Podcasts about perinteisesti

”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”, kuuluu Jeesuksen lähetyskäsky Matteuksen evankeliumissa. Perinteisesti kristillisten toimijoiden harjoittama lähetystyö on rakentunut tälle kutsulle viedä kristillistä uskoa eteenpäin ja levittää kirkon sanomaa maailmalla sekä sanoin että teoin. Mutta mitä ajatella lähetystyön ydintehtävästä tässä ajassa? Voidaanko toiminnan katsoa epäonnistuneen, jos ihmiset eivät lähetystyön seurauksena kääntyisikään kristityiksi – vai ovatko tavoitteet nykypäivänä jossain muualla? Miten lähetystyö lopulta eroaa kehitysyhteistyöstä, tuoko uskonnollinen toimijuus ylipäätään maailmaan jonkinlaista lisäarvoa? Entä minkälaisia riskejä tähän liittyy – voiko lähetystyö olla uhka kulttuuriselle kestävyydelle? Vieraina ovat Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala ja Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Elina Vaittinen.

Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta. Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.

Tällä kerralla Brysselin kone nousee lentoon ja tutustuu Euroopan unionin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa Euroopan lennonjohtosysteemejä. Perinteisesti jokaisella maalla on ollut, ja on edelleen, omat kansalliset lennonjohtojärjestelmänsä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa jakaa Eurooppa laajempiin osiin, jotka eivät menisi valtiorajojen mukaan. Tämä hanke on kuitenkin jumissa, koska jäsenmaat pitävät kiinni rajoistaan ja lennonjohtajat ovat huolissaan työpaikoistaan. Yhdysvalloissa toteutettiin vastaava uudistus 1980-luvulla, jolloin presidentti Reagan päätyi lopulta erottamaan uudistusta vastustaneet lennonjohtajat. Euroopassa näin radikaaliin toimeen ei ole tarvetta, kertoo Raine Luojus, Suomen lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa teknologian kehitys on jo nyt tehnyt alkuperäisen Single European Sky -hankkeen vanhanaikaiseksi. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Kuningas Charles III:n kruunajaisia juhlittiin seremoniallisesti toukokuussa 2023. Britannian hallitsijaksi hän kuitenkin nousi jo aiemmin, heti äitinsä, kuningatar Elisabet II:n kuoltua syyskuussa 2022. Kruunajaiset edustivat anglikaanisen kirkon jumalanpalvelusta ja ensisijaisesti kirkollista rituaalia, jonka yhteydessä uusi hallitsija muun muassa voideltiin Jumalalta saamaansa tehtävään pyhällä öljyllä. Perinteisesti kuninkaan on ajateltu toimivan välittäjänä, joka johtaa kansansa Jumalan eteen ja palvelee kansaansa Jumalan edessä. Kuninkaana Charlesin myös odotetaan ruumiillistavan koko valtiota ”yhden aidon uskon puolustajana”, vaikka ympäröivä yhteiskunta on yhä maallistuneempi, monikulttuurisempi ja moniuskontoisempi. Mitä ajatella nykyajassa Britannian hallitsijan teologisesta, kirkollisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä? Onko kuningas Charles III tavalla tai toisella ”jumalallinen” toimija vai onko hän anglikaanisen kirkon riveissä maallikko muiden joukossa? Entä voiko kuningas ottaa kantaa teologisesti tai poliittisesti jakaviin kysymyksiin, kuten Charles kruununprinssinä usein teki? Vieraina ovat Suomen anglikaanisen kirkon kirkkoherra Tuomas Mäkipää ja kirkkohistorian yliopistonlehtori, dosentti Juliette Day Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Marjo Kiljunen ja Mikko Kurenlahti.

