-win tilanteen. Podcast on luotettavaa tuotantoa siinä suhteessa, että asia hyppii ja pomppii. Koiranruokien holististen kusetusten rinnalla ihmetellään rehulihatuotannon tulevaa keskittymistä ja kilpailun kaventumista. Kuin myös miksi raakaruokinta ei ostamisen vaikeuden takia tule koskaan ylittämään kuivamuonien markkinoita. Puhumattakaan jo hieman väsähtäneestä tavasta hilata hintaa ylöspäin pienentämällä säkkikokoa. Offtopikkia on myös käsitykseni, että ihmiskunta nykyisellään on ajatunut evoluution umpikujaan. Ehkä siitä edetään heidän voimin, jotka tosiaan käyttävätkin aivojaan ja ajattelukapasiteettiaan. Niin tai näin, niin itselläni on henkisellä puolella hyvin ristiriitainen suhtautuminen aiheeseen holistisuus ja että kaikki vaikuttaa kaikkeen summaansa enemmän. Olen tismalleen samaa mieltä. Mutta koska ruuan valmistajat, luontasituotepuoli ja kaiken maailman marianordinit käyttävät kokonaisuuden merkitystä täysin väärin oman myyntinsä vahvistamiseksi pilaten koko asian, niin minulla nousee aina ensin suojamuurit ja sitten kiihtyminen - ensimmäinen, ja viimeinen, reaktio on aina kielto sekä ärsyyntyminen.

Koirien syömistä murehditaan määrällisesti useimmin. Johtunee siitä, että tapoja ruokkia koira on lähes yhtä montaa kuin on koiranomistajia. Mutta jos ihmetellään päivittäisten arkiasioiden yksittäistä asiaa, niin ykköseksi - tai ainakin kärkikahinoihin - nousee kysymykset koiran juomisesta. Ne keskittyvät aina äärilaitoihin: miksi koira juo liian vähän tai miksi koira juo liikaa. Oikeastaan koskaan liian vähän tai harvoin juominen ei ole aito ongelma, mutta liian paljon juominen onkin yleensä merkki jostain ongelmasta. Koirien nestesaanti tapahtuu kolmea kautta: ruuasta juomalla aineenvaihdunna kautta rasvaa poltettaessa energiaksi Koiran tarpeeksi ilmoitettu 0,5 dl/kg ei tarkoita koiran juomismäärää. Se kertoo koiran tyypillisen nestetarpeen eräällä tavalla neutraalissa olosuhteissa normaalilla painolla koiran syödessä ylläpitotason kuivamuonaa kaksi kertaa päivässä turvotettuna pieneen määrään vettä. Ruoka pitäisi olla ensisijainen tapa saada nestettä ja juomisella katetaan mahdollinen kohonnut tarve. Metabolinen vesi on vähäisin määrällisellä merkityksellä, mutta koiran fysiologiassa aktiivisilla matalan rasvaprosentin koirilla akuutissa tarpeessa hyvinkin merkityksellinen - jo pelkästään siksi, että se on nopein tapa. Myös koiran ruumiinrakenne vaikuttaa myös koiran nestetarpeeseen. Koiran ruuan koostumus taasen säätelee paljonko ja kuinka nopeasti vesi saadaan koiran käyttöön. Yleensä nesteytys, tai jopa perustason nestesaanti, kannattaa aina toteuttaa ruuan kautta. Lihan määrää ei voida kalorien takia nostaa päättömästi, mutta esimerkiksi myös piimä pakottaa vedensaannin ruuansulatuksen kautta  Juomismurheet näyttäisivät jakautuvan ruokintatapojen mukaan: kuivamuonaa käyttävät ihmettelevät liiallista juomista koiraan raakaruokkivat murehtivat, kun koira ei juo Tuo kuvaakin sitä merkitystä, joka ruualla on koiran nestesaantiin ja sitä kautta janontunteeseen. Kuivamuoniin liittyviä kysymyksiä on enemmän, koska suurin osa ruokkii kuivamuonilla. Siksi myös kysymykset liiasta juomisesta nousevat useimmin näkyviin, jolloin se alkaa vahvistamaan käsitystä, että liiallinen juominen on merkki vakavasta ongelmasta. Useimmiten ei ole, mutta toki huolta lisää sekin, että juominen voi olla myös merkki munuaisten vajaatoiminnasta tai koiran diabeteksestä. Turvottamattoman kuivamuona syöminen ei muuten aiheuta jotain hallitsematonta turpoamista vatsassa. Se alkaa sulamaan aivan kuin kaikki muukin ruoka. Kuivamuonan sulamisajan hitaus verrattuna lihaan johtuu kahdesta syystä: kuivamuonien raaka-ainekoostumuksesta kuivamuonat ovat kovaa ruokaa Se, että iso määrä kuivamuonaa aiheuttaa janon, johtuu yhdestä ja vain yhdestä syystä. Se on turvotettunakin kuivempaa kuin liha. Tarkoittaa sitä, että silloin koiralta jää vajaaksi tärkein tapa saada nestettä, eli syömisen kautta. Jos omistaja syö keittoa, niin siitä ei tule sen kummallisempi jano. Sen sijaan paketillinen näkkileipää aiheuttaa janontunteen, eikä se liity mitenkään siihen, että näkkileipä alkaisi jotenkin mystisesti turpoamaan vatsassa. Se johtuu vain siitä, että ei saada ruuan mukana nestettä. Raakaruokinnassa koirat vähentävät usein juomistaan huomattavastikin. Se johtuu siitä, että lihasta on 60 - 80 % vettä. Kilo lihaa antaa silloin 6 - 8 dl vettä ja se näkyy suoraan juomisessa. Ei ole tarvetta juoda, koska osa saatu ruuasta vettä, eikä vaan ole jano. Kun valokeilaan nousee omistajan  mielestä liian vähäinen juominen, niin käytännössä aina kyseessä on täydellinen epäluottamus koiran janontunteeseen. Koira juo kun sillä on jano ja on juomatta, jos ei ole jano. Omistajan oma juominen, joko janoonsa tai uskottaessa jatkuvam tissuttelun terveysvaikutuksiin, on omistajan asia, eikä sitä saa heijastaa koiriin. Koirat, joilla on jokin perussairaus, ovat eriasia. Silloin sairaus voi vaatia ylimääräistä nestettä, joko ruuassa tai juotettuna. Virtsatiekivet (tai tutummin lyhenettynä virtsakivet) ovat tyypillinen esimerkki. Silloinkaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, että koira itsessään tarvitsisi enemmän nestettä, vaan että liian suurta nestemäärää käytetään tukihoitona. Urheilevien koirien puolella ylijuottaminen on vahva tapa, josta olisi syytä päästä eroon. Varsinkin agility on tunnettu ylijuottamisesta. Suurelle määrälle nestettä ei ole mitään tarvetta eikä perustetta, mutta sillä saadaan helposti elektrolyyttivaje aikaiseksi, varsinkin kaliumista. Kuten aina, niin tämäkään ei ole täysin mustavalkoinen asia. Osa koirista tarvitsee hiukan nestetankkausta, varsinkin jos ne käyttävät paljon ja taukoamattomasti ääntään. Pidempien matkojen valjakkokoiria on pakko juottaa, koska läähätys ja pitkäkestoinen rasitus kuluttaa nestettä. Mutta on ymmärrettävä, että nuo ovat poikkeuksia, eivät koko harrastavaa koirakantaa ohjaavia. Podcast: Koiran (yli)juottaminen Juomisen riittävyyttä tai liiallisuutta on mahdotonta laittaa yksinkertaiseen sääntöön. Sitä voi kuitenkin arvioida virtsan värin ja määrän kautta koira virtsaa huomattavan usein, paljon ja virtsa on väritöntä, niin koira on juonut liikaa (tai sillä on terveydellinen ongelma, kuten urheilevilla ylirasitus) koira virtsaa harvoin, vähän ja huomattavan tummaa, niin koira on saanut nestettä aivan liian vähän, ja on kuivumassa Kummassakin tapauksessa satunnainen ei tarkoita yhtään mitään. Ne muuttuvat merkeiksi jostain ongelmasta vasta ollessaan jatkuvia tai toistuvia. Huomaa: Jos koiran elämässä ja ruokinnassa ei ole muuttunut mikään, mutta juominen lisääntyy yhtä äkkiä, niin siinä kannattaa olla hieman hereillä. Ylipäätään koiran selittämättömästi muuttunut käytös ihan minkä tahansa asian suhteen on aina merkki jostain ongelmasta - tai ongelman ratkeamisesta, jos muutos on positiivinen. Huomattavasti lisääntynyt juominen on kivun sijaistoiminta Jos kyseessä on narttu, jolla on kiima loppunut alle 2 kk aiemmin, niin kohtutulehduksen riski on otettava vakavasti huomioon

