Podcasts about aasiassa

Muottituote Groupin toimitusjohtaja Tero Vanninen on ehtinyt viilettää työn perässä kolmella eri mantereella: Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Työkulttuuri saattaa näissä olla osin kovastikin erilainen, mutta muutama liiketoiminnan lainalaisuus ei muuksi muutu: ihmisistä pitää aidosti välittää ja riskejä pitää uskaltaa ottaa.  Mitä tämä on käytännössä tarkoittanut, sen kertoo Tero Bronxcastissa. Kannattaa kuunnella! 

Hyökkäyssota Ukrainaan horjuttaa Venäjän asemaa Keski-Aasiassa. Alueen entiset neuvostotasavallat eivät ole asettuneet tukemaan sodassa Venäjää eivätkä ole tunnustaneet Ukrainalta vallattuja alueita Venäjän osiksi. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan sota onkin etäännyttänyt Keski-Aasian maita Venäjästä. Esimerkiksi Kazakstanissa osa kansalaisista kyseenalaistaa jo Venäjän vaikutusvallan alueella. Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Kazakstanista että Venäjältä, jossa miljoonat keskiaasialaiset siirtotyöläiset ovat merkittävä työvoima. Lisäksi selviää, miten voi Venäjän ympärilleen kokoama kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö Ukrainan sodan keskellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tässä jaksossa puhutaan yrittämisestä ulkomailla erityisesti Aasiassa ja Singaporessa. Vieraana asiasta keskustelussa on monikertainen yrittäjä ja Singaporen asukas Viivi Avellán. Jaksossa Viivi avaa myös omia kokemuksiaan yrittämisestä Singaporessa ja kertoo mitä oppeja matkan varrelta on tarttunut mukaan. RAHA-ASIAA podcast jää tämän jakson myötä kesätauolle ☀️ Tässä jaksossa opit: Miten Viivi päätyi Singaporeen? Pelottiko uuden yrityksen perustaminen Viiviä? Millaisia haasteita Viivi on kohdannut ulkomailla yrittämisessä? Millaisia valmisteluita yrittäjän kannattaa tehdä ennen ulkomaille lähtöä? Mistä ulkomaille yrittäjäksi aikova voi hankkia tietoa? Millainen merkitys verkostoitumisella on yrittämisessä? Millaisia kielimuurihaasteita Viivi on Singaporessa kohdannut? Miksi Viivi on muuttamassa Yhdysvaltoihin? Mitä vinkkejä Viivi antaa ulkomaille yrittäjäksi haluavalle?  Jaksossa mainitut: Viilee solutions https://www.viileesolutions.com Muuta: Viivin LinkedIn https://www.linkedin.com/in/viivia/ Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram https://www.instagram.com/rahaasiaa_podcast/ RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram https://www.instagram.com/asuntoasiaa.fi/ #yrittäjyys #yrittäjyysulkomailla #yrittäminen #yrittäjä #yrittäjäulkomailla #yritys #talous #suomalaisetulkomailla #suomiulkomailla #businessfinland #viiviavellan #innovationhome #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #sijoituspodi #sijoittaminen 

On äärimmäisen vaikeaa olla kristitty Afganistanissa. Kristityn löytäminen on vielä vaikeampaa. Open Doors tukee afgaanikristittyjä pakolaisyhteisöjen keskuudessa Keski-Aasiassa paikallisten yhteistyökumppanien kautta.   https://opendoors.fi/hylattyjen-tukena-open-doors-auttaa-afgaanipakolaisia-keski-aasiassa/  

Monessa maailmankolkassa Jeesuksen seuraaminen on rikos, joskus jopa laissa määritelty rangaistava teko. Siitä huolimatta salaisia uskovia on ympäri maailmaa. Aasiassa heitä on lukemattomia.   https://opendoors.fi/salaisen-uskon-nelja-vaihetta/  

Kuvittele, että aina avatessasi kotisi ovet jollekulle Jeesusta etsivälle, otat riskin joutua vainotuksi. Tämä on todellisuutta Keski-Aasiassa. Siellä islamista kristinuskoon kääntyneet kohtaavat väkivaltaista vastustusta.      https://opendoors.fi/keski-aasiassa-seurakunta-kokoontuu-kodeissa-salaa/

