Podcasts about aikuiset

Epäsuosittuja mielipiteitä tänään: Aikuiset ihmiset ei tarvitse kehuja töistään, iv - oluet ja lonkerot takaisin viinakauppaan ja isot tissit, joten s'il vous plaît saatana.

Tässä jaksossa syvennymme Aikuiset-sarjan Oonan ja Artun ystävyyteen. Pohdimme sitä, millaisia hyviä ja haastavia puolia Oonan ja Artun ihmissuhteessa oli. Elina esittelee ”evil exists” -ystävyysteorian ja Julia pohtii Artun miellyttäjäluonnetta. Analysoimme, miksi Oonalla ei ole naispuolisia ystäviä ja pohdimme riitelyä parivaljakon ystävyyssuhteessa. Uppoudumme myös ystävyyden rooleihin ja siihen, miten voi päästä irti rooleista, jotka eivät palvele enää omissa ihmissuhteissa. Tämä jakso on kuin lämmin villapaita syksyn pimenevinä iltoina – tule mukaan fiilistelemään ystävyyssuhteita.

Aikuiset-sarjassa seurataan milleniaalikavereita Oonaa ja Arttua, jotka asuvat Kalliossa ja kohtaavat yhdessä aikuisuuteen liittyviä asioita, kuten rakkauksia, eroja ja oman suunnan pohdintoja. Jaksossa uppoudumme Oonan kahteen suhteeseen, kunnolliseen ympäristöaktivisti Kuismaan ja omaa tietään kulkevaan pyöränkorjaaja Pessoon.  Juliasta kuoriutuu Kuisman äänitorvi ja Elinasta Pesson puolustaja. Olivatko Kuisma ja Oona hyvä romanttinen match? Miten Pesso ja artisti-Pesso liittyvät toisiinsa? Mikä oli Elinan mielestä upeaa ja mikä Julian mielestä pielessä Pesson rakkaudentunnustuksessa? Mitä yhteistä Kuismalla ja Pessolla oli suhteissaan Oonaan? Keskustelemme myös, onko Oonan hahmo ärsyttävä vai ei. Lisäksi Julia kertoo Coldplay-keikasta ja analysoi Chris Martinin käytöstä ja mielenmaisemaa. Elina on aloittanut OC:n uudelleen ja hekumoi tutuilla näyttelijöillä.

Tänään Aamuklubilla oli salaisuus, joka kalvoi meitä yhdeksän uutisiin saakka, jolloin saimme kertoa Lauri Tähkän viimeisistä keikoista. Lisäksi tietysti vitsailimme vakavillakin aiheilla ja päätimme ryhtyä nauhoittelemaan vitsikasetteja. Siltala aikoi hankkia lemmikkipesukarhun ja Kittilän kulttuuriviikot meitä kutsuivat. Aikuiset miehet löysivät Helsingistä moottoroidut vuoteet ja sekös sai kaksikon villiksi.

Sunnuntaibrunssin vieraana näyttelijä Elias Salonen. Miten Eliaksella syttyi kiinnostus näyttelemiseen ja millaista oli näytellä Kotikadussa 18-vuotiaana? Aikuiset sarjasta Salonen hyppäsi täysin erilaiseen rooliin, kun hän näytteli Ilpo Larhaa sarjassa Piirritys. Millaista oli hypätä rooliin, entä miltä tuntui voittaa Kultainen Venla pääosa kyseistä sarjasta? Esko ja Elias keskustelevat myös mm. julkisuudesta, vanhempien tuesta, roolien saamisesta.Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Sitran Demokratia osaksi arkea -selvityksessä tutkittiin 20–30-vuotiaiden ja yli 30-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Selvityksessä yhteiskunnalliseen osallistumiseen luettiin selvityksessä sekä vaaleissa äänestäminen että arkinen toiminta, kuten vastuurooli harrastusseurassa, aktiivisuus järjestöissä tai vaikkapa taloyhtiön hallituksen jäsenyys. Selvityksen mukaan nuoret aikuiset epäröivät yhteiskunnallista osallistumista, sillä he kokevat vanhempia ikäluokkia useammin, että heidän osaamisensa ei riitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Sitrasta johtava asiantuntija Kirsi Hantula kertoo seuraavassa muun muassa, miksi 20–30-vuotiaat kokevat osaamisensa ja tietonsa olevan puutteellisia yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja miksi yllättäen digitaaliset ratkaisut eivät välttämättä ole riittäviä parantamaan nuorten aikuisten osallistumista?

