Podcasts about antti ronkainen helsingin

Miten Eurooppa reagoi Trumpin tulleihin? Keskustelemassa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta, tutkimusjohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Wigellin ja Ronkaisen mukaan globalisaation aika on päättymässä, ja Eurooppa alkaa herätä toimimaan. Karismo arvioi, että USA:n tullit vauhdittivat Saksan hallitusneuvotteluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotinen teemaistunto pohtii yhteenkuuluvuutta ja pohjoismaista varautumista. Yhteisestä turvallisuudesta keskustelemassa kansanedustajat Marko Kilpi (kok.), Joakim Vigelius (ps.), Jouni Ovaska (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.). Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut huomisen eli keskiviikon olevan Yhdysvaltain vapautumisen päivä. Minkälaisia vaikutuksia Trumpin tullipolitiikalla on Euroopalle? Sitä meille avaa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Myanmarin maanjäristyksen tuhoista kertoo Suomen Punaisen Ristin maajohtaja Hannaleena Pölkki. Nuorisovaalit. Millaiset vaaliteemat nuoria kiinnostavat? Nuorten osallisuudesta keskustelemassa vaikuttamispäällikkö Petra Pieskä Nuorisoala ry:stä sekä valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Elina Sonkajärvi, Roosa Kajander ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko Eurooppa globaalin talouskilpailun häviäjä? Näkyykö horisontissa nääntyvä EU? Ohjelmassa ei eletä tynnyrissä. Perussuomalaisten häviö asetetaan eurooppalaiseen kontekstiin. Millainen on EU:n tulevaisuus, jos Ranskan ja Saksan laitaoikeiston voittokulku jatkuu? Vieraana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Mitä Li Anderssonin hämmästyttävä vaalitulos ja Riikka Purran tappio kertovat äänestyskäyttäytymisen trendeistä? Onko äänestäminen sukupuolettunut: vaikuttaako sukupuoli entistä voimakkaammin äänestyskäyttäytymiseen? Olemmeko matkalla blokkipolitiikan Suomeen ja mitä se tarkoittaa? Väitöskirjatutkija Veikko Isotalo on äänestyskäyttäytymisen asiantuntija. Hän kertoo, mihin suuntaan olemme menossa.

Euroopassa oikeistopuolueet ovat nousseet valtaan joka toisessa EU-maassa. Onko poliittinen valtakamppailu Euroopassa päätymässä oikeiston voittoon? Piirretäänkö kesäkuun eurovaaleissa EU-parlamentin värikartta oikeiston äänillä uusiksi? Kykeneekö radikaalioikeisto rikkomaan sosiaalidemokraattien ja keskustaoikeiston enemmistön Euroopan parlamentissa? Kääntävätkö keskustaoikeistolaiset valtapuolueet selkänsä keskiryhmille? Rakennetaanko hallituksia jatkossa laitaoikeiston tai äärioikeiston kanssa? Politiikan nykytilaa Euroopassa arvioivat Eurooppa tutkimuksen -keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen, sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko edessä lakkokevät? Mikä hiertää työmarkkinoita? Keskustelemassa dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademista sekä dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Baltian maita puhuttaa yhteinen turvallisuus. Rain Kooli raportoi Tallinnasta. Kansallista tukemista ja globalisaation murtumista. Eu-komissiolta odotetaan päätöstä eurooppalaisten yritysten tukemisesta. Kuinka tuet vaikuttaisivat Eu:n sisämarkkinoihin? Entä mikä vaikutus on USA:n kansallisilla tuilla Euroopan kauppaan? Keskustelemassa Ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa sekä väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Britannia on tehnyt Ruandan kanssa yhteistyösopimuksen ja aikoo toimittaa Ruandaan turvapaikanhakijoita, jotka ovat tulleet Britteihin. Ruandasta raportoi Jenna Vehviläinen ja Britanniasta Auli Valpola. Juontajana Atte Uusinko. Toimittajina Jaakko Parkkinen sekä Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara

