Podcasts about politiikassa

Joulu lähenee, ja varmasti kaikki toivovat, etteivät tontut innostu lakkoilusta. Sivupersoonat uskovat, että kompromissit kypsyvät ja ensi vuonna saadaan uudet työehtosopimukset. Politiikassa vuosi ei kaikin ajoin ole ollut kovin kaunista katsottavaa. Epäolennaisuuksiin puuttuminen tuntuu olevan helpompaa kuin asiassa pysyminen. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Veikan kuuluminen: Kansalaisjärjestöjen mainokset ovat nykyään tasoa “ei ole liian myöhäistä pysäyttää luontokato”. Tuntuu julkealta uhota tällaista, kun käytännössä pyydetään rahoitusta, jotta organisaatio voi jatkaa toimintaansa kuten ennenkin ja lobata pieniä asteittaisia muutoksia. Pontuksen vaiva 1: Politiikassa ratkaisee lopulta uskollisuus jollekin ryhmälle, pankkitilille tai periaatteelle. Suurin osa ihmisistä ei kannata mitään aatetta, ei edes oman edun aatetta – suurin osa ihmisistä on uskollisia jollekin, oli se laillinen hallitsija tai “yleinen järjestys”. Pontuksen vaiva 2: Ilmiöitä on tapana kuvata vertaamalla nykytilaa ihannetilaan tai kulta-aikaan, joka on todelliseksi oletettu, tietoisesti kuviteltu tai tulevaisuuteen heijastettu. Mitä jos og paratiisia ei koskaan ollutkaan eikä tule olemaan eikä sitä edes tavoitella? Pontuksen vaiva 3: Paljon puhutaan empatiasta politiikassa ja taiteessa. Empatian ongelma on sen itsekeskeisyys: empatia on sitä, että kuvittelee miltä toisensa saattaa tuntua ja heijastaa kuvitelman toisen päälle. Empatiassa oma empaattinen itse on keskipisteessä. Vaihtoehtoja empatialle ovat kuunteleminen ja solidaarisuus. Veikan vaiva: Inside Out 2:n menestys on esimerkki tunnetaitojen hegemoniasta. Tunteista puhuminen on sosiaalisen elämän yleinen edellytys, jota arvostetaan ja jonka puuttumista saatetaan paheksua. Samalla kyse on oleellisesta työelämätaidosta, organisaatioiden hallinnasta ja taas yhdestä keskiluokan itselleen haalimasta resurssista, jolla menestyä kilpailussa toisia vastaan, kuten Eva Illouz analysoi Cold Intimacies -kirjassaan. Yhteistyössä Espoo Cine, yksi Suomen suurimmista elokuvafestivaaleista (23.8. - 1.9.2024). Käsittelyssä seuraavat elokuvat: Sultana´s Dream Epäonnistunut tyhjyys Visiting Hours Can't Feel Nothing Tyhjiö Acsexybility sr Ohjelmisto ja liput: https://espoocine.fi Mikä meitä vaivaa -podcastin mahdollistivat Patreon-tilaajat. Hanki lisäjaksot osoitteessa https://patreon.com/mikameitavaivaa

Helsingin Sanomien toimittajia vastaan ei nostettu syytteitä kunnianloukkauksesta elinkeinoministeri Wille Rydmania (ps.) koskevan artikkelin takia. Syyttäjän päätöksen jälkeen Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät kertoivat, että puolueilla on epäluottamusta ministeri Rydmania kohtaan ja puolueet aikovat jättää välikysymyksen Rydmanin toiminnasta. Mitä tarkoittaa ministerin luottamus politiikassa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaisilla riittää luottamusta Rydmanille. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sen sijaan arvioi, ettei Rydman voisi olla kokoomuksen ministeri hallituksessa. Onko luottamus poliittinen, juridinen vai moraalinen kysymys? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

MIETI VÄHÄ!n paluuta odotellessa spinoff-lukupiiripodimme LUE VÄHÄ! jatkaa poliittisen epistemologian parissa. Käsittelyssä Lisa Herzogin Citizen Knowledge: Markets, Experts, and the Infrastructure of Democracy (OUP, 2023). Miten tieto ja oikeudenmukaisuus kulkevat yhdessä? Miten kansalaisten ja päättäjien tulisi ottaa tietoa huomioon? Ketkä ylipäätään saavat tietää? Mitä on tieto markkinoilla? Ja millainen olisi "hyvin järjestetyn yhteiskunnan tiedollinen infrastruktuuri"? Kaikesta tästä ja paljon, paljon muusta.