Keskusteluohjelma VLOG 89 – Jengiväkivalta, seksimorkkis, jazz-suositukset, Aikuiset Discord-serveri: https://discord.gg/wGnM82KV4v Ohjelman yhteistyökumppanit: Pelago Bicycles Harjun Kukka Alkuanimaatiot Eemil Mäntynen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

Iida Rauma voitti kirjallaan ”Hävitys – tapauskertomus” kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kirja perustuu Rauman omakohtaisiin kokemuksiin vajaavaltaisten lasten osasta kaikkivaltiaiden aikuisten maailmassa. Rauma kokee, että elämme keskellä lapsivihamielistä kulttuuria, joka kohdistaa yhteiskunnan nuorimpiin monenlaisia sorron mekanismeja, jotka laajenevat läpi yhteiskunnan eri tasojen, aina hyvän tulevaisuuden toivoa syövän ekokatastrofiin saakka. Lapsiin kohdistuvien sortavien rakenteiden yhteydessä keskeiseen asemaan nousee myös koulu omanlaisenaan pakottavana pienoisyhteiskuntana. Koulu on totuttu mieltämään lähes pyhänä laitoksena, jonka tarjoama koulutus on reitti kaikkeen tämänpuoleiseen hyvään ja toivottuun. Samalla myös lapsi ja lapsuus tuntuvat edustavan omanlaistaan pyhyyttä: lapsi on viattomuuden ja koskemattomuuden symboli, jota ei voida kohdella miten tahansa. Mutta mitä ”pyhälle lapselle” todella kuuluu ”pyhässä koulussa”, kun vastassa on jatkuvan tarkkailun, arvioinnin ja arvostelun maailma, jonka keskellä kilpaillaan vertaisten kanssa kaikkivaltiaiden aikuisten hyväksynnästä? Miksi koulutussosiologian emeritusprofessori Hannu Simola on jopa ajatellut, että kouluympäristö on täydellinen kasvualusta oppilaiden keskinäiselle väkivallalle, tai Iida Rauma kokenut lasten välisen sosiaalisen väkivallan edustavan tapaa purkaa kouluympäristön luomaa stressiä? Onko lasten ja aikuisten välisissä suhteissa jotain mätää? Tähän kysymykseen ovat vastaamassa Finlandia-palkitun ”Hävitys – tapauskertomus” -teoksen julkaissut Iida Rauma ja koulutussosiologian emeritusprofessori Hannu Simola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Käsikirjoittaja Anna Brotkin kävi vieraana Takakannen studiolla Arkikulta-kulttuurikahvilassa. Keskustelimme Annan matkasta käsikirjoittajaksi, komedian kirjoittamisesta sekä Aikuiset -sarjasta ja tulevista projekteista. Käsittelimme myös Aikuiset The Bible -kirjaa. Kiitos Anna vierailusta! https://www.annabrotkin.fi/ https://www.instagram.com/annabrotkin/ https://www.wsoy.fi/kirja/anna-brotkin/aikuiset-(the-bible)/9789510488522 https://areena.yle.fi/1-4655342 --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Miika Auvinen ja Open Doorsin viestintäkoordinaattori, Katariina Mäkilä, keskustelevat Lähi-idän nuorten aikuisten tilanteesta.

Tästä alkaa THE NIKOTELLEN VIIKONLOPPU! Karenit on sitä mieltä että Black Friday on kertakaikkiaan aivan liian pitkä nykyisin. Saarisen paljon hehkuttama Turun reissu on lopulta podcastin historian ujoin & siitä ei riitä kerrottavaa jälkipolville. Jassu puolestaan hämmentää oman taloyhtiönsä asukkaita ja vetää perseen paljaaksi koiralenkin päätteeksi. Tästä on hyvä aloitella viikonloppua. @nikotellen instagramista vuoden jokaisena päivänä.  Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle.

Lapsen oikeuksien päivää vietetään sunnuntaina 20.22.2022. Lapsen oikeuksien viikko on siis parhaillaan käynnissä. Turvallisuus lapsen oikeutena on tämän vuoden teema ja sen tärkeydestä oli Radio Voiman iltapäivässä Minni Salmiselle kertomassa lapsen oikeuksien erityisasiantuntija Ira Custodio. Jokainen aikuinen voi keskustella omien ja lähipiirin lasten kanssa siitä, mistä turvallisuus koostuu ja mitkä asiat vievät turvallisuuden tunnetta. - Miten he kokevat oman lähiympäristön. Mitkä on paikkoja, joissa on kiva kulkea ja missä on pelottavaa. On tärkeää kysyä, mikä tekee paikasta pelottavan, onko se esimerkiksi valaistuksen puute, aikuisten käyttäytyminen tai se että paikalla ei ole turvallisia aikuisia. Liikenne, pimeä, humalaiset aikuiset ja kiusaaminen saattavat luoda turvattomuutta lapselle. - Vanhemmat lapset puhuvat myös kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja arvostavasta kohtaamisesta. Siitä, että kun aikuiset kohtaavat lapset ja nuoret arjessa arvostavasti ja ovat kiinnostuneita kokemuksista - niin se luo turvallisuutta.