Tällä kertaa lähdetään Riku Setälän kanssa koiravaljakkoajelulle halki Pohjois-Norjan Finnmarkin. Riku on pitkän linjan koiravaljakkokuski ja osallistunut koiravaljakoiden kuninkuusmatkana pidettyyn 600 kilometrin mittaiseen Finnmarkslopettiin. Vaativa reitti kiertää Pohjois-Norjan karuimpia ylänköjä ja reilun kolmen vuorokauden aikana kuskit eivät juurikaan ehdi nukkua. Koirien tarpeet ja hyvinvointi ajavat aina kuskin tarpeiden edelle, joten taukopaikoilla koirien huollon jälkeen kuskille jää vain hetki aikaa levätä ja tankata. Itse en tiennyt tästä lajista entuudestaan juuri mitään, joten oli hienoa saada tuore Suomen mestari studioon kertomaan lajista ja seikkailuistaan. Seikkailut instassa: https://www.instagram.com/seikkailunjokamiesluokka/ Riku instassa: https://www.instagram.com/powerun_adventures/

Eläinten, siis myös ihmisten, käyttäytymispiirteet ovat monimutkaisia ilmiöitä, koska niihin vaikuttavat useat geenit ja ympäristötekijät. Tutkijatohtori Milla Salonen on tutkinut kissojen ja koirien käyttäytymispiirteiden periytymistä ja ilmaantuvuutta. Tutkimuksen avulla aukeaa myös, miten kissa- ja koirarotujen hyvällä jalostuksella voitaisiin vähentää käyttäytymisen negatiivisia piirteitä, kuten pelko- ja aggressiokäyttäytymistä. Sama koskee tietenkin ympäristöolojen parantamista. Milla Salonen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Nyt keskustellaan erittäin mielenkiintoisesta ja jollain tavalla herkästäkin aiheesta - koirien jalostuksen eettisyydestä. Mitkä "rotutyyppiviat" ovat meidän mielestämme ongelmallisia? Mitä luonteen periytymisistä pitäisi ajatella? Voidaanko aina vain yhdistää huippuyksilöitä keskenään? Lähteinä muun muassa: https://link.springer.com/article/10.1007/s10806-017-9673-8?fbclid=IwAR3p6KyTT7IleDRq03NJxAmflLAUqgsX3QT03al8slvdMQiYTqOK2dW-GzA https://www.vet.cam.ac.uk/boas/about-boas https://jennalehtonen.com/syringomyelia-vaiettu-tabu/ https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/perinnolliset-sairaudet-ja-koiran-hyvinvointi/brakykefaalinen-oireyhtyma-boas Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi.

