Podcasts about isossa

Isossa kirjassa puhutaan ensimmäisen kiven heittämisestä, mutta miksi Kasperin yli lyö häpeän laineet kun hän peilaa itseään lammen pinnasta? Mikko yrittää mahdotonta ja epäonnistuu siinä. Lopuksi juodaan viikon juoma.

NHL:n pudotuspelit etenevät jo toisella kierroksella, ja Keskiympyrä-podcastin kauden 34. jakso paneutuu jokaiseen meneillä olevaan ottelusarjaan pintaa syvemmältä. Isossa kuvassa tarkastellaan maaliodottamien suhteita sekä voittamisen ansaintalogiikkaa. Lisäksi jaksossa aprikoidaan muun muassa Roope Hintzin tehoillan merkitystä Starsin kevääseen ja Evander Kanen kiukuttelun vaikutusta Oilersin joukkuedynamiikkaan. Keskiympyrän 34. jakson sisältö: Alkusanat ja urheilufanin unelmakesä (00:14) *** NHL-uutiset: Nimetön Utah (04:07) Valmentajat vaihtuvat, nimet ja kansalaisuudet eivät – Green, Ruff, Keefe (13:08) Hart Trophy ja Ted Lindsay Award -finalistit julki (23:45) Varauslotto suoritettu, kesän oikea rivi on… (26:35) *** Pudotuspelien toinen kierros: Rangers–Hurricanes (28:12) Panthers–Bruins (42:26) Stars–Avalanche (54:14) Canucks–Oilers (1:07:05) *** Viikon tähti Peter DeBoer (1:20:17)

Työnohjaajalla ei ole koskaan sinulle oikeita vastauksia tai ainakaan niitä ei saisi oikeina vastauksina esittää. Työnohjaus voi auttaa reflektoimaan omaa ajatusmaailmaa ja miettimään onko asioiden syy-seuraus suhteet osattu miettiä oikein. Isossa roolissa työnohjauksessa on oman työn jäsentäminen. Työnohjaaminen on myös täysin eri asia kuin terpia tai valmennus.

 Johdanto Jeesus, profeettoja suurempi Jeesus ylipappina Uskon voima Isossa kuvassa

Tammikuun toisen Hokipodin haastattelussa valmentajapaikkaansa kaupitelleen lahtelaisseuran sanavalmis maalivahti Emil Larmi. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: Missä kunnossa Liiga-kiekkoilijat palaavat työmaalle koronakaranteenin jälkeen? (00:07) 100 000 eurolla Pelicansin valmentajaksi. Poikkeusolosuhteissa lanseerattu innovatiivinen ja puolihumoristinen tempaus ei juontajien mielestä pyllistä urheilun tai valmentajien ammattikunnan suuntaan. (04:30) Haastattelussa viisi nollapeliä kuluvalla Liiga-kaudella torjunut Pelicans-vahti Emil Larmi. "Lähdin aikoinaan Lahdesta, että pääsin eroon lempinimestä". "Elan" kymmenen päivän koronakaranteeni sisälsi jumppailua ja nikkarointia kotioloissa. Larmin Porschessa ei ole talvirenkaita. (10:32) Isossa kuvassa Larmi on tyytyväinen omaan alkukauteensa. "Kaikenlaistahan tässä on syksyn aikana tapahtunut". Mystisten poissaolojen takaa löytyy useita syitä. Jenkkivuosien joukkuekarusellia ei ole ikävä. Larmin ja Jasper Patrikaisen yhteistyö on sujunut ilman väkivaltaa. (16:00) Mitä Pelicans-torjuja mahtoi kuiskata SaiPa-puolustaja Kalle Maalahdelle joukkueiden edellisessä kohtaamisessa joulukuun lopussa? "Tunnetta voisi näkyä kaukalossa enemmän. Olen ihminen joka elää tunteella myös arjessa." (22:42) Muistutus Hokipodin tammikuun kuuntelijakilpailusta (https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/). Karanteenikaverikseen Emil Larmi hankki höyrysilitysraudan sijaan robotti-imurin. Nuorempana Larmin seinältä löytyi Pelicansin pääomistaja Pasi Nurmisen juliste. Niko Hovinen ja Antti Niemi ovat antaneet vaikutteita 25-vuotiaan lahtelaiskassarin pelinumerovalintoihin. (29:05) Larmi lupaa laittaa viiksensä peliin, mikäli Pelicans juhlii keväällä jääkiekon Suomen mestaruutta. (32:40)