Jakson elokuvana Paul Thomas Andersonin tuorein ohjaus, ihana rakastumis- ja elämäelokuva Licorice Pizza. Ajankohtaisena kyssäri: "Onko Aikuiset suomen Girls?", eli puhetta Anna Brotkin ja Anna Dahlmanin hittisarjasta ja sen kolmannesta kaudesta. Lopussa vielä Sweet Chili Dippejä ja perinteinen arvailuleikki!

Päiväkahveille saapuu tällä kertaa käsikirjoittaja Anna Brotkin, jonka kanssa Erkka keskustelee taiteilijaidentiteetin etsimisestä, Aikuiset-sarjan kirjoittamisesta ja Erkan kateudesta Annan saavutuksia kohtaan. Anna kertoo myös ratkaisun ”liian vahvan sivuhenkilön” ongelmaan, joka vaivasi häntä tekeillä olevan pitkän elokuvan käsikirjoituksessa, ja paljastaa, miltä Aikuisten tulevan kauden kirjoittaminen tuntui kakkoskauden menestyksen jälkeen. ***Päiväkahvijaksot ovat hieman lyhyempiä ja rennompia jaksoja, joiden tekeminen ei jännitä Erkkaa niin paljon.***

Heidin lapsuus olis täynnä epävarmuutta. Aikuiset keiden piti huolehtia kamppailivat alkoholin kanssa ja pieni tyttö joutui pakon edessä pärjäämään yksin. Oman äidin kuolema, traumaattinen lapsuus, koulukiusaaminen ja päihteiden liiallinen käyttö loivat pohjan mielenterveys ongelmille. Niihin kuuluu paniikkihäiriöt, masennus, julkisten paikkojen pelko ja haasteet itsetunnon kanssa. Kaikesta huolimatta Heidi suoriutui koulussa erinomaisin arvosanoin ja on löytänyt paikkansa psykiatrisen hoitopaikan työssään. Kuuntele koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Miltä tietokirjailija Anu Partasesta tuntuu, kun hän on kateellinen? Miksi Aikuiset-sarjan käsikirjoittaja Anna Brotkin kadehtii kollegoitaan monta kertaa vuodessa? Onko kateudessa mitään hyvää? Kateus on jokaiselle tuttu tunne, josta puhutaan harvoin, koska sitä hävetään. Silti se vaikuttaa yhteiskunnassakin monin tavoin, niin Suomessa kuin Amerikassa, perheissä ja työpaikoilla, ja aivan erityisesti somessa. Elina Hirvosen vieraina Helsingin tuomiokirkon kryptassa ovat käsikirjoittaja Anna Brotkin sekä tietokirjailija Anu Partanen. Tuottajana Suna Vuori, Svart Helsinki oy Tuotanto Kirkko ja kaupunki -media ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Tuotantoa on tukenut Kirkon mediasäätiö

”Aikuiset ei v***u tee mitää oikeest, ku ne ei tajuu kaikkee, ku oma nuoruus ollu mitä ollu ilma nettii.” MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyn yli 1100 12—17 -vuotiasta vastaajaa kertovat netissä, somessa ja verkkopeleissä tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän olevan jo arkipäiväinen ilmiö. Samalla kun erilaisista digitaalisista ympäristöistä on muodostunut yhä keskeisempi osa arkista vuorovaikutusta, joutuvat nuoret kohtaamaan asiatonta kohtelua paitsi toisilta nuorilta myös aikuisilta ihmisiltä. Esimerkiksi poliittisesti aktiiviset ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvat nuoret saattavat verkkomaailmassa joutua suoranaisen vihapuheen kohteiksi. Mutta osaavatko esimerkiksi vanhemmat ottaa nettikiusaamista tarpeeksi vakavasti tai auttaa ongelmatilanteissa? Entä minkälaisia kauaskantoisia seurauksia voi nuorten kohtaamalla verkkohäirinnällä olla – onko vaarassa jopa demokratian tulevaisuus? Horisontissa keskustellaan nuorten kokeman nettikiusaamisen ja verkkohäirinnän arkipäiväistyneestä monimuotoisuudesta, tämän seurauksista sekä siitä, mitä asialle voidaan yrittää yhdessä tehdä. Vieraina ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja ja Kirkon ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin puheenjohtaja, valtiotieteiden opiskelija Iida Silfverhuth. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Tässä jaksossa Juho ja Meri tekevät Anna-lehden "Oletko aikuinen?"-testin (löytyy osoitteesta https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/testaa-oletko-aikuinen)sekä pohtivat aikuisuuden ja nuoruuden lokeroita. Juho kertoo kirppisinnostuksestaan, Meri intoutuu puhumaan fanittamastaan Aikuiset-sarjasta ja siitä miten huomasi, että kovin moni muukin parikymppinen samaistuu tähän tv-maailmaan. Lähteitä: Väitäskirjatutkija Tytti Lehtovaaran Vaatteitako vain? -blogi, teksti "Mitä tapahtui ennen kuin T-paita maksoi vain 9,99€?- Osa 1" 28.4.2020 https://vaatteitakovain.com/2020/04/28/mita-tapahtui-ennen-kuin-t-paita-maksoi-vain-999e-osa-i/ // Aikuiset -sarja (Yle Areena) https://areena.yle.fi/1-4655342