Ihmiset tekevät persoonallisuustestejä, mutta miten kannattaa lähestyä koirien persoonallisuutta. Luimme Katriina Tiiran kirjan "Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus" ja tutustuimme koirien persoonallisuuden maailmaan entistä tarkemmin. Sivuamme jaksossa myös käyttäytymiseen liittyviä asioita. Konkreettisuutta aiheeseen saadaan käymällä läpi persoonallisuuskategorioita Maurin, Ritan ja Kertun persoonallisuutta kuvailemalla. Jaksossa mainittu ja lähteenä käytetty Katriina Tiiran kirja "Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus": https://www.tammi.fi/kirja/katriina-tiira/koirien-kayttaytyminen-ja-persoonallisuus/9789520408350 Saatavilla myös esimerkiksi BookBeatista ja Storytellistä. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi. Äänieffektit jakson keskellä: Orange Free Sounds

Kertaamme metsästäjän ja luonnonsuojelijan, Ari Lehtimäen kanssa minkälainen koirien irtipitoon liittyvä lainsäädäntö on, minkälainen vaikutus lemmikeillä on luontoon ja miksi näiden pitäisi olla yleistietoa jokaiselle koiranomistajalle.

Nyt on vuorossa erikoinen jakso, sillä studiossa on vain toinen meistä, joten tiedossa on monologi koirien liikunnasta. Idea jaksoon lähti teidän kuuntelijoiden kysymyksistä koirien lihashuoltoon ja liikuntasuosituksiin liittyen. Jaksossa on hitusen ohjemainen meininki, mutta studiossa ei ole alan koulutettu asiantuntija, vaan kokemusasiantuntija. ;) Millainen liikunta olisi koiralle hyväksi? Kannattaako treeneihin valmistautua koiraa liikuttamalla? Millaisia kuormitustekijöitä koira voi arjessaan tai treeneissään kohdata? Paljon jäi varmasti sanomatta vielä aiheeseen liittyen, mutta kenties tarkennuksia näihin voidaan tehdä vaikkapa somen puolella. Kannattaa siis seurata meitä @perusasentopodcast https://www.facebook.com/perusasentopodcast/ http://www.instagram.com/perusasentopodcast/ Alkumusiikin tiedot Track: Itro & Kontinuum - Alive [NCS Release] Music provided by NoCopyrightSounds Watch: https://www.youtube.com/watch?v=-xKKo7t72Tg

Toimittajina Aleksi Pöytäkangas ja Airi Saastamoinen Puheenaiheita: Lääkärit yrittävät mainostaa. Tasaeläke, apteekkimaksu ja sähkönsiirto. Eläketurvakeskuksiin parempia lääkäreitä. Saako miespoloiset leskeneläkettä? Kirkon meininkiä lisää telkkariin. Liikaa uutisia ja säätä. Telkkarissa ei saa nauraa. Radio Suomen kanavatunnukset kuin turpaan tulisi. Radio-ohjelmat valmiiksi tehtyjä. Ilmastonmuutos ja ilmastofasismi. Käsivarren mies ja taksit. Koirien paskahommat hoidetaan muttei mummon lihaksia. Entä jos miehetkin synnyttäis? Verkkopankin oudot veloitukset. Miksi ihmiset heihettelevät? Osallistu sinäkin keskusteluun ja soita 0800 154 64!

Koirien vatsa- ja suolisto-ongelmat ovat lisääntymään päin. Tai ainakin ne ovat jatkuvasti otsikoissa. Aidosti määrää tai yleisyyttä ei tiedä kukaan, koska niitä ei pystytyä tilastoimaan. Periaatteessa ainakin käyntimäärien muotokset olisivat saatavissa eläinlääkäreiltä, mutta vain periaatteessa. Tiedon saaminen edellyttäisi, että ne ylipäätään kirjattaisiin tavalla, joka olisi tilastoitavissa ja että tieto saataisiin. Koska kumpaakaan ei tule tapahtumaan, niin eletään arvuuttelujen maailmassa. Määrän lisäksi alkusyykin on kadoksissa. Koirayksilöiden suhteen masentavampaa on, että myös yksinkertaista hoitoa ei ole. Onnistumisprosenttia heikentää lisäksi kaksi jossittelua: onko syy perinnöllinen ja pahentaako riskiä lisäksi pennun surkeat taustat ja väärä hoito. Podcast jossittelee kasvattajien vastuulla, tai vastuuttomuudella: kuinka paljon kasvattajat ja heidän taikauskoiset toimintatapansa altistavat suolisto-ongelmille? Osa kasbattajista todellakin osaa ammattinsa (kyllä, kyse on ammatista ja ammattilaisuudesta harrastuksessakin), mutta liian usein törmää liian aikaisiin vierottamisiin, kasvun rajoituksiin, liikuntakieltoihin kasvuaikana... Kaikki ovat esimerkkejä osaamattomuudesta ja kun tekjöiden summa kasvaa liian suureksi, niin ollaan naama seinää vastaan umpikujassa. Jätin kaksi oleellista kysymystä kokonaan käsittelemättä, koska haluaisin teidän miettivä niitä mielellään jutun komenteissa, jolloin ne säilyvät asiayhteydessä; Facessa ne ovat kadonneita viimeistään huomenna. jos jalostus on ongelma, niin mistä se on tullut perimään; koirat olivat ennen rabies-rajan aukeamista Suomessa ahtaammalla jalostuksella kuin nyt jos ruokinta on ongelma, niin miksi se ei ollut ongelma ennen, jolloin kuivamuonat olivat laatua luppa; vai oliko, koska kasvuhäiriöt räjähtivät käsiin, soija oli aiheuttavinaan allergioita ja furunkuloosi oli huomattavan tuttua Jos oletetaan, että kasvattajien halu määrittää mikä tahansa oireeton koira terveeksi jalostusmateriaaliksi on ongelman perusydin, niin voidaanko silloin pitää Kennelliiton Vuolasvirta-palkintoa merkkinä oireesta? Ei voida. Mutta siitä ei päästä yli eikä ympäri, että Vuolasvirta-palkinto ei mittaa kokonaisuutta, eikä edes rodun tilannetta, ja se pohjaa määrään. Nuo ovat niitä asennekysymyksiä, jotka saattavat yllyttää olemaan piittaamatta. Osansa saavat myös eläinlääkärit ja heidän allergiadiagnoosinsa. Toki he yrittävät vain korjata olevan ongelman näkyviä seurauksia, mutta lääkinnän osaajilla on vahva vastuu - ja virhediagnoosit ja omituiset hoidot eivät mahdu vastuun käsitteeseen. Eikä osaamiseen. Mutta toki omistajien voitto-osuus kiittää ja kuittaa. Podcastin irralliseksi jäänyt alustava esimerkki lähti yhdestä hevosesta. Jos hevoset eivät sinun kiinnosta edes yleissivistävällä tasolla, niin kelaa suoraan noin 14 minuutin kohdalle. Samalla mainitaan ohimennen millä sinkkimäärällä minä taistelen flunssaoireita vastaan (ei lapsille, enkä suosittele: 300 milliä) Alussa mainittu purulelu on tämän näköinen:

Koirien ruuansulatusongelmat ja suolistosairaudet näyttäisivät lisääntyvän. Onko syy kasvattajissa ja/tai pennut on rikotaan jo pienenä niin pahasti, että niitä ei saa korjattua?

Koirien taitokilpailussa on kisailu äärimmillään. Kun jäätelöauto kaapataan, on pakko haudata sotaluut ja yhdistää voimat.

Koirien ripuli on useimmiten ärsyttävä, mutta vaaraton. Se hoidetaan kuin ihmisten vatsatauti, mutta usein paasto on helpoin. Vakavassa veriripulissa tai jos koira kuivuu oahasti, on syytä kiirehtiä eläinkääkäriin.

Syksy 2019 ja Norjaa kiusaa koirien ripuliepidemia. Kaikki pelkäävät, että se leviää Suomeenkin - paitsi, että Suomessa on ollut koko kesän ripulia, johon on kuollut koiria. Ei kylläkään tiettävästi samoja määriä kuin mitä Norjassa on mennyt lyhyessä ajassa. Epidemiat olivat ennen kytköksissä suurnäyttelyihin ja niiden esiintymisestä saattoi tarkistaa kalenterin. Maailma pienee ja ilmasto lämpenee, joten epidemiakausi on nykyään koko vuoden mittainen. Podcastissä kiukuttelen kahdesta pääasiasta: älkää viekö tartuttavia koiria eläinlääkärien odotustiloihin älkää antako koirien juoda yhteisistä vesikipoista Samaan kiukutteluakseliin menee myös ihmettely, että miksi ihmiset tuovat sairaita koiria tapahtumiin, kuten näyttelyihin. Lisäksi käsitellään hiukan ripulien hoitoa, joissa raejuusto, seiti ja keitetty riisi ovat joko turhia tai potentiaalisia ongelmia. Ainoastaan ihminen, joka ei siivoa ripuleita, voi pitää moista hyvänä tukihoitona. Koirien ripuli hoituu aivan samalla tavalla ja myös vastaavalla aikataululla kuin ihmisten vatsataudit. Siksi vahva luottamus ravintolisien parantavaan hoitoon on käytännössä aina katteetonta. Sama ongelma kuin ihmisten kahden viikon flunssan parantaminen 14 päivässä milloin milläkin valkosipulihauteella villasukissa. Kuivuminen on yleisin ongelma vakavissa koirien ripuleissa, mutta sitä ei estetä ruokinnalla. Lievä kuivuminen on hoidettavissa kotona, mutta useimmiten tavallisen koiranomistajan kannattaa lähteä eläinlääkärille. Jotta tietäisi onko koira kuivunut, niin se on opeteltava tunnistamaan. Pyytäkää eläinlääkäriä näyttämään ja opetelkaa tunnistamaan miltä terve koira näyttää ja tuntuu. Hetken aikaa rakentelen salaliittoja Norjan epidemialle, mm. antibioottipelon ja raakaruokintariskin kautta. Tosin podcastin äänityksen ja julkaisun välillä Norja oli todennut, että ruoka ei ole veriripulin aiheuttaja - mutta kuten sanottua, salaliittoja on helppo tehdä. Hetken aikaa tutustutaan apple-maailman diginatiiviavustajaan Siriin. Ei sillä mitään rakentavaa sanottavaa ollut aiheesta tai aiheen vierestä.

