Podcasts about johtaako

Hallitus päätti lopettaa ay-maksujen verovähennysoikeuden. Miten päätös vaikuttaa palkansaajien ostovoimaan? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.), Antti Kangas (ps.) ja Joona Räsänen (sd.). Hallitus esitteli viime viikolla paketin, jossa päätettiin ammattiyhdistysmaksujen lisäksi muun muassa ansiotuloverojen kevennyksistä, yhteisöveron laskusta ja leikkauksista korkeakoulujen rahoitukseen. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallituksen tarkoituksena on, että ihmisille jää enemmän rahaa käteen. Hallitus painotti ansiotuloverojen keventämisen suurituloisiin niin, että 10 000 euroa kuukaudessa tienaava saa 2380 euroa vuodessa verokevennystä, ja 2400 euroa kuukaudessa tienaava saa 270 euroa verokevennystä vuodessa. Valtiovarainministeriön Ilta-Sanomille tekemien laskelmien mukaan ammattiliittoon kuuluvilla pienituloisilla ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto syö ansiotuloverotuksen kevennyksen vaikutuksen nettotuloihin lähes kokonaan. Vestman ja Kangas toistavat pääministerin viestiä, että palkansaajalle jää enemmän käteen. He pitävät jokaisen omana päätöksenä käyttävätkö veronalennuksesta saavansa rahat ay-maksuihin vai eivät. Räsänen pitää hallituksen päätöksiä epäreiluina pieni- ja keskituloisia kohtaan. Johtaako hallituksen päätös siihen, että yhä harvempi haluaa enää kuulua liittoon? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä seuraa Syyrian vallankumouksesta? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Miksi Israel tekee ilmaiskuja ja vie panssareita Syyriaan? Miten estetään Syyrian pienten aseellisten ryhmien taistelu toisiaan vastaan? Onko edessä kaaos vai tie parempaan? Juusola arvioi, että toiveet Syyrian demokratisoitumisesta eivät saa olla liian korkealla, mutta mikä tahaansa on parempi kuin kukistetun diktaattorin Bashar al-Assadin hallinto. Hyyppä arvioi, että vallankumousta johtaneen HTS-järjestön terrorististatusta voi olla vaikea kumota. Yhdysvallat, EU ja Britannia ovat määritelleet HTS:n terroristijärjestöksi. Miten Syyriaan saadaan pysyvä rauha? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Johtaako tekoälyvallankumous myös valeuutisten ja deepfake-väärennösten helvettiin? Mihin me voimme uskoa tekoälybottien syöttäessä propagandaa? Ohjelmassa keskustellaan netin pimeästä puolesta: identiteettimuotien markkinoista, internetin roskaantumisesta ja Elon Muskin perinnöstä. Eläköön algoritmien vastainen taistelu! Vieraana kriittinen tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela.

Pääministeri Petteri Orpon esiintyminen Euroopan parlamentin Tämä on Eurooppa -keskustelussa äityi tuliseksi sananvaihdoksi. Erityisen kovaa kritiikkiä Orpo sai hallitusyhteistyöstä parlamentissa äärioikeistoksi niputetun perussuomalaisten kanssa. Onko Orpon hallitus joutunut huonoon valoon EU:ssa? Johtaako energiatehokkuudirektiivi pientalojen pakkoremontteihin? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa keskustelevat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (epp / kok.), Heidi Hautala (greens / vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (s&d / sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusta harjoitellaan yhteisessä Nato-harjoituksessa, joka alkaa tänään maiden pohjoisosissa. Puhelimessa suomalaisen harjoitusjoukon johtaja, prikaatikenraali Manu Tuominen, Pääesikunta. Mikä on arktisen alueen turvallisuuspoliittinen merkitys Venäjän uhittelun jatkuessa? Vieraina yliopistotutkija Sanna Kopra, Arktinen keskus, Lapin yliopisto ja kansanedustaja (kok), kenraalimajuri evp Pekka Toveri.  Ukrainan sotatilanne viikonlopun jälkeen. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Syyhyepidemia ei ota laantuakseen. Mitä on tehtävissä? Vieraina evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto ja ylilääkäri Leif Lakoma, THL. Johtaako asuntorakentamisen hyytyminen asuntopulaan? Puhelimessa taloustieteen prof. Elias Oikarinen, Oulun yliopisto. Juontaja Mikko Haapanen, tomittajat Rasmus Montonen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Venäjän hyökkäyssodassa talous ja kaupankäynti jäivät nationalismin ja vallanhimon jalkoihin. Samaan aikaan kilpailu vallasta ja etupiireistä luo vastakkainasettelua eri maiden ja ryhmittymien välille. Nykyistä maailmanjärjestystä ja demokratioita haastetaan eri suunnista. Johtaako jännitteiden kasvu jonkinlaiseen ideologiseen kamppailuun tai uuteen kylmään sotaan? Mitä kamppailun panoksena on, mitkä ovat sen osapuolet ja millainen siitä tulee? Millä keinoin estetään tulevat vastakkainasettelut? Tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä keskustelevat yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa, toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, kansainvälisen politiikan tutkija Elina Sinkkonen ja politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Juontajana on Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Taistelu maailman suunnasta -tapahtumassa 31.1.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/5JcNPvS-6x0