Huippu-urheilun osaamisvaatimukset kasvavat, urheilu ammattimaistuu ja ammattilaistuu. Valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan tarvittavaa osaamista valmentautumiseen. Valmentajan ei tarvitse osata tai pystyä tekemään kaikkea yksin. Asiantuntijatoiminta on kiinteä osa urheilijan valmentautumista edistäen urheilijan harjoitteluvalmiutta, suorituskykyä ja terveyttä. OlympiaCastissa pureudutaan aiheeseen fysiikkavalmennuksen ja psyykkisen valmennuksen näkökulmista. Pitkän linjan fysiikkavalmentaja Mika Saari ja psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk avaavat asiantuntijatoiminnan tehtävää ja tarkoitusta sekä valottavat osallistuvan asiantuntijuuden käsitettä. - Asiantuntijatoiminta on valmentajan tukemista ja sillä tähdätään siihen, että urheilijan suorituskyky kehittyy ja hän pysyy terveenä ja että harjoitusharjoitusvalmius on joka päivä mahdollisimman hyvä. Nämä ovat peruslähtökohdat. Vaatii paljon keskustelua, että asiantuntijoiden kesken syntyy moniammatillista vuorovaikutusta. Yhteinen keskustelu siitä mikä se tarve on, on ensimmäinen lähtökohta, kertoo Saari. - Osallistuva asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että asiantuntijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja tekevät työtä systemaattisesti. Ja kun toimitaan arjen ympäristössä lähellä urheilijoita ja valmentajia, niin toiminnalla on parempi vaikuttavuus toimintatapoihin, täydentää Päkk. Asiantuntijatyölle yhtenäinen linjaus Asiantuntijaryhmien yhteistyöllä on juuri valmistunut asiantuntijatoiminnan kuvaus, jonka tarkoitus on yhtenäistää malleja eri toimintaympäristöissä ja tuoda uusin tieto kaikkien saataville asiantuntijaverkostojen kautta. - Valtakunnallinen kuvaus linjaa toimintamalleja ympäri Suomen, jotta urheilijoilla ja valmentajilla olisi samanlaisia lähtökohtia saada omaan työhönsä tukea. Suomi on laaja maa ja urheilutoimijat vähän hajallaan ja olisi hyvä, ettei käytössä olisi aivan erilaisia toimintamalleja paikasta riippuen. Uskon, että jo oman verkoston sisäinen keskustelu luo meille yhteistä toimintamallia, Saari toteaa. - Isossa kuvassa asiantuntijatoiminnan tehtävä on parantaa huippu-urheilumenestystä. Tarkoitus on myös tuoda parasta ja viimeisintä tietoa lähelle valmentajia ja urheilijoita, jotta kaikki tarvittava olisi olemassa siihen, että voitaisiin menestyä isoissa kisoissa. Ei tämä ole ikinä varmaan täydellinen, eikä valmis, mutta tästä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin, lisää Päkk. - Kun meillä on yhtenäisempi linja, niin silloin pystymme myös arvioimaan vaikuttavuutta. Jos tehdään ihan satunnaisesti jotain, niin on vaikeaa alkaa analysoimaan, mikä johtaa mihin ja mikä tuottaa tulosta ja mikä ei. Tärkeää on saada yhteinen linjaus, jota sitten muutetaan tarpeen mukaan, täydentää Saari. Arvokisoissa ei enää kokeilla uutta – työ tehdään arjessa Asiantuntijatoiminnan vaikuttavuus syntyy arjessa tehtävästä määrätietoisesta työstä, mitään nopeita muutoksia sillä ei saada aikaan. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että arvokisoissa ei enää pysty vaikuttamaan asioihin – ainakaan suotuisasti. - Kisatilanteessa ei voi ainakaan fysiikkavalmennuksen näkökulmasta enää muuta kuin mokata. Ei siellä enää haeta suorituskykyä lisääviä keinoja, toteaa Saari. - Kyllä lähtökohtana pitäisi olla se, että urheilija lähtee kisoihin niin valmiina kuin mahdollista. Psyykkisen valmennuksen tehtävä kisoissa on tietysti vähän erilainen, voidaan esimerkiksi käydä yhdessä läpi erilaisia valmistautumisrutiineja. Myös kisatilanteiden purku ja läpikäynti on tärkeää psyykkisen valmennuksen tuella. Ideaalitilanne kuitenkin on se, että kisoihin lähdetään tekemään niitä asioita, mitä ollaan harjoiteltu, tuttuja asioita. Ei lähdetä kokeilemaan mitään uutta, täydentää Päkk.    