Politiikassa akateemiset tittelit ovat perinteisesti olleet kovaa valuuttaa. Etenkin presidentiltä on odotettu akateemisia ansioita aina tohtoriksi saakka. Jopa kansanmiehenä tunnettu Timo Soini brändäsi itsensä taannoin maisterisjätkäksi. Ovatko professorit tätä nykyä kadonneet politiikasta? Onko tasavallan presidentti Alexander Stubb aito professorismies, vai tuiki tavallinen johtaja? Minkälaisilla titteleillä politiikassa pärjää? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Vuosikymmenestä toiseen kansanedustajat ovat puhuneet eduskunnassa kuin olisivat hiihtoretkellä. Politiikassa asiat luistavat, lipsuvat ja takkuavat kuin umpihangessa. Jopa koko politiikan olemusta verrataan hiihtämiseen. Miksi politiikassa puhutaan vanhojen latujen hiihtämisestä tai uusien urien avaamisesta? Ovatko presidentit kansanedustajia ahkerampia sivakoijia? Keitä ovat politiikan perässähiihtäjät ja hiihtokansanedustajat? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Poliittinen satiiri on demokratian turva: Politiikassa päätetään isoista yhteisistä asioista, mutta myös jokapäiväisestä toimeentulosta. Ja taistellaan ylimmästä vallasta. Äänestäminen on paras keino kommentoida vallanpitäjien toimia, mutta onko poliittinen satiiri toiseksi paras? Miksi huumori on niin tärkeää ja miten poliittinen satiiri toimii ääriliikkeiden kohdalla? Helsingin Sanomien Oki Räisänen piirsi pilakuvia 30-luvulla kun IKL ja Lapuan liike ukasivat nuorta demokratiaa. Entä miten oman aikamme poliittisia ääriliikkeitä voi käsitellä huumorin kautta? Vai onko huumoria sittenkin helpompi löytää keskiharmaasta demarista ja kepusta kuin poliittisen värikartan reunoilta? Vieraina käsikirjoittaja ja juontaja Jukka Lindström, pilapiirtäjä Ville Ranta sekä tutkija Janne Ridanpää Merkki-museosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Toivo haastattelee vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelää, joka on toisen kauden kansanedustaja Helsingin vaalipiiristä. Main kanssa keskustellaan tällä kertaa etenkin ilmasto- ja ympäristökysymyksistä, jotka uhkaavat jäädä kaiken päivänpoliittisen vääntämisen taustalle.Kivelän kanssa keskustellaan siitä, missä tällä hetkellä  mennään ilmastokriisin hoitamisen saralla. Onko tilanne niin paha kuin YK:n pääsihteeri Antonio Guterres antaa ymmästää, vai onko jotain valonpilkahduksia nähtävissä? Entäpä mikä on eduskunnan kasvisruokaverkoston perustajan Mai Kivelän lempiruoka?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää. Eli kyse on eduskunnan äänestyksistä, joissa ei noudateta puoluekuria. Mistä asioista tällä vaalikaudella voi tulla omantunnon kysymyksiä? Onko kysymys vähemmän omastatunnosta ja enemmän poliittisesta pakoilusta, kun joku asia julistetaan omantunnon kysymykseksi? Aiheesta puhuvat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Kim Berg (sd.) ja Sari Tanus (kd.). Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 2023. Sari Tanus taas pani lähes kymmenen vuotta sitten vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan lääkäreillä olisi oikeus omatunnonsyihin vedoten kieltäytyä tekemästä abortteja. Miksi sana ”omatunto” on Tanukselle keskeinen osa politiikkaa? Röntgenhoitajana työskennellyt Kim Berg taas joutui pitkäaikaisena ay-aktiivina hankalaan paikkaan, kun hän äänesti eduskunnassa hoitajaliitto Tehyn vastustaman potilasturvallisuuslain puolesta. Miten vaikeaa oli valita oman puolueen SDP:n ja oman ammattiliiton Tehyn linjan väliltä? Olisiko potilasturvallisuuslain pitänyt olla Bergin mielestä omantunnon kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

Millainen keino talouskuri on politiikassa? Keskustelemassa tutkijat Sami Outinen, Timo Harjuniemi ja Tero Toivanen, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Talouskuri tuli Suomeen. Kirjassa pohditaan talouskuriajattelun yleistymistä Suomessa. Talouskurilla on tarkoitus pitää valtion velka ja inflaatio hallinnassa, mutta sillä on myös monia synkkiä seurauksia. Kovista leikkauksista on seurannut esimerkiksi laman syvenemistä, yhteiskunnan heikompiosaisten elämän kurjistamista ja ympäristöpolitiikan kunnianhimottomuutta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämän viikon jaksossa aiheina krp:n selvitykset kaasuputken surullisesta kohtalosta kiinalaisaluksen käsissä, presidentinvaaliasetelmat, HS:n profiili Halla-ahosta, Mika Aaltolan Fuengirola-mutkat, ja kansanedustaja Ville Merisen ehdotus että influensserit voisivat jatkaa influenssoimista myös kansanedustajina. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari, Salla Vuorikoski ja Anni Keski-Heikkilä. Jaksossa mainittuja linkkejä: PIKKUJOULUILMOT TÄÄLLÄ: https://www.lyyti.in/uutisraportti Tässä HS:n henkilökuva Halla-ahosta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009785755.html.