Tarvitseeko aikuiset lisää halauksia? Milloin toista kannattaa halata? Meri on muun muassa tutustunut halaamisen historiaan. Juho pohtii halaamiskulttuuria esimerkiksi työpaikoilla. Lähteet: Yle Uutiset 16.3.2014 "Suomalainen halaa surussa ja humalassa" // ET-Lehti: "Tervehdi, halaa vai suutele? Pikaopas kansainvälisiin kohtaamisiin" // YLE Uutiset 23.2.2021 "Seksiin myöntyminen ilman omakohtaista kipinää voi olla vahingollista, mutta ei aina – keskeistä on, miltä seksi tuntuu" // YLE Uutiset 21.3.2021 "Some täyttyy naisvihasta, koska mies voi pahoin – Juhani Brander kirjoitti kirjan miehistä, ja vuoden vanhana teos on entistä ajankohtaisempi"

Millaista on käsikirjoittaa komediaa, mitä dialogin pätkää käsikirjoittaja herää yöllä miettimään? Puhutaan oman polun löytämisestä ja siltä eksymisestä, komedian tärkeydestä ja siitä, miten mitään ei saa enää sanoa. Mikä on komedian vastuu? Kuka osoittautuu Pesso-vihaajaksi ja kuka samaistuu liikaa hahmoihin, miksi Aikuisten käsikirjoituksessa on kielioppivirheitä? Anna Brotkin on Helsingissä asuva käsikirjoittaja, jonka kädenjälkeä voi nähdä mm. Aikuiset-sarjassa sekä Putouksessa.

Tänä vuonna joulu tulee olemaan monille meistä erilainen eikä koteihin saavukaan aaton odotetuin vieras eli joulupukki. Tästä eivät luultavasti ole pahoillaan ainoastaan lapset vaan myös joulupukkina työskentelevät, nimittäin aatto voi olla parhaimmillaan hyvinkin tuottoisaa aikaa, mutta mitä kaikkea joulupukkina oleminen vaatii? Pitääkö joulupukin esimerkiksi kasvattaa ihan oikea parta,jotta lapset pääsevät siitä kiskaisemaan ja minkälaisia asioita pukin pitää perheen lapsista etukäteen opetella? Minkälaisia ihmisiä tai perheitä pukki työssään kohtaa ja miksi aatonaattona pukin kannattaa tehdä rankka lihastreeni? Haastateltavana on vuosia joulupukkina työskennellyt Heikki Soini. Toimittaja on Mira Selander. Ohjelma on uusinta joululta 2019. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Onko aikuisten hommaa pelata tietokonepelejä vai näyttäytyä olutfestareilla? Tai sitten voi tehdä ne molemmat! Kauden viimeisessä jaksossa on vieraan Panodraama-podcastin Janne ”Kossu” Koskenniemi jonka vapaa-aika sujuu oluita harrastaen. Aikaa kuluu myös tietokonepeleihin, toki vähemmän kuin nuorena. Janne kertoo jaksossa muun muassa siitä miten päätyi pelaamaan nuorena maajoukkueeseen ja sopiiko olutharrastus kenen tahansa lompakolle.

17-vuotias aktivisti Zahra Karimy kertoo, miksi joidenkin on vaikea kestää nuoria, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia naisia. Mistä saa voimia taistella ihmisoikeuksien puolesta, jos siitä seuraa niin paljon vihapuhetta ja vähättelyä? Puhumme myös siitä, miten luokkaeroa on aina rakennetty hyvää makua osoittavilla asioilla. Tekeekö eettinen kuluttaminen ja tietoisuus omista etuoikeuksista luokkaerojen rakentamisesta vähemmän houkuttelevaa? Mietimme myös sitä, miten lohduttavaa on, että voimalle on aina vastavoima. Puolassa ja Valko-Venäjällä naiset ovat kaduilla taistelemassa ihmisoikeuksien puolesta, ja Yhdysvalloissa Trumpin valtakausi toi ennätysmäärän naisia kongressiin. Lopuksi iso, paha feministi kertoo, miten menneisyyden synnit voi sovittaa feministisesti. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Radio Puheessa joka keskiviikko klo 14.02

Villapaitaseuraa mietityttää, miten aikuisen ihmisen oletetaan puhuvan ja käyttäytyvän. Saanko aikuinen olla leikkisä ja herkkä? Missä tilanteissa ja miten? Meri on innostunut häpeätutkija Brené Brownin opeista, joissa kannustetaan sanomaan ääneen huolensa myös aikuisena. Juho miettii, mikseivät aikuiset leiki - ja miksi leikkiminen tekisi niin hyvää juuri aikuisille. Lähteet: Yle Uutiset 17.3.2013 ”Aikuinen, muista leikkiä!” // Kirkko ja kaupunki 16.4.2020. ”Aikuisen kannattaa leikkiä kymmenestä syystä – hyödytön hauskanpito on tärkeintä kiireisille suorittajille” // Brené Brown: On rohkeuden aika (Netflix)

Presidentti Trumpin koronatartunta varmisti, että vaalien alla ei puhuta ilmastonmuutoksesta, pohtii Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen blogissaan.