Avaruuden valloitus, Ilmatieteenlaitoksen Avaruus- ja kaukokartoituskeskuksesta toimialajohtaja Jouni Pulliainen ja avaruusfysiikan professori Minna Palmroth, Helsingin yliopisto. Komission puheenjohtajan valinta, väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta. Koirien luonteen jalostus, Ilkka Nurmela, Saksanpaimenkoiraliitto ry:n jalostustoimikunnan puheenjohtaja ja Milla Salonen, tutkija, Helsingin yliopiston Koirien geenitutkimus. Kolumni: Maryan Abdulkarim: Somali. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Sanna Raita-aho ja Jukka Vanninen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Koirien sisäelinsairaudet ovat aina hankalia sairauksia hoidon suhteen. Niissä ei oikein ole mitään mitä voisi hoitaa. Eläinlääkärien työkalut ovat huomattavan vähissä. Omistajat lähtevät silloin etsimään tukihoitoja, joita niitäkään ei yleensä löydy. Yleisin kysytty asia on miten ruualla voisi helpottaa, mikä olisi koiralle tervehtymistä auttava maksaruokinta. Vastaus on säännönmukaisesti, että itse sairauteen ei mitenkään, mutta oireisiin voidaan ehkä tuoda helpostusta. Maksasairaudet eivät ole poikkeus tästä, paitsi että usein ei voida niitä oireitakaan helpottaa. Maksa on tärkein sisäelin. Se tekee aivan kaikean mitä koiran elimistön aineenvaihdunta vain pystyy keksimään. Ja vielä hieman edemmän. Elimistössä on kolme, jotka tekevät keskeytymätöntä kolmivuorotyötä: aivot, sydän ja maksa. Ne eivät lepaa koskaan, eikä niitä voida lepuuttaa. Kun koiralla lähtee maksa-arvot nousuun ja etsitään jotain maksan tervehtymistä tulevaa ruokaa, ja vielä mielellään sellaista, joka antaisi maksalle aikaa toipua. niin vastaus on masentava. Sellaista ei ole. On mahdollista tehdä ruoka, joka hieman aika ajoin saattaa helpottaa maksan urakkaa, mutta aidosti kyse on enemmän teoriasta kuin käytännöstä. Jos haluaa tehdä maksayställistä ruokaa koiralleen, niin on muutama pääsääntö: liioittelu on pahasta yliannostus on pahasta puutteet ovat pahasta Kun nuo pitää mielessä, niin ruuassa pitäisi olla juuri sille koiralle mahdollisimman oikeat määrät proteiinia, ja nimenomaan lihasta rasvaa, myös kalaöjyä ja hieman kasvirasvaa yksinkertaisia hiilihydraatteja, ei viljaa sisäelimiä, ainakin maksaa kaikki vitamiinit, myös C-vitamiini ja foolihappo kaikki mineraalit Tuon tekeminen on vaikeaa. Ja työlästä. SIlti ollaan lähempänä plaseboa kuin aidosti hyödyllistä ruokaa. Jos maksa-arvot ovat nousseet lääkityksen takia, niin arvot palautuvat (yleensä) normaaliksi, kun lääkitys loppuu. Jos maksa-arvot nousevat akuutin sairauden vuoksi, niin arvot palautuvat (yleensä) normaaliksi, kun sairaus on selätetty. Jos maksa-arvot nousevat kroonisen sairauden takia, niin sitten vain odotellaan. Yksinkertaistetusti tuossa olivat vaihtoehdot. Jos sinulla on maksasairas koira, ja haluat sille täsmäruuan, niin varaa ensin puhelinaika Katiskasta. Ihan siksi, että saisit selvyyden mitä voidaan ja varsinkin mitä ei voida tehdä.