Me ei leikitä persujen kanssa, totesivat vihreät, demarit ja vasurit. Yhteensä vihervasemmisto saisi nykygallupien valossa 70 eduskuntapaikkaa. Johtaako julistus pääministeri Purraan? Saako Suomi vähemmistöhallituksen? Velkaantuminen on jälleen esillä, kun kokoomus nosti asiasta kissan pöydälle. Entäpä EU-tukien hakeminen, jossa Suomi on suorastaan surkea? Meidän pitäisi palkata italialainen konsultti hankkimaan meille EU-rahat. Ukraina on saamassa kohta Leopard 2-tankkeja lännestä. Pitäisikö suomalaistenkin antaa omistaan, niin kuin puolalaiset ovat luvanneet? Jos annamme, milläs sitten suojellaan 1300 kilometristä itärajaamme? Entä pitäisikö meidän haikailla Petsamoa, Äänislinnaa, Sortavalaa, Viipuria ja Terijokea? Prinssi Harryn muistelmateos kohauttaa, mutta onko sillä jotain tärkeääkin kerrottavaa? Esimerkiksi Afganistanin-sodan veteraanien sotatraumoista puhuminen ja sitä kautta heidän itsemurhien ehkäiseminen.

Qatarissa järjestettävien jalkapallon MM-kisojen yllä on leijunut skandaalin käry alusta lähtien. Qatarin ihmisoikeustilannetta on arvosteltu. On puhuttu kisojen rakentamisessa menehtyneistä siirtotyöläisistä. On puhuttu kansainvälisessä jalkapalloliitossa Fifa:ssa rehottavasta korruptiosta. On tyrmistytty Fifa:n päätöksestä kieltää ihmisoikeuksia ja seksuaalivähemmistöjä tukevan One Love -kapteeninauhan käytön kisoissa. Minkälainen politiikan ja urheilun sekamelska velloo jalkapalloilevassa maailmassa? Miksi rakkaus-sana kiellettiin Qatarin MM-kisoissa? Johtaako hihanauhan kielto jalkapalloilevan maailman jakautumiseen? Mitä on urheilupesu? Mikä on päivänpolitiikan sana? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Venäläiset alkaneet väsyä erikoisoperaation vaikutuksiin. Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen. Tilanne Ukrainan rintamilla viikonlopun jälkeen. Studiossa vieraileva tutkija Ilmari Käihkö, Aleksanteri-instituutti. Koetaanko Euroopassa ydinvoiman uusi tuleminen? Pienydinvoimalatkin valtaavat alaa, mutta mikä on niiden turvallisuus? Vieraana prof. Juhani Hyvärinen, LUT-yliopisto. Ranskan Caenista raportoi Jari Mäkinen. Brasilian vaalit ja brasilialaisten tulevaisuuden odotukset. Rio de Janeirosta raportoi Vilma Romsi. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Jukka Vanninen, Kreeta-Maria Kivioja ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti. 

