Podcasts about kun suomi

Rojin Birzoi tunnetaan kur­dien, tasa-arvon ja rauhan asiaa ajavana aktiivina. Häneltä ei heru ymmärrystä huivipakolle eikä säkkipuheille.

Kun Suomi herää uuteen viikkoon, kokoomus on kukittanut Alexander Stubbin presidenttiehdokkaakseen ja kristillisdemokraatien Sari Essayah on avannut kampanjansa. Toimittajaraati kertoo mitä näistä ja muista presidentinvaalien tuoreimmista käänteistä pitää ajatella. Antti Pilkkeen vieraana ovat politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista, Kansan uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen ja Ylen politiikan toimittaja Kristiina Tolkki. Suora lähetys.

Taloudellista elintasoa voidaan mitata monella mittarilla, mutta yksi asia näille mittareille näyttää olevan yhteistä. Kun Suomi laitetaan kisaan esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia vastaan, me tullaan yleensä viimeisinä maaliin. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Laura Kukkonen.Lue lisää aiheesta:-> Käyrä paljastaa kuilun suomalaisen ja ruotsalaisen elintasossa, eikä etumatkaa ehkä saa enää kiinni https://www.hs.fi/talous/art-2000009335304.htmlLisäksi podcastissa: -> Nato-lait vahvistetaan-> Huuhkajat aloittaa karsintaurakanHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Erkki Liikanen ei juuri esittelyjä kaipaa, mutta tämän podcastin teeman kannalta on hyvä muistuttaa joistakin asioista, joissa hän on ollut mukana. 1972, 21-vuotiaana, hänet valittiin eduskuntaan Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kansanedustajana. 1980-luvun lopulla, juuri ennen 90-luvun lamaa, hän oli maamme valtiovarainministeri. Sitten hän siirtyi Brysseliin Suomen EU-suurlähettilääksi hetkeä ennen kuin Neuvostoliitto hajosi. Kun Suomi oli liittynyt unioniin, hän toimi komissaarina kahdessakin komissiossa ja oli mukana valmistelemassa EU:n laajenemista itään. Suomen pankin pääjohtajana vuosina 2004–2018, hänen kohdalleen osuivat muun muassa finanssikriisi ja Euroopan valuuttakriisi. Tänään, 72-vuotiaana, hän on edelleen mukana monessa, muun muassa luomassa kansainvälisiä raportointistandardeja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä podcastissa puhumme riskistä, ennen kaikkea ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja keinoista tehdä kansainvälistä yhteistyötä niiden torjumiseksi. Keskustelu laajenee myös muiden riskien ymmärtämiseen, kuten deglobalisaatioon, EU:n päätöksentekoon ja pankkijärjestelmän säätelyyn. Lopulta puhumme siitä, kuinka yksilön kannattaa varautua maailmassa, joka yllättää aina, ja kuinka toimia, jos aikoo yhdessä muiden kanssa selättää vaikeita haasteita.

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella. Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko Släpp storebrorskomplex vi måste lära oss mer om Finland (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko Tack för Nato-hjälpen storebror Finland (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana. Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän. Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Kun Suomi juhlii itsenäisenä valtiona 104-vuotispäiviään, syntyy helposti mielikuva että kyseessä on itsestään selvä ja looginen historiallinen kaari menneisyydestä tähän päivään. Muistimme ja muistomme kuitenkin tekevät tässä kohdalla meille tepposet. Itsenäisyyden suurena selviytymisihmeenä muistelemme talvisotaa ja kansakunnan uhrautuvaa taistelua ylivoimaista vihollista vastaan. Mutta itsenäisen Suomen ensimmäiset vuodet olivat jo itsessään koettelemus, joista selviäminen itsenäisenä valtiona on lähes yhtä suuri ihme. Vuoden 1918 sisällissota yksin jätti suomalaisiin syvät jäljet, jotka helposti nykyajan katsannossa unohtuvat. Tiedeykkösessä ollaan näiden muistojen jäljillä sekä käydään läpi varhaisen itsenäisyyden hataria askeleita. Asiantuntijana on poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä. Toimittajan on Ville Talola.