Taksiala on ollut viime vuosina kovassa murroksessa Suomessa ja maailmalla. Uberit ja appit ovat muuttaneet alaa samalla kun kilpailua on vapautettu. Korona ja Ukrainan sota toivat kurittivat alaa. Ensin katosi kyydit, sitten nousivat polttoainekustannukset.  Meille useimmille tuttu taksiliikenne on kuitenkin vain pieni osa alan myynnistä. Suurimman osan kyydeistä maksaa kunnat, hyvinvointialueet ja Kela.  Tästä osa on ryhmäliikennettä, kuten koulu- ja invakuljetuksia, joita suomalainen Intoit Oy on Movit-sovelluksella optimoimassa. Perinteisesti ryhmäliikenteen tilauksia on optimoitu Excelillä tai kynällä ja paperilla. Ajojärjestely on haastavaa, sillä ryhmäliikenteessä asiakkaita ovat lapset, vammaiset ja vanhukset, joita ei yksinkertaisesti voi jättää noutamatta sovittuun aikaan. Tilauksia tulee monia kanavia pitkin, ja tavallisia taksikeikkojakin pitäisi samoilla autoilla väleissa ajaa.  Movit yhdistää tilaajan, ajojärjestelijän, kuskin, kyytiläiset ja taloushallinnon sujuvaksi kokonaisuudeksi, jossa kaikki voittavat. Suomessa on jo saatu merkittävä markkinaosuus, ja nyt ollaan mullistamassa Britannian taksimarkkinoita, jossa paikoin käytettään vielä faksia ryhmäliikenteen tilauksissa. Miten sitten kahden serkun 2005 perustama Savolaiset Solutions löysi sattumalta taksialan ja menestyksen? Ja millaista on rakentaa menestystä nichejen nichessä, sillä kun taksiala on jo itsessään niche-markkina, on ryhmäliikenne jo nichejen niche? Entä mitä oppeja kansainvälistymisen alkutaipaleelta on jakaa? Taksiliikenteestä ja Movitin tarinasta podcastissa on turisemassa Intoit Oy:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja Lauri Savolainen, haastattelijana tuttuun tapaan Loyalistic Oy:n Antti Pietilä. Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla). Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/softalla-suomen-ja-ukn-taksialaa-mullistamaan-vieraana-lauri-savolainen-movit Seuraa: Lauri Savolainenhttps://www.linkedin.com/in/savolainen/ Movit https://www.movit.fi/ Antti Pietilä  https://www.linkedin.com/in/anttipietila/  Loyalistic  https://loyalistic.com/fi/  Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön.  Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia  Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi. Podcasting voit kuunnella myös seuraavissa podcast-sovelluksissa: YouTube (video): https://www.youtube.com/loyalistic Spotify (video & audio): https://open.spotify.com/show/11hOXB3eNy6pGzdJwMSpgZ Anchor.fm: https://anchor.fm/loyalistic Apple Podcasts: https://itunes.apple.com/us/podcast/loyalistic-suomi/id1434190051?mt=2&uo=4 Google Podcasts: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly9hbmNob3IuZm0vcy81OTExNTdjL3BvZGNhc3QvcnNz Overcast: https://overcast.fm/itunes1434190051/loyalistic-suomi Castbox: https://castbox.fm/channel/id1435331 Pocket Casts: https://pca.st/XN8x Radio Public: https://radiopublic.com/loyalistic-suomi-Ww0oRL Stitcher: https://www.stitcher.com/podcast/anchor-podcasts/loyalistic-suomi

