Podcasts about puolue

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puolustaa Politiikkaradion vaalitentissä puolueensa vaalilupauksia maksuttomista kuntapalveluista. Puolue haluaa poistaa terveyskeskusmaksut, tarjoaisi maksuttoman aamiaisen ja välipalan koululaisille, lasten puistoruokailun kesälomalla, maksuttoman toisen asteen koulutuksen, maksuttoman joukkoliikenteen sekä maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille. Nämä kaikki rahoitettaisiin Koskelan mukaan muun muassa verottamalla ankarammin miljonäärejä sekä kiristämällä osinkoverotusta. Tentaattorina on Politiikkaradion toimittaja Linda Pelkonen.

EU-politiikassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat olleet kuin jing ja jang. Perussuomalaiset ovat ajaneet vuosia Suomen EU-eroa. Kokoomus on ilmoittanut olevansa Suomen EU-myönteisin puolue. Onko yhteinen EU-liima uusien eurovaaliohjelmien myötä puolueilla löytynyt? Miksi perussuomalaiset alleviivaa uudessa eurovaaliohjelmassaan olevansa Suomen Eurooppa-myönteisin puolue? Miksi kokoomus viittaa eurovaaliohjelmassaan perussuomalaisten vanhaan iskulauseeseen? Onko perussuomalaisten EU-eropuheiden muuttuminen potentiaaliseksi EU-eroksi kädenojennus kokoomusta äänestäville? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi Leveli-puolue perustetaan ja miten puolue pyrkii toteuttamaan suoraa demokratiaa? Mitkä ovat suurimmat ongelmat Suomessa? Studiossa Leveli-podcastin vetäjät Nico Giansanti ja Milad Dehghan. Jakso on kuvattu 15.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Leveli-puolue (7:07) Suora demokratia (11:10) Leveli-podcastin tulevaisuus (15:44) Venäjä (19:39) Median tasapuolisuus (30:22) Inflaatio ja raha (32:43) Presidentinvaalit (34:26) Kaivoslaki (36:00) Rasismi (39:50) Suomen itsenäisyys (42:47) Itä vs länsi (47:29) Paavo Väyrynen (51:40) Suomen ongelmat (57:36) Leimautuminen (1:03:03) Motivaatio (1:04:58) Ritarikunnat (1:08:02) WEF

Ukraina tilanne kiristyy, kun taistelut kiihtyvät rintamalla ja tiistaina uutisoitiin Kahovkan padon räjäytyksestä. Onko vastahyökkäys nyt jo käynnissä vai onko kyse vielä valmistelusta? Millaiset seuraukset tuhoilla Hersonin alueella voi olla? Studiossa entinen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg (kok.). Suorassa Ylen toimittajat Heikki Heiskanen Moskovasta ja Maxim Fedorov Kiovasta.  Kahovkan padon tuhoaminen tekee merkittävää tuhoa myös Ukrainan maataloudelle. Puhelimessa MTK:n vilja-asiamies Max Schulman, joka osallistuu Brysselissä Euroopan tuottajien etujärjestön ja EU:n vilja- ja kasviteollisuuden etujärjestön kokouksiin. Kiinassa edessä on gaokai eli Suomen ylioppilaskirjoituksia vastaava koe opiskelijoille. Suorassa Pekingistä toimittaja Mika Hentunen. Vihreiden puheenjohtajavaali käydään tulevana viikonloppuna. Puolue romahti eduskuntavaaleissa ja hakee nyt uutta suuntaa. Studiossa puheenjohtajaehdokkaat Sofia Virta ja Saara Hyrkkö.

Miksi kristillisdemokraatit on jämähtänyt oppositiopuolueeksi? Tätä kysytään kristillisdemokraattien puheenjohtajalta Sari Essayahilta, joka on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Puolue on ollut eduskunnassa vuosikymmeniä, mutta hallituksessa se on on ollut vain kaksi kertaa. Tekeekö KD nykyisistä eduskuntapuolueista ennätystä oppositiossa istumisessa? Toinen eduskunnan pienempien puolueiden sarjassa kilpaileva puolue, RKP, on KD:n vastakohta, hallitusten vakipuolue. Nyt Essayahin johtama kristillisdemokraatit tavoittelee eduskuntavaaleissa useita lisäpaikkoja. Minkä varaan puolue laskee? Onko sillä viime kertaa paremmat saumat päästä hallitukseen? Mitkä ovat puolueen kynnyskysymykset? KD kertoo olevansa sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen. Millä eväillä puolue kääntäisi moittimansa “nykymenon järjettömyyden”? Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue lupaa romaneille, ja miksi romanien kannattaisi äänestää sosiaalidemokraatteja eduskuntavaaleissa 2023? Mertsi Lindgren tapaa puolueiden edustajia ja haastaa heitä vastaamaan kysymyksiin, jotka koskettavat raadollisellakin tavalla romaneja nykypäivän Suomessa. Sosiaalidemokraattien puolesta haastateltavana on kansanedustaja, suomenirakilainen Hussein al-Taee.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Feministisen puolueen puheenjohtaja Emilia Taskinen saapui toistamiseen vieraakseni kevään vaalit tähtäimessä. Emilian kanssa keskustelimme mm. tasa-arvon kehityksestä, Suomen NATO-jäsenyyden ongelmallisuudesta, translaista, translapsista, feministisen puolueen positiosta ja mahdollisesta oikeistohallituksesta.