Tällä kertaa Leffahullu Podcastissä, minulla oli kunnia saada vieraaksi ohjaaja Dome Karukoski. Hänen kanssaan puhuimme elokuvan teosta isossa maailmassa, eli millaista oli päästä ohjaamaan Hollywood elokuvaa Taru Sormusten herrasta kirjojen kirjoittaja J.R.R Tolkienista. Puhuimme myös hänen tulevasta uudesta sarjastaan The Beast must Die, jonka pääosissa nähdään mm. Jared Harris. Sarja alkaa ensi kuussa meillä täällä Suomessa C More palvelussa. Puhuimme myös elokuvien keräilystä ja millaisia elokuvia Dome mielellään katselee, milloin hän rakastui elokuviin ja halusi alkaa niitä itse tekemään. Ja keitä ohjaajia hän arvostaa ja haluaa ehkä jopa ottaa mallia, sekä siitä mikä oli Domen suhde Tolkienin kirjoituksiin, ennen elokuvan tekoa.

Yksilötasolla vankilaan tuomittuja naisia ei yhdistä välttämättä mikään muu kuin vankeus ja juridinen sukupuoli. Isossa kuvassa rikostaustaisten naisten elämäntarinoissa on paljon samankaltaisuuksia. Tutkija Ulla Salovaaran mukaan vankila ja rikostaustaisten henkilöiden tukijärjestelmä ovat näennäisesti sukupuolineutraaleja. Minkälaisia haasteita vankilasta vapautuva henkilö vapaudessa kohtaa? Miten sukupuoli vaikuttaa rikostaustaisen ihmisen elämään? Juuso Pekkisen haastateltavina ovat Kriminaalihuollon tukisäätiön Naiset näkyviksi -hankkeen Sari Lönnberg ja kokemusasiantuntija Christine. Lisäksi haastateltavana on rikostaustaisten naisten kokemuksia tutkinut Ulla Salovaara. Jaksossa käsitellään rankkojen huostaanottokokemusten, väkivaltarikosten ja päihdemaailman lisäksi sitä, missä määrin ihmisellä on mahdollisuus määritellä omaa kohtaloaan. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Katekismus opetuksen bonus osaan 31,  Lutherin opetus kasteesta Isossa katekismuksessa