Turvallisuus ei ole koskaan vain yksilön omissa käsissä. Perinteisesti turvallisuus määritellään uhkien ja riskien puuttumisena. Mutta, miltä tuntuu, kun turvallisuuden tunne on elämässä läsnä? Turvaa tuovat läheisyys, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ja yhteys omaan itseen. Turvallisuuden tuntua tuo koti eli oma turvallinen tila, kertoo nimimerkki Laura Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa Ilona Suojanen tutkii turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä. Hän on myös kirjoittanut teemasta Onnellinen turvallisuus -kirjan. Mitä useampi tässä maailmassa kokee olonsa turvalliseksi, sitä turvallisempi olo meillä kaikilla on, sanoo tutkija Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Amnesty International: Naisiin kohdistuva väkivalta EAPN-FIN (2022) Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2022. Jakonen, Mikko (2021) Työelämän prekarisaatio tuo mukanaan lisää työssäkäyvien köyhyyttä Jäske, Alice, Niemi-Sampan Priska, Waenthongkham (2022) Mixed. Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä Sisäisen turvallisuuden portaali: Suomi on maailman turvallisin maa Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Yle Uutiset (2023) ”Meille tulee työssäkäyviä köyhiä - Heikki Hiilamo penää korotusta palkkoihin. Valtiovarainministeriö (2023) Kysely: Valtaosa suomalaisista luottaa valtionhallintoon Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Andy Lundström, perustaja, Humbol (www.humbol.app). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Perinteisesti henkilöstökyselyjä tehdään ja analysoidaan kerran vuodessa. Tällä saadaan sen hetkinen kuva työntekijöiden kokemuksista ja ajatuksista. Mitä tapahtuu ja koetaan henkilöstökyselyjen välissä? Kokemukset ja ajatukset muuttuvat. Oikeasti, jos halutaan kehittää työntekijäkokemusta, niin pitää mennä syvemmälle kuin kerran vuodessa tehdyt henkilöstökyselyt pääsevät. Esimiehet ovat tässä avainasemassa ja on todettu, että käymällä tiiminsä kanssa säännöllisiä ja merkityksellisiä keskusteluita, työntekijäkokemus paranee. Johtaminen on palvelua, jota pitää tuottaa yksilöllisesti, tasapuolisesti ja jatkuvasti. Organisaatioissa löytyy erilaisia esihenkilöitä ja usein niissä ollaan huonoja vaatimaan samanlaista, hyvää esihenkilötyötä tasapuolisesti eri tiimeille. Työntekijäkokemusta kuitenkin parantaisi yhtenäinen esimiestyöskentelyn tapa toimia. Säännöllisin väliajoin pidetyt merkitykselliset keskustelut luovat perustan hyvälle johtamiselle. Yhtenäinen tapa voidaan rakentaa Humbolin työkalun valmiista esihenkilötyön malleista tai organisaatio voi sopia omat mallinsa. Humbolin työkalun mallit ohjaavat esihenkilöitä käymään säännöllisiä keskusteluja mm. työntekijöiden tavoitteista, jotka muuten helposti unohdetaan. Tavoitteen tärkein funktio on antaa suuntaa sille tekemiselle mihin suuntaan ollaan menossa ja mikä on itse kunkin rooli tuossa isossa kokonaisuudessa. Tämä tuo merkityksellisyyttä jokaisen arkeen. Keskustelut perustuvat sekä tiimiläisen että esihenkilön hyvään valmistautumiseen. Agenda on valmiina ja itse keskustelussa rikastetaan yhdessä sisältöä ja sovitaan mahdollisia tehtäviä seuraavalle jaksolle. Työkalussa keskusteluille määritellään myös frekvenssin, joka pienillä tiimeillä voi olla 2 viikon välein ja isommissa tiimeissä harvemmin. Siellä voi seurata kenen kanssa keskustelut on pidetty ja suunniteltu ja kenen kanssa ei. Työkalu on integroitu Microsoftin ekosysteemiin ja kalenterivaraukset ja muistutukset saa tehtyä ketterästi. Säännölliset keskustelut voivat olla noin puolen tunnin mittaisia. Alussa uudet toimintatavat saattavat vaatia pidemmän ajan, mutta säännöllisyyden myötä keskustelut fokusoituvat ja hyvä valmistautuminen auttaa pysymään asiassa. Etätyöskentely on tuonut näkyväksi, että me tarvitsemme tiettyjä rakenteita ja systematiikkaa esimiestyöhön. Hyvä moderni johtaminen tarkoitta jatkuvia ja säännöllisiä keskusteluita. Jos esimiehellä on 10 tiimiläistä ja kahden viikon välein keskusteluja, niin yhden vuoden aikana keskusteluita, ja vaikuttamismahdollisuuksia työntekijäkokemukseen, on lähemmäs 200 kertaa. Säännöllisillä keskusteluilla luodaan myös vahva luottamussuhde. Tällä hetkellä on monella alalla rekrytointihaasteet, mutta paljonko puhumme siitä, miten me pidämme kiinni nykyisistä työntekijöistä? Onko meillä oikeasti pitovoimahaaste? Pitovoima syntyy voimakkaasti esihenkilön kautta, tutkimuksissa on todettu esimiehen vaikutuksen työntekijäkokemukseen olevan jopa 70 %. Jos me hoidamme esimiestyön hyvin ja säännöllisesti keskustellen, niin se tuottaa pitovoimaa, joka taas aiheuttaa vetovoimaa. Hyvä esihenkilötyö ei ole rakettitiedettä, vaan tarkoittaa että tehdään yksinkertaisia asioita tosi hyvin ja säännöllisesti. Jos saisimme säännölliset keskustelut pyörimään mahdollisimman monessa yrityksissä, niin meillä olisi vähemmän työuupumusta ja vahvempi sitoutuminen yrityksiin. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Korkosijoitukset ovat oleellinen osa hyvin hajautettua sijoitussalkkua, mutta millaisia erilaisia korkolainoja sijoittajille on tarjolla? Perinteisesti kehittyneiden maiden valtionlainoihin sijoittaminen on ollut yleinen tapa välttää riskiä, mutta ovatko ne todella niin riskittömiä? Millaisin kriteerein OP:n salkunhoitajat valitsevat sijoituksia korkosalkkuihinsa? Mitkä seikat vaikuttavat korkosijoitusten hinnoitteluun? Tuhdin infopaketin korkosijoituksista tarjoavat OP:n korkosijoittamisen asiantuntijat Jenni Hämäläinen, Lauri Laaksonen ja Martti Saarinen. Haastattelijana on sijoitusjohtaja Tommi Kokkarinen.