Kun Suomi kävi kolme sotaansa vuosina 1939-1945, erilaiset uskonnolliset ja hieman vaietummin yliluonnolliset kokemukset olivat yleisiä niin etujoukoissa kuin kotirintamallakin. Ihmiset saivat enteitä, aavistuksia ja suoranaisia ohjeita rankoissa oloissa. Tyypillisesti jokin merkki kertoi tulevasta kuolemasta, toisaalta jotkut tunsivat suojeluksen ympärillään. Kultturiantropologi Satumaarit Myllyniemi on käynyt läpi laajan arkistoaineiston, jossa sodan hieman epävirallisempi puoli - pikemminkin hauraus kuin sankaritarinat - saavat äänensä. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Miten estetään etteivät koronalomautukset paisu massatyöttömyydeksi? Vieraana on työministeri Tuula Haatainen (sd.). Tehtiinkö yritystuissa kiireen takia pahoja virheitä? Miten tämä korjataan? "Ongelma on ollut, että ei ole ollut rahoitusinstrumentteja tällaisen kriisin varalta", Haatainen kertoo. Uusia välineitä yritysten tukemiseen ollaan nyt valmistelemassa. Haataisen vastuulla on hallituksen esitys 123 miljoonan euron määrärahasta ravintolayrityksille kompensaationa siitä, että hallitus päätti korona-kriisin takia sulkea ravintolat. Haatainen korostaa, että normaalissa lainsäädäntöhankkeessa menee puolitoista vuotta aikaa. Nyt uusi laki tuli reilussa kuukaudessa. Haatainen pitää tärkeänä, että uudesta tukivälineestä tulee automaattinen ja se on nopeasti yrityksen tilille. Uusi laki yritystuesta on nyt eduskunnna käsittelyssä. "Jos pystymme estämään, että lomautukset eivät muutu irtisanomisiksi, se on jo paljon. Varmasti tullaan näkemään irtisanomisia ja konkurssejakin," Haatainen kertoo. Kesäkuussa hallitus käy läpi miten taloutta voidaan elvyttää, miten ostovoimasta pidetään huolta. "On varmasti paljon hankkeita joita voidaan aikaistaa: investointeja, liikennehankkeita ja osa rakennushankkeista," Haatainen sanoo. Meneekö hallitusohjelma kokonaan uusiksi korona-kriisin takia? Näyttää siltä, että hallitusohjelmasta kaatuu liuta hankkeita. Haataisen mukaan hallitusohjelma on hyvä kannattelemaan tällaisissa tilanteissa. SDP on pitänyt erityisesti esillä oppivelvollisuuden pidentämistä. "Meillä ei ole varaa menettää meidän nuoria", Haatainen toteaa, ja muistuttaa 1990-luvun laman virheistä. "Näin sen mitä silloin tapahtui Helsingin lähiöissä. En halua, että sellainen maailma toistuu, vaan pystytään pitämään huolta nuorista", Haatainen toteaa. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esitti viime viikolla hallitukselle kolmevaiheisen strategian: tue yrityksiä, elvytä taloutta ja vakauta julkinen talous. Kun Suomi pääsee korona-kriisin jälkeen kolmanteen vaiheeseen, valtio on ottanut massiivisen velan rahoittaakseen koronan takia kituvia yrityksiä. Voiko veronmaksajien piikki yrityksille olla auki loputtomiin? Missä vaiheessa valtio jättää yritykset markkinoiden armoille? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kun Suomi ja muut länsimaat alkavat kenties ihan pikkuhiljaa vapauttamaan koronaan liittyviä rajoituksia, riski tiettyjen ihmisryhmien yllä kasvaa.Toimittaja Pekka Mykkänen selvitti, miten eri Euroopan maissa on pyritty suojelemaan ikäihmisiä, ja muita riskiryhmiin kuuluvia. Heihin kohdistuvat rajoitukset saattavat olla ne, jotka jäävät koronakaranteenista jäljelle.HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa. Apple Podcasts ‎HS Päivä: Korona-podcast on Apple Podcasts ‎Daily News · 2020(241 kB) https://is4-ssl.mzstatic.com/image/thumb/Podcasts123/v4/7f/39/b7/7f39b756-caf1-e84e-88d3-bc8d2cab8216/mza_5410822475838992892.jpg/1200x630wp.png Spotify HS Päivä: Korona-podcast Listen to HS Päivä: Korona-podcast on Spotify. Helsingin Sanomien ajantasainen uutis-, analyysi- ja tietopaketti korona-pandemiasta ja sen vaikutuksista Suomessa ja maailmalla. Juontajana Tuomas Peltomäki, haastateltavina Suomen parhaat asiantuntijat ja HS:n asiantuntijatoimittajat. Supla HS Päivä: Korona-podcast Helsingin Sanomien ajantasainen uutis-, analyysi- ja tietopaketti korona-pandemiasta ja sen vaikutuksista Suomessa ja maailmalla. Juontajana Tuomas Peltomäki, haastateltavina Suomen parhaat asiantuntijat ja HS:n asiantuntijatoimittajat.(434 kB)

