Podcasts about jatkosodan

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Konfliktitutkija Marco Nilsson on tavannut ja haastatellut monia ruotsalaisia jihadisteja, ymmärtääkseen mikä saa ihmisen radikalisoitumaan. Konflikteja tutkiessaan hän on päätynyt lähelle IS:n etulinjoja, ja hän on oppinut paljon siitä, miten sota muuttaa ihmisiä. Marco Nilsson on konfliktitutkija Jönköpingin yliopistolla. Vuonna 2011 Marco näki, miten hänen kotikaupungistaan Göteborgista lähti paljon jihadisteja Syyriaan taistelemaan. Marco halusi selvittää mikä sai nämä ihmiset radikalisoitumaan, ja seuraavien vuosien aikana hän tapasi monia jihadisteja.Hän vietti lapsuutensa Kirkkonummella ja leikki juoksuhaudoissa. Hänen kotiseutunsa, ja koko Porkkalan alue oli vuokrattu vuodesta 1944 vuoteen 1956 sotilastukikohdaksi Neuvostoliitolle, ja Marcon lapsuudessa joissakin juoksuhaudoissa oli vielä puiset konekiväärin tukipuut jäljellä.Alun perin Marco Nilssonista piti tulla pappi, mutta hän keskeytti teologian opinnot Helsingin yliopistolla ja muutti Linköpingiin opiskelemaan valtiotieteitä.Marcon molemmat isoisät sotivat Suomen puolella Neuvostoliittoa vastaan, ja lapsena Marco oli kuunnellut paljon vaarien kertomuksia sodasta. Monet näistä muistoista ovat nousseet Marcon mieleen, kun hän on tutkinut konflikteja ja vieraillut sota-alueilla."Sotien inhimilliset kasvot ovat usein hyvin samanlaiset, huolimatta missä ja kuka taistelee. Kolmas jihadisti kertoi, kuinka hän oli päättänyt palata Syyriasta Ruotsiin nähtyään haavoittuneiden kärsimyksiä ja kertoi, kuinka hän eräänä yönä oli kauhuissaan herännyt suuren kranaatin räjähtämiseen nukkumapaikkansa vieressä. Isäni isä nukkui Jatkosodan aikana teltassa, kun kranaatti oli räjähtänyt lähettyvillä. Ilmeisesti teltan kamiina oli osittain suojannut häntä, mutta silti häneen osui paljon kranaatin siruja. Niitä ei kaikkia koskaan saatu pois hänen selästään mutta hän jäi henkiin. Moni muu hänen aseveljistään, jotka olivat olleet samassa teltassa, kuitenkin kuoli. Sota on aina täynnä kärsimystä."Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Hanna Sihlman

Kari Hotakaisen uusin kirja Opetuslapsi on terävä satiiri keskiluokan hyviksistä. Ruben Stiller puhuu Hotakaisen kanssa muun muassa sähköautoilevan joogaajan tekopyhyydestä ja uuskielen hölynpölystä. Millaisilla myyteillä Suomi on selitellyt suhdettaan Natsi-Saksaan? Perustuuko kuvamme Jatkosodan taustoista osittain valheeseen? Akatemiatutkija Oula Silvennoinen analysoi suomalaista menneisyydenhallintaa.