Terveydenhuollon ja lääketieteen perustehtäväksi on länsimaissa pitkälti asettunut jo ilmenevien sairauksien ja häiriöiden korjaava hoito. Perinteisesti lääkärin vastaanotolle saapuu yksilö, jolle oireista riippuen määrätään massoille sopivaksi havaittua lääkettä oikeissa mittasuhteissa. Ihmisen kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia koskettavat ympäristö- ja kestävyyskysymykset eivät ole kuuluneet osaksi terveydenhuollon ammattilaisten opintoja tai käytännön työtä. Mutta onko tilanne muuttumassa? Nykyaikana olemme entistä tietoisempia siitä, että ihminen ei suinkaan ole muusta olevasta erillinen yksilö, vaan elää jokaisella solullaan ja aistillaan jatkuvassa suhteessa ympäröivään luontoon ja elonkirjoon – planetaarisen kokonaisuuden täysivaltaisena jäsenenä. Ympäristön hyvinvointi ja esimerkiksi tätä vahingoittavat elämäntavat vaikuttavat suoraan myös ihmisen omaan terveyteen. Päätyykö ekokriisin aikakausi haastamaan terveydenhuollon vallitsevia perusoletuksia ja ihmiskuvaa? Onko luonnonsuojeluna nähty toiminta lopulta myös ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista ja osa terveydenhuollon perustehtävää? Horisontissa keskustellaan planetaarisen terveyden merkityksestä ja haasteista. Vieraina ovat Nyyti ry:n Ympäristöahdistyksen mieli -hankkeen asiantuntija, lääkäri Hanna Rintala sekä kestävyystieteilijä Leena Helenius Helsingin yliopiston HUMUS – Terveydenhuolto rakentamassa kestävää tulevaisuutta -tutkimushankkeesta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kristiina Hyppölä.

Kouluvuoden päättyessä, kesälomakauden ensiaskelilla, on Suvivirsi jälleen kaikunut päätösjuhlissa halki Suomen. Perinteisesti sekä kevät- että syyskauden loppu ovatkin olleet myös aikaa kysellä uskontojen ja katsomusten roolia tunnustuksettomien kasvatusinstituutioiden arjessa. Onko uskontoon viittaavia elementtejä lainkaan syytä tuoda osaksi päiväkotien ja koulujen toimintaa? Jos on, niin miten ja miksi? Tarvitseeko maallistuneen yhteiskunnan kasvatti ylipäätään uskonnonopetusta vai onko tämän rooli kulttuurisen moninaisuuden keskellä jopa yhä keskeisempi ja tehtävä suorastaan globaali? Horisontissa pohditaan suomalaisen katsomuskasvatuksen luonnetta, yhteiskunnallista merkitystä ja yhteensopivuutta usein arvoneutraalina tulkitun kasvatuksen kanssa. Vieraina ovat kasvatustieteen dosentti, uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Saila Poulter ja uskonnonpedagogiikan dosentti, yliopistotutkija Anuleena Kimanen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kristiina Hyppölä.

