Podcasts about uskontojen

Hiljattain ilmestynyt kirja Saatanasta seuraava kertoo Jehovan todistajista erotetun helsinkiläisen Tom-Kristian Heinäahon tarinan, jossa hän kertoo joutuneensa uskonyhteisön ulkopuolelle paljastuttuaan kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Ennen erottamistaan häntä kuulusteltiin ja painostettiin liikkeen johtohenkilöistä koostuvassa oikeuskomiteassa. Hengellistä väkivaltaa ja eristämistä tapahtuu monissa yhteisöissä ja sen riski on sitä suurempi, mitä suljetummasta yhteisöstä on kyse. Miksi ja miten uskonto muuttuu väkivallan välineeksi? Ohjelmassa ovat keskustelijoina Tom-Kristian Heinäahon lisäksi Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila, Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtava asiantuntija Jyri Komulainen sekä hengellistä väkivaltaa tutkinut Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Ville Talola toimittaa.

Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen jälkeen ja herättää epäilyä, oliko päätös sittenkään oikein. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee vanhoillislestadiolaisuuden jättäneiden Silkan ja Venlan kanssa heidän eroamisprosessistaan. Mukana ohjelmassa on myös Suomessa toimivan Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Uskonnollisesta yhteisöstä eroaminen on useimmiten pitkäaikainen prosessi, ja moni on täysin yksin ajatuksiensa kanssa. Eropäätöstä siivittävät myös häpeä, syyllisyyden tunto sekä pelko ja ahdistus siitä, mitä tapahtuu, kun jää yhteisön ulkopuolelle. Silka kertoo pelänneensä jo lapsena kuolemaa. Häntä pelotti, jos ei pääsekään taivaaseen, koska oli katsonut salassa televisiota tai kuunnellut musiikkia. TV:n katsominen ja musiikin kuuntelu ovat kiellettyjä vanhoillislestadiolaisilta. Teini-ikäisenä Silka eli kaksoiselämää, meikkasi kouluun, mutta pyyhki meikit pois ennen kotiintuloa. Ei-uskovaisten kaverien kohtalo alkoi myös mietityttää. Vanhoillislestadiolaisten oppien mukaan Silkan ystävät joutuisivat kadotukseen elintapojensa takia. Tämä oli Silkan mielestä kovin epäreilua. Hänen eroamisensa vanhoillislestadiolaisuudesta tapahtui pikkuhiljaa yläasteen aikana. Eroon liittyi paljon tuskaa ja epäilyä. "Se mitä on jäänyt lapsuudesta on kuolemanpelko. Jos menee sinne yliajatteluun ja rupeaa miettimään kuolemaa. Se on ehkä se ainoa missä miettii, voiko se olla totta sittenkin, se mitä ne opetti." Silka Venla kasvoi pienessä kylässä, jossa liki kaikki kuuluivat vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön. Perhe muutti toiselle paikkakunnalle, jossa ei ollut muita samaan uskonliikkeeseen kuuluvia. Siellä Venla sai uusia, ei-uskovaisia ystäviä. Venlan irtiotot liittyivät ensin ulkonäköön ja ehostamiseen. Meikkaaminen on vanhoillislestadiolaisuuden mukaan syntiä. Venla meikkasi, ja se herätti paheksuntaa.Kun Venla oli tehnyt päätöksensä erota vanhoillislestadiolaisuudesta, hänen vanhempansa yrittävät yhä saada hänet mukaan seuroihin eli lestadiolaisten tapaamisiin. Venlalle vanhoillislestadiolaisuudesta eroaminen ei ole jättänyt traumoja, hän on päässyt niistä eroon. "Vaikka eroaminen voi tuntua siinä tilanteessa raskaalta päätökseltä, mutta kun siitä pääsee eroon, niin se on ainakin oman kokemuksen mukaan paljon enemmän antavaa kuin ottavaa" Venla Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila kertoo yhdistyksen tarjoavan vertaistukea. Yhdistys tiedottaa ongelmista, joita esiintyy uskonnollisissa yhteisöissä ja mitä tapahtuu ihmiselle, joka irtaantuu tiiviistä yhteisöistä. Yhdistys toivoo myös, että esimerkiksi viranomaiset puuttuisivat hengellisen väkivallan ilmiöihin. Henkilölle on väkivaltainen kokemus joutua tiiviin yhteisön ulkopuolelle sulkemaksi, sanoo Vakila. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi menettää perheensä, sukunsa ja ystävänsä. Tällä voi taas olla vakavia seurauksia kuten mielen- tai fyysisen terveyden menettäminen tai syrjäytyminen, jos ei pysty esimerkiksi jatkamaan työskentelyä tai opiskeluja. Kaikille kokemus ei ole yhtä traumaattinen ja parhaimmassa tapauksessa taas uskonnollisesta yhteisöstä eronnut saa vertaistukea jopa omalta perheeltään, kertoo Vakila. Esimerkiksi vanhollislestadiolaisilla on usein hyvin suurikokoisia perheitä ja on yleistä, että sisaruksista useampi irtaantuu vanhoillislestadiolaisuudesta. Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. Virpi Inkeri, tuottaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Putinin palapeli. Mitä Venäjän presidentti aikoo armeijan siirroilla ja sotaharjoituksillaan? Itä-Ukrainasta raportoi ulkomaan toimittaja Antti Kuronen. Keskustelemassa Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu, MPKK ja Hanna Smith, tutkimusjohtaja, Euroopan hybridiosaamiskeskus. Seksuaalinen hyväksikäyttö uskonyhteisöissä. Ylen toimittaja Kirsi Karppinen kysyi, mitä vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle kuuluu tänään kymmenen vuotta hyväksikäyttötapausten julkitulon jälkeen. Samalla heräsi kysymys, pitäisikö aihetta tutkia laajemmin Suomessakin, koska uskonyhteisöjä on suuri määrä. Puhelimessa toimittaja Kirsi Karppinen ja johtokunnan puheenjohtaja Matti Taskila, SRK. Studiossa sosiaalineuvos Marjo Malja, STM ja toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry. Valtio on alkanut maksaa kansalaistensa energialaskuja Virossa. Pääministeri Kaja Kallaksen hallitus koetaan kuitenkin ylimieliseksi. Toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Hengellinen väkivalta on ilmiö, joka puhuttaa niin mediassa kuin viihdeteollisuudessakin. Vastaavatko mielikuvat todellisuutta ja mistä ilmiössä on varsinaisesti kyse? Mikä erottaa terveen ja haitallisen yhteisön toisistaan? Entä miten hengellistä väkivaltaa voi ehkäistä ja miten toimia, jos oma läheinen joutuu hengellisen väkivallan uhriksi? Jaksossa pureudutaan tärkeään ja mielenkiintoiseen aiheeseen oikeuspsykologi ja Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtaja Pia Puolakan kanssa. Myyttiosiossa pohditaan, ovatko kaikki ihmiset yhtä alttiita manipulaatiolle.