Äänitorvilla riittää puitavaa lomaviikon jälkeen. UFC 239 -jälkipyykin lisäksi katse suuntautuu tulevan viikonloppuun. Robert Helenius iskee Amerikassa Gerald Washingtonia vastaan ja vapaaottelulupaus Aleksi Toivonen tekee odotetun debyyttinsä One Championshipin riveissä. Sacramenton UFC-ilta tarjoaa myös maukkaita tärppejä. Aiheet: - 00.30: UFC 239 -jälkipyykki, Eva Wahlströmin uusi vastustaja - 23.10: Viikon Taistelu 1 - Robert Helenius vs. Gerald Washington - 37.20: Viikon Taistelu 2 - Aleksi Toivonen vs. Akihiro Fujisawa - 46.00: Tutkan Alla - UFC Sacramento - 56.00: Kamppailukansanradio - Mitä on voittamattoman ottelijan aura? Onko The Athletic MMA-journalismin uusi huippu? Onko kädenvääntö kamppailulaji? Kumpi voittaisi, Columbo vai Matlock?

Keskustelemassa kehittyvien markkinoiden rahastonhoitaja Hertta Alava FIMiltä, päästrategi Antti Saari Nordea Varallisuudenhoidosta ja markkina-analyytikko Jouni Saario Taalerilta. Lokakuisen kurssilaskun taustalta löytyvät Yhdysvaltain keskuspankin korkopolitiikka, kauppasota ja tuloskasvun tasaantuminen, aloittaa Antti Saari. Nordean näkemyksen mukaan kyseessä ei ole pysyvämpi käänne, vaan osakekurssit lähtevät nousuun muutaman kuukauden tähtäimellä. Kehittyvissä talouksissa ollaan karhumarkkinassa ja tunnelmat ovat aika lohduttomat, jatkaa Hertta Alava. Hän kertoo, että P/E-luvuilla mitatttuna nyt ollaan tasoilla, joista kehittyvillä markkinoilla ollaan perinteisesti käännytty ylöspäin. Käteisen osuus korostuu tällä hetkellä Taalerin allokaatiossa, sanoo Jouni Saario. Hän pitää tiukasti kiinni näkemyksestä, että Yhdysvallat ja Kiina pystyvät lopulta ratkaisemaan kauppakiistansa. Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Shanghai, Kiina. Photo by James Coleman on Unsplash.

Elokuun viimeisessä Podcastissa psykologi Ville Ojasen vieraana on Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Kari Onniselkä. Podcastissa käsitellään toimitusjohtajan roolia isossa yrityksessä. - Ihmisten ja asioiden johtaminen- Johtoryhmän johtaminen- Toimitusjohtajakokemus