Naisten määrä metsästys- ja ampumayhteisössä ovat nousussa. Perinteisesti miesvaltaisissa yhteisössä suhtautuminen tulijoihin on positiivisista, koska ampuminen ei katso sukupuolta. Silti edelleen naiset kohtaavat käyttäytymistä, joka porautuu ihon alle ja saattaa jopa traumatisoida. Tässä podcastjaksossa puhutaan asioista, joista on ollut tapana vaieta. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Tiesitkö, että Suomessa on yksi maailman suurimmista bisnesenkeliverkostoista? Tässä Älyradion jaksossa käsitellään sijoittajia ja  kasvuyrityksiä. Vieraaksi saapuu suomalaisen bisnesenkeliverkoston FiBANin toimitusjohtaja Amel Gaily. FiBANin jäsenet sijoittivat viime vuonna yli 54 miljoonaa euroa 400 startupiin. Oikea-aikaisella rahoituksella on kasvuyrityksille valtava merkitys, mutta niin on myös bisnesenkeleiden osaamisella ja verkostoilla. Suomessa bisnesenkelit ovat sijoittaneet muun muassa Supercelliin, Jungle Juice Bariin ja Loviaan. Perinteisesti sijoituksia on neuvoteltu kasvokkain. Korona-aika on kuitenkin vienyt konservatiivisen rahoituksen verkkoon, ja nyt myös rahoituskierroksia on toteutettu alusta loppuun etänä. Samaan aikaan korona on saanut yritykset keksimään aivan uusia innovaatioita. Ekosysteemin äänessä soitamme Accenturen Tuomas Lötjöselle. Puhumme muun muassa liiketoiminnan, designin ja teknologian yhteispelistä.

Keskusta valitsi viikonloppuna puheenjohtajaksi Annika Saarikon. Mitä tämä merkitsee keskustan tulevaisuudelle? Studiossa politiikan toimittajat Marko-Oskari Lehtonen Iltalehdestä, Suvi Hautanen Verkkouutisista ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä. Miten keskustan kärkiehdokkaat Katri Kulmuni ja Annika Saarikko eroavat toisistaan? Puoluekokouksessa pidetyistä puheista voidaan päätellä, millaista linjaa Saarikko vetää verrattuna edeltäjäänsä Kulmuniin. Saarikon ja Kulmunin jäätävät välit näkyivät puoluekokouksessa. Hautanen arvioi, että keskusta on kovan paikan edessä, koska juurisyy kannatuksen laskuun on muualla kuin henkilövalinnoissa. Lehtonen toteaa, että SDP on liikkunut vasemmalle, joten keskustan ei ole enää yhtä helppo olla punamultahallituksessa. Alastalo muistuttaa, että keskustan kannatus on usein sahannut. Lehtonen arvioi, että Saarikon johdolla keskusta voi saada noin viisi prosenttiyksikköä nousua kannatukseen. Entä ottaako Saarikko valtiovarainministerin salkun? Perinteisesti puolueen puheenjohtaja on ottanut raskaimman salkun, joka puolueella on. Vaikka Saarikko on sanonut, että ei ole ottamassa Matti Vanhaselta valtiovarainmisterin salkkua. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Grandparents traditionally play a significant role in the Australian family life, but with the government advising older people to stay home, social isolation is changing the way many now approach grandparenting. - Perinteisesti isovanhemmilla on tärkeä asema australialaisissa perheissä mutta koronavirusepidemian johdosta sosiaalinen eristäytyminen vaikeuttaa yhteydenpitoa lastenalapsiin.

Suomessa koulutusalat ja työelämä jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolen mukaan. Perinteisesti esimerkeissä puhutaan usein sosiaali- ja terveysalojen naisvaltaisuudesta ja toisaalta taas tekniikan alan miesvaltaisuudesta. Mutta mitä tapahtuu muilla aloilla? Mistä tämä kaikki voi johtua ja mitä ilmiö tuo mukanaan työmarkkinoillemme? Osaamiskomiteaa koulutusalojen ja työelämän sukupuolittuneisuuden ilmiö on kutkuttanut jo pidempään, joten sen tiimoilta otettiin jopa vähän kierroksia. Kuuntelemalla selviävät Osaamiskomitealle päänsärkyä aiheuttavat lempiesimerkit yrityksistä purkaa segregaatiota sekä onneksi myös analyyttisempia aatoksia esimerkiksi nuorten alavalintojen ohjaukseen. Osaamiskomitea antaa tietysti perinteiseen tapaansa myös suosituksensa asiantilan korjaamiseksi. Komitean vakituisina jäseninä äänessä jälleen osaamisen ja koulutuksen asiantuntijat Suvi Eriksson, Sanja Mursu ja Piritta Jokelainen. —— Ääni ja editointi: Aki Reinimäki

Minna kysyy Akilta jokavuotisesta joulukalenterista ja studioon saadaan myös kuulijapuhelu tästä. Kuulija on nähnyt unta Akista ja Kanki on juhlakunnossa. Parhaat palat tästä.