Politiikassa samat asiat toistuvat jatkuvasti. Vuodesta toiseen politiikan vuodenkierto etenee tuttuja latuja. Taas on budjetti eduskunnassa ja oppositio hyökkää hallitusta vastaan. Jälleen kaikki mitä hallitus omasta mielestään tekee, on oikein ja välttämätöntä. Miksi samat tapahtumat, samat politiikan mekanismit, samat lauseet tuntuvat toistuvan politiikassa päivästä toiseen? Miksi poliitikot ja ministerit eivät vastaa kysymyksiin, vaan puhuvat omiaan? Miten politiikkaa piinaavasta luupista pääsisi irti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Poliittinen ilmapiiri ja puolueiden voimasuhteet kesän kohujen ja budjetin laineiden jälkeen. Vieraina johtaja Juho Rahkonen, E2 Tutkimus ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Studiossa myös Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.  Alkavan epävirallisen EU-huippukokouksen odotukset, Espanjan Granadasta raportoi kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.  Mihin suuntaan Vuoristo-Karabahin alueen tilanne on menossa? Keillä kaikilla siellä on sormensa pelissä? Vieraina tutkijatohtori Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkija Johanna Ketola, Turun yliopisto. Intian ja Kanadan suhteet ovat kiristyneet. Intiasta raportoi Mikko Leppänen. Ulkomaanlehtikatsaus Ateenasta, toimittajana Sara Saure. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Salaliittoteorioiden politiikat — Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia -kirjan toimittaneet Ari-Elmeri Hyvönen ja Niko Pyrhönen kertovat, miten salaliittoteoriat ovat kehittyneet antiikista nykypäivään, miten salaliittoteoriat näkyvät Suomen tämänhetkisessä poliittisessa keskustelussa ja maamme henkisessä ilmapiirissä, ja miten ne muokkaavat sosiaalisen median keskusteluja. Perussuomalaista ja väestönvaihtoteoriasta kirjaan luvun kirjoittanut Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma kertoo, miten Trumpin USA:sta ja Putinin Venäjältäkin tuttu väestönvaihto-salaliittoteorian tuominen Suomen päivänpolitiikkaan on toiminut — ja onnistunut. Entä miten Yhdysvalloissa kesän 2023 yllätyshitiksi noussut lapsikaupasta tehty matalan budjetin Sound of Freedom -toimintaelokuva liittyy QAnon-salaliittoteoriaan, ja miksi se miellyttää juuri konservatiiveja? Haastateltavana ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen, Helsingin kaupungin uskontotieteen tutkijatohtori Niko Pyrhönen ja Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Tuija Saresma. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Mielenosoituksia ja adresseja - kansalaisia kiinnostaa politiikkaa muulloinkin kuin vaalien aikaan. Politiikasta ja kansalaisaktivismista keskustelemassa professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta sekä yliopettaja, YTT Pia Lundbom Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Venäjä on jatkanut iskujaan Odessan satamakaupunkiin. Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta?  Kuumuus kurittaa Kreikan matkailua. Kuinka Kreikan lomakohteet pärjäävät kun helle korventaa niin ympäristöä kuin matkailijoitakin. Toimittaja Sara Saure raportoi.  Minne suuntaa suomalainen lomanviettäjä? Keskustelemassa toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen matkailualan liitosta sekä matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki.Tuottajana Marija Skara. 

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Anni Keski-Heikkilä keskustelevat loputtomalta tuntuvasta puurosta joksi Suomen politiikka on keskustan temppuilujen vuoksi muuttunut, ja antisemitismistä joka on Kiasma-taiteilijoiden ja Kanye eli Ye Westin vuoksi taas pinnalla, sekä itsenäisyyspäivän juhlista. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Politiikassa on alkamassa kiivas viikko. Hallitus joutuu vastaamaan keskiviikkona välikysymykseen maatalouden ahdingosta ja puoluejohtajien viisikko neuvottelee hallituksen toimintakyvystä. Politiikan tilanteesta keskustelevat Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millaisissa tilanteissa empatiaa tarvitaan politiikassa? Vai pitääkö politiikkaa tehdä kylmäpäisesti, mitä empatia vain häiritsee? Haastattelussa tutkija Katri Saarikivi, joka tutkii empatiaa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Toimittajana on Linda Pelkonen

