Podcasts about tiina m

Kuulajate soovil vaatame natuke veel 30 aastat tagasi 28. septembril uppunud Estonia laeva katastroofi lugudesse. Daki räägib kapten Arvo Anderssoni viimasest käsklusest ja natuke ka meeskonnast üldisemalt, Heidi jutustab paljude ellujäänute mälestusi. Tänu kuulajakirjale läheme ka Tiina Müüri müsteeriumi avastama - miks kuulutati Estonia tax-free poe juhataja alguses pääsenuks, kuid kadus siis? Kes tegi neid müstilisi kõnesid tema vanematele? Saates on ka teine kuulajakiri, mis otseselt seotud Estonia huku ööga. Boonusosas võtame natuke kergemalt, mõnes mõttes. Meie merch www.kikimoorid.ee Saada oma lugu: kikimoorid@gmail.com Meie Youtube: youtube.com/@kikimoorid Kui saame tuhat jälgijat täis, teeme loosi!

Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen. Keskustelemme fysioterapia-alan ajankohtaisista asioista ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa ja puhumme jaksossa muun muassa fysioterapian perus- ja jatkokoulutuksista, palkkausasioista, fysioterapian hankintakilpailutuksista sekä paljosta muusta fysioterapia-alan ympärillä. Tervetuloa mukaan! Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse podcast@movementphysio.fi tai Instagramissa @movement_physio. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat VK-Kustannus ja Suomen Kuntoutuskouluttajat. Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit tututustua osoitteessa https://www.kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset/koulutuskalenteri/ ja VK-Kustannuksen verkkokaupasta osoitteessa https://vk-kustannus.fi/kauppa saat koodilla 'MG2022' jo julkaistuista kirjoista -10% alennuksen.

„Aeg-ajalt on mõni laps peale etenduse vaatamist öelnud, et midagi aru ei saanud, aga huvitav oli. See ongi tantsulavastuse puhul oluline, et isegi kui aru ei saa, peaks olema põnev,“ räägivad tantsijad Tiina Mölder, Päär Päärenson ja Kärt Tõnisson trupist ZUGA Ühendatud Tantsijad.

Hiljuti 30 aastaseks saanud Mart Müürisepp ütles sünnipäevaintervjuus, et enne näitlejadebüüti tegeles ta imelike asjadega ja emal oli suur mure, et mis sellest poisist niimoodi saab. See lause on saate "Käbi ei kuku" juttude peamine lähtepunkt.

Mil moel suhestuvad omavahel kultuur ja majandus? Kui olulised on kultuuri hindamisel erinevad majandusnäitajad? Kuidas peaksime hindama kultuuri tegelikku väärtust? Vastuseid neile küsimustele otsivad galerist Tiina Määrmann ja helilooja Kristjan Järvi. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

"Kaupunkilaiset ovat vieraantuneita luonnosta" on toistuva sananparsi, joka yleensä heitetään aika köykäisesti kuvaamaan milloin mitäkin ongelmaa. Mutta miksi näin on? Miksi kaupunkilaiset eivät tunne esimerkiksi metsästystä? Siksi, että heillä ei ole ollut mitään realistista mahdollisuutta tutustua aiheeseen ensi käden kokemusten kautta. Tilannetta on mahdollista parantaa tekemällä kouluihin vierailuluentoja, joissa metsästäjät kertovat omista kokemuksistaan. Näitä vierailuita voisi tehdä nykyistä paljon enemmän, mutta miten? Tässä podcastissa pohditaan sitä miten vierailun saa aikaan niin että se hyödyttää kaikkia. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Homme, 20.

Kansallisvaltion itsenäisyyden idean tulevaisuus. Valtiotieteen tohtori, sosiaalipsykologi, arvotutkija Anneli Portman ja filosofian tohtori, Mannerheim-museon johtaja Kristina Ranki. Rokotevastaisuus ja korona. Toimittaja Eero Mäntymaa, Yle MOT-ohjelma. Huoltovarmuus ja kotimainen lääketeollisuus. Lääkepoliittinen johtaja  Sirpa Rinta, Lääketeollisuus ry. ja ylijohtaja Eija Pelkonen, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lähityötä tekevät hyvinvointialan pienyrittäjät korona-aikana. Toiminnanjohtaja Marja Pahkala, Suomien hiusyrittäjiät ry. ja puheenjohtaja Tiina Mäkinen, Suomen Fysioterapeutit ry. Kolumni Heikki Hiilamo. Meidän on vähennettävä ilmastoa kuormittavaa työtä. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Päivi Dahl, Hanna Juuti ja Katariina Lahtonen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Eesti Noorsooteatris esietendub ülehomme kaks uuslavastust korraga - Leino Rei „Tagurpidi“ Priit Pärna koomiksiraamatu ainetel (kunstnik-helilooja Kaspar Jancis) ja Tiina Mölderi-Christin Luntsi „Irikkiri“ väikelastele taani lastekirjanik Toon Tellegeni teose põhjal (helilooja Ülo Krigul).