Jakso #4 sisältö:Netti on muuttanut markkinoinnin, ihmiset janoavat hyötytietoa, mutta miten siihen pitää suhtautua markkinoinnissa? Pohdin tätä ajatusta tämänkertaisessa podcastissani. Markkinnoinnissa on kohistua jo aika pitkään sisältömarkkinnoista tai natiivikampanjoista, joiden ajatuksena on tarjota journalistisen tuotteet tai hyvin tehdyn tarinan muodossa kuluttajille tai yrityspäättäjille kaivattua hyötytietoa. Ennen saman asian eri nimi oli advertoaali.Perinteisesti mainonnan tekijät painottavat, että kampanjan pitää herättää katsojassa tai lukissa tunteita, jolloin on mahdollista päästä ihmisen mieleen. Mutta toimiiko esimerkiksi hauska mainos, joka naurattaa niin että kuluttaja valitsee sen takia tuotteen toisen sijaan?Mitä kannattaisi painottaa? Mikä toimii ja mikä?

Heimoja on kautta aikain muodostunut ihmisyhteisöistä, jotka syystä tai toisesta asettuvat aloilleen. Perinteisesti heimot ovat rakentuneet selviytymisen ympärille, ja niitä on yhdistänyt kieli, kulttuuri ja maailmankuva. Globalisaation aikana heimot elävät eristyksissä muusta maailmasta - tai rakentuvat harrastusten ja kuluttajaidentiteetin ympärille. Miten heimot syntyvät, ja mikä niihin kuuluvia ihmisiä todella yhdistää? Millaisia ovat nykyajan heimot? Entä mitä tapahtuu, kun vuosisatoja eristyksissä elänyt heimo kohtaa modernin sivilisaation? Jaksossa mainittuja lähteitä: Retkitukku: https://www.retkitukku.fi/ Ilta-Sanomat - Halkaisijaltaan 70-metrinen jääkaruselli ihastutti Helsingin Reposalmessa: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006012313.html Vartiosaari-seura: http://www.vartiosaari.fi/ Save Vartiosaari: https://www.facebook.com/pelastetaanvartiosaari/ YouTube - Isolated tribe man meets modern tribe man for the first time: https://youtu.be/xd0I1xAICOc Netflix - Amazonin kadonnut heimo: ensimmäinen yhteys ulkomaailmaan: https://www.netflix.com/title/80123799 HS - Amerikkalaisturistin tappanut heimo elää täysin eristyksissä ympäröivästä maailmasta – kohtaamiset ovat olleet niin verisiä, että yhteydenotot ja jopa kuvaaminen piti kieltää kokonaan: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005907951.html HS - ”Menetin 25 Facebook-kaveria, kun sanoin sen” – Ruotsidemokraateille vyöryy ääniä Ruotsin ”ruostevyöhykkeeltä”, mutta kun Pär Åhrlin kertoi yhden niistä olevan hänen, kaverit kaikkosivat: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005797731.html? Clark McCauley, Daniel Chirot - Miksei tapeta niitä kaikkia?: https://like.fi/kirjat/miksei-tapeta-niita-kaikkia/ Trolley Problem Memes: https://www.facebook.com/TrolleyProblemMemes/

Perinteisesti ajatellaan, että medianäkyvyys on kustannustehokkain tapa rakentaa laajaa tunnettuutta. Onko asia kuitenkaan näin mustavalkoinen? Loyalisticin Antti Pietilä ja Harkonsalo&Vesan Mikko Sillanpää miettivät tässä podcastissa medianäkyvyyttä nimenomaan pienten ja keskisuurten B2B-yritysten kannalta ja pohtivat sitä, missä tilanteissa niiden kannattaa medianäkyvyyttä hakea. Vieraile myös Loyalisticin blogissa: https://blog.loyalistic.com/fi/ ja Harkonsalo&Vesan blogissa: http://www.harkonsalovesa.fi/index.php/hetv-blogi

Konflikti-sanassa on pelottava kaiku. Perinteisesti suomalaisessa työelämässä pyritään välttämään konflikteja. Todellisuudessa tarvitsemme konfliktin mahdollistavaa keskustelukulttuuria. Pohdimme miksi, mitä hyötyä siitä on ja miten luoda sille edellytykset.