Maallikkotuomari- eli lautamiesjärjestelmä on saanut osakseen oikeusammattilaisten lähes yksimielisen tuomion. Silti yksi puolue estää sen purkamisen.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Susanna Reinboth.Tämä podcast julkaistiin 19.5.2022.Lue lisää aiheesta:-> Poliittisesti nimitetyt lautamiehet on jo vuosia haluttu kammeta ulos oikeussaleista – Asian estää yksi puolue, kertoo HS:n selvitys https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008810770.html#hsvisio #hsvisiopodcast #käräjäoikeudet Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

The spoils of the Coalition's climate deal are beginning to become clearer, with The Nationals securing another seat in Cabinet in return for their support. After years of politically deadly internal division, the Coalition has finally come to an agreed position on combating climate change. - Koalition ilmastonmuutossopimuksen saalis selkiintyy vähitellen, Nationals-puolue saa yhden uuden paikan hallituksessa Liberaaleille antamansa kannatuksen tuloksena. Vuosia jatkuneen tappavan sisäisen kiistelyn jälkeen, Koalitio on vihdoin päässyt sopimukseen ilmastonmuutoksen vastaisista toimista.

Kiinassa hallitseva kommunistinen puolue täyttää sata vuotta. Juhlallisuuksia on valmisteltu vuosia ja puolueuskollisuutta lietsotaan muun muassa niin sanotulla punaturismilla. Millä keinoilla - ja hinnalla - puolue on pysynyt vallassa? Entä mihin Kiinan kommunistit tähtäävät maailmalla? Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kuntavaalitentissä Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen. Perussuomalaisilla on kuntavaaleissa ennätysmäärä ehdokkaita. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan perussuomalaisten ehdokkaissa on yli kaksi kertaa enemmän rikossyytteiden saaneita, kuin muiden eduskuntapuolueiden ehdokkaissa. “Kaikkein vastenmielisintä ja ikävintä on, että nämä tulevat yllätyksenä jälkikäteen puolueelle ja äänestäjille, mutta siinä vaiheessa asialle on myöhäistä tehdä mitään”, Halla-aho kertoo. Puolue suorittaa tapauskohtaisen harkinnan, milloin rikos on este ehdokkuudelle. Kuitenkaan puolue ei systemaattisesti selvitä ehdokkaidensa rikostaustoja. “Yritämme teroittaa kaikille, että niitä taustoja ei kannata salata, koska ne tulevat kuitenkin esiin ennen vaaleja ja ne vahingoittavat henkilöään itseään, puoluetta ja muita listalla olevia ehdokkaita ja ovat myös este olla jatkossa perussuomalaisten ehdokkaana”, hän kertoo. Millainen kanta perussuomalaisilla on työntekijöiden oikeuksiin? “Parasta työväen intressien edistämistä ajamista on sellainen politiikka jolla edistetään yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä Suomeen. Ja toisaalta leikataan ihmisten asumis- liikkumis- ja elämiskustannuksia verotuksellisin keinoin”, Halla-aho sanoo. Hän ei kuitenkaan kerro, pitäisikö työntekijöiden irtisanomista helpottaa. Työehtosopimusten yleissitovuudesta Halla-aho toteaa, että perussuomalaiset eivät vastusta sitä. Entä minkälaista veropolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa perussuomalaiset ajavat? Esimerkkejä perussuomalaisten tekemästä kuntapolitiikasta voi nähdä esimerkiksi Seinäjoella ja Kihniössä. Tällä viikolla seinäjokiset nuoret halusivat vegaaniruokaa kouluihin, mutta perussuomalaiset estivät sen. Kihniössä perussuomalaiset tekivät aloitteen, jolla haluttiin irtautua koulutuskuntayhtymästä, vaikka sivistyslautakunnan lausunnon mukaan Kihniön ero heikentäisi oleellisesti vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaan ja koulupaikkojen sijaintiin. Perussuomalaiset ovat toistuvasti puhuneet, ja vaaliohjelmassakin mainitaan “sukupuolipolitiikkaan liittyvä ideologinen vouhotus”. Mitä tällä tarkoitetaan?