Ruuhkassa-podcastien viidennessä osassa päästämme Lauri Larmelan vailloilleen, kun muistelemme itäautoja. Käymme läpi niin suomettumista kuin neuvostoaikaisten autojen laatuongelmia. Tässä historiannälkäisille herkkupala.

Atte Jääskeläisen vieraana ovat apulaisprofessori Teemu Roos ja Reaktorin johtaja Ville Valtonen. He ovat luoneet tekoälyn verkkokurssin Elements of AI:n, jolla on ilmoittautunut jo satatuhatta ihmistä. Pitääkö kaikkien ymmärtää tekoälyä, ja jos pitää, miksi? Miksi Suomesta pitäisi tehdä tekoälyn mallimaa, ja miten se tehdään?

Ilman puuta suomalaiset olisivat jo kauan siitten jäätyneet kuoliaaksi. Tänä päivänä harva tulee ajatelleeksi, että polttopuu on ollut elinehto koko tämän kolean maan asuttamisessa. Ja paljon puuta on poltetukin, sillä pitkiin aikoihin ei muuta lämmönlähdettä ole ollut olemassakaan. Halkojen tekeminen, kuljetus ja kauppa on ollut valtavaa. Metrisillä haloilla on leivottu, lämmitetty talot, saatu liikkeelle junat ja laivat kunnes pikkuhiljaa ryhdyttiin tuomaan muitakin energianlähteitä, kuten esimerkiksi kivihiiltä. Halvosouvi oli entisinä aikoina läsnä kaikkialla, varsinkin kaupungeissa, joissa aika-ajoin kärsittiin ankarasta halkopulasta. Nyt markkinoille on tullut Metsäkustannuksen kustantama teos Halkojen Suomi, jonka innoittamana Metsäradiokin tarttuu pihkaiseen halkoon seuraavissa lähetyksissään. Tarkoituksena on luoda mielikuvia tästä elintärkeästä hyödykkeestä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen metsähistorioitsija Esko Pakkasen, tuoreen kirjan tekijän. Kuva: Metsäkustannus / Halkojen Suomi