Tämä uskon askeleita ohjelmasarjan jakso koostuu poikkeuksellisesti kahdesta osuudesta. Niissä kuullaan ilmavoimien entisen hävittäjälentäjän kapteeni evp. Olli Seppäsen opetus, jonka hän piti Kuopiossa aika pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Olli Seppänen on nykyisin Kansan Raamattuseuran kouluttaja ja Mikko Matikaisen työtoveri. Mikon kuultua Ollin opetuksen hän tajusi tämän ajan tarvitsevan juuri tämän opetuksen. Siksi tämä jakso on koottu täysin tuon tärkeän opetuksen ympärille. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Olli Seppänen avaa Ukrainan tilanteen taustoja. Vuodesta 2014 asti on Itä-Ukrainassa eletty sota-aikaa. Venäjä on miehittänyt Krimin ja liittänyt laittomasti itseensä. Olli avaa laajasti geopoliittisia ja psykologisia näkökulmia. Hän puhui Kiovan Venäjästä, joka oli mahtavimmillaan 1100- luvuilla. Tämä on ”venäläinen” alkukoti, josta ovat syntyneet Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Putin ei halua tätä alkukotia. Hän haluaa palauttaa Venäjän suurvalta-aseman suhteessa Natoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti rajusti turvallisuuspoliittista tilannetta Euroopassa. Monia pelottaa, että laajentuuko sota. Olli Seppänen otti esiin Jumalan sanan lupauksia. Niiden varassa voimme kestää myös vaikeita aikoja, jos niitä joudumme kohtaamaan. Niiden varassa kansakuntamme kesti rankat sotavuodet aiemminkin. Ukrainan sodan alussa ja sodassa samankaltaisuuksia Suomen käymän talvisodan kanssa. Olli päättää ensimmäisen osuuden:” Sodan ensimmäinen uhri on totuus, valhe astuu tilalle. Tiedämme, kuka on valheen isä, hän haluaa tehdä kaikkensa, että tuhoa olisi mahdollisimman paljon.” Ohjelman toisessa osuudessa Olli Seppänen avaa mikä on ollut Suomen kansan kestävin tuki ja turva. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, niin Päivän tunnussana -kirjassa oli Raamatusta kohta, jossa Daavid kohtaa Goljatin. Ulkomainen lehdistö käytti tätä vertausta kirjoittaessaan Talvisodasta. Presidentti Kyösti Kallio kehotti kansaa ja sotilaita lukemaan Jumalan sanaa, ammentamaan siitä voimaa ja lohtua. Kaisa Kallio kehotti kansakuntaa rukoilemaan. Kansa rukoili. Sen jälkeen koettiin talvisodan ihmeitä Pelkosenniemellä ja Sallassa. Adolf Ehrnrooth antoi kunnian terveydestään Herralle. Näin hän pystyi antamaan oman testamenttinsa Suomen kansalle. Tosipaikassa rintamalla kaikki rukoilivat. Olli otti esiin Senaatintorilla 26.8.2017 pidetyn suomalaisen messun, jossa rouva Jenni Haukio viittasi psalmiin 91:” Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” Puheen aikana valtioneuvoston ylle tuli sateenkaari. Sen alkuperäinen merkitys on, että Jumala ei koskaan hävitä koko maata sen pahuuden tähden. Jatkosodan aikana 1944 presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti kansaa hiljentymään ja rukoilemaan Suomen puolesta kun Turun Tuomiokirkon kello lyö 12. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Säkkijärven polkka Näin veteraanipäivänä muistellaan tapausta Viipurin, Karjalanmaan, sen historiaa nyt valoittaa Säkkijärven polkka. Jatkosodan aikana sattui kaupungissa kummia, räjähti rakennus, toinenkin, syy siihen oli mitä ilmeisin, pelastusta nyt tuoda saa Säkkijärven polkka. Vihollinen koitti miinoillaan räjäyttää yhteydet Karjalanmaan. Radiotaajuus vain varattiin, Viipuri näin pelastettiin. Yhäkin korvissa silti soi Säkkijärven polkka. Tule, tule tänne, tuokaa se auto, josta se polkka helkähtää. Tule, tule tänne,tuokaa se auto, muuten tää leikki lyhyeks jää. Tule, tule tänne,oi ystävämme, Viipurissa jos juhlia vois, miinat kun raivaamme kerralla pois, kiitos Säkkijärven polkka. Ulla-Maija Mantere