Nord Stream -kaasuputkessa havaitut massiiviset vuodot puhuttavat koko Pohjolaa. Kuka on tämän takana ja mitkä ovat sabotaasin seuraukset? Aiheina myös Venäjän liikekannallepanon takkuilu ja "kansanäänestykset" Itä-Ukrainassa. Vieraina Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ja strategian opettaja Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Harkovasta raportoi Antti Kuronen Miten vanhuspalveluiden hoitajapula ratkaistaan? Hallitus vastaa tänään opposition välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta. Keskustelemassa kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Merja Kyllönen (vas.). Hyvinvointialueiden johtajille maksetaan jopa pääministeritason palkkoja. Johtaako tämä palkkakilpailuun kuntien kanssa? Haastattelussa hallintotieteiden tohtori Silvo Kaasalainen. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Mira Stenström ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Isyyttä tutkinut Petteri Eerola kertoo, millainen on hyvän isän normi nykyään. Miksi silti niin moni isä jättää käyttämättä perhevapaita? Miksi isien puhe kielteisistä tunteistaan on avain myös poikakulttuurin pehmenemisessä? Kenen isyydestä tai isyystoiveista emme vielä puhu? Pandemiavuosi on vienyt monelta naisilta innon meikkaamiseen ja itsensä puleeraamiseen. Johtaako tauko pysyvään muutokseen vai kasvavat ulkonäköpaineet, kun sosiaalinen elämä taas palautuu ennalleen? Iloitsemme siitä, että koronarokotteiden turvallisuudesta raskaana oleville tulee koko ajan lisää tietoa. Suuri feministi vastaa, miksi äiti ei pääse järkeilemällä eroon vanhemmuuden suorituspaineista.

Suomen tavoitteena on olla ensimmäisenä EU-maana hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mutta kunnissa pistetään paremmaksi – jopa vuosikymmenellä. Kunnianhimoinen ilmastotyö ei ole ainoastaan vastuullista, se on kuntien elinehto. Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtajan Saara Vauramon mukaan työpaikat sijaitsevat huomenna siellä, missä ilmastotyö otetaan todesta tänään. Huomisen talous -podcastin uusimmassa jaksossa pohditaan kuntien ja kaupunkien asemaa ilmastotyön eturintamassa sekä rahoitussektorin roolia vihreän siirtymän mahdollistajana. Johtaako talouskasvu väistämättä myös päästöjen kasvuun, vai voidaanko hyvinvointia lisätä kuormittamatta planeettaa? Muun muassa tätä pohtivat pääekonomistimme Timo Vesala, Vauramo ja Kuntarahoituksen vasta valittu vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.

Entinen Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi nimitettiin Italian pääministeriksi. Draghi on Italian iäkkäin aloittava pääministeri. Hän on myös virkamiespääministeri, teknokraattijohtaja, ei poliitikko. Draghin nimitys päätti Italiassa viikkoja velloneen hallituskriisin. Hänen tehtävänä on johtaa Italia ulos poliittisesta sekamelskasta. Miksi pääministeri Giuseppe Conten johtama Italian hallitus kaatui? Johtaako pankkimies Draghi Italian ulos poliittisesta umpikujasta? Mitkä ovat Italian poliittisen kriisin opit Euroopalle? Italian poliittista tilannetta analysoivat tietokirjailija Anton Monti ja poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Entisen presidentin Donald Trumpin virkasyytekäsittely Yhdysvaltain senaatissa alkaa. Syytteen ytimessä ovat tammikuun 6. päivän kaoottiset tapahtumat, Yhdysvaltain kongressin valtaus, sekä vaalit hävinneen presidentti Donald Trumpin rooli ja osuus tapahtumissa. Kyseessä on jo toinen kerta kun Trumpia vastaan nostetaan virkasyyte. Minkälainen poliittis-juridinen näytös Yhdysvaltain senaatissa on alkamassa? Johtaako syyte Trumpin tuomioon vai ei? Senaatin virkasyytekäsittelyä analysoivat Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten euro vaikuttaa Suomen ja muiden euromaiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun? Mitä hyötyjä ja haittoja kelluvasta valuutasta on? Johtaako nykymuotoinen euro liittovaltioon ja onko eurosta olemassa realistista tietä ulos? Aiheesta keskustelevat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Essayah, investointipankkiiri ja #neuvottelija-kanavan juontaja Sami Miettinen sekä Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 26.11.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Olemme saaneet todistaa historiallista nollakorkokautta jo vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeista asti. Miten nollakorkoympäristöön on ajauduttu? Miten nollakorkoympäristö vaikuttaa eri sijoitusinstrumenttien houkuttelevuuteen? Johtaako nollakorkoympäristö holtittomaan riskinottoon? Muun muassa näihin kysymyksiin Sijoittajan Lounas -podcastiin on saapunut vastailemaan Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sekä OP:n markkinekonomisti/strategi Jari Hännikäinen. VASTUUVARAUMA Sijoittajan Lounas -podissa esitettyjä tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. OP Ryhmä sekä sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat Sijoittajan Lounas -podissa kuultujen tietojen käytöstä tai mahdollisesti näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Annettuja tietoja ja näkemyksiä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta milloin tahansa. Sijoittajan Lounas -podi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Sijoittajan Lounas -podiin liittyvän materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman OP Ryhmän kirjallista lupaa on kielletty.