Mannerlaatat liikkuvat ja kansankodin perustukset tutisevat. Puolue toisensa jälkeen on tehnyt U-käännöksen ja sanoo olevansa joissain asioissa valmis yhteistyöhön maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien kanssa. Entisestä hylkiöstä on tullut kulmien kiinnostavin kaveri. Ottaako länsinaapuri pian harppauksia (ääri)oikealle? Ainakin istuva pääministeri pelottelee demokratian romahduksella. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel toppuuttelee mutta sanoo, että puolueen avaukset ovat herättäneet huolta kulttuurin vapaudesta. Esimerkiksi viime syksynä ruotsidemokraattien puolue halusi poistaa paperittomilta oikeuden käyttää kirjastoja. Jenny pohtii, miten Ruotsilla oikein menee. Kirstut ovat täynnä, mutta voiko kahtia jakautunutta kansankotia korjata edes rahalla? Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta.

Millä teemoilla RKP lähtee kuntavaaleihin? RKP:n kuntavaalislogan on "lähellä sinua". Mitä se merkitsee? Haastattelussa puoluesihteeri Fredrik Guseff (r.). RKP on Guseffin mukaan liberaalimpi kuin kokoomus. "Kun katsotaan esimerkiksi maahanmuuttokysymyksiä ja ihmisoikeuksia, meillä on selkämpi linja. Jokainen ihminen on samanarvoinen riippumatta siitä, mistä hän tulee", Guseff toteaa. Hän on huolissaan siitä, että lapset ja vanhukset eivät välttämättä saa hoitoa sairaalassa omalla äidinkielellään. "Se on usein asenteista kiinni. Aika suurella osalla Etelä-Suomessa on sellainen käsitys, että kaikki ruotsinkieliset ovat kaksikielisiä, ja näin ei ole," Guseff toteaa. RKP kertoo kuntavaaliohjelmassaan tekevänsä työtä sen eteen, että Suomen kunnat ovat ilmastoneutraaleja vuonna 2030. Mutta miten ratkaistaan ongelma liikenteestä koituvista päästöistä? Kuntien johtopaikoilla pitäisi olla tasa-arvoisesti naisia ja miehiä, RKP kertoo vaaliohjelmassaan. Puolue haluaa kuntien tekevän aktiivisesti työtä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen Kuvalehti paljasti keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin maksattaneen ministeriöillä vinon pinon esiintymisensä petraamiseen liittyvää konsultaatiota. Kulmuni kertoo hakeneensa ammattilaisen apua mediaesiintymiseen liittyvään jännittämiseen. Kuka on oikea taho vastaamaan puoluejohtajan esiintymisen petraamisesta? Kuuluuko puoluejohtajan viestintäsparraus ministeriölle, puolueelle vai puheenjohtajalle itselleen? Onko strategisen viestinnän konsultointi pelkkää mediaesiintymisen sparraamista, vai meneekö puuha politiikan tekemisen puolelle? Miten kansalainen voi tietää, kuka poliitikon viestin on kirjoittanut? Pilkistääkö viestin takaa konsultti, puolue vai poliitikko itse? Mitä tapaus George Floyd kertoo rasismiin liittyvistä poliittisista ja yhteiskunnallisista ongelmista niin meillä kuin maailmallakin? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

EU-ero on väärä vastaus oikeisiin kysymyksiin. Britannia tarvitsee ehdottomasti uuden kansanäänestyksen ja sen tulee perustua tällä kerralla faktoille, ei valheille, sanoo uuden Change UK - puolueen aktivisti Gavin Esler. Hänen mukaansa lähes 60 prosenttia briteistä on sitä mieltä, että brexit on väärä päätös ja EU-ero olisi maalle tuhoisa. Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen ja sen on tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Change UK puolueen aktivisti, journalisti Gavin Esler. Kuva: Pasi Myöhänen