Jatkosodan päätyttyä vuonna 1944 alkoi välitön Neuvostoliiton järjestelmällinen kulttuurivaikuttaminen. Suomessa sodan jälkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana pyöritettiin neuvostofilmejä, järjestettiin suuri neuvostovalokuvan näyttely, tuotiin Puna-armeijan kuoro ensimmäistä kertaa ulkomaille Suomeen lähes vuosikymmeneen ja massiivinen Moisejevin tanssiryhmä yhdessä laajan kulttuuridelegaation kanssa. Kaikki tähtäsi kevään 1945 eduskuntavaaleihin. Mitä kaikkea Suomeen oikein tuotiin, mihin sillä yritettiin vaikuttaa ja kuinka laajaa ja järjestelmällistä tämä vaikuttaminen oli? Mikä oli Suomi-Neuvostoliitto-Seuran (SNS) ja Neuvostoliiton kulttuurisen yhteistyöelimen VOKSin vaikutus? Kulttuuriykkösen vieraaksi saapuu yliopistotutkija Simo Mikkonen, jonka tuore kirja "Te olette valloittaneet meidät!", avaa Neuvostoliiton kulttuurivaikuttamista Suomeen toisen maailmansodan jälkeen 60-luvun alkuun saakka. Tuukka Pasanen juontaa.

1930-luvulla osa suomalaisistakin haltioitui fasismista. Eduskuntaankin päässyt IKL ihaili Mussolinia ja Italian fasismia. Myös Hitlerillä ja Saksan natseilla oli Suomessa kannatusta. Jatkosodan aikana 1400 suomalaista soti itärintamalla natsi-Saksan SS-joukoissa. Onko historiallisella fasismilla ja nykyajan uusnatsismilla mitään yhteistä? Onko Suomi peitellyt oman fasisminsa historiaa? Miksi maailman sodan täydellisesti hävinnyt aate viehättää jälleen nuoria miehiä? Ruben Stillerin vieraina ovat suomalaisesta SS-pataljoonasta kirjan kirjoittanut André Swanström ja suomalaista fasismia tutkinut Oula Silvennoinen.

Jatkosodan aikana 1400 suomalaista sotilasta taisteli itärintamalla Saksan Waffen-SS:n joukoissa. Suomalaiset olivat osa osa SS-divisioona Wikingiä, johon rekrytoitiin ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Dosentti André Swanström on tutkinut suomalaisten SS-miesten taustoja ja kohtaloita. Swanströmin mukaan suomalaiset nuoret miehet lähtivät Saksan armeijaan monista eri syistä. Hyvin monet lähtijöistä olivat natsi-Saksan ideologian kannattajia. Arkistotietojen mukaan suuri osa oli joko IKL:n tai suomalaisten natsiryhmittymien kannattajia. Osalla motivaationa oli puhdas seikkailunhalu tai isänmaallinen ajatusmaailma. Jotkut toivoivat, että Saksan kautta heille voisi avautua hyviä uranäkymiä uudessa Saksan johtamassa Euroopassa. Swanström on sitä mieltä, että aiempi historiantutkimus on pyrkinyt vähättelemään suomalaisten SS-miesten fasismisympatioita. Vaikka Wiking-divisioona joutui rintamalla koviin paikkoihin, suomalaiset olivat hyvin uskollisia sotureita. He ajattelivat, että suomalais-saksalaista aseveljeyttä ei voi pettää. Näin oli siitäkin huolimatta, että saksalaiset upseerit simputtivat suomalaisia joskus hyvinkin raa´asti. Swanströmin mukaan on selvää, että suomalaiset syyllistyivät Saksan armeijassa myös sotarikoksiin ja siitä on myös dokumentteihin perustuvaa näyttöä.

Kurt syntyi Turun saaristossa 1923. Hänen isänsä toimi vartijana vankileirillä Suomen sisällissodassa. Kurt muistaa hyvin talvisodan ajan -39 ja hän osallistui itse jatkosotaan aivan sen loppuun asti.  Maantiellä tuli vastaan sotilas, joka sanoi, että älkää menkö tuohon helvettiin. Mutta sinne mentiin ja siitä alkoi meidän helvettimme, kymmenen vuorokauden yhtämittainen taistelu." Kurt Antskog osallistui Suomen jatkosotaan 1941-1944 Syvärillä ja Karjalan Kannaksella. Hän haavoittui olkavarteen, oli Suomen puolella sotilassairaalassa muutaman viikon hoidettavana ja palasi rintamalle. Sodan jälkeen hän lähti Kanadaan töihin, muttei palannutkaan Suomeen vaan tuli Kanadasta Ruotsiin rakkauden tähden. Avio-onnea on kestänyt jo 66 vuotta ja Kurtilla ja hänen vaimollaan Bibillä on neljä tytärtä. Kurt ei arkipäivässä enää ajattele sotaa sen kummemmin, mutta unissaan hän joskus vielä turvaa selustaa puhdistamalla yöpöydän tavaroista.  Haastattelija: Soili Huokuna.