Valtiovarainministeriön tuoreessa virkamiespuheenvuorossa vaaditaan seuraavilta hallituksilta mittavia julkisen talouden sopeutustoimia - siitä huolimatta, että maailmantalouden näkymät ovat sumuiset. Suomi on marssimassa kohti leikkausvaaleja tilanteessa, jossa Ukrainan sota, energiakriisi ja vihreä siirtymä kasvattavat julkisen talouden investointipaineita. Talouskuriin liittyviä riskejä lisää kiristyvä rahapolitiikka. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan talouskurin paluusta. Millaisessa suhdannetilanteessa leikkauspolitiikkaan ryhdytään? Entä löytyykö leikattavaa muualta kuin koulutuksesta? Miten talouskurihaaveiden ja julkisen talouden pitkäaikaisten menopaineiden välinen railo silloitetaan? Onko politiikka muutakin kuin sopeutuskohteiden välillä tehtäviä arvovalintoja? Entä miksi ihmiset kaipaavat talouskuria, vaikka se kasvattaa luokkakokoja ja työttömyyttä? Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen keskustelee Holapan ja Harjuniemen kanssa paitsi kotimaisen talouskurin paluusta myös talouspolitiikan instituutioiden ja ideoiden kyvyttömyydestä reagoida energiapulan, sodan ja ilmastonmuutoksen muodostamaan monikriisiin.

Suomen tavoiteet YK:n ilmastokokouksessa?  Haastateltavana ympäristö- ja ilmastominitseri Maria Ohisalo (vihr.)  Millainen on pakolaistilanne länsi-Ukrainassa? Toimittaja Maxim Fedorov raportoi.  Mitä tapahtuu itä-Ukrainassa? Venäjä on laskenut lippujaan Hersonin alueella, vetäytyvätkö Venäjän joukot? Kuinka Venäjn hyökkäyssota vaikuttaa muihin konfliktialueisiin? Haastateltavana Haastateltavana puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg. Kuinka Korean niemimaalla suhtaudutaan kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen? Karoliina Kantola raportoi.  Eu on löysäämässä velkasääntöjä, samaan aikaan Suomi haluaa kiristää talouden raameja. Haastateltavana poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Matti Konttinen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara. 

Lisää yhteistä velkaa Euroopan unionille? Löytävätkö Eu-maat yhteistä säveltä energiakriisin ratkaisuun, kun hinnat nousevat ja kansakin napisee? Keskustelemassa ennustepäällikkö Päivi Puonti Etlasta sekä väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.  Ranskasta raportoi Jari Mäkinen, Ranskassa ay-liike ja hallitus ovat napit vastakkain, kun inflaatio ja energiakriisi kuohuttavat. Kuka on pätevä hoitamaan lapsiamme? Keskustelemassa helsinkiläisen päiväkoti Roban johtaja Kaisa Viitanen, kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.) sekä kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Taide kiinnostaa. Taidemuseoiden suosiosta haastateltavana Sara Hildenin taidemuseon johtaja Anna Hjort-Röntynen. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen, tuottajat Marija Skara ja Hanna Juuti.

Mitä muutoksia EU:n taloussääntöihin on tehty viime kriisien vuosina? Ja mitä muutoksia niihin ehkä vielä joudutaan tekemään, kun taloudelliset ja poliittiset tilanteet EU:ssa ovat muuttuneet ja muuttumassa? Nyt taloudellinen tilanne ei ole hyvä, vaan ensi talvesta EU-alueella odotetaan taloudellisesti ja poliittisesti tiukkaa ja esimerkiksi Italian taloustilanne ja Saksan talouden näkymät vaikuttavat huolestuttavilta. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Euroopan talousperiaatteet on valettu itsenäisen keskuspankin, no bail out -periaatteen ja talouspolitiikkaa sitovien sääntöjen ylle. Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä, jossa markkinakuri kannustaa jäsenvaltioita kurinalaiseen talouspolitiikkaan. Euroopan talousideat ja -instituutiot ovat kuitenkin olleet koetuksella - kiitos niin koronapandemian kuin Ukrainan kriisinkin. Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen käy läpi eurooppalaisen talousintegraation historiaa ja avaa, miten Euroopan keskuspankki on pitänyt Eurooppaa pystyssä kamppaillen samalla tiukan mandaattinsa kanssa. Lisäksi Ronkainen pohtii muun muassa sitä, miksi eurooppalainen talousperusta muuttuu ennen kaikkea oikeudellisten päätösten siivittämänä.