Ensin aikuiset pilaavat maapallon omilla toimillaan ja syyttävät sen jälkeen nuorisoa siitä, että joulu on uhattuna. Pystymme parempaan, sanoo Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty kolumnissaan.

Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa kehon rasvakudoksen määrä on liian suuri.

Jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä vuonna 1945 kymmenlapsisen Sodderin perheen talo syttyi tuleen. Aikuiset ja osa lapsista pelastui, mutta viisi lasta jäi liekkeihin - vai jäikö? Lasten jäänteitä ei löydetty palopaikalta ja monet uskovatkin, että lapset oli siepattu talosta ennen palon syttymistä. Kuka sieppasi lapset ja miksi?Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodInstagram: @jaljillapodcastLÄHTEET:https://www.smithsonianmag.com/history/the-children-who-went-up-in-smoke-172429802/https://allthatsinteresting.com/sodder-childrenhttps://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=5067563&t=1576821590335https://www.news.com.au/lifestyle/real-life/true-stories/what-happened-to-the-five-sodder-children/news-story/861777f8c048b45241d42dd9fc4d5ee0https://the-line-up.com/sodder-children-disappearance-1945https://mysteriousuniverse.org/2015/12/fire-and-mysteries-the-bizarre-case-of-the-sodder-children/https://archive.is/20131014191841/http://www.register-herald.com/local/local_story_358182913.htmlhttps://www.mirror.co.uk/news/us-news/mystery-5-children-killed-house-14235748 See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ohjelman ensimmäisessä osassa Virpi Nyman keskustelee Turun Mikaelin seurakunnan pastorin Matti Hernesahon kanssa nuorista aikuisista ja opiskelijoista sekä yhteisöllisyydestä. Keskustelussa käy hyvin ilmi se, että nuorilla aikuisilla on valtavan paljon ideoita ja halua tehdä asioita. Osallisuuden kokemus on erittäin tärkeää tänä päivänä. Ihmiset eivät enää tule pelkästään penkkiin kuuntelemaan, vaan he haluavat myös tehdä asioita. Jeesus valitsi opetuslapsikseen nuoria aikuisia, joiden kanssa hän jakoi elämää. Jotta yhteisö voi toimia, niin siinä on erittäin tärkeää olla luottamusta ja toisesta huolehtimista. Jeesus oli kaikkea tätä, vaikka hänen seuraajansa pettivätkin hänet siinä kaikkein raskaimmalla hetkellä. Vaikka kaikki ihmiset olisivatkin valheellisia, niin Jumala on luotettava. Hänen varaansa voi rakentaa terveen yhteisöllisyyden. Ohjelman toisessa osuudessa puhutaan kuningas Saulin, hänen poikansa Jonatanin ja Daavidin suhteista. Saul edusti vanhempaa sukupolvea, joka yritti kontrolloida, estää ja jopa tuhota Daavidin. Vaikka Jonatan oli Saulin poika ja monien odottama seuraaja Saulille, niin hän näki laajemmin ja tuki Daavidia. Hän teki näin vaikka tiesi, että Daavidista tulisi kuningas. Tuossa toisessa osuudessa Kansan Raamattuseuran julistustyöntekijä Jarkko Lassila keskustelee Turun Katariinan seurakunnan pastorin Remo Ronkaisen kanssa Turussa pidetystä L10T viikonlopusta reilu vuosi sitten. Remo kertoi siitä miten viikonloppu vaikutti ihmisiin ja häneen. Siunaamisen ja anteeksiantamisen asiat ovat syventyneet hänen elämässään tuon jälkeen. Esiin nousi myös englanninkielinen sana BLESS, jonka jokainen kirjain kantaa mukanaan muistisääntöä. Tämä auttaa rukoilemaan monipuolisemmin toisen puolesta ja pitämään rukouselämää vireämpänä. Tuo muistisääntö kerrotaan ohjelmassa. Ohjelman kolmannessa osuudessa toimittaja muistelee omaa aikaansa Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksessa ja iloitsee siitä, että Matti Hernesaho on nykyisin tuon hallituksen puheenjohtaja. On myös tärkeää, että tässä maassa pidetään esillä yhteisönäkyä. Jarkko Lassila ja Remo Ronkainen jatkavat keskusteluaan. Siinä Remo kertoo edessä olevasta isäksi tulemiesta ja sen herättämistä ajatuksista ajankäytön ja muun suhteen. Seurakunnan rukous on tuntunut tässä kaikessa hyvältä. Uskon askeleita ohjelmat sisältävät näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Niissä on mukana myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Aikuiset ovat keinottomia tämän ajan kasvatuskulttuurin keskellä, toteaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja Elina Kauppila. Jos ei pysty käsittelemään omia tunnetilojaan, on vaikea johdattaa lasta eri tunneskaalojen läpi. Vanha autoritäärinen kasvatus on väistynyt uuden keskustelevan kulttuurin tieltä - hyvä niin, mutta monilla vanhemmilla ei ole oman menneisyytensä takia työkaluja käydä tilanteitä läpi. Monilla ei myöskään ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan mitä perheelle oikeasti kuuluu. Läsnäolo on kaunein sana, toteaa puolestaan valmentaja Anne Karilahti ja neuvoo perheitä ottamaan aikaa yhdessäololle ja pitämään tiimipalavereita. Nyt huoltamolla saadaan vinkkejä toimivampaan arkeen!