Mitä yhteistä on Temptation Islandilla ja pakolaisuutta käsittelevällä tositelevisio-ohjelmalla? Miten jäsentää pakolaiskeskustelun tunnediskursseja? Mihin myötätuntouupumus johtaa? Juuso Pekkisen haastateltavina ovat Lapin yliopiston Mari Maasilta ja Tampereen yliopiston Kaarina Nikunen. Maasilta ja Nikunen ovat toimittaneet kirjan "Pakolaisuus, tunteet ja media". Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Ajanhenki on raaka. Mikään ei ole enää varmaa. Ja kun suomalaisen miehen elämä on perustunut kaikessa siihen, että suoritusvarmuudesta nautitaan. Suomessa ei muuten olla kiinnostuneita enää matematiikasta, mutta yhden korottaminen potenssiin kiehtoo. Jos sen yhden saisi edes tuplasti suuremmaksi, sitä olisi vähän aikaa tyytyväinen. Suomalaiset käyttävät potenssilääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Ja tämä on vasta pitkän (ja paksun) tarinan alkua. Potenssilääke on kaikista lääkkeistä kutkuttavin. Vaikka kuulemma se ei sillä lailla varsinaisesti kutkuta, niin kuin silloin teinivuosina oikein mahan pohjasta kutkutti ja kun tuntui, että elämä juilii luontevasti vain navan ja häpyluun välisellä taistelukentällä. Potenssilääke on lääke. Se nostaa viileästi kaukoputken kohti ilmakehää, niin kuin Pekkaniskan pojat aloittavat uuden työpäivän, turhia fiilistelemättä. Isossa kuvassa näyttää siltä, että monilla potenssitabletti on korvannut suussa mynthonin. Pelkästään viime vuonna potenssilääkkeiden kulutus kasvoi Suomessa 14 prosenttia. Näitä syödään meillä paljon. Sitä ei ole tutkittu kuinka moni seisottaa niin sanotusti turhaan. Dosentti Saastamoinen pitää huimaa kasvua uuden halvan rinnakkaislääkkeen ansiona. Salainen sininen markkinajohtaja on saanut rinnalleen monta kertaa halvemman nappulan. Rinnakkaislääke kutkuttaa. Samaan tapaan kuin Yleisradion rinnakkaisohjelma kutkutti. Oli se virallinen ja asiallinen yleisohjelma ja sitten tuli vuonna -63 viihteellisempi rinnakkaisohjelma. Sieltä saattoi naapurille kertomatta nauttia pienet syntiset mielihyvänsävytteiset ohjelmanamupalat. Kainalot kostuivat, tunne vavisutti. Todellisuudessa me suomalaiset miehet napsimme jo aiemmin kallista Viagraakin paljon muita pohjoismaalaisia hemputtajia enemmän. Mikä tätä selittää? Onko kyse suoritusvarmuudesta? Käsitteen alle mahtuu koko elämä. Me olemme Corolla -kansaa. Arvostamme vauhdin, aistillisuuden ja kosketuksen sijaan sitä, että vain pääsemme perille. Että kyyti on tasainen ja kohta tankki taas tyhjä. Nautimme hintatietoisina siitä, että meidän oma linimenttitankkimme täyttyy itsekseen, aina uudestaan. Suomalainen mies on mestari häpeämisessä. Luin juuri Jouko Turkan Häpeä –teoksen ja se voitaisiin ottaa peruskoulun opetusohjelmaankin. Siihen emme osaa keskittyä, että tulisimme paremmiksi rakastajiksi ja hellemmiksi koskettajiksi. Silläkin energiamäärällä pelkäämme kuollaksemme sitä, että höpsisvatkain nyypähtää. Että mekanismi ei toimi. Että ulospäin näyttää kuin sinällään hyvä hevonen kieltäytyisi esteellä. Suoritusvarmuus on lääkettä häpeään. Vaikka olisimme ihmisinä miten tunteettomia typeryksiä hyvänsä. Sekin on tutkittu fakta, että suomalaiset miehet ilmoittavat kärsivänsä erektiohäiriöistä paljon useammin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Joku siis vie erektiomme. Kuka? Minulla on antaa vain kolme teoriaa. Ensinnäkin me miehet vain kerta kaikkiaan murehdimme nykyään niin paljon ja intensiivisesti, että verenkierto on keskeisiltä osin otsalohkolla. Se on pois muualta. Toiseksi meidän ruokavaliomme ja -määrämme ovat pielessä. Itse tykkään paljon ranskanleivästä ja uunimakkara kuuluu syödä muussin kanssa. Nostan vuosi vuodelta enemmän penkistä. Kolmanneksi .. en voi sanoa. Mut.. voisiko olla niin, että naisemme leikkaavat meidän ikiaikaisesta erektiostamme terän? Katsokaa ympärillenne. Tossun alta kurkistelevia ukkeleita on kaikkialla, kiltteydestä kipeitä. Naiset määräilevät ja ovat itsetietoisia kaikesta, ovat ottaneet ihan uuden asenteen ja asennon. Mies ei enää tiedä mikä on. Hän tekee kaiken väärin, muuttuu ihan pieneksi ja neuvottomaksi. Siinä ympäristössä matsutake ei turpoa täyteen kukoistukseensa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Keskustelu myynnistä, johtamisesta ja mittaamisesta. Isossa roolissa myynnin murros, digitalisaatio ja myynnin ja markkinoinnin liimaaminen yhteen. Mika D Rubanovitsch on Suomen yksi kokeneimpia myynnin valmentajia. Kuuntele mitä Mika on mieltä myynnin murroksesta, johtamisesta ja mittaamisesta. Miten digitalisaatio vaikuttaa yritysten myyntiin ja mitä nyt pitää tehdä.