Sota Ukrainassa johti energian maailmanmarkkinahintojen jyrkkään nousuun. Lännen asettamista talouspakotteista huolimatta Venäjä näyttää hyötyvän aloittamastaan hyökkäyssodasta sen nostaessa energian hintoja. Kansainvälisen energiajärjestön raportin mukaan venäläisöljyn vientitulot olisivat vain nousseet toukokuussa. Tämä kierre haluttiin katkaista johtavien teollisuusmaiden kohdatessa Saksassa G7-kokouksessa. Tietojen mukaan G7-maat aikovat selvittää, onko Venäjän öljylle mahdollista asettaa hintakatto. Leikkasiko G7-kokous siivet Venäjän öljytuloilta? Kuivattaisiko öljynhintakartelli Putinin sotakoneen rahavirrat? Tiistaina päättyneen G7-maiden huippukokouksen päätöksiä analysoivat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä ekonomisti Sanna Kurronen Elinkeinoelämän valtuuskunnasta EVA:sta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ukrainasta raportoi Jenny Matikainen. Venäjän hyökkäyssodan viikonlopun käänteitä arvioimassa tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Ranska on valinnut presidenttinsä. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Miten Ranskan vaalitulos voi muuttaa maata ja koko Eurooppaa? Vieraina ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.  Sulavat lumet ennakoivat tulvahuippua lähipäiville. Puhelimessa tutkija Harri Myllyniemi Suomen Ympäristökeskuksesta.   Juontaja Hanna Juuti, toimittajat Marjo Näkki ja Veera Sinervo. Tuottaja Marija Skara.

Italian pääministerin Mario Draghin mukaan EU-maiden budjettisääntöjä on muutettava, mikäli Eurooppa mielii selviytyä pandemia-ajan aiheuttamista tappioista. Draghin mukaan budjettisääntöjen on mahdollistettava EU-maille entistä suurempi liikkumavara. Valitaanko EU:ssa Mario Draghin viitoittaman talouspolitiikan tie? Kuinka laajasti Euroopassa jaetaan Draghin näkemys EU-maiden budjettikurin helpottamisesta? Mitä tapahtuu Suomen Eurooppa-suhteelle, jos talouspolitiikka EU:ssa muuttuu? Miksi EU-komissio katsoo Saksan perustuslakituomioistuimen rikkoneen EU:n perusperiaatteita taannoisessa EKP-ratkaisussaan? Onko Euroopassa käynnistymässä kamppailu siitä, kenellä on oikeus tulkita EU-oikeutta? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronavuosi on laittanut pelinappulat liikkeelle Saksan politiikan shakkilaudalla. Tuoreessa kannatusmittauksessa Vihreät on noussut jopa Saksan suurimmaksi puolueeksi ohi kristillisdemokraattien. Samalla Saksan kristillisdemokraatit ja Vihreät ovat ilmoittaneet kansleriehdokkaansa syksyn liittopäivävaaleihin Angela Merkelin seuraajaksi. Onko Saksa uuden poliittisen kappaleen kynnyksellä, kun maata 15 vuotta johtanut liittokansleri Angela Merkel väistyy syyskuun liittopäivävaaleissa? Onko Merkelin jälkeinen Saksa uudistusten edessä? Puhaltavatko muutoksen tuulet myös Saksan Eurooppa-linjassa? Saksan tilannetta analysoivat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oppositiojohtaja Navalnyin paluu Moskovaan ja pikaoikeudenkäynti. Tutkija Veera Laine, Ulkopoliittinen instituutti. Italian hallitus vaikeuksissa. Keskustelemassa poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja Italian tuntija, valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen. Korona, rajat ja rakentaminen - vaikea yhtälö. Keskustelemassa STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen, Rakennusteollisuus ry:stä toimitusjohtaja Aleksi Randell ja Rakennusliitosta Matti Harjuniemi. Egyptin hautalöytö, egyptologi Mia Meri. Kolumni. Rajkumar Sabanadesan: Trump tarjosi tarinan, jossa valkoinen mies on pääroolissa. Uusinta. Italian hallitus vaikeuksissa. Keskustelemassa poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja Italian tuntija, valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Atte Uusinoka, Jukka Vanninen ja Marjo Näkki. Tuottajana Tarja Oinonen.