Politiikassa puhutaan usein teistä, poluista, reiteistä, väylistä – tai tiekartoista. Sekä liikkeestä ja matkoista. Esimerkiksi Suomen suunnasta on puhuttu vuosia. On puhuttu Kreikan tiestä, Saksan tiestä, Ruotsin tiestä, jopa Pohjois-Korean tiestä. Italian vaalituloskin kirvoitti kirjoituksia Italian tiestä. Missä politiikan tiet, polut, reitit ja väylät risteävät? Ovatko eduskuntapuheet päättymätön matka kohti muutosta? Onko politiikka pysyvästi tienhaarassa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi epäluottamus politiikassa on demokratian kannalta tärkeä asia myös EU:ssa, vaikka usein puhutaankin vain luottamuksen tärkeydestä politiikan teossa? Ja kun EU:n aluekehityspolitiikka on yksi maailman suurimmista julkisista politiikkaohjelmista ja koko projektiperustaisen toimeenpanon pioneeri niin mitä seurauksia tällä EU:n mukanaan tuomalla projektikulttuurilla on hallintoon EU-alueella? Haastateltavana on yliopistonlehtori Isak Vento Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Politiikassa piisaa huonekaluja: poliitikot saattavat istua kahdella jakkaralla ja politiikassa voi joutua kynnysmatoksi. Joskus uudistus yritetään aloittaa puhtaalta pöydältä. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Akavan puheenjohtajavaihdoksen taustalla on kassakaappisopimus. Sen sijaan kansanedustaja Wille Rydmanin (kok.) ahdistelukohuun liittyy erityinen mappikaappi. Miksi esineisiin liittyvät vertauskuvat ovat niin yleisiä? Ovatko ne politiikan kielen peruskauraa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Onko auttamattomasti myöhässä, jos haluaa vaikuttaa Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan? Kuinka paljon erilaiset lobbarit ja konsultit käyttävät valtaa poliitikkojen rinnalla? Millaisissa asetelmissa eri puolueet lähtevät kohti seuraavia eduskuntavaaleja, joihin on aikaa alle vuosi?KU:n päätoimittaja Jussi Virkkusen kanssa lobbaamisesta ja politiikasta keskustelee demarivaikuttaja Esa Suominen, joka toimii konsulttitoimisto Rud Pedersen Suomen hallituksen puheenjohtajana.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ritarit perustelevat aluksi Nato-kantojaan, ja väittelevät sen jälkeen Juha Itkosen toiveesta sairaanhoitajien työtaistelusta ja sen ratkaisuista. Onko potilasturvallisuuslaki tarpellinen vai onko se "pakkotyölaki"? Maija Vilkkumaan mielestä Suomen ja EU:n pitäisi lopettaa Venäjän sodan rahoittaminen eli venäläisen energia ostaminen. Tällä hetkellä Suomi rahoittaa Vilkkumaan mukaan sekä Ukrainaa että Venäjää. – Se tekee meistä raakalaisia, hän sanoo. Mika Pantzar ja Juha Itkonen syyttävät Saksaa nuukailusta. Lisäksi Pantzar kertoo uskoneensa pakotteiden voimaa. – Olen pettynyt, että Venäjä ei romahtanut pakotteisiin, hän tunnustaa nyt. Lopuksi puhutaan mokien anteeksiannosta. Mika Pantzar kertoo, että yritysmaailmassa ja urheilussa uskotaan, että virheistä voi oppia ja siksi ne ovat hyödyllisiä ja ne voi antaa anteeksi. Politiikassa ei hänen mukaansa näin tunnu olevan.

Meemit muovaavat maailmanpolitiikkaa kiihtyvällä tahdilla. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia huumorikuvien yhteiskunnallinen vaikutusvalta kätkee alleen? Jaksossa asiantuntijavieraana tutkija, MEMEPOL-hankkeen vetäjä Saara Särmä. Juontajina Anni Lindgren ja Leonard Wilhelmus.

KU:n Kaikki Uusiksi-podcastin toisessa jaksossa päätoimittaja Jussi Virkkunen keskustelee politiikan ja median suhteesta viestinnän tutkija Timo Harjuniemen kanssa. Kuinka paljon politiikka suomessa on medioitunut, eli miten politiikkaa tulkitaan entistä enemmän median kautta? Miten poliitikkojen tiedottajat ja spin doctorit vaikuttavat siihen, mitä ja miten politiikasta uutisoidaan? Millaista valtaa mediassa käyttävät analyysejä ja kommentteja tempovat erikoistoimittajat? Ja mitä tästä kaikesta sanoo tutkija? Näistä kysymyksistä keskustellaan viikon Kaikki Uusiksi -jaksossa.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Kertooko puoluebarometri, että vihreät on kriisipuolue? Entä miksi EU-taksonomiaan liittyvästä komission delegoidusta säädöksestä tuli suuri metsäkiista? Vieraana Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jarno Hartikainen. Toimittajina Olli Seuri ja Robert Sundman. #jetp