Eesti Noorsooteatris esietendub ülehomme kaks uuslavastust korraga - Leino Rei „Tagurpidi“ Priit Pärna koomiksiraamatu ainetel (kunstnik-helilooja Kaspar Jancis) ja Tiina Mölderi-Christin Luntsi „Irikkiri“ väikelastele taani lastekirjanik Toon Tellegeni teose põhjal (helilooja Ülo Krigul).

Tiina Mägi on ajakirjanik, kes on end Tallinna vanalinna ajalukku ilmselt kuldsete tähtedega kirjutanud. Töötades omal ajal ETV noortesaadetes, algatas ta 1975.a. nähtuse nimega Kodulinn. Sama aasta oktoobri lõpus kasvas sellest välja liikumine, mis haaras kaasa sadu ja sadu koolinoori.

Tiina Mägi on ajakirjanik, kes on end Tallinna vanalinna ajalukku ilmselt kuldsete tähtedega kirjutanud. Töötades omal ajal ETV noortesaadetes, algatas ta 1975.a. nähtuse nimega Kodulinn. Sama aasta oktoobri lõpus kasvas sellest välja liikumine, mis haaras kaasa sadu ja sadu koolinoori.

Laupäeva hommik Venteesias! Kogu maailm räägib Leedu võidutööst Veneetsia bienaalil - apokalüptilise alatooniga rahva-ranna-ooperist. Kuku kuulajal on võimalik sinna randa kohale minna ja kuulda tutvustust ühelt autorilt endalt. Kas Eesti paviljoni uhke üksindus Veneetsia bienaali peateedest kõrval oli taotluslik? Kuidas kas see tagas ikka piisava nähtavuse? Mis siis nüüd Brexitiga toimub? Ringkäik maailmanäituse EXPO eelses Dubais. Hingedeaja luuletused Tiina Mälbergi esituses.

Revolutioner ackompanjeras ofta av sång och musik, men den roll som sång och musik spelade för de baltiska staternas frigörelse från Sovjetunionen i synnerhet Estlands var exceptionell. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vissa säger att "den sjungande revolutionen" var ett mirakel, och att det var andra gången i mänsklighetens historia efter Jerikos murar som musiken gjorde ett så starkt avtryck i vår värld. Sångerna kunde vara vilka som helst men det var sånger som alla kunde, och det är omtvistat vem eller vilka som egentligen startade alltihop. - Andra får säga vad de vill men det var Tallinns punkare som startade, säger filmaren, journalisten och festivalarrangören Tiina Mägi som nämns som en viktig doldis i den sjungande revolutionen. Följ med Marie Wennersten på en resa tillbaka till de tre åren mellan 1988 och 1991 då 100 000-tals ester sjöng för självständighet, för det fria livet. I programmet medverkar också punkaren Tiina som vågade hissa den estniska trikoloren i rådhuset, vis- och rocksångaren Ivo Linna, kompositören, violinisten och sångerskan Maarja Nuut, konstnären och satirikern Heinz Valk, radiojournalisterna Tiia Teder och Erkki Berends, Estniska skolans fd rektor, körledaren och –sångaren Jaan Seim, samt översättarna Eva-Tiina Põlluste och Gustaf Hertsius. En P2 Dokumentär av Marie Wennersten.

Revolutioner ackompanjeras ofta av sång och musik, men den roll som sång och musik spelade för de baltiska staternas frigörelse från Sovjetunionen i synnerhet Estlands var exceptionell. Vissa säger att "den sjungande revolutionen" var ett mirakel, och att det var andra gången i mänsklighetens historia efter Jerikos murar som musiken gjorde ett så starkt avtryck i vår värld. Sångerna kunde vara vilka som helst men det var sånger som alla kunde, och det är omtvistat vem eller vilka som egentligen startade alltihop. - Andra får säga vad de vill men det var Tallinns punkare som startade, säger filmaren, journalisten och festivalarrangören Tiina Mägi som nämns som en viktig doldis i den sjungande revolutionen. Följ med Marie Wennersten på en resa tillbaka till de tre åren mellan 1988 och 1991 då 100 000-tals ester sjöng för självständighet, för det fria livet. I programmet medverkar också punkaren Tiina som vågade hissa den estniska trikoloren i rådhuset, vis- och rocksångaren Ivo Linna, kompositören, violinisten och sångerskan Maarja Nuut, konstnären och satirikern Heinz Valk, radiojournalisterna Tiia Teder och Erkki Berends, Estniska skolans fd rektor, körledaren och sångaren Jaan Seim, samt översättarna Eva-Tiina Põlluste och Gustaf Hertsius. En P2 Dokumentär av Marie Wennersten.