Kun Saara Aalto jäi keväällä 2016 toiseksi Uuden musiikin kilpailussa eikä päässyt edustamaan Suomea Euroviisuihin, hän päätti, ettei enää koskaan osallistu viisukarsintoihin. Hän oli ollut mukana karsinnoissa jo neljästi aiemminkin, kolme kertaa taustalaulajana ja omana itsenään vuonna 2011. Tuolloinkin tuloksena oli toinen sija ja toinen hopeapysti toissa keväänä oli kova pala. – Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä, Saara muistelee. Ja nyt Saara Aalto menee! Yle kutsui Aallon suoraan Suomen ensi vuoden viisuedustajaksi, ilman karsintaa. Käytäntö on yleinen monessa Euroopan maassa, mutta Suomessa näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa. Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty. Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt. Päädyttiin siis kutsumaan mukaan yksi artisti. Saara Aallolle kirjoitetaan viisuja varten kolme kappaletta, joista yksi valitaan esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.

Kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan Neuvostoliitolle Talvisodan jälkeen, jäi alueelle paljon arvotavaraa, joita Suomi ei ehtinyt evakuoida. Heti sodan jälkeen neuvostoviranomaiset lähettivät Karjalaan Leningradin museoiden asiantuntijoita arvioimaan ja inventoimaan alueen kulttuuriesineistöä. Varsinkin kaupunkeihin, Viipuriin, Sortavalaan ja Käkisalmeen jäi paljon arvokasta tavaraa: tauluja, huonekaluja, kirjoja. Monet taideaarteet ovat kadonneet jäljettömiin mutta osa päätyi venäläisiin museoihin. Esimerkiksi Pietarin etnografisessa museossa on kuutisen sataa Karjalasta vietyä esinettä. Eremitaasin arkistossa on luetteloitus useita kymmeniä Viipurista tuotuja taide-esineitä. Mutta paljon esineistöä on myös kadonnut. Esimerkiksi Viipurista kadonnutta veistosta, joka esitti Mikael Agricolan päätä, ei ole koskaan löytynyt. Jäljettömiin on kadonnut myös kauppias Wahlin arvoviulujen kokoelma. Karjalan kannaksella on lähes 90 kartanoa, joiden taide-esineistä ja arvohuonekaluista suurin osa katosi välirauhan aikana teille tietymättömille. Taideaarteiden lisäksi Suomi menetti sodassa Karjalan moni-ilmeisen ja rikkaan kulttuuriympäristön, jollaista ei muualla Suomessa ollut.

Raviurheilulla on omat terminsä, kuolemanpaikkaan ei kukaan tahdo, voittajanesittelyyn menisi kuka vain, kertoo ravivalmentaja Sami Saarela. Pohjoismaisen raviurheilun suurin juhla Solvallan Elitloppet sijoittuu vuosittain toukokuun viimeiseen sunnuntaihin. Ravivalmentaja Sami Saarela osallistuu Elitloppet-sunnuntain kisoihin. Hänen kanssaan ruodimme ravialan sanoja. Mitä tarkoittaa ahdistaminen ja mitä on voittajanesittely ja miksi kukaan ei halua joutua kuolemanpaikkaan. Kielentutkija Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta odottaa, että myös maahanmuuttajataustaiset ihmiset ryhdytään hyväksymään suomenkielisiksi Suomessa. Hän on tutkinut nuorten kieltä itä-Helsingissä, jossa on kohtalaisen paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kun Suomi itsenäistyi ja valtiomuodoksi valikoitui tasavalta niin itsenäistä tasavaltaa johtamaan valittiin presidentti. Minkä takia päädyttiin juuri tähän nimitykseen, sen selittää kielenhuoltaja Tarja Larsson. Uusista ja vanhoista uudissanoista Suomen itsenäisyyden aikana kertoo kielenhuoltaja Henna Leskelä. Pentti Salmenranta pakinoi riimeistä ja tanskalainen Kristine Kilså selittää tanskan kielen hankalia numeroita. Juontajana on Merja Laitinen.