Politiikassa ikään liittyy paljon olettamuksia ja stereotypioita. Kuten että nuoret ovat radikaaleja ja vanhat säilyttäjiä. Tai että keski-ikäiset elävät ruuhkavuosien puristuksissa. Tai että viisaus lepäisi vanhoissa. Tai että nouseva sukupolvi olisi aina edeltäjäänsä fiksumpi. Miten ikä vaikuttaa politiikassa? Muuttuuko poliittinen ajattelu iän myötä? Ovatko sukupolvet politiikassa törmäyskurssilla? Mitkä ovat 2020-luvun sukupolvikokemuksia ja -kysymyksiä politiikassa? Mikä on päivänpoliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, jossa jokaisessa kuullaan keskustelu tai opetuskeskustelu, joka liittyy jollain tavalla kristittynä elämiseen. Tässä ohjelmassa kuullaan Jenni Mboupin kokemus Virpi Nymanin pitämästä L10T verkkokoulutuksesta. Mikko Matikainen ja Kristiina Norman käyvät opetuskeskustelun L10T:n ajatukseen kohtaaminen ja ruuan siunaaminen liittyen. Kristiina Norman keskustelee myös Sakari Smedsin kanssa, joka on pitkän linjan kristitty vaikuttaja paikallispolitiikassa ja laajemminkin. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Virpi Nyman keskustelee Jenni Mboupin kanssa lähetyssihteerin työstä. Jenni kertoo myös innostuneensa kovasti Virpin pitämästä L10T verkkokoulutuksesta. Yksinkertaisen askeleet siunaaminen, kohtaaminen, auttaminen sekä Jeesuksesta kertominen pysyvät mielessä. On myös järkeenkäypää, että jaksaakseen pitkällä matkalla ihminen tarvitsee matkaseuraa. On myös vapauttavaa, että jokainen pystyy soveltamaan omaan elämäänsä tätä elämäntapaa omalla tavallaan. Ei tarvitse matkia muita. Virpi kertoi myös häntä vaivanneesta arkuudesta kertoa Jeesuksesta. Vuodet ja pienet askeleet ovat vapauttaneet tässäkin asiassa. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko käy Kristiina Normanin kanssa opetuskeskustelun Jeesuksen Luukkaan evankeliumin 10. luvussa opettamasta tavasta elää. Tällä kerralla käsittelyssä on elämäntavan toinen askel tai näkökulma kohtaaminen ja ruuan siunaaminen. Kristiina sanoo L10T elämäntavan olevan hymyilevä elämäntapa. Salasiunatessamme sydämemme lämpenee ja kiinnostumme toisesta ihmisestä. Tämä näkyy katseessamme ja huulillemme kohoavana hymynä. Kristiina avaa perheensä tapaa siunata ruokansa missä ovatkin ja Mikko puolestaan kertoo kiitollisuudesta Jumalaa sekä ruuan eteen työtä tehneitä kohtaan ruuan äärellä. Ohjelman kolmannessa osuudessa Kristiina Nordman keskustelee Sakari Smedisin kanssa. Sakari kertoo omasta kutsumuksestaan toimia oman kotipaikkakuntansa puolesta ja laajemminkin. Hän on pitkän linjan kristitty ja poliittinen vaikuttaja. Hän kehotti rukoilemaan päättäjien puolesta sekä olemaan aktiivisia, kun asioita valmistellaan päätöksen tekoa varten. Kiinnostuksen poliittiseen vaikuttamiseen herätti Sakari Smedsissä aikanaan ensimmäisen Mooseksen kirjan luku 18, jossa Aabraham taisteli kaupungin ja sen tulevaisuuden puolesta rukoillen. Jos päätöksiä eivät ole tekemässä kristillisesti ajattelevat ja rukoilevat ihmiset, niin päätöksiä tehdään siitä huolimatta. Meitä kutsutaan olevaan tässä maailmassa suolana ja valona. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kuuden ministerin erityisavustajana toiminut, Keskustan monivuotinen puoluesihteeri Timo Laaninen julkaisee tänä syksynä muistelmansa. Viestintätoimisto Rui Pedersenin hallituksen puheenjohtaja Esa Suominen on puolestaan taustaltaan sosiaalidemokraatti ja toimi Antti Rinteen valtiosihteerinä. Laaninen ja Suominen kertovat miten Suomessa rakennetaan tie politiikan huipulle, mikä on varmin tapa tömähtää huipulta kanveesiin ja minkälainen on suomalaisen politiikanteon kulttuuri. Ville Talola juontaa.

Kun Latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät eurooppalaisten kuningasvaltojen alta 1800-luvulla ja muodostuivat tasavalloiksi, niin tasavaltoja ei maailmassa paljoa ollut. Mutta miksi ne tasavallat sitten kuitenkin olivat Latinalaisessa Amerikassa aika pitkään eräänlaisia näennäistasavaltoja, joissa käytännössä vanhaa perua oleva eliitti on pitänyt valtaa? Ja mihin perustuu se, että Latinalaisen Amerikan maissa maiden sisäinen solidaarisuus köyhempiä väestöryhmiä kohtaan usein on ollut heikkoa? Ja miten vahva toimija Yhdysvallat on ollut Latinalaisen Amerikan politiikassa? Ohjelmassa haastateltavana on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Onko Suomi turvallinen vai turvaton maa? Siintääkö edessä vakavia ja laajoja kriisejä? Vastaus selviää uudesta sisäisen turvallisuuden selonteosta, jossa valtioneuvosto listaa Suomen turvallisuutta kaikkein eniten uhkaavat asiat. Onko turvallisuudessa, tai turvattomuudessa kysymys rikoksista, liikenneonnettomuuksista, palokuolemista, vaiko syrjäytymisestä? Miksi turvallisuus myy hyvin politiikassa? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Tässä jaksossa pääsemme sukeltamaan politiikan pyörteisiin! Kuulemme Vihreiden kansanedustaja Sofia Virran polusta politiikan pariin. Ennen poliittista uraansa Sofia ei ollut ajatellut uraa politiikassa, mutta ennen pitkää löysikin itsensä eduskunnasta. Jaksossa kuulemme, mitä hyötyä kasvatustieteilijän taustasta hänen työssään on ollut ja millaisia asioita hän haluaa asemansa avulla edistää. Studiossa mukana Jasmin ja Suvi.

Keskustelijoina ovat professorit Anu Koivunen ja Mika Pantzar sekä toimitusjohtaja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Vihreän puolueen toiminnasta hämmentynyt Anu Koivunen kysyy, pettikö vihreiltä Haavisto-kohussa poliittinen harkintakyky. Taru Tujusen mielestä perustuslakivaliokunnan kanta ei Suomessa ole vain mielipide muiden joukossa. Mika Pantzar on lukenut hyvän kirjan epätäydellisestä yritysjohtajasta: Ulla-Maija Paavilaisen kirjoittaman Kirsti Paakkasen elämäkerran. Normaalisti yritysjohtajista kertovat kirjat ovat hänestä "kauheata luettavaa". Lopuksi Pyöreä pöytä miettii,miten koronajoulua vietetään ja millaisia muistoja joulusta 2020 jää.