Kennelrehun järjestämällä yleisöluennolla selviteltiin ruokinnan ja ravitsemuksen saloja. Koirien ruokinta, jopa silloin kun ruokinta rajataan lihapohjaiseen raakaruokintaan, on yleiselläkin tasolla laaja ja mielenkiintoinen aihe. Mutta silti kyseessä on vain koirien ruokinta, ilman sen kummallisempaa mystiikkaa. Kyse on aivan samasta asiasta kuin jos tekee itse itselleen kotiruokaa. Vaikeus syntyy siitä, että oman syömisemme perusteet opitaan kotoa ja koulussa, sekä ympäristöstä, mutta koira ei ole ihminen ja sillä on erilaiset tarpeet. Koirien perusravitsemusta ei opeteta, joten eläinlajierot ruokinnassa on opeteltava. Ei tuo ole sen kummallisempaa ja on vain osa tervettä eläimenpitoa. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Lihapohjaisessa ruokinnassa on selvät edut ja se on kohtuullisen helppo toteuttaa. Helppousakselilla mitään ei ylitä kuivamuonia, joka on mallia kaada kippoon ja laita kippo koiran eteen. Mutta raakaruokinta ei paljoa jää jälkeen ja suurin vaikeus, sekä hidaste, on muistaa ottaa ajoissa liha sulamaan. Hivenen tarvitaan lisiä, kuten kalsiumia, sinkkiä, D-vitamiinia ja maksaa, mutta sen vaativammasta asiasta ei ole kyse. Jos kuivamuonan annostaa kuppiin 15 sekunnissa, niin raakaruokinnassa puhutaan 30 sekunnista. Suositus: Koiralle lihaa vatsan täydeltä Luennon intro: https://www.youtube.com/watch?v=-U9sLk7ccX0 Intron audio: Voit ladata luennon diat tästä: Ruuan konsepti Ruuan käsite on ensin selvitettävä, vaikka se äkkiseltään tuntuukin itsestäänselvältä. Mutta se on ymmärrettävä, koska silloin tajutaan heti miksi ruoka on asia, jossa ei ole mystiikkaa - eikä vaikeuksia. https://www.youtube.com/watch?v=J2XdhgWUlNY Audiona: Ruoka antaa aina samat ravintoaineet, täysin riippumatta ruokintatyylistä. Asetelma kypsä vastaan raaka on keittiökemiaa, ja ani harvoin on merkityksellinen ruuan arvolle ravintona. Muutama poikkeus löytyy, mutta niissä kyse on koiran sairauksista tai yritetään kypsennyksellä parantaa ruuan kehnoa laatu - yleenä tarkoitetaan lihan ja viljojen sulavuuden parantamista. Ravintohävikkiä ei käytännössä ole kypsennyksessä ja sekin voidaan kompensoida määrällä. Toki prosessointi saattaa vaikuttaa (myös kotona keittäminen, hauduttaminen ja paistaminen ovat prosessointia), mutta silloin keskitytään yleensä hapen ja valon vaikutukseen ja antioksidantteihin. Luomua arvostetaan, mutta se ei ole ravitsemuksellinen valinta. Se on ympäristö- ja tuotantokysymys. Luomu saattaa silti olla kysymysmerkkiä vähyyden myötä, koska lannoitteiden ja lisien käyttöä on rajattu. Suositus: Vitamiinien kypsennyshävikki Ruokinnan periaatteet Kun koiralle rakennetaan ruokaa, niin määrätyt perusasiat on opeteltava. Aivan samoin kuin että keittiössä on tiedettävä, että munanvalkuaiset eivät vaahtoudu märällä vispilällä. https://www.youtube.com/watch?v=s6tTe8zY1Aw Audiona: Raakaruokinta on aina laskettava, vähintään perusteiltaan. Sinulla on vastuu koirasi ruokinnasta, ei netistä saaduilla ohjeilla. Selvitä mitä mikäkin osa tekee ja onko vaihtoehtoja: lihasta rasva ja proteiinit, hiukan B-vitamiineja kalsium luusta tai lisänä D-vitamiini purkista, koska kalaa tarvittaisiin niin paljon sinkkiä ei saada koskaan riittävästi ruuasta, koska kiveksiä ei syötetä (pätee ihmisilläkin) E-vitamiini erillisenä lisänä, koska ruokaöljyissä harvoin on riittävästi maksa ja munuaiset ovat vitamiinien ja mineraalien lähde Mitä monimutkaisemmaksi teet ruokinnan, sitä taatummin teet virheitä tai annat hyödyttömiä. Ja muista koko ajan, että syötät petoa, et kania. Suositus: e-kirja ABC: Koiran raakaruokinta Suositus: Raakaruokinnan suunnittelu Liharuokinta vastaan kuivamuonat Mitkä ovat raakaruokinnan edut, ja myös rajoitteet. https://www.youtube.com/watch?v=_p_q8reNSw4 Audiona: Raakaruokinta on rakennettavissa koiralle huomattavasti sopivammaksi kuin kuivamuonat, mutta se ei ole automaatio. Se riippuu käytetyistä raaka-aineista. Kuivamuona ei ole yksilöllinen kuin annosta muuttamalla, tai ostamalla uusi säkki. Raakaruokinnassa yksilöllisyyttä voidaan hioa raaka-aineilla ja niiden määrillä, sekä lisillä. Raakaruokinta saattaa olla edullisempaa, mutta lihan hintojen korotukset ovat hieman muuttaneet tilannetta. 30 kg koiralla raja on 2019 noin 60 euron hintaisessa 15 kg kuivamuonasäkissä, halvempi on edullisempaa kuin liha. Laskeminen riippuu toki myös käytetyistä lihoista. Kannattaa myös miettiä onko edullisuus suhteessa hyötyyn. Raakaruokinta vaatii hivenen oppimista, kun taasen kuivamuonissa ostetaan se säkki mitä myyjä tai tutut suosittavat. Raakaruokinnan perusteet oppii kuitenkin minuuteissa. Suositus: Raakaruokinta kolmessa minuutissa Suositus: Ruokinnan idea Ruokakippo Siirretään ruokinnan teoria käytäntöön: mitä ruokakiposta on löydyttävä. https://www.youtube.com/watch?v=L7lWnh-JQsA Audiona: Esimerkkejä Kennelrehun tarjonnasta Selataan hieman Kennelrehun tarjontaa; mitä ostaa ja miksi. https://www.youtube.com/watch?v=TUYK-6qc3WE Audiona: Yleisökysymyksiä Perataan muutama yleisökysymys mm. E-vitamiinista, öljyistä tai ulosteiden syönnistä. (Anteeksi, ihmisten puhe tuli huonosti) https://www.youtube.com/watch?v=fK8WpnIV8WI Audiona: Jatkopohdintaa Kaffepausseissa julkaistu eräänlainen vastaus tai tarkenne muutamiin luennolta tulleisiin kysymyksiin, pääosin vastaamassa miksi poikkeuksia ei ole huomioitu ja jatkamassa aihetta useampaa eläintä ei tarvita: Nälkä on ikuista. Kysyttävää? Jäikö Kennelrehun luennon tallenteesta kysyttävää tai ajatuksia? Käytä siihen sivun kommentointia tai Katiskan Meta-foorumia. Jos haluat henkilökohtaista opastusta mihin tahansa ruokintakysymyksiin tai ongelmiin, niin hyödynnä Katiskan puhelinpalvelua. Olemme auttamassa sinua!