Lapsipornorinki ja Suomi, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Sanna Springare ja rikosylikomisario Sari Sarani, KRP sekä seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Tommi Petteri Pesonen, Helsingin Poikien talosta. Vaalitentissä Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari, Pirjo Auvinen tenttaa. Kolumni, Anton Vanha-Majamaa: Tunsin itseni satavuotiaaksi katsoessani Ylen uutta hittisarjaa Aikuiset. Tuhkarokko maailmalla, Mia Kontio, erityisasiantuntija, THL ja puhelimessa: Leena Reikko. SPR:n vapaaehtoistyöntekijä Filippiineillä. Ulkomaanlehdet Tukholmasta, Anni Riit'aho. Juontajina Heli Suominen ja Pirjo Auvinen, toimittajina Marko Tammi ja Kaija Kellman. Tuottajana Tarja Oinonen.

Kallion millenniaaleista kertova Aikuiset on kuin Girls ja Skam, eikä sitä selvästi ole tehty minulle. Tunne on uusi, koska suomalaiset sarjat on tavattu suunnata kaikille, sanoo toimittaja Anton Vanha-Majamaa kolumnissaan.

"Aikuiset voi tehä sillee, et jos niinku on iso riita, niin sillon ne voi laittaa siihen semmosen rajan." Lapset ihmissuhdeasiantuntijoina! Lapsiraati pohtii tällä kertaa, mikä neuvoksi, kun sisarusten välillä on kahnausta ja kinaa. Asiantuntijoina Isla, Kerttu, Miio, Hilla, Amanda, Vilhelmiina, Jasmin, Enny ja Sofia. Toimittajana Outi Ikonen. Muista tilata Aikuisten kasvatuslaitos!

"Aikuiset voi tehä sillee, et jos niinku on iso riita, niin sillon ne voi laittaa siihen semmosen rajan." Lapset ihmissuhdeasiantuntijoina! Lapsiraati pohtii tällä kertaa, mikä neuvoksi, kun sisarusten välillä on kahnausta ja kinaa. Asiantuntijoina Isla, Kerttu, Miio, Hilla, Amanda, Vilhelmiina, Jasmin, Enny ja Sofia. Toimittajana Outi Ikonen. Muista tilata Aikuisten kasvatuslaitos!

Young adult -kirjallisuudella tarkoitetaan 12–18-vuotiaille tarkoitettua kirjallisuutta. Silti yli puolet YA:n lukijoista on aikuisia. Miksi? Tätä pohditaan Oma huone -podcastin viidennessä jaksossa kirjailija Elina Pitkäkankaan kanssa. Millaiset teemat hallitsevat YA-kirjallisuutta juuri nyt? Entä mitkä YA-kliseet alkavat jo maistua puulta? Jaksossa mainitut teokset ja kirjailijat: Cara Delevingne (suom. Ulla Selkälä): Mirror, Mirror Denise Rudberg & Hugo Rehnberg (suom. Kaisa Haatanen): Niin se sitten meni Ali Benjamin (suom. Marianna Kurtto): Mitä sain tietää meduusoista Jack Cheng (suom. Terhi Kuusisto): Kosmoksessa tavataan Stephenie Meyer: Twilight (suom. Tiina Ohinmaa: Houkutus) S. E. Hinton (suom. Marja Leskinen): Me kolme ja jengi Kiera Cass (suom. Laura Haavisto): Valinta John Green (suom. Helene Bützow): Tähtiin kirjoitettu virhe Kōshun Takami (engl. Yuji Oniki): Battle Royale Suzanne Collins (suom. Helene Bützow): Nälkäpeli-trilogia Holly Bourne (suom. Kristiina Vaara): Normaali-trilogia Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous Cassandra Clare (suom. Terhi Leskinen): Varjojen kaupungit -sarja Nonna Wasiljeff: Loukkupoika Sally Green (suom. Sari Kumpulainen): Puoliksi paha Juuli Niemi: Et kävele yksin Rainbow Rowell (suom. Terhi Kuusisto): Eleanor & Park Angie Thomas: The Hate U Give (suom. Kaijamari Sivill: Viha jonka kylvät) Becky Albertalli (suom. Lotta Sonninen): Minä Simon, Homo Sapiens Veronica Roth: Carve the Mark (suom. Outi Järvinen: Viillot) Scott Bergstrom: The Cruelty Sarah J. Maas: Lasipalatsi (suom. Sarianna Silvonen) & A Court of Throns and Roses Elina Rouhiainen: Muistojenlukija Salla Simukka: Lumikki-trilogia Lisäksi puhuimme: - Skamin kolmoskaudesta - Salla Simukan artikkelista Parnassossa 3/18 Jakson musiikit: “Featherlight” by Lee Rosevere. Licences under Creative Commons: By Attribution 4.0 International https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ "Darkest Child" by Kevin MacLeod (incompetech.com). Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ “Saturn” by onlymeith. Licensed under Creative Commons: By Attribution-NonCommercial 3.0 Unported https://creativecommons.org/licenses/by-nc/3.0/