Mikä Trumpin vaalikampanjassa onnistui, ja mihin tyssäsi demokraattien sininen jytky? Entä pitäisikö vaaligallupit vain heittää roskiin? Vaalianalyysiä tekemässä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja johtava asiantuntija Jukka Manninen EK:sta. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Politiikassa kohkataan autoista ja maidosta. Molemmat pitävät sisällään poliittista latausta. Ovatko molemmat niin sanottua identiteettipolitiikkaa? Ovatko auto ja maito puheenaiheina merkki politiikan muuttumisesta? Tuottaako nykyinen yksilökeskeinen aikakausi uudenlaista poliittista ideologiaa entisiin aikoihin verrattuna? Onko identiteettipolitiikka yksilölähtöisen aikakauden tuote? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on jo osa lainsäädäntöprosessia Suomessa, mutta pitäisikö myös huolellinen jälkiarviointi saada osaksi prosessia?Eeva Vilkkumaan kanssa vaikutusarvioinnin mahdollisuuksia ja haasteita pohtivat apulaisprofessori Matti Sarvimäki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta sekä Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Vaikuttavuuden arviointi on luotettavinta silloin, kun käytettävissä on aidosti vertailukelpoinen verrokkiryhmä. Mutta miten satunnaistaminen toteutetaan eettisesti kestävällä tavalla?Tästä podcastista on olemassa saavutettava tekstiversio tämän linkin takana:https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2020-10/Puttonen%20%26%20Vilkkumaa%2C%20jakso%2016%20PDF-A2b.pdf

Tässä jaksossa Laura Räty kertoo olevansa perusluonteeltaan laiska. Siitä huolimatta hän on ehtinyt lääkärinä opiskelemaan anestesiologiaa, johtamaan Helsingin kaupungin terveydenhuoltoa, sosiaalipalveluita ja varhaiskasvatusta sekä toimimaan ministerinä. Nykyään Räty on liiketoimintajohtaja. Mitä lääkärit voisivat oppia politiikasta ja mikä on lääkärin rooli politiikassa?

Tässä jaksossa Jeremias Nurmela, Laura Varajärvi ja Eero Heikkilä keskustelevat politiikan pelisäännöistä. Onko kaikki sallittua politiikassa? Saako mitä vain sanoa, jos se on mielipide? Pitääkö suvaitsemattomuutta suvaita? Minkälaista palautetta nuoret ovat saaneet vaalikentillä? Miten keskustelu eroaa toreilla ja Twitterissä? Kenellä on vastuu poliitikon sanoista? Mikä on median rooli?

Suuri Tasa-arvo Edition äänitettiin naistenpäivänä. Kofeiinin kirkastamina Susanne ja Akseli keskustelevat koulutuksen tasa-arvosta. Kenen euro se 80 senttiä lopulta on? Politiikassa naiset ovat hyvin esillä, mutta mihin se vaikuttaa? Hyviä tyyppejä vai hyviä veljiä/siskoja? Mylly pyörimään, sillä se on taas kahvin paikka.

Politiikassa on totuttu pitkiin istuntotaukoihin. Politbyroo kuitenkin avasi uuden tuotantokauden hyvissä ajoin ennen valtiopäivien avajaisia. Uuden vuosikymmenen ekassa jaksossa pistetään pakettiin joulutauon tapahtumat ja ennakoidaan tulevaa kevättä.

Politiikassa on pitkään puhuttu tarpeesta tutkittuun tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Näin myös kulttuuripolitiikassa. Tutkittua tietoa on jo olemassa paljon ja monet tutkijat ja tahot tuottavat sitä lisää. Cuporen erikoistutkijan, Yhteiskuntatieteiden tohtori, Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja Minna Ruusuvirran mielestä tutkimuseettinen kysymys on, miten tuo tieto tutkimuksista saadaan leviämään päättäjille ja alan toimijoille. Aina kyse ei ole vain puuttuvasta tiedosta, vaan myös asenteista ja päättäjäorganisaation sisällä syntyneistä kulttuurin siiloon kohdistuvista lasikatoista. Minnan mukaan sekä valtion että kuntien tasolla kulttuuripolitiikan näkökulman on vaikea päästä läpi kulttuurin toimintakentän ulkopuolelle. Tämä on kuitenkin tällä hetkellä hänen mukaansa monissa kaupungeissa tärkeä kysymys, koska kulttuurin rooli laajemmin kaupunkikehityksessä ja paikalliskehityksessä kasvaa koko ajan. Minna on tehnyt pitkään kulttuuripoliittista tutkimusta Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Tutkijana häntä kiinnostavat taiteen ja kulttuurin rakenteet ja rahoitus, kolmas sektori, kuntien kulttuuritoiminta sekä taide- ja kulttuurilaitokset. Does sector matter? Plural characteristics and logics in third sector festival organisations -väitöskirjassaan Minna tutki kolmannen sektorin festivaaliorganisaatioiden markkinoistumista ja ammattimaistumista. Puhumme Minnan kanssa siiloista, tutkijan arjesta, Cuporesta, kulttuuripolitiikasta ja sen asemasta, kulttuuripolitiikan tutkimuksen tärkeydestä, festivaaleista sekä yhteistyön ja verkostojen tarpeesta. Foto ©MinnaSirnö Lisätietoja Minnasta https://www.cupore.fi/fi/tutkija/minna-ruusuvirta The ENCATC Research Award on Cultural Policy and Cultural Management -palkinnosta https://www.encatcresearchaward.org Minnan väitöskirjasta https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/01/23-3-2019-ytm-minna-ruusuvirta-humanistis-yhteiskuntatieteellinen-tiedekunta-yhteiskuntapolitiikka-kulttuuripolitiikka Cuporesta https://www.cupore.fi/fi/ Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjasta https://journal.fi/kultpol