Kotirintaman työvoimapula ja vaikea elintarviketilanne pakottivat Suomen jatkosodan aikana siirtämään tuhansia venäläisiä sotavankeja töihin maatiloille. Vangeille tällainen komennus oli yleensä onnenpotku. Maataloissa olot olivat inhimillisemmät kuin vankileirillä ja siellä sai kunnon ruokaa. Vaikka valvovat viranomaiset antoivat tiukkoja ohjeita vankien kohtelusta, suhtautuivat isäntäperheet vankeihin mutkattomasti. Joskus vangista tuli lähes perheenjäsen tai jopa rakastettu. Sodan loputtua monessa perheessä yritettiin anoa, että tuttu vanki saisi jäädä Suomeen. Ira Vihreälehto on tutkinut suomalaisten ja maatöihin sijoitettujen sotavankien suhteita. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Jatkosodan aikana Suomessa tapahtui asioita, joita ei olisi voinut tapahtua missään muualla. Suomen juutalaiset taistelivat saksalaisten rinnalla Neuvostoliittoa vastaan ja kolme heistä palkittiin jopa saksalaisten Rautaristillä. Saksalaisia ja juutalaisia oli jopa samoilla rintamaosuuksilla. Myös ystävyyssuhteita syntyi, koska monet juutalaiset osasivat saksaa. Tietokirjailija John Simon sanoo, että Suomen juutalaisen yhteisön syntykin on erikoinen. Suomi on ainoa maa, johon juutalaisyhteisö ei syntynyt vainojen aiheuttaman pakolaisuuden seurauksena vaan juutalaiset saapuivat Suomeen Venäjän armeijan sotilaina. Aleksanteri II antoi luvan Venäjän armeijan Suomeen sijoitetuille sotilaille luvan asettua Suomeen pysyvästi. Suurimmat juutalaisyhteisöt syntyivätkin varuskuntakaupunkeihin mm. Helsinkiin, Viipuriin ja Turkuun. Tosin Suomen kansalaisuuksia juutalaisille alettiin myöntää vasta 1920-luvulla. Suomen juutalaiset olivat ammatiltaan useimmiten räätäleitä tai kauppiaita. Vaikka 1930-luvulla Suomessakin tapahtui äärioikeiston nousu, ei antisemitismi saanut merkittävää vaikutusvaltaa politiikassa. Sodan puhjettua Suomen juutalaiset lähtivät epäröimättä taistelemaan Suomen puolesta. John Simonin mielestä tämä oli ymmärrettävää, sillä he olivat jo hyvin lujasti integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisaalta sotaan lähtö oli myös pakko. Jos juutalaiset olisivat kieltäytyneet taistelemasta, olisi koko yhteisö leimattu epäluotettaviksi. Tietokirjailija John Simon on tutkinut Suomen juutalaisten vaiheita sota-aikana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Jatkosodan aikana karut rintamaolot ja raskaat taistelukokemukset johtivat sotilaiden rankkaan juopotteluun aina kun se oli suinkin mahdollista. Tietokirjailija Jonna Pulkkinen on käynyt läpi laajan arkistomateriaalin tutkiessaan rintamamiesten viinakäyttöä Jatkosodan aikana.  Armeijan jakamien annosviinojen lisäksi sotilaat hankkivat sitä kaikin mahdollisin keinoin. Viinaa keitettiin ja kiljua tehtiin jopa vähistä ruoka-annoksista. Pontikan raaka-aineeksi kelpasivat paremman puutteessa jopa ulosteet.  Korvikeviinaa tislattiin jopa bensiinistä tai konekiväärinesteestä. Sotilaita myös kuoli myrkyllisten korvikeviinojen juontiin. Lomalaiset toivat rintamalle aivan laillistakin viinaa, jolla käytiin kauppaa. Ylemmillä upseereilla oli mahdollista saada myös edustusjuomia aivan luvallisesti. Sodan aikana Alko vahvisti monopoliasemaansa eikä sitä sodan jälkeen pitkään aikaan millään tavalla kyseenalaistettu.  Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan alkolholinkäytöstä Jatkosodan aikana ja sodan vaikutuksiista suomalaiseen alkoholipolitiikkaan ja juomakulttuuriin.