Mikä Trumpin vaalikampanjassa onnistui, ja mihin tyssäsi demokraattien sininen jytky? Entä pitäisikö vaaligallupit vain heittää roskiin? Vaalianalyysiä tekemässä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja johtava asiantuntija Jukka Manninen EK:sta. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Kiinan johdon otteet Hongkongissa kovenevat. Dosentti, Aasian kehityspankin entinen johtaja Robert Wihtol ja Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja  Kirsi Crowley. Mitä tehdä Pohjois-Karjalan pelloille muuttomatkallaan pysähtyville valkoposkihanhille. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä. Miten käsitellä velkojen yhteisvastuuta EU:ssa? Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Kuka haluaa lapset koronan jälkeen jatkuvaan etäkouluun? Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta, koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestöstä ja akatemiatutkija ja apulaisprofessori apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen Turun yliopistosta. Kolumni Laura Hallamaa. Kun maailma on täynnä kaikkitietäviä, ole kuin Billie Eilish tai Sokrates. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Kaija Kellman, Atte Uusinoka ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Euromaiden rahaministerit sopivat kiirastorstaina 500 miljardin koronakriisipaketista. Samaan aikaan paavi Franciscus kirjoitti pääsiäiskirjeessään perustulosta. Paavin sanoin ”nyt ei ole oikea aika tehdä jakolinjoja”. Paavin viestin voi tulkita viittauksena eurooppalaiseen riitelyyn koronakriisin hoidon rahoittamisesta. Onko paavin toiveille katetta Euroopassa? Mitkä ovat koronaepidemian poliittiset ja taloudelliset seuraukset Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Euroopassa? Miten euromaiden koronavelat hoidetaan? Johtaako koronakriisi Euroopassa vanhojen sopimusten ja velkaantumista rajoittavien sääntöjen uudelleen arvioon? Voiko edessä olla jopa julkisten velkojen alaskirjaukset? Koronapandemian vaikutuksia analysoivat suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa. Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä? Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko? Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää? Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vanhat valtapuolueet monissa EU-maissa ja EU–parlamentissa ovat heikentyneet ja uudet puolueet ovat nousussa tai nousseet. Samalla totutut poliittiset liittoumat ja voimasuhteet ovat muuttuneet ja se on heijastunut myös paitsi EU-parlamentin, myös neuvoston, komission ja EKP:n toimintakykyyn. Mutta miltä näiden instituutioiden toiminta vaikuttaa parlamenttivaalien jälkeisen ison näiden instituutioiden johtajien nimityskierroksen jälkeen? Ja millainen oli kyseinen nimityskierros? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo . Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

EU:n monivuotinen rahoituskehys on väännön kohteena. Saksa haluaa leikata, mutta brexitin kohtalo ja sen vaikutus on yhä auki. Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja neuvotteleva virkamies Satu Keskinen Valtioneuvoston kansliasta kertovat näkemyksiään. Latviassa keskuspankin pääjohtajan korruptio-oikeudenkäynti alkaa. Soitamme toimittaja Markus Kuokkaselle Riikaan.  Veropäivän aiheena verotuksen muutokset parin viime vuosikymmenen aikana. SDP:n veropolitiikan asiantuntija Lauri Finér ja emeritusprofessori Esko Linnakangas vieraina. Uniapnea on monia koskettava vaiva. Haastateltavina unitutkija, professori Markku Partinen ja keuhkosairauksien ylilääkäri, professori Tarja Saaresranta. Kolumnisti Reetta Rädyn aiheena kotoalähtö: mitä on olla evakko tai pakolainen. Juontajana Marjo Näkki, tuottaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Atte Uusinoka ja Johanna Östman.