Minkälaista EU-politiikkaa Suomen pitää ajaa? Kokoomuksen mukaan vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni on Suomen etu. Puolue kannattaa läheistä yhteistyötä tiukkaa talouskuria ajavien Hansa-maiden kanssa. Eurovaalitentissä on Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Toimittajina ovat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Hallitusneuvottelut ovat tunnusteluvaiheessa. Mitkä puolueet valikoituvat hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymyspatteriston perusteella jatkokeskusteluihin? Puolueiden istumajärjestys eduskunnassa muuttuu: jatkossa Perussuomalaiset istutetaan suuren salin oikeaan laitaan. Miksi puolueen istumapaikan siirto ärsyttää Perussuomalaisten johtoa? Vieläkö puolue edustaa SMP-traditiota? Mitä SDP:n kansanedustajan Hussein al-Taeen eri ihmisryhmiä halventavista Facebook-kirjoituksista seuraa? Tuleeko rikossyytteitä, ja jos tulee, mitkä ovat poliittiset seuraukset? Ratkesiko Vihreiden puheenjohtajakisa Maria Ohisalon ilmoitettua ehdokkuudesta puheenjohtajaksi? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan viikon tärkeimpiä tapahtumia ja asetelmia.

Olenpa keksinyt aikani kuluksi lapsellista kostoa ihmisille, jotka uhkailevat muuttavansa muualle, jos vaalitulos ei miellytä. Lisäksi löysin taas uuden keinon upota yhä syvemmälle mielikuvitusmaailmaani. Eli kaikki on hyvin.

Pyöreä pöytä oli edelleen vaalitunnelmissa. Minkä alan ihmiset pääsivät läpi eri puolueissa?Keskustelijoina olivat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Suomi, tuo turvallinen ja monien varuskuntien maa. Sininen tulevaisuus haluaa poistaa opintotuen tukirajat. Puolue haluaa tutkailla kriittisesti ihmisoikeussopimuksia - miksi näin, kun se kuitenkin ohjelmassaan ilmoittaa nimenomaan puolustavansa ihmisoikeuksia? Heräsikö halu vaikuttaa? Käyppä tekemässä Kioskin vaalibotti, niin tiedät ketä äänestää! vaalibotti.yle.fi Toimittaja: Jussi Latvala Tuottaja: Anna-Maria Talvio Yle Kioski

Intia on enemmän maanosa kuin maa. Se koostuu 28 osavaltiosta, joiden alueella puhutaan yli 1000 eri kieltä. Intian ikivanhaan kulttuuriin liittyy keskeisesti hindulaisuus, jonka juuret ovat Indus-kulttuurissa. Mutta jo vuosisatojen ajan sen kanssa rinnan ja rauhanomaisesti ovat eläneet myös muut uskonnot. Intian itsenäistymistaistelun yhteydessä osa intialaisista omaksui eurooppalaisena tuontitavarana nationalistisia ajatuksia, joiden pohjalta on syntynyt nyky-Intiaan äärihindulainen ja äärikansallinen hindunationalismin muoto. Ilmiö ei ole lainkaan marginaalinen, sillä vuoden 2014 vaaleissa hindunationalistinen puolue BJP sai parlamenttiin ehdottoman enemmistön ja pääministeriksi puheenjohtajansa Narendra Modin. Intian politiikalla on myös suora heijastusvaikutus muuhun maailmaan. Puhutaanhan valtiosta, joka on 2020-luvun puolessa välissä väkiluvultaan maailman suurin. Hindunationalistien mukaan Intia kuuluu intialaisille - ja intialaiset ovat hinduja. Hindunationalistinen politiikka kuristaa vähemmistöjen asemaa, mutta monista muista maista poiketen Intiassa on verrattain toimiva demokratia ja vapaa lehdistö suitsimaan ääriajattelijoiden toimintaa. Haastateltavina Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriatropologian professori Sirpa Tenhunen ja uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti Jyri Komulainen. Tiedeykkösen toimittaa Ville Talola. Kuva: Taiteilija esiintyy pukeutuneena hindujumalatar Shaktiksi, Maha Shivaratri -festivaaleilla Allahabadissa, 2016. (All Over Press)

Espanjassa oikeistopopulistinen Vox-puolue kasvattaa kannatustaan vaalikeväänä. Puolue julistaa Espanjan olevan rikki ja tarvitsevan kovan käden ratkaisuja: Katalonia on pantava ruotuun, korruptio on kitkettävä ja paperittomat siirtolaiset karkotettava. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma selvittää, mihin suuntaan puolue yrittää Espanjaa kammeta. Toimittajina ovat Johanna Kippo ja Maija Salmi.

