Podcasts about afrikkaan

Ajatus on vanha: Eurooppa haluaa turvapaikanhakijat pois silmistä. Mutta keino on nyt uusi. Näin sanoo Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen, joka on parhaillaan Itä-Afrikassa Ruandassa. Ruanda muistetaan 1990-luvun kansanmurhasta. Nyt maa on ollut uutisissa, koska Britannia aikoo lennättää sinne turvapaikanhakijoita. Myös muun muassa Tanskassa on kiinnostusta vastaavaan. Euroopassa moni vastustaa suunnitelmia. Vastustusta perustellaan ihmisoikeussopimuksilla ja myös sillä, että Ruanda ei olisi hyvä kohdemaa, koska se kohtelee huonosti monia omia kansalaisiaan. Jenna kertoo siitä, mitä harvemmin kysytään – eli mitä tästä ajatellaan Ruandassa, jonne turvapaikanhakijoita on määrä viedä. Näistä ihmisistä tulee varmasti täällä VIP-pakolaisia, totesi Jennalle ruandalainen keskustelukumppani. Ruandalla on Jennan mukaan kova halu osoittaa, että se pystyy tekemään diilejä lännen kanssa. "Afrikan menestyjä" myy itsestään mielikuvaa pätevänä kumppanina. Mutta miksi toimittajien on vaikea tehdä Ruandassa aiheesta juttuja? Millainen maa Ruanda oikein on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Venäjä ottaa Afrikassa nyt kaiken irti siitä, että lännellä on niin huono maine. Näin kiteyttää Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Venäjän viesti uppoaa, koska Venäjä ei saarnaa eikä syyttele. Se kertoo tukevansa Afrikan ratkaisuja. Se hyödyntää siirtomaa-ajan rakenteisiin väsyneiden suuttumusta ja esiintyy imperialismin vastustajana. Afrikassa Venäjän näkemys Ukrainan sodasta saa paljon tukea. Puolet Afrikan maista ei ole halunnut tuomita Venäjän hyökkäystä YK:ssa. Onko Venäjä avannut Afrikkaan uuden rintaman? Ja onko Venäjällä plakkarissa puolet Afrikasta? Vai onko tämä vanhan maailman tulkintaa, suoraan kylmästä sodasta ellei peräti siirtomaa-ajoilta? Mitä Venäjä Afrikasta juuri nyt tahtoo ja tuoko se Afrikan maille jotain sellaista, joka hyödyttää tavallisia ihmisiä? Pasi Toivosen kanssa näihin ja muihin kysymyksiin etsii vastauksia ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Tässä ja seuraavassa jaksossa puhutaan Kiinasta. Kiina tavoittelee maailman herruutta ja on sinne jo hyvällä matkalla. Kiinasta on kuitenkin alkanut kuulua huolestuttavia uutisia ja se on alkanut käydä yhä arvaamattomammaksi sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Mitä ihmettä Kiinassa on siis tapahtumassa? Tiukkoihin kysymyksiin vastaamassa on tällä kertaa Suomen Pankin tutkimusosastolta vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.Tässä ensimmäisessä osassa opit:Miksi meidän pitäisi olla kiinnostunut Kiinasta?Miten Kiina on nyt noussut maailman johtavaksi taloudeksi?Millaisia tavoitteita Kiinalla on?Miksi Kiina on investoinut ulkomaille paikkoihin kuten Afrikkaan?Millaisia haasteita Kiinalla on päästä maailman johtavan suurvallan asemaan?Millaisia väärinkäsityksiä Kiinasta on vallalla?Mikä on suurin ero Kiinan ja muiden maiden johtajien välillä?Jaksossa mainitut:Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT Muuta:Juuson twitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Entinen Greenpeace-aktivisti Jussi Mälkiä johtaa 17 aluksen kaupallista laivastoa ja tähyilee Afrikkaan.

Miksi joulupukki pitää sinusta enemmän kuin minusta? Näin kyseli peruskoulunopettaja Jane Garfieldin oppilas toiselta joulun jälkeen vajaa vuosikymmen sitten. Suurten tuloerojen Lontoossa myös ero oppilaiden saamien joululahjojen määrässä oli huima. Viime aikoina avuntarve on kasvanut, sillä koronaepidemia on kasvattanut tuloeroja entisestään. Garfield perusti Toy Project -hyväntekeväisyysjärjestön. Sen toiminta on laajentunut jo Afrikkaan ja Intiaan saakka. Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen. Tuottaja, editoija ja lukija on Jorma Mattila. Tämä on Moniääninen Eurooppa -ohjelmasarjan viimeinen jakso. Sarjaa on kuultu Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa vuoden 2018 alusta. Sen kaikki jaksot ovat kuultavissa Yle Areenassa.