Lasten kehitys osallistuviksi nuoriksi ja myöhemmin aikuisiksi ei tapahdu noin vain. Lapset oppivat niin arkisia toimia kuin suurempia yhteiskunnallisia asioita leikin, osallistumisen ja havaintojensa kautta. Aikuiset näyttävät osaltaan esimerkkiä ja opettavat, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Se, millaista käytöstä vanhemmat lapsilta odottavat, ja millaisiin toimiin ja leikkeihin lapsia ohjataan, muovaa lapsia ihmisinä ja kansalaisina. ALL-YOUTH-hanke toteutti yhdessä Bassoradion kanssa presidentinvaalien aikaan ”Suuren pressakyselyn”, jossa kartoitimme nuorten ajatuksia yhteiskunnan ongelmista, presidentti-instituutiosta ja äänestämisestä. The post Lasten leikeistä nuorten aitoon osallistamiseen appeared first on AntroBlogi.

Aikuiset lakkaavat huomaamattaan liikkumasta ja tämä on monen vaivan alku, toteaa Terhi Summa liikuntatieteiden kandidaatti ja liikeäly-ohjaaja ja myös kouluttaja. Liikeäly perustuu siihen, että aktivoidaan sellaisia liikeratoja, jotka ovat meille luonnollisia ja joita osaamme syntyessämme, kertoo Terhi Summa. - Meillä on liikeäly DNA:ssamme ja sitä voidaan herätellä. Liikeälyn tavoitteena on pehmeiden ja luonnollisten liikkeiden avulla kehittää nivelten liikkuvuutta, kehon sopusuhtaista tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Kun lapsi opettelee uutta, hän kehittyy kokeilemalla erilaisia tapoja. Meidän tulisi ottaa oppia lapsista, huomauttaa Terhi Summa. - Opettelussa on hyvä pitää mielessä, mitä enemmän teet väärin sen enemmän opit. Jalan älykkyyden turma on liian tekninen kenkä, puuskahtaa liikeäly-ohjaaja Summa. - Huipputekniset kengät linjaavat jalan niin, ettei sen tarvitse itse suorittaa linjausta. Myös liian kovat alustat pilaavat jalan normaalia liikkuvuutta. Toimittajana Petri Rinne.

Kannabiksen käytön lisääntyessä asiantuntijat ovat erityisen huolissaan nuorista, sillä asenteet kannabista kohtaan ovat tulleet myönteisimmiksi. Kannabiksen lisäksi kuulemme kirkon tunnustuskirjoista reformaation ilmentäjinä ja navettateknologiasta.

Tunnistamme kaltaisemme heti, sillä olemme kuin toiselta planeetalta. Näin sanovat adhd-aikuiset Seija Kaarre ja Enna Vanhala, joiden puhe pulppuaa ja poukkoilee aiheesta toiseen. Miten he saavat arkensa sujumaan? Toimittajana Minna Korhonen.