Doctora en Ciencias de la Educación,Tiina Mäkelä es directora para España y América Latina del Instituto Escalae del Programa KiVa contra el 'bullying', un método creado en 2007 a propuesta del Gobierno finlandés. Ofrece estrategias para identificar, combatir y prevenir el 'bullying' trabajando sobre las conductas de agresores, público espectador y atención a las víctimas. Hoy está presente en escuelas de EE.UU, Reino Unido, Alemania, Latinoamérica, Sudáfrica y España y solo en el primer año de implantación, KiVa ha logrado reducir entre un treinta y un cincuenta por ciento los casos de 'bullying'. Makela ofrece las claves para saber si un niño está sufriendo ‘acoso escolar', así como la mejor manera de intervenir.

Linnatunnis räägime koertest, kes võidavad näitustel medaleid ja reisivad mööda Euroopat. Uurime, kuidas läheb Haabersti ristmiku ehitus ja mõtiskleme Tallinna tegemiste üle tänavuse Tallinna Vapimärgi saaja Tiina Mägiga. Saatejuht on Ulla Länts.

Teknologia poistaa hajuja. Erilaiset teknologiat ja teolliset prosessit ulottuvat kaikkialle arkeen. Elämään liittyvät hajut on saatu poistettua. Toisaalta haju viestii, että laitteessa on jotain vialla. Mikä on huipputeknologian haju? Kuinka äänimaailma muuttuu teknologian kehittymisen myötä? Minkälainen on nykypäivän tehtaan pilli, joka kutsuu työhön? Entä miltä teknologia näyttää? Aisteista ja teknolgiasta kertoo tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta. Lisäksi kurkistus Tekniikan museon uuteen näyttelyyn, jossa teknologiaa lähestytään aistien välityksellä. Emeritus professori Veijo Kauppinen valottaa puolestaan konepajateollisuuden vaiheita. Alasta esimerkkinä helsinkiläinen Hellmanin konepaja, joka täyttää yhdessä Suomen kanssa sata vuotta. Mukana perheyrityksestä isä ja tytär Pauli ja Anne Nurminen.

Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys 1940- ja 50-luvuilla? Mikä vei maata eteenpäin, kun panokset menivät ensin sotaan ja sen jälkeen sotakorvausteollisuuteen? Asiaa valottavat tutkija Panu Nykänen ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Silti niukkuudesta huolimatta tuon ajan innovaatiokeskuksiakin löytyy kaksi kappaletta: valtion lentokonetehdas ja metalliteollisuuden Lokomo. Näiden älyllinen kärki siirtyi sodan jälkeen Teknilliseen korkeakoulun, VTThen sekä yrityksiin. Entä minkälainen on suomalainen itse tehty moderni? Mikä oli polkupyörän rooli maaseudulla 1900-luvun alkupuoliskolla? Tätä on tutkinut Tiina Männistö-Funk Chalmersin Teknillisestä korkeakoulusta. Siinä missä polkupyörä edusti kaupungissa uutta kulutusteknologiaa näyttäytymiseen, maaseudulla polkupyörä tarjosi pientilallisille ja käsityöläisille mahdollisuuden näyttää taitojaan. He rakensivat polkupyöränsä itse puusta ja raudasta. Sosiaalinen piiri laajeni, kun nuoriso taittoi matkansa pyörällä seurojentalolle. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiina Mägi ja Tarmo Tiisler

Tiina Mägi ja Tarmo Tiisler

Stuudiokülaliseks on abilinnapea Merike Martinson ja juttu tuleb sellest, kui palju linnalt toetuse saajaid on lisandunud seoses jätkuvalt raske olukorraga majanduses. Kuna eeloleval laupäeval algab kevad, siis tutvustab Kodulinna Maja perenaine Tiina Mägi kevade saabumisega seonduvaid ettevõtmisi ja Nõmme linnaosa vanem Rainer Vakra selgitab, miks oleks vaja reguleerida mesilaste pidamine linnas. Saatejuht Ulla Länts. TARTU LINNATUND: Kuidas ja millal tahab Tartu raad arendada Lodjakoda, mitu riigigümnaasiumi võiks ülikoolilinna teha ning mida see endaga kaasa toob, mida loodab linn suhete arendamisest Hiinaga, miks käisid Tartus Läti filmimehed? Saatejuht on Madis Ligi. (Ulla Länts)