Suomessa pesiviä mehiläishaukkoja seurattiin lähes kymmen vuoden ajan satellittilähettimillä. Seurannan tuloksena saatiin uutta tietoa tästä huonosti tunnetusta uhanalaisesta petolinnusta. Lähetinhaukkoihin myös kiintyi, ja niiden kohtalot liikuttivat. Minna Pyykkö jutteli lehtori, dosentti Patrik Byholmin kanssa mehiläishaukkatutkimuksista.

USA:ssa on muistettu syyskuun 11. päivän terrori-iskuja. Maria Ohisalo jatkaa vihreiden puheenjohtajan tehtävässä. Koronarokotukset etenevät. Pirkanmaan käräjäoikeus matkustaa Afrikkaan kuulemaan todistajia. Kokkolassa on tapahtunut paha liikenneonnetomuus. Sää on sateinen.

Massiivisen ja raajoja räjäyttelevän UFC 261 -iltaman jälkipyykissä riittää puitavaa. Onko kommunismi lopullisesti kukistettu? Pyörittääkö Jake Paul koko UFC:tä? Pitäisikö yleisö sittenkin pitää pois sekoilemasta? Miksi sääriluu katkeaa? Tulevan viikonlopun taistoissa riittää tietysti myös perattavaa ja pelattavaa niin UFC:n kuin ammattinyrkkeilynkin saralla. 00:30 UFC TOP3 ja UFC 261 -jälkipyykki, suomalaiset maailmalla 1:03:47 Viikon taistelu - Dominick Reyes vs. Jiri Prochazka + UFC- ja nyrkkeilytärpit 1:48:22 Kamppailukansanradio - Pitäisikö vielä välittää Nick Diazista? Lähteekö Ylilyönti Afrikkaan? Miksi sääriluu katkeaa?

Aasi Matkustelunhaluinen aasi lähti liikkeelle Aasiasta, liekö kuullut Persiasta vai ties mistä, mutta matkustaa halusi. Kulki päivää aika monta, yksinäistä, onnetonta. Tapasi siinä pariskunnan, eukko ja ukko, pyysi heiltä muutaman punnan, ukolla oli taskussaan melkoinen setelitukko, ja hän mielellään aasia auttoi. Sanoi aasi: ”Minulla on asiaa, olen kulkenut pitkin Aasiaa, ja nyt tahdon päästä huipulle, Jonnekkin, mistä näkee todella laajalle.” Eukko siinä miettimään, mitenköhän lieneekään, ehdotti Afrikkaa, tahtoi aasi Kilimanjarolle taivaltaa. Aasi sinne tietä kyseli, ukko vähiä hiuksiaan rapsutteli. ”Liekö reitti Israelista Egyptiin, siellä voit törmätä vaikeuksiin.” Aasi kiitti neuvoista, innoissaan tahtoi kaviollaan maata kuopaista. Tiesi matkan olevan pitkä ja vaikea, tahtoi silti huipulle kavuta. Kauan matkasi aasi, rytinässä tuhoutui muutama vaasi, jolloin aasin mieleen tuli vanha fraasi: tekevälle sattuu. Viimein saapui aasi Israeliin, tutustui siellä kameliin, pyysi oppaaksi Keniaan, tahtoi vieläkin huipulle matkustaa. ”Voi hyvä veli” mietiskeli kameli. ”On matkasi liian vaikea, minä tahdon pysyä kotona.” ”Kuinka pääsen täältä Afrikkaan?” ”Voin Egyptin rajalle opastaa.” Kaverukset katsoivat toisiaan, olivat molemmat ihan kummissaan päästyään viimein rajalle asti, oli matka muuten sujunut leppoisasti, vaan sitä piikkilangan määrää, ja miten siellä ihmisiä häärää? Kameli toivotti hyvää matkaa ystävälleen, ”Ehkäpä joskus tapaamme jälleen:” Aasi iloitsi, ”Olen Afrikassa!”, mutta vielä on jäljellä pitkä matka. Vaelsi läpi maan, läpi toisen, kulki yli maaston soisen, Selvisi leijonista ja muistakin vaikeuksista. Saapui viimein Keniaan, turvautumatta kemiaan, tahtoi vieläkin huipun valloittaa. Kyseli reittiä huipulle, tuonne, ihan lumelle, hihkui inoissaan aasi. Kertoi hänelle silloin apina, että totta on tämä tarina, on vuorelle huippuja vain yksi, mutta reittiä on monta, osa kulkukelvotonta, sinä kun et voi häntääsi käyttää, pitihän apinan hieman taitojaan näyttää, miten häntä kieretään puuhun, oli aasin mielenkiinto suuntautunut jo johonkin aivan muuhun. Ihmisiä rinteillä kiipeili, siellä tuskin on paha kiipeli, tuumi aasi, ja jatkoi innolla matkaansa, sai rinteellä kolibrin vastaansa: ”Tulee kylmä, tulee yö, pimeys kohta meidät lyö”. Ja aivan totta, pimeys saapui vuorelle Kenian, koki aasi kylmyyden pahimman mitä oli koskaan kokenut. Selvisi yöstä kuitenkin, lähetti pyynnon tähtihin, ”Tahdon kerran huipun saavuttaa, voin sitten taas kotiin taivaltaa” Koitti jälleen aamunkoi, aasi katseen huippuun loi, ylöspäin, ylöspäin, matka jälleen jatkuu näin. Jäi taakse pensaat, kasvit muut, oli aikaa sitten loppuneet puut. Oli enää vain valkoinen vuoren rinne, ja sisulla jatkoi aasi sinne. Pääsi viimein vuoren huipulle, ei täältä mitään näe, sillä pilvet ovat alapuolellani. Aasi laskeutui hieman alemmaksi, ”Vautsi, mikä näkymä! Mutta kolibri ei ymmärrä aasin intoa laisinkaan, ”Tälläistähän täällä on ainiaan! Tunti aasi itsensä niin kovin yksinäiseksi, surulliseksi ja alakuloiseksi. Taidan kotiin takaisin vaeltaa, kun täällä ei kukaan ymmärrä mua ollenkaan. Ulla-Maija Mantere