Politiikassa totuuden puhumisen taitoja koetellaan. Totuus on tarkoituksenmukainen väline vallan saavuttamiseksi, pohtii Jari Ehrnrooth kolumnissaan.

Keskustan puheenjohtajan elinkeinoministeri Katri Kulmunin mukaan Suomen politiikassa on paljon asioita, joilla pelotellaan, sen sijaan että niitä ratkaistaisiin. Esimerkkinä Kulmuni mainitsee ilmastopolitiikan ja puolueista oppositiopuolue Perussuomalaiset, joka Kulmunin mukaan pelottelee ratkaisujen sijaan. "En ole kuullut, että perussuomalaisilta tulisi kovin monia ratkaisuehdotuksia", sanoo Kulmuni Politiikkaradiossa. Keskustalainen elinkeinoministeri linjaa myös, että Rinteen hallitus ei kiristä yritysten ja yrittäjien verotusta. Kulmunin mukaan "talous ei tule kuntoon veroja korottamalla". Miksi yritykset jakavat osinkoja investointien sijaan? Miksi yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen ei ole johtanut investointiasteen nousuun? Onko listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus avokätinen? Mikä on Katri Kulmunin analyysi keskustan alamaissa olevasta kannatuksesta? Miksi Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella toteutettu "Suomi kuntoon" -linja romahdutti puolueen kannatuksen? Vieraana on elinkeinoministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Turkulainen poliitikko ja yrittäjä, Ville Valkonen kävi Idention toimistolla vieraana Prochat -podcastissa. Joonas ja Ville vetivät puolessa tunnissa läpi tiukan setin pelkkää asiaa. “Politiikassa on se ärsyttävä piirre, että markkina ei koskaan kasva. Kansanedustajia on aina 200. Kaikki taistelevat samasta markkinasta ja se tekee siitä hyvin kilpailullista. Se on tuonut myös aggressiivisia, vastenmielisiä piirteitä julkiseen keskusteluun.” — Ville Valkonen, Kokoomus

Kun poliitikot lähtevät vaaleihin ”pimeyden voimia” torjumaan, Homo religiosus höristää korviaan. Höristellä onkin saanut viime vuosina, kun länsimaissa ovat aktivoituneet kansallismieliset uusoikeistolaiset ja heidän vannoutuneet vastustajansa. Jos poliitikkojen puheet joskus olivat kuin matematiikan tunnilta, nykyään ne muistuttavat yhä useammin uskonpuhdistuksen polemiikkia. Yksi jos toinenkin tuntee pyhät periaatteet uhatuiksi ja intoutuu niitä puolustamaan. Kansan käsite, joka aikoinaan tuli vallan oikeuttajana Jumalan tilalle, on taas otettu mystiseen käyttöön ja varsin hyvällä menestyksellä. Rautaisiksi kuvitellut sosiaaliset luonnonlait vääntyivät vänkyrälle, kun poliittinen ihmeentekijä ilmestyi Yhdysvaltain presidentinvaaleihin – toisten palvomana ja toisten kauhistelemana. Nykypolitiikan ja uskonnon yhteistä maastoa kartoittamassa mukana teologi, professori Risto Saarinen Helsingin yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Laura Saarikoski.

Mikä on Suomen paikka Euroopassa? Onko edustuksellinen demokratia kriisissä? Mikä presidentti Urho Kekkosen perintö on tärkeä yhtä nykyäänkin? Haastattelussa entinen kauppa- ja teollisuusministeri, puolustusministeri ja kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Keskustan onnistunutta vaalikampanjaa vuonna 1991 rakentanut Kääriäinen pohtii, mitkä kampanjoinnin strategiat ja tavat toimivat yhä edelleen. Mikä on keskustan tulevaisuus? Kääriäisen mielestä keskusta elää juuri nyt taitekohdassa. Uuden puheenjohtajan johdolla täytyy löytyä strategia ja uusia nousun eväitä, hän kertoo. Politiikassa paineet ovat koventuneet vuosikymmenten kuluessa. Puheenjohtajan ja pääministerin pestien yhtäaikainen hoitaminen on Kääriäisen mielestä "tappohommaa". Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Nuorten naispoliitikkojen maalittaminen ja vähättely, studiossa kansanedustaja Iiris Suomela ja ex-kansanedustaja Rosa Meriläinen. Etla ehdottaa, että ikääntyneet voisivat kohentaa talouttaan myymällä asuntonsa, eläkeläisten etujärjestöjen EETUn hallituksen pj Anneli Taina kommentoi. Isis-leirin suomalaiset, KHO:n saamelaispäätös ja hallitus, kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin, European University Institute. Kolumni, Janne Saarikivi: Brexit osoittaa, miten englannin kielen yksipuolinen käyttö on kansainvälisen yhteisön valuvika. Juontaja Marjo Näkki, toimittajana Marija Skara, tuottaja Tarja Oinonen.