Jaksossa keskustellaan Finnair Cargon Aasian myyntijohtaja Pasi Nopasen kanssa lentorahdista Aasiassa. Miten lentorahti on muuttunut korona-aikana? Miten konttipula ja jopa kymmenkertaistuneet kuljetuskustannukset näkyvät lentorahdin kysynnässä? Voidaanko Aasian lentoliikenteen odottaa palautuvan vielä vuoden 2022 puolellakaan? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Aasiassa on käynnissä raaka ja paljas geopoliittinen kilpailu. Valtataistelun näyttämönä toimii indopasifinen alue.

Naisten Pankki tukee naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä, kestävän kehityksen periaattein. Naisten Pankin voimavarana ovat kuukausilahjoittajat ja osakkaat, aktiiviset vapaaehtoiset sekä yritys- ja yhteisökumppanit. Tänä vuonna tuli kuluneeksi täydet 10 vuotta siitä, kun Naisten Pankin toiminta alkoi Kuopiossa. Tuona aikana Naisten Pankki on talkoovoimin kerännyt 120 000 euroa, mikä mahdollistaa neljälle tuhannelle kehitysmaan naiselle ammatin ja toimeentulon. Naisten Pankki Kuopio järjestää jälleen perinteisen liikunnallisen hyväntekeväisyystapahtuman. Kävele Naiselle Ammatti- tapahtuma on koettavissa sunnuntaina syyskuun 5 päivä, Cafe Väinössä ja Väinölänniemellä. Aiheesta kertoi tarkemmin Savon Aalloilla puhelimitse Naisten Pankki Kuopion puheenjohtaja Pirkko Ulmanen. Haastattelijana: Sami Turunen

Kirsi Koski-Kujala haastattelee uudelleen Ninarose Maozia, Fidan kehitysyhteistyötiedottajaa. Miten Ninarose päätyi Fidalle töihin? Millaisissa Fidan tehtävissä hän työskenteli aiemmin Aasiassa?

Jyrki Palmi haastattelee Ruut Monosta, joka työskentelee Fidan Aasian aluejohtajana. Mitä hänen työtehtäviinsä kuuluu? Miten koronatilanne on vaikuttanut lähetystyöntekijöiden työhön Aasiassa?

Millaisilla deiteillä olemme käyneet esim. New Yorkissa ja Aasiassa ja miten nämä eroavat Suomen meiningistä? Yksi iso osa podcastiämme on se, että puhumme deittailusta globaalisella mindsetillä ja syystä; koska olemme itse kokeneet näitä yli 15 vuoden ajan! Haluamme jakaa tarinoita ja kokemuksiamme kuuntelijoille Suomessa, jotka eivät ehkä ole päässeet treffailemaan ulkomailla tai eivät ole koskaan deitannut ketään eri kulttuurista/maasta, mutta ovat kiinnostuneita. This is for you! Seuraathan meitä IG:ssä @queentalkpodcast ja muista katsoa viikottaiset livemme, jossa voit kysyä meiltä kysymyksiä!