Kateus on universaali ja inhimillinen tunne. Pohdimme, miksi on niin häpeällistä myöntää olevansa kateellinen ja miten kateuden voi kääntää ihailuksi. Johtaako kateus selän takana pahan puhumiseen? Onko kateutta kokeva ihminen muiden silmissä tuhoon tuomittu – kateelliseksi ihmiseksi leimattu ja kasvonsa ikuisesti menettänyt luuseri? Tässä jaksossa paljastemme mistä asioista koemme kateutta ja laitamme itsemme todellisesti likoon. Jatketaan keskusteluita @rohkaisuryyppypodi instassa!

Liikkumista Schengen-alueella on rajoitettu voimakkaasti koronaepidemian takia. EU suosittaa Schengenin ulkopuolelta matkustamisen rajoittamista ainakin 15. kesäkuuta saakka. Schengenin sisällä komissio suosittaa matkustusrajoitusten purkamista ensin niiltä alueilta, joilla tautitilanne olisi todistettavasti parantumassa. Minkälaisia epidemiariskejä matkustusrajoitusten purkamiseen liittyy? Pitääkö purkamispäätöksiä tehdä epidemiatilanteen vai taloustilanteen ehdoilla? Entä pakottaako koronapandemia leikkamaan maataloustukia? Vai johtaako kriisi lisääntyviin paineisiin tukea lisää maataloutta, esimerkiksi huoltovarmuuden takia? Ovatko Suomen kansalliset 141-tuet turvattu vai vaaka-laudalla? Vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (re), Petri Sarvamaa (epp) ja Teuvo Hakkarainen (id). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euromaiden rahaministerit sopivat kiirastorstaina 500 miljardin koronakriisipaketista. Samaan aikaan paavi Franciscus kirjoitti pääsiäiskirjeessään perustulosta. Paavin sanoin ”nyt ei ole oikea aika tehdä jakolinjoja”. Paavin viestin voi tulkita viittauksena eurooppalaiseen riitelyyn koronakriisin hoidon rahoittamisesta. Onko paavin toiveille katetta Euroopassa? Mitkä ovat koronaepidemian poliittiset ja taloudelliset seuraukset Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Euroopassa? Miten euromaiden koronavelat hoidetaan? Johtaako koronakriisi Euroopassa vanhojen sopimusten ja velkaantumista rajoittavien sääntöjen uudelleen arvioon? Voiko edessä olla jopa julkisten velkojen alaskirjaukset? Koronapandemian vaikutuksia analysoivat suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronavirus on laittanut maailmankirjat sekaisin. Virus on haastanut kansallisvaltiot, kotimaiset ja kansainväliset terveysviranomaiset, koko verkottuneen maailmanjärjestyksen. Miten koronapandemian liikkeelle laittamia poliittisia ja yhteiskunnallisia reaktioita voidaan analysoida? Mikä muuttuu Suomessa, Ruotsissa, Euroopassa, Amerikassa? Reagoiko ihmiskunta kulkutauteihin rajoin ja muurein? Johtaako koronakriisi sosiaaliseen ja poliittiseen etäännyttämiseen? Laukaiseeko pandemia globalisaatiossa peruutusvaihteen? Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Työväenpuolueen romahdus. Konservatiivien murskavoitto. Iso-Britanninan parlamenttivaaleissa oli kyse oli vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: Let’s get brexit done! Vaalitulos antaa konservatiivipääministeri Boris Johnsonille vapaat kädet viedä konservatiivien brexit-visio maaliin. Sen sijaan työväenpuolueen vaalitappio on armoton. Labour hävisi kaikkialla: Englannissa, Walesissa, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa! Onko