Kun seuraa facen koiraryhmiä, niin näyttää vahvasti siltä, että koirat ovat sairaampia kuin kymmenisen vuotta sitten. Itseasiassa sekin on vain ajan kultaamia muistoja, sillä vaikka Facebook tappoi totaalisesti foorumimaailman, niin aivan yhtä paljon - ellei enemmän - silloin koirien sairauksista puhuttiin. Mutta närästykset, muiden sairauksien ohella, ovat hyvinkin korostuneessa asemassa suhteessa muihin aiheisiin. En usko, että koirien närästykset ovat suuremmin lisääntyneet. Osassa tapauksissa huolestuneet omistajat tekevät turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä ja näkevät terveen koiran sairaana, mutta taatusti närästäviä koiria löytyy. Aivan samoin kuin että suolistosairaita koiria on, mutta harvoin syy on omistajien luulema allergia. Koirien sairaudet ja se mitä väitetään syyksi, ovat kaksi eri asiaa. Ongelmat ja sairaudet ovat otsikoissa. Ei kukaan jaksa tehdä postausta aiheesta ”Koirani voi hyvin, eikä ongelmia ole”. Kun Katiskan faceryhmässä on sellaiset (tätä kirjoitettaessa) vajaat 23 tuhatta ihmistä, ja eri ihmisten sairausaloituksia on päivässä muutama, niin ei se prosentuaalisesti kovinkaan paljon ole. Maan noin miljoonasta koirasta suurin osa elää ihan tavallista elämää syöden ihan tavallista ruokaa ihan ilman kroonisia terveysongelmia. Närästyskysymyksiä on paljon. Koiran närästykseen löytyy myös syitä suunnilleen yhtä monta kuin on koiria. Yleisin syy on rakennevirhe, kuten refluksi (tai ylipäätään koirien luontaisesti herkkä oksennusrefleksi), jota sitten pahentaa ulkoiset tekijät. Yleisimpiä ovat sopimaton ruoka ruuan sopimaton/huono laatu lisäravinteet, kuten kalaöljy, merilevä, sinkki tai luut sekä rustot stressi huono kunto ja liikkumattomuus jalostus Koirat ovat urbanisoituneet siinä kuin ihmisetkin, ja aivan samalla tavoin kuin että kiire, ahtaus ja sohva aiheuttavat ihmisillä pahoinvointia ja stressiä, jotka purkautuvat elintasosairauksia, niin samat asiat vaivaavat koiria. Koiria ei enää päästetä vapaaksi. Joko ulkoilumaastot ovat niin kaukana, että vapaampi ilma vaatisi tarkoituksellista retkipäivää ja vaatii autin tai toimivan joukkoliikenteen tai sitten ollaan nuhteettomia kansalaisia, jotka kunnioittavat latuja ja kiinnipitomääräyksiä. Tilalle ovat tulleet aarista muutamaan kokoiset koirapuistot, joissa toisilleen tuntemattomat koirat työnnetään ahtaaseen ja suljettuun tilaan. Tuota sitten kutsutaan ulkoiluksi ja sosiaaliseksi toiminnaksi. Liikkumattomuus ja surkea fyysinen kunto ovat taatusti monillekin ongelmille altistavia tekijöitä, joista närästys on yksi. Ruokintapa on muuttunut. Koirat syövät kaksi kertaa päivässä, osa jopa kolmesti - ja ihan ilman edeltävää sairaustumistakaan - ja siihen päälle tulee sitten vielä jatkuvan harrastamisen ja aktivoinnin vaatimat makupalat. Niin omistajat kuin koiratkin syövät koko ajan, ja tekeminen on aika ajoin jopa ylenpalttista. Ruokien laatu heikentyy samaan tahtiin kuin mainostus lisääntyy ja ruokien laatu heikkenee. Kuivamuonat ovat tässä asiassa hyvinkin epäilyttävässä valokeilassa, mutta ei raakaruokamarkkinatkaan paljoa paremmin pärjää. En käsitellyt asiaa podcastissä (unohdin), mutta olen jo pitkään pitänyt liian hienoa jauhatusta ja palalihojen puutetta ongelmana. Raakojen laatukysymys merkityksessä lihan määrä suhteessa muut roippeet on ollut kysymysmerkki jo pitkään. Stressiä pahentaa monet asiat. Omistajan elämänmalli, harrastukset ja kiireet, vuorotyö, asumistapa... muutetaan kaikki oloneuvoksiksi maalle, niin koirien närästykset romahtavat siltä osin kun ne johtuvat noista tekijöistä. Se, että koiran nuppi brakaa, joka ei todellakaan ole aina hihnan ylemmän pään vika, ei kuitenkaan välttämättä korjaannu - ellei muokata omistajaa ja koiraa toisilleen sopivaksi. Se taasen vaatii aika ajoin koiran muuttoa, ja se on asia, joka ei ole paha ja täytyy hyväksyä vaihtoehdoksi aina kun on tarvis. Ja kun olet solmussa närästyksen tai minkä tahansa asian kanssa, niin suuntaa tänne:

Koirien nivelongelmat ovat iso kiusa koirille ja vielä suurempi bisnes nivelhoitotuotteiden markkinoille. Nivelrikko on mahdollisuus lisäravinnekaupalle. Lonkkavikaiselle koiralle mahdollisuudet ovatkin paljon vähäisempiä. Ja tyypin II denaturoimattoman kollageenin kanssa mahdollisuudet ovat pyöreä nolla. Nivelongelmille myydään milloin mitäkin. Kurkuma auttaa suunnilleen kaikkeen, puhumattakaan ruusunmarjasta tai MSM:stä. C-vitamiinia on annosteltu raskaalla kädellä kantaville nartuille iät ajat. Mikään ei ole auttanut, eikä pevisakaan ole parantanut kuin klinikoiden tuloliikennettä. Uusimmasta päästä nivellisiä on tyypin II denaturalisoimaton kollageeni. Ei tuote ole mitenkään vieras kenellekään, vaan se on löytynyt jokaisen koiranomistajan omasta ruokapöydästä (poislukien vegaanit) ja koirien ruokakiposta siitä asti kun opittiin metsästämään. Kyse on rustoista ja jänteistä. Kapseliin pakattuna käytännössä aina broilerin rustoista. Siitä samasta tavarasta, jota on aina arvosteltu huonolaatuisena lihana. Mutta ei enää. Vuosituhannen vaihteen jälkeen se alkoi korjaamaan ja parantamaan niveliä - avoin kysymys on, että miten on mahdollista, että koirilla ylipäätään edes on nivelongelmia, koska (kanan) rustoa on syötetty koko ajan - milloin kuivamuonissa, milloin raakaruokintana. Ruston syöttäminen perustuu ajatukseen, että nivelessä paljastuva rusto aiheuttaa vasta-ainereaktion, joka aiheuttaa tulehduksen. Kun syödään rustoa, niin paksusuolen bakteerikanta opettaa elimistön sietämään rustoa ja tulehdus loppuu. Kysyn taas: miten on mahdollista, että koirilla (ja ihmisillä) on silloin ylipäätään nivelrikkoa. Sitä en uskalla kysyä, että miten ruoka-aineallergian siedätykseen perustuva tekniikka ylipäätään on mahdollista. Tämä kaikki on syynä siihen miksi Flexadin ja vastaavat käsittelemättömän ruston myyjät lankeavat osioon uskomushoidot, eivät niveltuotteisiin. Plus ihmetellään miksi niin Ruokavirasto kuin Fimea sallivat moisen - toisaalta, mitä ne eivät enää sallisi. Mutta en jaksa lakata hämmästelemättä myyntimiesten fiksuutta. Otetaan maailman helpoiten saatava teurasjäte, broilerin ranka, ja myydään se sellaisenaan jauhettuna, ja meillä on uusi hittituote. Respectit tuosta. Eläinlääkärit suosittelevat tuota syystä, joka on mystinen. Luultavammin se liittyy jotenkin siihen, että eläinlääkäreille ei edelleenkään ole opetettu mitään lisäravinteista ja ravintolisistä. Pidän hassuna sitä, että jos joku lääkäri suosittelisi kurkumaa tai homeopaattista lääkkenomaisena tuotteena, niin se olisi skandaali. Kun sama lääkäri ehdottaa broilerin teurasjätettä, niin arvostelu on asiatonta. Ei tuo ole hassua, se on huolestuttavaa. Jos etsit koiralla nivellisää, niin ainoat vaihtoehdot ovat glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti. Vaihtoehtoja ei ole, eivätkä nuokaan ihmeitä tee.