Ilmaston lämpeneminen tuottaa kuivuuskausia ja tuhoaa satoja juuri siellä, missä ihmisia asuu miljardeittain. Siinä sivussa liika lämpö sulattaa vuoristojen jäätiköitä ja aiheuttaa ongelmia ruuantuotannolle Euroopassa ja Aasiassa. Vuorten jäätiköt ovat tärkeitä vesitorneja ympäristöilleen, sillä yli miljardi ihmistä saa vetensä jäätiköiden sulavesivirroista riippuvista joista. Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa maailman ravinnontuotantoa kahta kautta, liian kuumuuden lisäksi se kuivattaa viljelmät ja myös joet, joista ennen saatiin kasteluvettä. Viljelyongelmien lisänä on tolkuton ruokahavikki. Vuotuinen ruokahävikki on globaalisti jopa 1/4, ja puolet ruuasta tärvätään länsimaissa, vaikka ihmisiä on alle puolet koko väestöstä. Tiedeykkösen aiheena ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset ravinnontuotantoon, aihetta ovat tutkineet globaalien ruoka-ja vesiasioiden professori Matti Kummu ja tohtorikoulutettava Matias Heino Aaalto-yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Vieraina sijoitusstrategi Hertta Alava Nordeasta ja salkunhoitaja Olli Viitikko Aktia Varainhoidosta. Wirecardiin liittyvä skandaali sai paljon huomiota viime vuonna, ja konkurssiin päätynyt maksupalveluyhtiö ehti olla DAX:ssa alle kaksi vuotta. Petosvyyhti ei aiheuttanut indeksiin merkittävää kolhua, mutta on hyvä muistutus suoriin osakesijoituksiin liittyvistä riskeistä, arvioi Olli Viitikko. Tänä vuonna sääntely DAX:ssa kiristyy, ja indeksi laajenee neljäänkymmeneen yhtiöön. Viitikko pitää laajentumista tervetulleena: hajautuksen lisäksi indeksi saa kaivattua kasvupuhtia MDAX:sta. Pula mikrosiruista piinaa muun muassa autovalmistajia, joita DAX:ssa on kolme: BMW, Daimler ja Volkswagen. Kiina on niille hyvin tärkeä markkina-alue, ja saksalaiset autobrändit ovat Aasiassa edelleen todella arvostettuja, Hertta Alava kertoo. DAX:sta löytyy myös autovalmistajille mikrosiruja valmistava Infineon, mutta Alavan mukaan kehittyneimmät puolijohteet tehdään Taiwanissa. Toimittajana Mikko Jylhä.

Jaksossa keskustellaan lohkoketjuteknologiakäyttöjärjestelmää kehittävän Zippien perustaja Antti Saarnion kanssa Kiinan roolista maailman virtuaalivaluuttamarkkinoilla. Kuinka luodaan oma virtuaalivaluuttakolikko ja kuinka sitä käytetään oman yrityksen rahoituksen keräämiseen Aasiassa? Mitä Kiina haluaa saavuttaa mailmanmarkkinalla oman virtuaalivaluuttansa kehitystyön kautta? Kuinka paljon virtuaalivaluuttamarkkinasta on keskittynyt Kiinaan ja minkälainen paine markkinan säätelylle on maassa? Toimittaja: Hannamiina Tanninen Editointi: Joonas Tuominen

Minkälaisia ovat elokuvateatterit tulevaisuudessa? Mervi Heinaro on suomalaisen Flexound-nimisen teknologiayrityksen toimitusjohtaja ja johdattaa meidät uudenlaisen elokuvateatterikokemuksen äärelle. Keskustelemme jo maailmalla esim. Aasiassa esiintyviin hyvinkin erilaisiin leffateattereihin. Elämyksellisyys on päivän sana - kuuntele jakso, niin selviää, miten leffakokemus voi muuttua lähiaikoina meillä Suomessakin! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/popcornwithesko/message

Naisten Pankki tukee naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä, kestävän kehityksen periaattein. Naiset ovat Naisten Pankin työn keskiössä. Kun naisten asema vahvistuu on sen vaikutus perheeseen ja koko yhteisöön välitön. Naisten Pankin voimavarana ovat kuukausilahjoittajat ja osakkaat, aktiiviset vapaaehtoiset sekä yritys- ja yhteisökumppanit. Tänä vuonna tuli kuluneeksi täydet 10 vuotta siitä, kun Naisten Pankin toiminta alkoi täällä Kuopiossa. Tuona aikana Naisten Pankki on talkoovoimin kerännyt 120 000 euroa, mikä mahdollistaa neljälle tuhannelle kehitysmaan naiselle ammatin ja toimeentulon. Naisten Pankki toteuttaa siis hyvin aktiivista ja tärkeää vapaaehtoistyötä Kuopiossa ja aihetta tarkemmin valotti Savon Aalloilla, puheenjohtajana toimiva Pirkko Ulmanen. Haastattelijana Sami Turunen.