Kuunteleeko Sanna Marin Sari Sairaanhoitajaa? Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen arvostelee poliitikkojen välinpitämättömyyttä. Kulttuurineuvos Veijo Balzaria syytetään kuudesta törkeästä ihmiskaupasta ja useista seksuaalirikoksista. Oliko Balzar demarieliitin maskotti? Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen kertoo jutun taustoista. Millaisia keinoja kulttien gurut käyttävät? Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtaja, psykoterapeutti Pia Puolakka analysoi narsististen johtajien henkistä väkivaltaa.

Pitkän hiljaiselon jälkeen Historiaa suomeksi starttaa uusin jaksoin! Tällä uudella kaudella pyörimme kulttuurihistorian aineopintojen ympärillä ja ensimmäisessä jaksossa aiheena on uskonto. Ohjelma jakautuu kahteen osioon, joista ensimmäinen on hieman takkuisempaa tajunnanvirtaa abrahamilaisten uskontojen ympärillä. Toisessa osiossa käydään vuorostaan läpi Israelin valtion ja sen asukkaiden, sekä juutalaisten että palestiinalaisten, historiaa viimeisen hieman yli 120 vuoden ajanjaksolta. Vähän joka väliin mahtuu kaikenlaisia satunnaisia sivujuonteita. Tervetuloa Kulttuurihistoriaa suomeksi -kauden pariin!