Helluntailaisuuden poliittinen historia on lyhyt. Perinteisesti liikkeessä on keskitytty yhteiskunnallisten kysymysten sijaan sielujen pelastukseen. Ensimmäinen helluntailainen kunnallispoliitikko tavattiin vasta 1970-luvulla ja sen jälkeen KD oli pitkään ainoa oikea helluntailainen puolue. Tänään on toisin. Uskonnosta ja politiikasta keskustelemassa ovat Dani Niskanen (Kok.) Ville Hoikkala (Sd) ja Roosa Kauppinen (KD). Toimittajina on Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Perinteisesti ravintola on päässyt pois Michelin-listauksesta muuttamalla konseptiaan olennaisesti tai keittiömestarin jäädessä eläkkeelle. Lisää >> http://ift.tt/2EsIC0K

Perinteisesti sosiaali- ja terveyspolitiikan tehtävän on ollut markkinariippuvuuden vähentäminen. Kun markkinatalous on eri tavoin kolhinut ihmisiä, heidän tilannettaan on pyritty parantamaan erilaisilla tulonsiirroilla ja palveluilla. Nyttemmin on alettu pohtia myös sitä mitä kaikkea hyvinvointivaltio ja sen sosiaalipolitiikka tekee ihmisille. Voiko olla myös niin että hyvinvointivaltio tuottaa myös itse osan ongelmista? Hyvinvointivaltiota kritikoivaa keskustelua on viime vuosina ollut monessa massa, myös Suomessa. Suomessakin on alettu epäillä, että sosiaaliturva voisi passivoida ihmisiä ja tehdä heistä sosiaaliturvariippuvaisia. Köyhyyttä ja sosiaaliturvaa pitkään tutkinut Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on sanoo, että Suomessa ei ole varsinaista köyhyyskulttuuria. Tutkimuksia ei ole löytynyt yhtään sukua, joka sukupolvesta toiseen rakentaisi elämänsä sosiaaliturvan varaan. Saaren mukaan Suomen hyvinvointivaltion keskeinen kysymys on se, miten sosiaalimenojen kustannusten kasvun hillintä voidaan tehdä järkevällä tavalla. Sosiaalimenot ovat kasvaneet vuoden2008 jälkeen on kasvaneet 20 miljardia ja saaman aikaan bruttokansantuote on kasvanut vain saman verran. Suomalaiset sosiaalietuudet eivät ole mitenkään erityisen anteliaita. Ongelma on siinä että tulosiirtoja saavien määrä on kasvanut.

Rivieran Ilta – Toimeliaisuuden ja toimettomuuden tulevaisuudesta pidettiin Elokuvateatteri Rivierassa 12. kesäkuuta vuonna 2017. Tämä osuus käsittelee sitä miksi ja millaista työtä tehdä nyt tai huomenna. Miksi töitä tehdään? Perinteisesti yrittäjyyteen liitettyjen voiton tavoittelun ja vaurastumisen korvaaminen toimeentulon turvaamisella ja oman ja yhteisön hyvinvoinnin maksimoinnilla tuottaa hauskoja uusia kysymyksiä ja vastauksia. Esityksessä käytetty presentaatio – https://www.dropbox.com/s/67erhq5iz8uj18f/rivieraprese_final.pdf?dl=0

Reilussa kymmenessä vuodessa noin parisataa grilliä on lopettanut toimintansa. Nakkikiskoja toki vielä löytyy noin satakunta, erinomaisen löytäminen on kuitenkin vielä oma hommansa. Alunperin Anelma Kiviranta perusti grillin Kalajoen Hiekkasärkille jo 90-luvun alussa. Mukana bisneksessä on myös Anelman poika Jarno Boxberg ja nykyisellään Kalajoen keskustassa on ympärivuotinen grilli ja särkillä toinen kesägrilli. Reetta Arvila on suurena grillien ystävänä saapunut innoissaan Kalajoelle, Matkiss-Grillille. Perinteisesti yö on vilkasta aikaa nakkareilla.

Perinteisesti asunnottomuus on ollut ilmiö, jonka ympärille on kiertynyt kokonainen sosiaalisten ongelmien kirjo ja joka on kohdistunut etenkin päihde- ja mielenterveysongelmaisiin kantasuomalaisiin miehiin. Suomen monikulttuuristumisen myötä asunnottomuus on kuitenkin saanut uusia puolia sekä piirteitä ja se koskettaa yhä useammin maahanmuuttajataustaisia. The post Koditon vieraalla maalla appeared first on AntroBlogi.