Simo-Pekka päätyi alun perin hakuammunnan kautta dippainssin opintoihin, ja ensimmäisten peruskurssien perusteella ohjelmointi oli "pölöä hommaa". Myöhemmin koodihommiin kuuluva ongelmanratkaisu alkoi kuitenkin kiehtoa, ja Simo-Pekka onkin sittemmin rakentanut synnytyksen tarkkailuun tarkoitettua mobiiliappista Afrikkaan, tavannut Githubin ilosanoman saattajia järjestäessään Turku Agilea, sekä rakentanut kotonaan yhden jos toisenkin yet another to-do -äpin. Simo-Pekan ovelia huomioita uransa varrelta tässä Uratarinat -jaksossa.

Rikkaat maat haalivat rokoteannokset ja Afrikkaan myydään ei-oota. Afrikkalaispoliitikot puhuvatkin jo rokote-apartheidista, kertoo Liselott Lindström Keniasta. Kenialaisille on annettu ensimmäiset pistokset, mutta rokotustahti ei päätä huimaa. Kolmasosa kansasta pitäisi olla rokotettu vasta kahden vuoden päästä. Vaikka Afrikassa korona ei ole vaatinut niin paljon uhreja kuin muilla mantereilla, hyvin ei mene. Lapset eivät palaa etäjaksoilta kouluun, tyttöjä silvotaan taas enemmän ja koronan sulkemissa slummeissa kuollaan viruksen sijaan nälkään. Jenny haluaa tietää, voiko maailman pelastaa pandemialta, jos afrikkalaisia ei rokoteta. Entä kuinka paljon takapakkia Afrikan kehitys tulee ottamaan? Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miten koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta.

Paljon ihmisiä mutta vähän päästöjä. Ilmaston näkökulmasta Afrikalla menee hyvin! Numeroiden takana on kuitenkin miljoonien ihmisten elämä vailla perusasioita – kuten sähköä, joka on Afrikassa yhä luksustuote. Jos Afrikkaan saataisiin enemmän sähköä moni ongelma voisi ratketa. Mutta miten lisätä energian käyttöä ja torjua samalla kasvihuonepäästöjä? Ylen Afrikka-toimittaja Liselott Lindström ei ehdi keksiä podcastin aikana ratkaisua mutta muistuttaa, että aurinkoisen ja tuulisen Afrikan vihreä tulevaisuus voisi olisi mahdollinen. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Jenny muistelee matkaansa kenialaiseen tuulipuistoon, missä jättimäisistä turbiineista ei vedetä sähköä paikallisille. Entä pitääkö afrikkalaisille riittää, että majaan syttyy sähkövalo samalla, kun me saamme nauttia modernista elämästä? Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa.