Vuoden kääntyessä kohti loppua, Horisontti katsoo kulunutta vuotta taaksepäin. Millainen oli uskontojen uutisvuosi? Esimerkiksi keskustelu koulun joulujuhlien järjestämisestä kirkossa sai paljon palstatilaa loppuvuonna, kesällä puolestaan otsikoissa oli kirkon osallistuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Helsinki Prideen. Horisontissa uutisvuotta niputtavat kasaan uutistuottaja Jouni Sipilä MTV:n uutisista, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen ja Kotimaa-lehden toimittaja Meri Toivanen. Horisontti tapaa myös Kreab Oy:n tutkimusjohtaja, valtiotieteen tohtori Miika Vähämaan. Hän on tutkinut uskonnon käsittelyä Suomen ja Britannian mediassa. Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Uskontojen on ennustettu katoavan, mutta toisin on käynyt. Uskovien ihmisten määrä kasvaa nopeammin kuin maallistuminen ehtii vaikuttaa. Olemme lajityypillisesti uskonnollisia. Elämme aina jonkun uskonnon vallassa, oli se sitten uskoa yliluonnolliseen, johonkin ideologiaan tai muihin ihmisiin. Ilman uskoa ei voi olla. Ongelma on, että osalle ihmisistä on epäselvää, tuleeko tiistain jälkeen maanantai vai keskiviikko. Ystävä. Uskonto on valtarakenne, johon ihmiset nöyrtyvät saadakseen itse valtaa. Toivo on tie taivaaseen, mutta myös helvetti.

Miten uskonnot pääsivät uutisotsikoihin vuonna 2018? Horisontissa kolme toimittajaa tuo kukin oman poimintansa vuoden uskontouutisista. Vieraina Anna-Stina Nykänen Helsingin sanomista, Kari Pyrhönen MTV:stä sekä Topias Haikala Kirkko ja Kaupunki -lehdestä. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Terho Miettisen ja Raija Pellin kirja "Harhaanjohtajat" nosti karismaattisen kristillisyyden sekä helluntailiikkeen väärinkäytökset otsikoihin. Mitä on tämän päivän helluntailaisuus? Onko sen raamatunopetus voimaannuttavaa vai rampauttavaa? Keskustelemassa ovat kolme helluntailaista: tohtorikoulutettava Lari Launonen, uskontotieteilijä, toimittaja Heini Röyskö sekä TT, Jeesus-tutkija Matti Kankaanniemi. Äänessä ovat lisäksi Terho Miettinen sekä Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila. Keskustelu on uusinta keväältä 2017. Ohjelmassa kuullaan myös tuore haastattelu tältä viikolta. Suomen ainoa poliisipappi Carita Pohjolan-Pirhonen jää eläkkeelle. Millaista on ollut viedä päivittäin suruviestiä? Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Uskontojen merkitys EU:ssa on lisääntymässä. Mutta miten eri uskonnot EU:n haluavat toimivan, miten vahvasti EU on alun perin ollut kristillinen ja etenkin projekti ja miten nykyinen maahanmuuttotilanne on vaikuttanut EU:ssa keskusteluun uskonnoista. Haastateltavana on Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Kirkkohallituksesta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Suomen Akatemian Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikkö tutkii uskonnollisen hyväksymisen tapoja historiassa ja nykypäivänä ja pyrkii luomaan malleja, jotka auttavat keskinäisen arvonannon lisäämisessä ja sopuisassa yhteiselossa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tiedeykkönen kysyykin, kuinka uskonnollisia eroja käsiteltiin antiikin Roomassa tai keskiajan Euroopassa? Kuinka ihmiset suhtautuivat eri uskontokuntien edustajiin? Entä kuinka me voisimme arvostaa myös muita uskonnollisia tai aattellisia vakaumuksia tässä alati monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa? Saamme myös vastauksen siihen, mitä täsmälleen on 'hyväksyvä tunnustaminen' ja miten siihen päästään. Haastateltavana historioitsija, dosentti Maijastina Kahlos, teoreettisen filosofian dosentti Heikki J. Koskinen, teologian tutkijatohtori Ritva Palmén ja tohtorikoulutettava Anna-Liisa Tolonen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva: Shutterstock