Iso-Britannian poliittinen kartta siirtynyt oikealle? Onko brexit konservatiivipolitiikan lopputulos? Mikä merkitys brittilehdistön poliittisilla kannanotoilla oli vaalituloksen kannalta? Minkälainen tulee olemaan EU:n ja Iso-Britannian tuleva suhde, kun huomioidaan konservatiivien brexit-tavoitteet ja -vaalilupaukset? Johtaako vaalitulos Skotlannin ja Pohjois-Irlannin irtautumiseen Yhdistyneestä Kuningaskunnasta? Iso-Britannian parlamenttivaalien tulosta analysoivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Neljännet vaalit neljään vuoteen. Toiset jo tänä vuonna. Eikä vieläkään läpimurtoa poliittisen pattitilanteen avaamiseksi. Miksi vaalit eivät Espanjassa tuota ratkaisua poliittiseen hajaannukseen? Minkälainen hallituskoalitio Espanjan parlamenttivaalit voittaneen sosialistipuolueen ympärille olisi mahdollista muodostaa? Johtaako vaalitulos Katalonian tilanteen lientymiseen vai kärjistymiseen? Miten kannatustaan kasvattanut äärioikeistopuolue Vox hyötyi Katalonian kriisistä? Miksi kysymys Espanjan identiteetistä on tapetilla politiikassa? Miksi vaaleissa ei puhuttu ilmastonmuutoksesta, vaikka Espanjassa elinkeinoelämä ja maatalous kärsivät kuivuudesta? Espanjan parlamenttivaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko sekä lähetystöneuvos Veikko Kiljunen ulkoministeriöstä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brittiparlamentin alahuone äänesti pääministeri Boris Johnsonin neuvottelemasta brexit-sopimuksesta. Ensin äänestettiin ottaako alahuone brexit-sopimuksen käsittelyyn. Sen jälkeen suostuuko parlamentti pääministerin vaatimaan lakipaketin pikakäsittelyyn. Ensimmäisen äänestyksen Johnson voitti. Äänestys oli pääministerille merkittävä erävoitto. Seuraavan äänestyksen pääministeri hävisi: merkittävä tappio pääministerille. Mitä parlamentin alahuoneen äänestykset uudesta brexit-erosopimuksesta merkitsevät? Asettuiko alahuone Johnsonin erosopimuksen taakse, vai vain hyväksyi lakipaketin valiokuntakäsittelyn? Johtaako pikakäsittelyn tyrmääminen erosopimuksen muuttamiseen? Merkitseekö parlamentin vaatima lisäaika eropäivän lykkääntymistä? Onko Johnsonin neuvottelemaan brexit-sopimukseen leivottu kovan eron porsaanreikä? Miten brexit-käsikirjoitus jatkuu? Brexit-tilannetta analysoimassa ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vaihdevuodet koittavat tavalla tai toisella kaikille naisille, joilla on munasarjat. Miksi vaihdevuosista puhutaan silti niin vähän? Vieraamme, tv-toimittaja Salla Paajanen kertoo, miten hän etsi vuosia syitä ja hoitoa menopaussioireisiinsa. Miksi vaihdevuosia pidetään kiihdytyskaistana vanhuuteen, kun niistä voisi alkaa naisen yhteiskunnallisesti merkittävä elämänvaihe? Feministi haluaisi kieltää tuntevansa minkäänlaisia ulkonäköpaineita, mutta vaikeaksi se on mennyt. Miksi suurin osa naisista ei pidä ulkonäöstään? Miten kauneuspaineet ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa? Suosikkiosuudessamme Feministin kyselytunti ihmetellään, miksi miehen ritarillinen käytös on niin vetoavaa. Johtaako oven avaamisen salliminen auttamatta perinteisiin sukupuolirooleihin myös parisuhteessa?