Miten EU näkee Afrikan uusimmassa strategiassaan? Haastateltavana EU-komissaari Jutta Urpilainen. Miksi Euroopalla on ollut erilainen strategia Afrikkaan kuin Kiinalla tai Turkilla, jotka ovat investoineet massiivisesti Afrikkaan? Jatkossa EU haluaa nähdä Afrikan tasavertaisena kumppanina ja kehityspolitiikan lisäksi potentiaalisena investointikohteena. "Suhde on ollut varsinkin kehityspolitiikan toimintakentässä avunsaaja-avunantaja-asetelma. Haluamme rakentaa määrätietoisesti siihen muutosta. Toinen uusi elementti on, että haluamme puhua Afrikan mahdollisuuksista", Urpilainen kertoo. Kiina on rakentanut Afrikkaan muun muassa tehtaita, teitä ja sairaaloita. "Afrikka on geopoliittinen hotspot. Siellä on kaikki suurvallat läsnä. Siellä on pienempiäkin toimijoita hyvin aktiivisesti", Urpilainen sanoo. Urpilaisen mukaan Afrikkaan tuodaan avun ja investointien lisäksi myös yhteiskuntamallia niin Kiinasta kuin Euroopastakin. "Haluamme olla markkinoimassa malliamme kumppanimaillemme. Kiina lähtee omasta näkökulmastaan. Siksi tämä asetelma onkin uudentyyppinen. Kysymys ei ole perinteisestä kehitys- tai kauppaapolitiikasta, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta yhteiskuntapolitiikasta. Siinä kilpailu eri järjestelmien välillä on kiihtymässä", Urpilainen kertoo. Afrikan väestön ennustetaan tuplaantuvan noin 30 vuodessa. Tämä on Urpilaisen mukaan valtava potentiaali. Suomessakin ollaan heräämässä Urpilaisen mukaan siihen, että Afrikassa olisi kysyntää esimerkiksi suomalaiselle ympäristö- ja energiateknologialle. Toimittajana on Linda Pelkonen.

EU:n ja Afrikan kumppanuus kehittyy vihreiden investointien myötä ja EU:n Green Deal -diplomatia tekee tuloaan. Studiossa europarlamentaarikko Ville Niinistö ja Suomen Lähetysseuran taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija Niko Humalisto keskustelevat EU:n vihreistä investoinneista Afrikkaan. Jakson juontaa Aku Aarva.

EU:n ja Afrikan kumppanuus kehittyy vihreiden investointien myötä ja EU:n Green Deal -diplomatia tekee tuloaan. Studiossa europarlamentaarikko Ville Niinistö ja Suomen Lähetysseuran taloudellisen oikeudenmukaisuuden asiantuntija Niko Humalisto keskustelevat EU:n vihreistä investoinneista Afrikkaan. Jakson juontaa Aku Aarva.

Korona on monien virustautien koetteleman Afrikan uusin vitsaus. Tällä kertaa virus on rantautunut Afrikkaan muualta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, sitä miten kokemukset aiemmista epidemioista kuten ebola-verenvuotokuumeesta auttavat maita nykytilanteessa. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Ohjelma on osa Yle radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Kuva: SIPHIWE SIBEKO/EPA

Valtavat luonnonvarat ja kasvavat markkinat ovat nostattaneet uuden kilpajuoksun Afrikkaan. Länsimaiden vaikutusvallan haastavat nyt uudet vaikuttajat kuten nousevat talousmahdit Kiina ja Intia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma vierailee Somaliassa, jossa merkittäväksi tekijäksi on noussut Turkki. Pohdimme myös koronapandemian vaikutuksia geopoliittiseen kilpaan. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n afrikkalainen heinäkuu -sarjaa. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Kuva: Hanna Nordenswan / Yle

Kausi 3, 3/8. Kolmas jakso Afrikan arjesta paneutuu Magdaleena Lehmuskosken kokemuksiin Tansaniasta. Magdaleena on harjoittelussa kuukautisterveyshankkeen parissa. Kuuntele mitä kaikkea harjoittelu on pitänyt sisällään ja minkälaisia havaintoja Magdaleena on tehnyt kuukautisterveydestä Tansaniassa.