Keskellä kaupunkia, jykevän kivisen jugendtalon yläkerrassa asuu erilainen perhe. Sen jäsenet eivät ole sukua toisilleen, mutta he jakavat elämänsä ja osittain myös neliönsä kuten perheet. Annakerttu Aranko asuu kimppakämpässä, joka on koti hänen lisäkseen neljälle muulle. Kaikki asukkaat ovat aikuisia, kyse ei ole siis perinteisestä opiskelijakimpasta. Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat asukkaat halusivat urbaanin ja ekologisen kodin ja sellaisen löysivät. Samalla he saivat itselleen perheen. Asukkailla on yhteistä tilaa 60 neliötä. Isossa keittiö- ja ruokailutilassa kimppalaiset viettävät paljon aikaa yhdessä kokaten ja seurustellen. Kylpyhuoneita asunnossa on yhteensä kolme. Asukkaiden omat huoneet vaihtelevat kooltaan vajaasta 30 neliöstä muutamaan neliöön ja suurimman osan aikaa he pitävät ovensa auki. Yhtä huoneista käytetään asukkaan luvalla yhteisenä takkahuoneena ja toisessa huoneessa välillä mm. tanssitaan. Annakertulle koti tarkoittaa turvallista paikkaa, jossa saa olla oma itsensä. Hänelle kodin tekevät nykyisin ihmiset, joiden kanssa elämä jaetaan iloineen ja suruineen. Hän on itsekin yllättynyt, miten hienoon yhteisöön on tiensä löytänyt. Annakerttu sanoo, että kimppalaiset ovat hänen perheensä. Tapana on myös, että asukkaat esittäytyvät kaikille kylään tuleville. Niinpä toisten asukkaiden ystävistäkin on löytynyt hyviä uusia tuttavuuksia. Annakerttu ei takerru tavaraan, ainoat asiat, mitkä ovat siirtyneet kodista toiseen, ovat kummitädin keräämät taulut. Annakertun 11 neliön huoneeseen ei tavaraa paljon mahdukaan, eikä hän juuri huoneessaan aikaa vietä muuten kuin nukkumalla. Annakerttu Arangolla on jo aiempaakin kokemusta yhteisöasumisesta, mutta myös omistusasumisesta. Nykyisin hän on vannoutunut yhteisöasumisen puolestapuhuja ja on rakentamassa sen ympärille myös uudenlaista nettipalvelua, jossa niin vuokranantajat kuin sopivaa kimppakämppää etsivät löytäisivät nykyistä paremmin toisensa.

Finska Pinnar saa vieraakseen pohjoismaiden johtavan rokkikukon Michael Monroen, joka juuri on julkaissut uuden Horns and Halos-levyn. Levyllä on mm. kappale mikä kertoo Michaelin vanhasta kotikaupungista New Yorkista, ja muistot sieltä ovat edelleen vahvasti esillä Michaelin mielessä. Myös Michaelin saksofonisoitosta jutellaan sekä nykyisen yhtyeen Suomi-Ruotsi-USA-kombosta. Vaikuttaako Suomi-Ruotsi-maaottelu yhtyeen dynamiikkaan? PÅ SVENSKA: Skivaktuella Michael Monroe besöker studion och berättar bl.a. om gamla New York-minnen. Perjantaipaneeli Perjantaipaneeli pohtii uutta Boom Kah-sinkkua Robinilta, Barack Obaman Tukholmavierailua, 5:2-dieettivillitystä, Oppipoika-elokuvan traileria, Nokian matkapuhelintuotannon myyntiä Microsoftille ja tulevan 50 Shades of Grey-elokuvan näyttelijävalintoja. Paneelissa mukana Marika Pietilä, Jenny Hiltunen sekä Petri Laapas. Juontajana Kike Bertell.