Ruotsin Riksteatern on kansanliike, joka on sitoutunut palvelemaan myös vähemmistöjä ja Suomi 100 vuotta saa ideansa kansalta. Koukun keskustelijat tekevät Suomi-monumentin keskustellen. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kolme taiteilijaa kolme suhdetta Suomeen Viikon koukuttaja Salla Vartiainen kutsui taiteilija Eija Vartiaisen ja sarjakuvataiteilija Markku Huovilan Huddingen Fullersta Gårdeniin keskustelemaan suhteestaan itäiseen naapurimaahamme. Ryhmä pohti myös, millainen olisi ruotsinsuomalaisten taiteilijoiden miettimä Suomi-monumentti. Nyt kaikki mukaan? Kansalähtöisyys ja yhdessä tekeminen ovat lähtökohtina niin Suomi 100 sihteeristössä kuin Ruotsin Riksteaternissakin. Molemmat haluavat mukaan myös ruotsissa asuville suomalaistaustaisia. Kun Suomi juhlii sataa vuotta, kukin voi juhlia ihan niinkuin itse lystää tai sitten hakea tapahtumalleen virallisen statuksen ja logon ja pääsyn viralliseen Suomi 100 -tiedotukseen. Suomi 100 vuotta -sihteeristössä tiedottajana työskentelevä Johan Lindholm kävi Tukholmassa. Kirsi Haastattelee. Ann-Cathrine Fröjdö on Riksteaternin projektipäällikkö. Hänen mukaansa suomalaisuus kuuluu vähemmistöasemansa myöta Ruotsin Riksteatterin toimintaan. Toimittaja Teija Nurminen. Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Alkoholi tuo ilon, nautinnon, erehdysten, pahoinpitelyjen ja sairauksien alkuvesi on ristiriitaisia tunteita herättävä juoma. Ensimmäistä kertaa alkoholijuomia yrittivät ilmeisesti kieltää jo muinaiset kiinalaiset noin 2100-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Alkoholin vastaisuus kasvoi Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella alkoholin kieltäminen tuli muotiin meillä ja muualla. Työväenliikkeen piirissä ajateltiin, että kännisestä toverista ei ole apua vallankumousta tehtäessä. Naisasialiike vastusti myös alkoholia, sillä naiset joutuivat usein kantamaan ne seuraukset, joita liiallinen viinankäyttö perheissä aiheutti. Suomen raittiusliikkeen keskeinen järjestö Kohtuuden ystävät muutti 1800-luvun lopulla nimensä Raittiuden ystäviksi. Kun Suomi 1917 itsenäistyi, ensimmäisiä päätöksiä oli kieltolain voimaansaattaminen. Kieltolaki oli voimassa Suomessa 1.6.1919 – 5.4.1932, jonka seurauksena kansa ryhtyi juomaan pirtua, vankilat täyttyivät rikollisista ja pirtugangsterit käärivät rahat. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on aiheesta väitöskirjan tehnyt valtiotieteiden tohtori Aija Kaartinen.

Aamun vieraana on kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen. Torstaiaamun aiheita: - Uusi rokoterekisteri on tekeillä - Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen suomalaisesta syrjinnästä - Vanhempien naisten alkoholin riskikäyttö on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana - Suomalaismetsien viuluniekasta näytelmä - Vaalit ja valitut -sarjan toisessa osassa ollaan vuoden 1976 vaalitunnelmissa - Pophistoria med Johanna Koljonen -sarjassa Ismo Alangon kappale Kun Suomi putos puusta Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Kun Suomi alkoi hiljalleen eheytyä vuoden 1918 tapahtumien jälkeen, edessä oli kuitenkin vielä vaikeita aikoja, kertoo VTT Miika Siironen. Sota oli jättänyt jälkeensä traumoja, jotka paranivat hitaasti. Vähitellen alkoi kuitenkin muodostua valkoinen Suomi, joka alkoi jo osoittaa demokratisoitumisen ja moniarvoisuuden piirteitä. Ei ollut enää tarvetta demonisoida vastapuolta, punaisia.