Elektroniikkajätteen määrä maailmassa kasvaa koko ajan. Suuri osa siitä päätyy Ghanaan. Romun käsittely työllistää, mutta on samalla vaarallista sekä ympäristölle että ihmisille. Ohjelmassa käydään Accrassa sekä Kuusankoski-yhtiön kierrätystehtaalla Heinolassa. Lisäksi pohditaan kuluttajan mahdollisuuksia vähentää jätteen määrää. Toimittajina ovat Juho Takkunen, Simo Ortamo ja Sari Taussi. Kuva: Alex Ahenfo

Zimbabwen kaupoissa ei ole ruokaa, ja raha menettää arvoaan päivittäin. Toimittaja Liselott Lindström kertoo, miten arki sujuu maassa, jonka johtajat ovat ajaneet vararikkoon. Hän puhuu myös kenialaisten naisten rikkaista elättäjistä ja presidentti Donald Trumpin perheen vaikeasta suhteesta Afrikkaan. Liselottin kirjasuositus: Tsitsi Dangarembga, Tambu. Simon podcast-suositus: Podden om Afrika. Toimittaja Simo Ortamo.

Pohjoiset maat alkoivat jo 1600-luvulta lähtien suuntautua Atlantin kautta Amerikkaan, Afrikkaan ja muille kaukaisille alueille. Tämä varhainen globalisaatio syntyi siirtolaisuuden, kaupankäynnin ja myös tieteellisten tutkimusmatkojen kautta. Sen vaikutus oli merkittävä. Kaupan ja siirtolaisuuden mukana tuli uutta tietoa, uusia kulutustottumuksia ja myös uusia aatteita. Hollanti tuli 1600-luvulla mukaan siirtomaiden valloitukseen aiempien merimahtien, Portugalin ja Englannin rinnalle. Tämä innoitti myös Pohjoismaita, Ruotsia ja Tanskaa mukaan merentakaiseen kaupankäyntiin. Myös Ruotsi yritti luo itsestään siirtomaavaltaa. Se perusti Delawareen siirtokunnan ja nykyisen Ghanan rannikolle orjakaupan tukikohdan. Filosofian tohtori Lauri Tähtinen on tutkinut globalisaation aatehistoriaa ja Pohjoismaiden varhaisten suhteiden syntymistä kaukomaihin. Hän on Kalle Haatasen vieraana.

Ylen Liselott Lindström seuraa Keniassa, miten internet - ja kiinalaiset - muovaavat maan taloutta. Entä miten käy sarvikuonojen, joiden sarvia kiinalaiset himoitsevat? Toimittajana Iida Tikka.

Käen kukunta lakkaa heinäkuun alussa, ei siksi että sillä menisi vihne kurkkuun vaan siksi, että se lähtee kohti Kongon sademetsiä. Käki viipyy Suomessa vain kukkeimman kesän, hätäisimmät kukkujat vain pari kuukautta. Matkaan Länsi-Afrikkaan ja takaisin kuluu tuskin saman verran, joten enemmistön elämästään käki elää sademetsässä, se on Euroopassa hätäisesti piipahtava aito sademetsälintu, aivan omaa tyyppiään. Erikoisia ovat käen pesätouhutkin, sillä muilla lajeilla poikasensa kasvattava käkiäiti ei näe koskaan lastaan isästä puhumattakaan - eikä lapsi vanhempiaan! Menkää terveinä te metsien tunnelmanluojat, toivotti kaukomatkaajille Pertti Koskimies. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Onko Ruotsi kotimaa jos asuu Ruotsissa? BBC on aloittanut lähetykset afrikkalaisilla kielillä muun muassa Ghanaan. Ghanassa on yhteensä noin 200 kieltä. - Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä esittävät miten voi kiertää sanan kotimaa silloin kun sitä ei ole hyvä käyttää. Kaikki Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset ihmiset eivät esimerkiksi pidä Ruotsia kotimaanaan. - Toimittaja Marja Siekkinen ja opettaja Pirjo Shur ovat tehneet satukirjan kasviksista ruotsinsuomalaisille lapsille suomensuomeksi. - BBC on aloittanut lähetyksiä afrikkalaisilla kielillä saavuttaakseen uusia yleisöjä, kielten joukossa on läntisen Afrikan pidgin, joka on aiemmin ollut halveksittu kieli, mutta kasvattanut arvostustaan viime aikoina. - BBC:n lähetykset suunnataan mm. Ghanaan, jossa Ensi Ukkola Dafeamekpor asuu. Hän kertoo, että Ghanassa on yhteensä noin 200 eri kieltä, radio ja televisiokin lähettävät kuudella kielellä. Ensi itse opiskelee twi-kieltä, jota melkein kaikki ghanalaiset osaavat. - Andreas Jonasson pakinoi pienten kielten arvosta. - Juontajana Merja Laitinen.