Politbyroo

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vakuuttaa yhä, että mikäli puolue on seuraavassa hallituksessa, työttömien aktiivimalliin kuuluva työttömyysturvan .. Lisää >> http://ift.tt/2EstNv5

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari sanoo, että vaalitulos oli tunnustus Sauli Niinistön ensimmäiselle presidenttikaudelle ja hänen persoo .. Lisää >> http://ift.tt/2BD8zI3

Paavo Väyrysen kansalaispuolue aloittaa vuoden 2019 kevään eduskuntavaalikampanjan todennäköisesti jo ensi viikolla. Kansalaispuolue tavoittelee va .. Lisää >> http://ift.tt/2nk1qIh

Valitsijayhdistys oli oiva taktinen veto: Niinistö ei joutunut vastuuseen kokoomuksen edesottamuksista. Lisää >> http://ift.tt/2EibYPr

Pirkko Sinkkonen työskentelee muiden hyväksi - hän avustaa sotaveteraaneja ja eläkeläisiä. Kalenteri on täynnä, tapaamisia on ministereitä myöten. Karjalainen huumori ja sisu auttavat eteenpäin. Pirkko Sinkkonen kertoo:"Olen 65-vuotias ja syntynyt Joutsenon Rauhassa, jossa oli yksi Suomen suurimmasta mielisairaaloista ja sen yhteydessä myös Imatran seudun synnytyslaitos. Luulen, että opin erittäin paljon näiltä psyykkisesti sairailta ihmisiltä, koska asuimme sairaalan alueella kunnes olin 17-vuotias eli poikkeavasti käyttäytyvät ihmiset eivät ole koskaan häirinneet tai pelottaneet minua. Sain tällä tavalla hyvät eväät elämääni. Valmistuin 1973 Lappeenrannassa fysioterapeutuksi, joka on ollut todella kutsumusammatti. Työskentelin puolitoista vuotta Lappeenrannassa ja sen jälkeen olen ollut Östhammarissa, Piteåssa ja Gävlessä töissä entisen mieheni työn johdosta. Menimme naimisiin 1972 ja 1976 syntyi poikamme Pietu. Ruotsiin muutimme 1977 - ensin Piteåån ja sitten Haningeen. Haningessa osallistuin suomenkielisen koti- ja kouluyhdistyksen toimintaan ja taistelimme läpi myös kaksikielisen yläasteen lapsillemme ja se oli suuri voitto. Työni ohella osallistuin muutaman vuoden Haninge Partietin poliittiseen toimintaan. Puolue oli paikallinen puolue, joka taisteli lasten, nuorten ja eläkeläisten etujen puolesta. Fysioterapeuttina toimin yksityisenä 13 vuotta ja ne olivat hyvin antoisia vuosia. Koin olevani enemmän psykologi kuin fysioterapeutti, koska kaikilla on painolasti sisimmässään ja mitä enemmän kuuntelin, sitä enemmän opin ymmärtämään kivun olemusta. Suomalaiseen tyyliin tein töitä niin, että oma kehoni sai selkäänsä ja jouduin selkä- ja raajakipujen takia pitkälle sairauslomalle ja sitten ennenaikaiselle eläkkeelle. Eläkkeellä ollessani olen toiminut suomalaisten sotaveteraanien sosiaaliavustajana Ruotsissa ja on ollut todella suuri ilo auttaa veteraaneja. Työ on avannut ymmärrystä heidän elämäänsä. Tällä hetkellä olen Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliiton puheenjohtajana Ruotsissa ja siinä on paljon tehtäviä ja kokouksia jopa eri ministeriöissä. Siellä painotan jatkuvasti meidän vähemmistöoikeuksiamme sekä ennen kaikkea kaksikielisen henkilökunnan kouluttamista ja palkkaamista hoitolaitoksiin. Suomenkielisten hallintoalueiden erilaiset toiminnat vaativat selvitystä ja yhdenmukaistamista ja siihenhän ministeri Alice Bah Kuhnke on juuri nyt paneutunut. Olen myös Haningen Eläkeläisyhdistys Reippaan puheenjohtaja. Valitettavasti avioliitto kariutui 2004, mutta kohtalo tuli avukseni ja tapasin elämäni ensimmäisen rakkauden. Ensimmäisen kerran rakastuessani häneen olin vain 6-vuotias! Sain aivan ihanat reilut 10 vuotta hänen kanssaan. Kesän 2014 olin hänen omaishoitajanaan Suomessa hänen kuolemaansa saakka. Elämä jatkuu eläkeläisten ja veteraanien etujen valvomisessa, ja se on haastavaa."Soilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Pirkko Sinkkonen valitsi ohjelmaansa kolme kappaletta: Heili Karjalasta, Rakkaus on lumivalkoinen ja Laps kauniin Karjalan. Haastattelija: Soili Huokuna.