Vallansiirto Euroopan komissiossa ja Euroopan keskuspankissa on käynnissä. EKP:n italialainen pääjohtaja Mario Draghi ja komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker Luxemburgista astuvat syrjään. Heidät korvaa kaksi naista: Ranskan entinen valtiovarainministeri ja IMF:n entinen pääjohtaja Christine Lagarde sekä Brysselissä syntynyt saksalainen Ursula von der Leyen. Mikä Euroopassa muuttuu vallansiirron myötä? Astuuko Eurooppa saksalaisesta komennosta ranskalaiseen? Vieraina ovat kirjeenvaihtaja, toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan parlamentin vaalit on käyty: mikä on vaalien tulos ja merkitys? Mikä on politiikan suunta Euroopan unionissa ja Euroopan parlamentissa eurovaalien jälkeen? Politiikkaradion eurovaaliextrassa Euroopan parlamentin vaalien tulosta analysoivat tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta, Strasbourgin ja Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Niilo Kauppi, populismitutkija ja valtio-opin yliopistolehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta, sekä politiikan tutkija Mikko Kuisma Tübingenin yliopistosta Saksasta. Politiikkaradion eurovaaliextran toimittavat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Vaalitulosta erittelevät professori Elina Kestilä-Kekkonen Turun yliopistosta, politiikan toimittaja Unto Hämäläinen ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Puolueensa onnistumista arvioivat puheenjohtaja Antti Rinne SDP:stä, Vihreiden entinen puoluesihteeeri Panu Laturi ja kansanedustajat Laura Huhtasaari Perussuomalaisista, Juha Rehula Keskustasta sekä Juhana Vartiainen Kokoomuksesta. Oulun vaalipiirin tulosta tarkastelee Samuli Pohjamo, keskustalaisen Suomenmaan entinen päätoimittaja. Erkki Virtanen muistuttaa kolumnissaan Suomen velkaantuvan edelleen. Vaalien jälkeiseen elämään tähyävät Tuuli Kaskinen, ilmastoasioihin erikoistunut neuvonantaja Demos Helsinki -ajatushautomosta ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Pirjo Auvinen juontaa.

Vaikka maaliskuun lopun aikaraja lähenee, taistelu brexitistä ei ole päättynyt. Lähteekö Britannia EU:sta ilman sopimusta? Nähdäänkö vielä uusi kansanäänestys? Mitä seurauksia eri skenaarioilla on EU:lle ja Britannialle? Brexit-kysymyksistä keskustelevat yliopistotutkija Timo Miettinen ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa myös Iso-Britannian Suomen-suurlähettiläs Tom Dodd. Juontajana toimittaja Linda Pelkonen Yle Puheen Politiikkaradiosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 12.3.2019.

Pitääkö euromaille suunnitella mahdollisuus euro-jäsenyydestä eroamiseen? Ja onko järkevää, että EU harjoittaa talouden ohjausta vai pitäisikö talouden antaa ohjautua enemmän markkinavoimien avulla. Eli jos taloudenpito ei herätä lainottajien luottamusta, niin maan lainojen korot nousisivat ja pakottaisivat talouspolitiikan muutoksiin. Ja miten poliittinen on tällä hetkellä epäpoliittiseksi elimeksi tarkoitettu EKP? Se työntää rahaa markkinoille ja pitää lainojen korot alhaalla, mutta miksi se tekee niin ja mitä seurauksia sen toiminnalla on. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta. Toimittaja on Maija Elonheimo