Hanna Majanen kuuluu järjestöön Lääkärit ilman rajoja. Kymmenkunta matkaa Afrikkaan ja yksi Nepaliin on jo takana, uusia edessä, vielä tuntemattomiin määränpäihin. Hanna ei pelkää, ei edes ebolaa.  Hanna Majanen on kotoisin Lempäälästä, Tampereen läheltä. Hän syntyi 1978, opiskeli Jyväskylässä kansainvälisellä sairaanhoitajalinjalla ja muutti valmistuttuaan Ruotsiin koska työtilanne oli täällä parempi. Hanna vaari oli merimies, ja sieltä saattaa olla peräisin Hannan into nähdä maailmaa. Työskentely maailman kriisipesäkkäissä on Hannan valinta. Hän ei pidä uhrauksena sitä, että oma perhe on vielä hankkimatta, sillä työ Lääkärit ilman rajoja-järjestössä antaa hänelle paljon. Monet pienet lapset, joita hän on auttanut työskennellessään Afrikassa, ovat jääneet mieleen. "Tuli vaihe jolloin pitä joko jättää unelmointi hätää kärsivien ihmisten auttamisesta tai oikeasti lähteä ja katsoa onko musta siihen työhön."Lääkärit ilman rajoja Médecins Sans Frontières (MSF) on kansainvälinen sairaanhoitoon erikoistunut humanitaarinen avustusjärjestö, joka toimii lähes 70 maassa. Vuonna 1971 perustettu järjestö työllistää noin 33 000 lääkäriä, sairaanhoitajaa, kätilöä, logistikkoa, hallintohenkilökuntaa ja monen muun alan asiantuntijaa. Vuosittaiset toimintakulut ovat 1,2 miljardia euroa ja valtaosa rahoituksesta, 92 prosenttia, tulee yksityisiltä lahjoittajilta.Lisätietoja sekä lahjoitukset osoitteesta: www.lakareutangranser.seLisätietoja suomeksi: www.laakaritilmanrajoja.fi Haastattelija: Soili Huokuna.

Tässä jaksossa kohdistetaan katse nouseviin talouksiin, erityisesti Brasiliaan, Kiinaan ja itäiseen Afrikkaan. Miksi nousevista, ikärakenteeltaan nuorista ja väkirikkaista maista pitäisi olla kiinnostunut? Kuinka ihmiset siellä kuluttavat ja tekevät töitä? Miten suomalaiset yritykset voisivat pärjätä näillä kaukaisilla markkinoilla? Vieraana 30 vuotta Kiinassa työskennellyt GE Healthcare Suomen toimitusjohtaja Matti E. Lehtonen, uunituoreen Brasilia-kirjan kirjoittaja ja Helsingin Sanomien toimittaja Maria Manner sekä Tiina Juvonen, cocreation freelancer, joka työskentelee yrittäjäksi aikovien nuorten parissa Itä-Afrikassa.

Ensi Ukkola on maailmankansalainen. Hänen lapsuudenkotinsa Suomen Lapissa on poissa: se jäi voimala-altaan alle. 46 vuotta Tukholma oli hänen kotinsa. Nyt hän on siirtänyt elämänsä Afrikkaan, Ghanaan. Ensi Ukkola Dafeamekpor muutti Ghanaan vuosi sitten. Hänen aviomiehensä Patrick on Ghanasta kotoisin ja hän oli jo siellä odottamassa Ensiä. Soilin seurassa Ensi pohtii muun muassa kodin merkitystä ja kodittomuuden tunnetta. Länsi-Afrikasta Ensi on löytänyt kodin. Hän lukee ja kirjoittaa ahkerasti ja sanoo, että koti on siellä, missä hänen kirjansa ovat. Rajoja ei maailmassa tarvittaisi lainkaan, sanoo Ensi - maailma olisi paljon parempi paikka kaikille ilman viivottimella vedettyjä rajaviivoja. Maailmalla ollessaa Ensi tuntee olevansa kotonaan. Hän kertoo jo nuorena hiffanneensa, että missä hän vain matkustaakin, on hän aina jonkun kotikylässä. Soili Huokuna tapasi Ensi Ukkolan elokuussa 2015. Ensi oli silloin ollut muutaman kuukauden kesätöissä Tukholmassa, Ruotsin Radion Eko-toimituksessa. Syyskuussa hän palasi kotiinsa Ghanaan.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se