Kuinka paljon Suomen talous kasvaa tänä vuonna, ja minkä pitäisi olla Suomen tavoite? Johtaako puhe kestävyysvajeesta Suomen oikealle raiteelle vai harhapolulle? Vieraana talouskasvusta ja sen eväistä puhumassa johtaja Olli Koski TEM:stä sekä Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un tapasivat Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Sopimusta Pohjois-Korean yhdinaseiden riisunnasta ei syntynyt. Ulkopolittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola pitää tilannetta arvaamattomampana kuin kylmän sodan vuosina. -Emme ole palanneet edes 1980-luvulle, vaan olemme 2010-luvun lopussa tilanteessa, joka vielä arvaamattomampi kuin kylmän sodan maailma oli, Mika Aaltola arvioi. Trumpin diplomatiassa Aaltola näkee yhtäläisyyksiä myös Kummisetä-elokuvasta tuttuun mafiajohtamiseen. Tutkija Elina Sinkkosen mukaan Pohjois-Korean diktaattorille pelkästään pääsy Yhdysvaltojen kanssa samaan neuvottelupöytään on jo sinällään voitto. Keskustelemassa ovat Itä-Aasian turvallisuuspolitiikkaan ja suurvaltasuhteisiin erikoistunut vanhempi tutkija Elina Sinkkonen ja Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan sekä suurpolitiikkaan erikoistunut ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvallat keskeyttää keskimatkan ydinohjuksia rajoittavan INF-sopimuksen noudattamisen. Presidentti Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat eroaa INF-sopimuksesta puolen vuoden kuluttua, jollei Venäjä ryhdy noudattamaan sopimuksen ehtoja. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan myös Venäjä keskeyttää ydinasesopimuksen noudattamisen, mutta kiistää rikkovansa INF-sopimusta. Venäjän mukaan maa on valmis jatkamaan dialogia INF-sopimuksesta. Minkälainen strateginen kuva pilkistää INF-sopimusriidan takana? Mikä merkitys INF-sopimuksen raukeamisella olisi strategiselle tasapainolle? Johtaako lyhyen ja keskipitkän matkan ohjukset kieltävän sopimuksen irtisanominen uuteen asevarustelukierteeseen? Vieraana on ydinasepolitiikkaan ja aseidenriisuntakysymyksiin erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Tapio Juntunen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Torstaagin Aamuklubilla paneuduttiin monelle tuttuun asiaan, kaloreiden laskemiseen. Johtaako kaloriansojen välttäminen muuhun kuin vihaiseksi tulemiseen? Myös pillereiden ja eron välistä suhdetta pohdittiin. Iskelmän Aamuklubilla Mikko Siltala ja Pauliina Puurila herättelevät sinut uuteen päivään joka arkiaamu. Aamun aikana puidaan ajankohtaisia asioita, kisataan tuhannesta eurosta Jymypotissa, nauretaan, ja Mikon ja Pauliinan tuntien tietysti myös lauletaan! Aamuklubi on paras tapa herätä - ja RadioPlayssä juuri silloin kun sinulle sopii.

Seksuaalisesta häirinnästä on viime viikkoina keskusteltu poikkeuksellisen laajasti ja avoimesti monissa maissa. Miksi ahdistelusta nousi meteli juuri Yhdysvalloissa ja juuri nyt? Johtaako keskustelu pysyviin muutoksiin? Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA / Chistophe Petit Tesson

Saako kukaan ajaa auto kahdenkymmenen vuoden päästä? Ovatko tehdastyöläisten lisäksi muusikot ja tiedemiehet turhia tulevaisuudessa? Onko sillä mitään väliä, jos osa väestöstä viettää kaiken aikansa pelaten pleikkaria sossun tuilla, jos koneet tekevät kaiken työn puolestamme? Näistä aiheista höpistään yhdekännessä jaksossa Grym + Jalkanen vs Maailma -podcastia

Volkswagen ja päästöt, Nokian renkaat ja testihuijaukset. Talous ja moraali – ovatko ne kuin tuli ja vesi? Nykymaailmassa talouden kieli on korostuneessa asemassa. Johtaako se moraalikeskustelun köyhtymiseen? Aiheen äärellä ovat taloudesta ja moraalista kirjan toimittaneet tohtori Sari Kivistö ja professori Sami Pihlström sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.