Jatkosodan aikana Suomessa tapahtui asioita, joita ei olisi voinut tapahtua missään muualla. Suomen juutalaiset taistelivat saksalaisten rinnalla Neuvostoliittoa vastaan ja kolme heistä palkittiin jopa saksalaisten Rautaristillä. Saksalaisia ja juutalaisia oli jopa samoilla rintamaosuuksilla. Myös ystävyyssuhteita syntyi, koska monet juutalaiset osasivat saksaa. Tietokirjailija John Simon sanoo, että Suomen juutalaisen yhteisön syntykin on erikoinen. Suomi on ainoa maa, johon juutalaisyhteisö ei syntynyt vainojen aiheuttaman pakolaisuuden seurauksena vaan juutalaiset saapuivat Suomeen Venäjän armeijan sotilaina. Aleksanteri II antoi luvan Venäjän armeijan Suomeen sijoitetuille sotilaille luvan asettua Suomeen pysyvästi. Suurimmat juutalaisyhteisöt syntyivätkin varuskuntakaupunkeihin mm. Helsinkiin, Viipuriin ja Turkuun. Tosin Suomen kansalaisuuksia juutalaisille alettiin myöntää vasta 1920-luvulla. Suomen juutalaiset olivat ammatiltaan useimmiten räätäleitä tai kauppiaita. Vaikka 1930-luvulla Suomessakin tapahtui äärioikeiston nousu, ei antisemitismi saanut merkittävää vaikutusvaltaa politiikassa. Sodan puhjettua Suomen juutalaiset lähtivät epäröimättä taistelemaan Suomen puolesta. John Simonin mielestä tämä oli ymmärrettävää, sillä he olivat jo hyvin lujasti integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisaalta sotaan lähtö oli myös pakko. Jos juutalaiset olisivat kieltäytyneet taistelemasta, olisi koko yhteisö leimattu epäluotettaviksi. Tietokirjailija John Simon on tutkinut Suomen juutalaisten vaiheita sota-aikana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Radiotiedustelun menestys oli keskeinen tekijä isänmaan kohtalon hetkillä talvisodassa 1939 - 1940. Sankariksi nousee Reino Hallamaa, jonka rooli suomalaisen radiotiedusteluorganisaation synnyttämisessä oli keskeinen. Ennen talvisotaa Hallamaa komennettiin pitkälle ulkomaanmatkalle perehtymään radiotiedustelun eri puoliin ja valmistelemaan joitakin radiotiedustelun laitehankintoja ja siinä hän onnistuikin erittäin hyvin. Talvisodan syttyessä Suomen radiotiedustelu oli hyvässä tikissä ja sillä oli tietojenvaihdon seurauksena hyvät tiedot Neuvostoliiton käyttämistä salakoodeista. Parhaimmillaan neuvostokoodit oli Suomessa avattu jo ennen kuin ne olivat Neuvostoliitossa saapuneet tarkoitetulle vastaanottajalle. Vielä jatkosodan syttyessä 25.6.1941 radiotiedustelun tuloksena ulkoministeriöön voitiin ilmoittaa jo ennakkoon, että punalaivaston sukellusveneille oli aamuyöllä lähetetty sanoma: Sota Suomea vastaan alkanut. Myöhemmin eräästä sanomasta jopa ilmeni, että neuvostoliittolaiset epäilivät joukossaan olevan vakoilijan, koska sukellusveneitä vastaan hyökättiin aina, kun ne lähtivät Paldiskin rannikkoväylän kautta Itämerelle. Jatkosodan pitkittyessä tietojenvaihto kuitenkin vaikeutui, kun eri maiden intressit alkoivat mennä ristiin. Maamme radiotiedustelu oli ollut kiinteässä yhteistyössä mm. Englannin, Ruotsin, Saksan, Japanin ja Unkarin tiedusteluelinten kanssa. Lisäksi läntisten suurvaltojen rintamille tekninen kehitys oli tuonut paljon muutakin radiotekniikkaan perustuvaa välineistöä, ennen kaikkea tutkat ja navigaatiolaitteet eri muodoissaan. Tutkasta meillä ei ennen saksalaistutkiin tutustumista toisen maailmansodan loppuvaiheissa ollut minkäänlaista tietoa, joten siihen viittaavia signaaleja ei osattu etsiä. Jatkosodan loppuvaiheessa neuvostojoukot käyttivät myös paljon radiopuhelimia, joiden kuunteluun Suomessa alettiin kouluttautua liian myöhään. Erehdysekspertissä avataan Suomen radiotiedustelun onnistumiset ja epäonnistumiset toisessa maailmansodassa. Raimo Tyykiluodon vieraana on professori Ohto Manninen, joka on kirjoittanut yhdessä insinöörieversti Lauri Lehtosen ja majuri Timo Lienen kanssa kirjan Sanomasieppaajia ja koodinmurtajia - Suomen radiotiedustelu sodassa.

Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Entisten aseveljien välille puhkesi Lapin sota. Millainen oli tuo sota, jossa Lappi poltettiin? Millaisia traumoja sota jätti suomalaisille ja ovatko vanhat haavat jo täysin parantuneet? Onko Lapin sodan historiassa vielä tutkimattomia aukkoja? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja historioitsija ja tietokirjailija Mika Kulju. Ohjelma on uusinta lokakuulta.

Suomen ja Saksan välillä oli laajaa sotavankien vaihtoa jatkosodan aikana. Keitä nämä vangit olivat, millaisissa olosuhteissa heitä pidettiin ja tajuttiinko Suomessa eri sotavankiryhmien kohtalo natsi-Saksassa? Tutkija Ida Suolahti vastaa näihin arkoihin kysymyksiin.

Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Entisten aseveljien välille puhkesi Lapin sota. Millainen oli tuo sota, jossa Lappi poltettiin? Millaisia traumoja sota jätti suomalaisille ja ovatko vanhat haavat jo täysin parantuneet? Onko Lapin sodan historiassa vielä tutkimattomia aukkoja? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja historioitsija ja tietokirjailija Mika Kulju.

Hanurin sävelet luovat se oikean kesäisen tanssilavatunnelman. Haitari korvaa syntymäpäiväjuhlissa kokonaisen orkesterin. Jatkosodan aikaan haitarimusiikki pelasti Viipurissa monta rakennusta radiopommeilta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: kenttäurku, kaislapiano ja pirunkeuhko. Halveksitusta rahvaan soittimesta on nyttemmin tullut myös arvostettu konsertti-instrumentti. Miksi Suomessa rakastetaan ja harrastetaan harmoniikkamusiikkia niin paljon? Miksi hanurin ääni koskettaa suomalaista sielua? Vieraina ovat harmonikkataitelijat Kimmo Pohjonen ja Raimo Vertainen.

Hiljattain ilmestyneen Valvojana naisten erityistyöleirillä- kirjan mukaan myös romaninaisia oli jatkosodan aikana pakkotyöleireillä ympäri Suomea. Romanien työleireistä jatkosodan aikana kertovat Romano miritsissä professori Panu Pulma ja sosiaalineuvos Väinö Lindberg. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen

Ruotsissa asuu noin 350 Suomen sotien veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Tapaamme Sisuradion sarjassa heistä kuusi. Aapo Knaapi, Annikki Hansen, Karin Holm, Heikki Lirberg, Lahja Johansson ja Björn Råbergh kertovat sotakokemuksensa ja muistonsa omista lähtökohdistaan, sydänverellä. Tässä jaksossa kuulemme jatkosodassa Aunuksen teatterissa näytelleen ja esikunnan toimistossa sodan aikana lottana työskennelleen Karin Holmin tarinan. Karin Holm, Tukholma Syntynyt 11.2.1921 Tallinn, Eesti Kuollut 30.10.2016 Tukholma Sota-alueelle 1942 Asemapaikka Seesjärvi Tehtävät Näyttelijä Aunuksen teatterissa, toimistotehtävät esikunnassa Selviytyi Elisenvaaran pommituksesta 20.6.1944, joka oli jatko- ja koko toisen maailmansodan tuhoisin lentopommitus Suomen hallitsemalla alueella. Pommituksesta vaiettiin vuosikymmenet. Palasi rintamalta Sodan loputtua 1944 Ammatti Näyttelijä, toimistovirkailija Muutti Ruotsiin 1951 Perhe Neljä lasta Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Ruotsissa asuu noin 350 Suomen sotien veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Tapaamme Sisuradion sarjassa heistä kuusi. Aapo Knaapi, Annikki Hansen, Karin Holm, Heikki Lirberg, Lahja Johansson ja Björn Råbergh kertovat sotakokemuksensa ja muistonsa omista lähtökohdistaan, sydänverellä. Tässä jaksossa kuulemme jatkosodassa upseerina ja tykistön tulenjohtajana toimineen Björn Råberghin tarinan. Björn Råbergh, Tukholma Syntynyt 29.12.1920 Hanko Kuollut 7.11.2017 Tukholma Lähti rintamalle 1941, viikkoa ennen jatkosodan syttymistä Tehtävät Upseeri, tykistön tulenjohtaja Asemapaikat ja taistelut Pälkjärvi, Matkaselkä, Salmi, Rajakontu, Tuulos-Aunus-Syväri, Kuuttilahti, Pitkäjärvi, Kuuttilahti, Tuulos, Vitele, Salmi, Pitkäranta-Lemetti Haavoittui Käsikranaatista molempiin jalkoihin 28.10.1943 Palasi rintamalle Rintamalla sodan loppumiseen asti 1944 Perhe Vaimo Anne-Marie, lapset Marianne, Susanne ja Henrik Ammatti Kemisti Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Ruotsissa asuu noin 350 Suomen sotien veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Tapaamme Sisuradion uudessa sarjassa heistä kuusi. Aapo Knaapi, Annikki Hansen, Karin Holm, Heikki Lirberg, Lahja Johansson ja Björn Råbergh kertovat sotakokemuksensa ja muistonsa omista lähtökohdistaan, sydänverellä. Tässä jaksossa kuulemme jatkosodassa lottana toimineen Annikki Hansenin tarinan. Annikki Hansen, Tukholma Syntynyt 29.1.1928 Lottana ennen rintamalle lähtöä Tilkan sairaala Helsingissä Rintamalla Kiestinki, Kapustajoki 1944 Tehtävät Sairaanhoito Haavoittui Kapustajoella 1944 Perhe Kahdesti avioliitossa, kaksi lasta Nykyinen asuinpaikka Suomikoti Tukholmassa Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista • Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  • Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  • Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  • Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  • Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. • Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. • Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Ruotsissa asuu noin 350 Suomen sotien veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Tapaamme Sisuradion uudessa sarjassa heistä kuusi. Aapo Knaapi, Annikki Hansen, Karin Holm, Heikki Lirberg, Lahja Johansson ja Björn Råbergh kertovat sotakokemuksensa ja muistonsa omista lähtökohdistaan, sydänverellä. Tässä jaksossa kuulemme jatkosodan veteraani Aapo Knaapin tarinan. Aapo Knaapi, Mölndal Syntynyt 13.9.1924 Turku Kuollut 13.9.2017 Göteborg Lähtö rintamalle 30.9.1943 Tehtävä rintamalla Konekivääriampuja Asemapaikat ja taistelut Syväri, Kalatsi, Kuuttilahti 23.10.1943-25.5.1944, Sammatus 23.-26.6.1944, Vitele 27.6.1944 Haavoittui Vitelessä 27.6.1944 Palasi sotasairaalasta siviiliin 30.11.1944 Muutti Ruotsiin 29.4.1952 Koulutus ja ammatti Ylioppilasmerkonomi, myynti-insinööri Työpaikka Volvon pääkonttori, Göteborg Perhe Vaimo Ingrid o.s. Fernlund, lapset Lars (lastenpsykiatri) ja Susanna (sairaanhoitaja), kuusi lastenlasta Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se