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=dlcO50lI410 RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 10. jakson vieraana Mika Björklund, joka on ihminen, joka tekee asioita. Jakso taltioitiin 6.11.2017. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Ukulelen soittaminen • Erakoituminen ja yksin oleminen • Netittömyys • Hitaan teknologian hyvät puolet • Kirjat ajattelutilan luojina • Marx talousreduktionistina • Googlen riittämättömyys • Informaatiopaljouden haasteet • Kirjastot • Relevantin tiedon tunnistamisen haasteet • Wikipedian luonne • Yliopiston muutos • Metanarratiivit ja niiden puute • Elämän merkityksellisyys • Ulkoisvaikutukset • Syntytieto • Valtion ja paikallisen viisauden ristiriidat • Anarkismi ja valtahierarkiat • Teknokraattiset dystopiat • Uskontojen merkitys • Tuli • Rituaalit • Magia • Mätänemismeditaatio ja gore • Nihilismi • Luonto • Historiallisuuden kokemus • Meditaatio • Kukkakaali Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Slate Star Codex -postaus bloggaamisesta: http://bit.ly/2zgoqhX • Pauli Pylkkö: http://bit.ly/2r2RIht • Umberto Econ kirja How to Write a Thesis: http://bit.ly/2aRHOWw • James C. Scottin kirja Seeing Like a State: http://bit.ly/2AX5d1W • Slate Star Codex -postaus em. kirjasta: http://bit.ly/2mzDFeD • Ribbon Farm -postaus em. kirjasta: http://bit.ly/2CYHZum • Francis Fukuyaman kirja The End of History: http://bit.ly/2CZFZSm • Francis Fukuyaman kirja The Origins of Political Order: http://bit.ly/2AX4Vbv • Slavoj Žižek ja V for Vendetta http://bit.ly/2FyxDms • Jani Kaaron kirja Kauniimpi maailma: http://bit.ly/2FA5rQi • Video Hutteriiteista, joiden yhteisö on kestänyt vuosisatoja http://bit.ly/2mzmMRq • Michael Winkelmanin artikkeli The Mechanisms of Psychedelic Visionary Experiences: Hypotheses from Evolutionary Psychology http://bit.ly/2D999Tc • Michael Winkelmanin artikkeli Shamanism and the Origins of Spirituality and Ritual Healing: http://bit.ly/2AWCL0p • Jonathan Haidtin kirja The Righteous Mind: http://bit.ly/2r1WYlC • Stop and Smell the Feces: http://bit.ly/2vzHlAs • David Chapman, eternalismi ja nihilismi: http://bit.ly/2D9GzRK • Beeminder-palvelu: https://www.beeminder.com/ • Stephen LaBergen kirja selkounista: http://bit.ly/2r0SdZB • Keith Johnstonen kirja Impro http://bit.ly/1LwBkaA Faktatsekki: • Ei Paavo Pylkkö vaan Pauli Pylkkö • Ei mono- ja polykromaattinen vaan mono- ja polykrooninen ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://www.instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Miten uskonnot pääsivät uutisotsikoihin vuonna 2017? Mikä kiihdytti ja puhutti kotimaassa ja ulkomailla, kirkon piirissä ja laajemmin yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen, toimittaja Emilia Karhu Kotimaa-lehdestä sekä Pasi Kivioja, Suomen Kuvalehden mediakolumnisti sekä viestintäyrittäjä Viestintäluotsi Oy:stä. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Helsingin Narinkkatorille kokoontui maanantaina kristittyjä, muslimeja, juutalaisia, hinduja, buddhalaisia ja sikhejä muistamaan Turun sarjapuukottajan uhreja. Tervehdyksensä toivat myös valtiovallan ja kaupungin edustajat. Tarkoituksena oli myös osoittaa, että kulttuurit ja uskonnot voivat yhdessä elää rauhanomaisesti ja toisiinsa luottaen. Toimittajana on Anna Patronen.

Terho Miettisen ja Raija Pellin tuore kirja "Harhaanjohtajat" nosti karismaattisen kristillisyyden sekä helluntailiikkeen väärinkäytökset otsikoihin. Mitä on tämän päivän helluntailaisuus? Onko sen raamatunopetus voimaannuttavaa vai rampauttavaa? Kuka muotoilee helluntailiikkeen teologiaa, miten se suhtautuu naisiin ja miten onnistuu helluntailaisuudesta irrottautuminen? Keskustelemassa ovat kolme helluntailaista: tohtorikoulutettava Lari Launonen, uskontotieteilijä, toimittaja Heini Röyskö sekä TT, Jeesus-tutkija Matti Kankaanniemi. Lisäksi kuullaan Terho Miettisen sekä Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajan Joni Valkilan puheenvuorot. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Monissa urheilulajeissa kootaan jatkuvasti kaikkien aikojen parhaita kentällisiä ja miksi ei samanlaista harkintaa voisi kohdistaa myös uskontojen perustajiin. Uskontojen perustajien ykköskentällisessäni viilettää keskushyökkääjänä itsestään selvästi Buddha, sillä hän on ylivoimainen suosikkini tässä hyvin sekalaisessa seurakunnassa. http://uskoitseesi.blogs.fi