Mitä pitää saada pakettiin, sehän se on kuumottavin haasteemme. Kilpailukykypakettien pitäisi ottaa mallia parhaasta - äitiyspaketista. Vaikka täydellinen ei ole sekään. Suomi oli ennen sopimusyhteiskunta. Tarkoitti, että sopimuksia saatiin tehtyä. Nyt ummetukseen saattaisi auttaa se, että asiat nähtäisiin pienessä mittakaavassa. Toukan kokoisessa. Kilpailukykypaketti ja kannustinpaketti ovat yhtä huonoja sanoja kuin yhteiskuntasopimus. Eivät kerro mitä ovat syöneet ja mitä aikovat syödä. Paketit saisivat ottaa mallia äitiyspaketista. Se on tunnustettu ja toimivaksi havaittu, jo suunnitteluvaiheessa. Äitiyspakkaus on Kaikki pienoiskoossa, siinä on selitetty elämän edellytykset. Mitä avuton tarvitsee ja mitä ei. Mikä tuntuu hyvältä. Se mikä ei, jääköön pois. Kaikki on kiteytetty 56 tuotteeseen. Miten äitiyspaketti, kaikkien rakastama ja setienkin arvostama, saatiin koottua? Kela sen kokosi itsenäisesti maalaisjärkeä ja lämmintä tunnetta sekoittaen, etunenässä tarvittavan ajatteli loppuun asti joku Johanna. Rahat laskettiin etukäteen, kun budjetti tiedettiin. Haluttiin laatua ja kannustavuutta, ripaus iloakin, huomaan, mitä nyt itse tavaraa kauempaa tarkastelen. Lisäksi kuunneltiin perheiden toiveita. Siis niiden, kenelle pakettia oltiin kasaamassa. Ei se sen vaikeampaa ole, työmarkkinajohtajat! Vaikka perheiden toiveita kuunneltiin, kirkkaimpana loisti ajatus, että tärkeintä on saada paketti ajoissa kasaan. Kaikkien toiveet eivät toteudu, enemmistö kuitenkin välttyy intohimot salpaavalta pahalta mieleltä. Esimerkiksi viime vuoden uutuus kuolahuivi sai niin innostuneen vastaanoton, että se päätettiin säilyttää. Joku oli varmasti Kelan kahvipöydässä sitä mieltä, että kuola saa jatkossa valua kumpareissa kohti napaa, käytetään sekin raha johonkin hienompaan kokonaisuuteen, vaikka lihavampaan makuupussiin. Mutta siellä se kuolahuivi on ja tuntuu käyttäjän arjessa. Miksei miehille lähetetä kuolahuiveja? Ainakin minä kuolaan yön aikana kolmasosan tyynystäni läpimäräksi. Kun ikääntyy, kaikki nahka antaa myöten, myös suun pielusta. Se on ajatuksena mukava, että joku toinen on ajatellut ja koonnut kaikki valmiiksi setiksi. Mutta. Vaikka äitiyspakkaus on lähes täydellinen ja se pitäisi todella postittaa viipymättä Sipilälle, Lylylle ja Häkämiehelle oppimateriaaliksi, se kompastuu tänä vuonna. Se unohtaa miten yksilöllisiä me kaikkein syvimmissä tarpeissamme olemmekaan. Se käsittelee vastasyntynyttä lasta osana massaa, niin kuin yhteiskunta meitä käsittelee. Se sortuu stereotyyppiseen holhoamiseen ja turvallisuuden tunteen tuoteajatteluun. Äitiyspakkauksessa on virhe. Tarkoitan tietenkin uuden äitiyspakkauksen unilelua. Paketista löytyy nössönnäköinen pupuhahmo, joka muistuttaa kansainvälisestä teollisuudesta. Se on nukkuvinaan. Niin kuin markkinavoimat. Ei ne nuku. Unilelua on kuulemma toivottu kovasti. Kuka on!? Aikuiset tietenkin. Niin, eivät loppukäyttäjät – oman elämänsä rakentajat. Tämä kaikki kertoo miten ajattelu on lyhentynyt. Se on surkastunut kuin tiskipöydälle unohdettu napanuora. Unilelu on pienen ihmisen tärkeä turva. Enemmän kuin mikään lelu. Siihen projisoidaan paljon, se antaa turvaa, ja tuoksuu jo kohta tutulta. Kyllä kai petikaverilla jotain väliä on? Ja sitten Kela jakaa joka vuosi 40 000 samanlaista unilelua. Mitä se pupu tekee tuon ikäluokan psyykelle? Jos isi on väsynyt ja survoo tuon stereotyypin kalleimpansa kainaloon? Silloin joku toinen unilelu jää valitsematta, joku joka on sykähdyttänyt jo kaukaa ja tahtonut mukaan. Meidän perheessä unilelu on ollut toistakymmentä vuotta Pertti. Nyt jo terrakotan värinen patinoitunut vauvanukke. Olen poiminut sen grillin parilalta ja monesta muusta. Se on aina ollut koppura ja hankala kainaloon. Mutta lapsen itsensä unileluksi haluama. Yksilöllinen elämänkumppani. Kelan unilelutempaus on sama kuin jos kaikki saman ikäluokan aikuiset joutuisivat nukkumaan sängyssään samannäköisen puolison kanssa. Kyllä kai petikaverilla jotain väliä on? Maallikkosaarnaaja Maasola

Kaikki miehet eivät tarvitse omaa lasta siihen että vapautunut rakentelu jatkuu vielä keski-iässä. Mutta 14-vuotiaana se on pitänyt vähäksi aikaa lopettaa - tai ainakin salata.