Politiikassa eletään sekavia aikoja, ja jakso oli sen mukainen. Hallitusneuvotteluita odotellessa pohdimme, kuka valitaan keskustan pj:ksi, miksi Saarikko vetäytyi, miten valiokunnat jakaantuivat, otetaanko presidentin kommenteista onkeen ja mitä tapahtuu eurovaaleissa?

Elävä legenda ja muun muassa Tukevasti ilmassa -ohjelmasta tuttu Tuomas Nevanlinna valtaa podcastin ja juttelee Veikan kanssa politiikan vaihtoehdoista, parlamentarismin mahdollisuuksista, yhteiskunnallisista liikkeistä, liberaalien ja oikeistopopulismin liitosta ja monista muista jättimäisistä kysymyksistä. Välillä kuullaan myös Leevi-koiran näkemys asioihin.

Mitkä aiheet koskettavat nuoria tämän päivän politiikassa? Pystytäänkö nuorten tarpeita huomioimaan tarpeeksi, kun väestön ikärakenne vanhenee? Tästä keskustelevat SDP:n Elisa Gebhard ja Kokoomuksen Matias Pajula. Keskustelua juontaa Leevi Leivo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Pääministeri Juha Sipilä lähti vuosia sitten mukaan politiikkaan vailla suuria toiveita tai odotuksia. Millaiseksi tuo matka on muodostunut? Ja miltä vallan taakka pääministerin harteilla tuntuu? Entä millaista rohkeutta politiikassa tarvitaan?

Missä EU:hun liittyvissä asioissa poliittiset konfliktít ovat laajenemassa ja kärjistymässä. Millä perusteella eri puolueet ottavat selkeitä kantoja EU-politiikkaan ja milloin ne eivät halua ilmaista kantojaan.Entä miten avointa EU-politiikka on ja mitkä tahot EU:ssa käyttävät valtaa. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Vaalitaisto ei ollut tylsä, vaan avartava ja poikkeuksellinen. Puolueiden merkitys hävisi todella pieneksi, mutta äänestäjillä oli mistä valita. Lisää >> http://ift.tt/2nk09AV

Politiikkaluotaimen podcastissa Anu Kuistialan vieraina ovat Tekirin Patrik Gayer sekä Tekir Kuhinan somekonsultti Ville Kormilainen. Lähestyvät presidentinvaalitkaan eivät innosta suomalaia kuten marraskuun avaava veropäivä. Mutta mikä on kun suuri yleisö syttyy enemmän vauvauutisista ja verotiedoista kuin politiikan sisällöistä? Kuka edes käy puolueiden fb-sivuilla? Suomessa poliittiset kampanjat harvoin loistavat innostavuudellaan ja näkemyksellään. Niistä puuttuu brändiajatusta ja puhuttelevuutta. Onko hyvällä polittisella kampanjalla ja tuotekampanjalla oikeastaan juuri eroa? Ja miten se hyvä kampanja tehdään?  

”Virkaa kannattaa hakea, sillä se on Kokoomuksen paikka”, Pertti J. Rosilalle sanottiin. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Rosila jäi eläkkeelle eduskunnan talouspäällikön virasta. Millainen eduskunta on työpaikkana ja miltä parlamentarismi näyttää konehuoneen puolelta tarkkailtuna? Saman ajan seurakuntaneuvos Rosila toimi myös seurakunnan luottamushenkilönä Espoossa. Hänen mukaansa poliittisten kantojen yhteensovittaminen on paljon helpompaa kuin kirkollisten erimielisyyksien. Samuli Suonpää haastattelee.

Ohjelma taustoittaa ja syventää politiikan ja yhteiskunnan ilmiöitä ja henkilöitä sekä selvittää, miten prosessit toimivat. Tulossa on perusteltuja provokaatioita, yllättäviä ja tuttuja vieraita sekä outoja näkökulmia. Toimittajina Markus Leikola ja Jussi Lähde.

On turha esittää kysymystä, vaikuttaako sukupuoli politiikassa. Parempi muotoilu olisi, miten sukupuoli vaikuttaa politiikassa, kertoo tietokirjailija Eveliina Talvitie. Eveliina Talvitie on haastatellut lukuisia naispoliitikkoja ja tekee samalla selväksi, mitä lasikatto tarkoittaa, tai millaisia hyvä veli -verkostoja on, ja onko naisilla niihin nykyään pääsyä. Tietenkään ei voi luoda yhtä naispoliitikon kuvaa, mutta on yllättävää, miten paljon miesvaltaisia määrittelyjä politiikassa vielä on. Päteväksi osoittautunutta naista saatetaan kutsua vaikka "hyväksi jätkäksi, joka puhuu kuin mies".