Akin päivä ja kevätpäiväntasaus rytmittävät kevättä. Koirien tarpeet taas rytmittävät koiranomistajan elämää. Koirien koiruudet voivat johtaa myös salapoliisihommiin. Mutta miksi Minna ei lähtenyt Take Thatin poikain kanssa intialaiseen syömään?!

Koirien ruokinnassa lihankäytön merkitys on erilainen, jos sitä pohditaan eettiseltä tai ekologiselta kannalta. Mutta koirien ruokkiminen lihalla ei kuitenkaan kasvata hiilijalanjälkeä eikä lisää ilamstonmuutosta. Koirien lihat ovat ihmisten tuotennon sivuvirta ja hävikin vähentämistä.

Koirien hiivaoireilu, haimatulehdukset tai suolistosairaudet ovat lisääntyneet. Tai sitten eivät. Asioista puhutaan enemmän ja ne ovat otsikoissa useammin kuin ennen.

Koirien hiivaoireilu, haimatulehdukset tai suolistosairaudet ovat lisääntyneet. Tai sitten eivät. Asioista puhutaan enemmän ja ne ovat otsikoissa useammin kuin ennen. Silti mietityttää, että voisiko perussyyt löytyä jalostuksellisista virheistä, varsinkin jos oireetonta pidetään terveenä, vaikka oireettomuus saataisiin aikaiseksi työllä, vaivalla ja tarkalla ruokavaliolla. Toinen ihmettelyn aihe löytyy globaalista ilmastonmuutoksesta. Ovatko nykyiset vuodet liian kosteita turkkikoirille, jolloin aito korjausliike ei olisikaan ruokaremontti tai kortisoni, vaan turkin klippaaminen keväällä.

Koirien syysnärästys, tai ylipäätään syklinen säätilaan tai vuodenaikaan liittyvä närästys tai vatsan löysyys on tunnettu asia.  Se, että mistä moinen johtuisi, onkin sitten aivan arvailujen varassa. Itse veikkaan syyksi vanhaa tuttua kosteassa palelemista, mutta myös mahdollisesti valon puutteesta johtuvaa hormonitoiminnan sekoilua. Se selittäisi myös miksi melatoniini auttaa osalla närästelevistä koirista. Podcastissä mainittu ravintokouluttajien ohjelma löytyy täältä:

Koirien syysnärästys, tai ylipäätään syklinen säätilaan tai vuodenaikaan liittyvä närästys tai vatsan löysyys on tunnettu asia.  Se, että mistä moinen johtuisi, onkin sitten aivan arvailujen varassa.

Vilma opetti Venlalle kädestä pitäen miten possunpääselua kuuluu pyörittää lattialla. Koirien aktiivisen mallioppimisen malliesimerkki, jossa opettaminen oli tarkoituksellista, ei "vain" penikan kopioivaa käytöstä.

Suomessa on noin 800 000 koiraa. Koirien määrä on kasvanut kovasti viime vuosina. Koiriin käytetään rahaa lähes miljardi euroa vuodessa. Mistä suomalaisten kova kiintymys koiriin johtuu? Mitä se kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta? Millainen asema koiralla on suomalaisessa perhe-elämässä? Roman Schatzin vieraina ovat koirakuiskaaja Tuire Kaimio ja valokuvaaja Maija Astikainen.

Sekarotuinen Pöhnä haistelee valppaana pelastuskoirana jokaisen nurkan etsintäpaikalla. Pian ilmoille kajahtaakin ponnekas haukku, joka ilmoittaa omistajalle, että maali on löytynyt. Oulun teknologiakylässä on meneillään etsintäkoirien harjoitukset ja tällä kertaa harjoittellaan sisällä, kemian-alan yrityksen tiloissa, joka asettaa omat haasteensa koirien tarkoille nenille. Reetta Arvila tapaa muun muassa Rokan, Halon, Kaiun ja Pöhnän. Ihmisoppaana on alkuun Milja Hannu-Kuure.