Elämme maailmassa, jossa markkinointi ja myynti lähestyvät toisiaan automaation ja asiakkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Perinteisesti markkinointi ja myynti ovat olleet eri lokeroissa ja hallinneet omaa maailmaansa omista poteroistaan. Yritysjohtoa, kuten myös myynti- ja markkinointijohtoa, on jo pitkään kiinnostanut kuinka osastot voidaan kytkeä yhteen tukemaan yrityksen keskeisintä tavoitetta: myynnin kasvattamista. Webinaarissa käymme läpi: - myynnin ja markkinoinnin yhteistyön periaatteet - miten myynti- ja markkinointi saadaan pelaamaan yhteen - millainen prosessi tulee rakentaa, jotta yritys hyötyy eniten - kuinka yhteistyötä kannattaa mitata - kuinka yhteistyötä kannattaa menestyksekkäästi kehittää Jakso on tallenne 26.11.2015 webinaarista. Juontajana: Jani Aaltonen

#Freelancertalous Vuoden 2008 lamasta lähtien työttömyysaste on noussut noin kuuden prosentin tuntumasta 8-10 prosenttiin. Tällä hetkellä Suomen työttömyysprosentti on 8.8. Elämme hitaan kasvun kautta – mahdollisesti vielä useamman vuoden ajan. Tämän lisäksi korkean tuottavuuden teollisuuden työpaikat ovat korvautuneet pitkälti alemman tuottavuuden palvelutyöpaikoilla. Työntekijän näkökulmasta varmuus tulevasta heikkenee ja päättäjät vaativat enemmän joustoa työmarkkinoilla. Jatkossa hyvä työpaikka ei enää tarkoita pitkäaikaista työpaikkaa suuryrityksessä, vaan sellaista, jossa yhä useammalla työn merkityksellisyys ja itsensä toteuttamisen mahdollisuudet korostuvat. Työn määritelmä ja tapamme tehdä työtä muuttuvat kiihtyvällä tahdilla. Miltä työn tulevaisuus näyttää? Yhdysvalloissa, missä työmarkkinoiden rakenteellinen muutos on ollut jo pitkään käynnissä, osittain freelancer-työtä tekevät muodostavat tällä hetkellä rohkeimpien arvioiden mukaan työvoimasta noin 34 % (53 miljoonaa ihmistä). On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä Yhdysvaltojen työvoimasta noin puolet tekisi ainakin osittain freelancer-töitä. Perinteisesti freelancereiksi kutsuttiin valokuvaajia tai taiteilijoita, jotka tekivät projektiluonteista työtä. Nykyään freelancereita tai mikroyrittäjiä tai kevytyrittäjiä on kaikilta aloilta ja he tekevät hyvin erityyppisiä työtehtäviä. It-alalla osaavia työntekijöitä on siirtynyt freelancereiksi, jotka valitsevat itseään kiinnostavia projekteja. Työntekijöiden siirtymä freelancereiksi kiihtyy, sillä sekä pien- että suuryritykset palkkaavat enenevässä määrin freelancereita, korkeasti koulutetut ovat aikaisempaa kiinnostuneita tekemään projektiluonteisia töitä ja koska jo nykyään on tarjolla useita ohjelmistoja tai alustoja, joilla pystytään välittämään sekä ohjaamaan projekteja. Freelancer-talouteen kuuluvat kiinteästi esimerkiksi seuraavat uuden talouden yritykset: AirBnB:n avulla voit vuokrata asuntosi muutamaksi päiväksi kuukaudessa, Uberilla voit ajaa taksivuoroja, Holvi auttaa maksuliikenteessä, Ukko hoitaa työhön liittyvää byrokratiaa ja Work Marketin avulla voit etsiä erilaisia projekteja. Kaikki nämä yritykset mahdollistavat erilaisia työtehtäviä erilaisissa elämäntilanteissa oleville henkilöille. Freelancer-taloudessa työmarkkinat ovat pitkälti maailmanlaajuiset. Jos globalisoituvassa tulevaisuudessa työelämä on entistä enemmän projektista toiseen hyppimistä, niin miten työttömyysturvan tulisi muuttua? Ketkä ovat sirpaloituvan työelämän voittajia ja häviäjiä? Miltä tulevaisuuden freelancer-talous näyttää? Kuuntele #tulevaisuusradio 13.3. perjantaina klo 11 #freelancereconomy #gigeconomy Vieraana on Janne Saarikko, Office Nomad konseptin kehittäjä, ensimmäisyyksien tekijä ja visionäärinen moniosaaja. Tulevaisuusterveisin Abu & Ted