Tuore Britney Spears -dokumentti näytti karulla tavalla siitä, miten pakkomielteisesti naisen neitsyyteen suhtaudutaan. Miksi neitsyys-käsite pitäisi unohtaa kokonaan ja puhua mieluummin erilaisista ekoista kerroista? Toimittaja ja Kiinan-kirjeenvaihtajana työskennellyt Katriina Pajari kertoo, onko feminismillä ja #metoolla mahdollisuuksia Kiinassa. Miten aktivistit kiertävät verkkovalvontaa, entä mitä suomalaisfeministi voi Aasiassa oppia? Puhumme myös whataboutismista ja siitä, miksi niin monen tasa-arvoongelman eteen kiilataan aina tärkeämpi epäkohta. Iso feministi taas vastaa kysymykseen, miten lopettaa pelosta johtuva miesten stereotyypittely, kun huolelle on kuitenkin perustansa.

Havuhattu podcast muuttaa Vartiosaaren studioltaan. Tähän jaksoon halusimme tallentaa palan podcastimme syntymäsaaren ainutlaatuista tunnelmaa. Vartiosaaren kulttuuriperintöä, luontoympäristöä ja saaren periferiaterapeuttista vaikutusta on tässä jaksossa kanssamme pohtimassa esoteerisen maantieteen koulun perustaja, maantieteilijä Marko Leppänen. Syksystä lähtien siirrymme Vartiosaaresta itään uuteen nauhoituskömmettiimme - jokilaaksoon, joka on Leppäsellekin erityisen läheinen. Tässä jaksossa Vartiosaaren tarinat ja historia, luontoympäristöjen moninaisuus sekä arjen ympärille aikojen saatossa rakentunut saarikulttuuri saavat arvoisensa käsittelyn. Löylyosion puolella pohdimme esoteerista maantiedettä ja sen vastakohtien ympärille rakentuvaa vuorovaikutusta. Puhumme siitä, miten perifeeriset paikat, kuten pimeät metsät ja lohduttomat autiotalot, vaikuttavat yllättävilläkin tavoilla mielemme toimintaan. Jaksossa mainittuja lähteitä: - HS - Luonnontuotteille on kysyntää erityisesti Aasiassa, ja sen vuoksi metsän­omistaja Atso Andersen alkoi viljellä sieniä: ”Selkeä tavoite on päästä maailman­markkinoille”: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006532804.html - HS - Helsingin Vartiosaari muuttui pelinappulaksi maakunta­kaavan voimain­koetuksessa: äänten keskittäminen voisi palvella monen­laisia tarkoitusperiä: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006538026.html - Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia: http://esoteerinenmaantiede.blogspot.com/ - Terveysmetsä - Tunnista ja koe elvyttävä luonto: https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512407170/terveysmetsa/

HUOM! Jakso on äänitetty helmikuun 2020 alussa ja aihetta on käsitelty tuolloin saatavilla olleen tiedon sekä epidemiatilanteen valossa. Ajantasaiset THL:n ohjeet terveydenhuollon yksiköille löytyvät THL:n verkkosivuilta.Koronavirukset aiheuttavat yleensä lieviä hengitystie-infektiota, ja harvemmin keuhkokuumeen, joka hauraille ja sairaille voi olla kohtalokaskin. Viimeisen 20 vuoden aikana tunnetaan kolme eläinsyntyistä koronainfektiota, SARS, MERS ja nyt Wuhanilainen “uusi” koronavirus 2019-nCoV. Vaikka mediassa vilahtelevat otsikot “tappajavirus” ja sanat epidemia ja pandemia, niin millainen uusi koronavirus oikeastaan on ja pitääkö olla huolissaan? Ja onko muualla kuin Aasiassa kyse edes epidemiasta?RADplus -podcastin uudessa EXTRA-osiossa asiantuntija Eeva Ruotsalainen kertoo, miten tällainen epäilty epidemiatilanne etenee, miten tietoa kertyy - ja mitä juuri nyt voidaan sanoa uudesta koronaviruksesta. Puhutaan mitä nimenomaan ensi- ja akuuttihoidossa työskentelevien tulisi tietää viruksesta ja miten toimia epäilytilanteissa. Kerrataan myös pisaratartuntojen estokeinot eli ne #perusasiat joita noudatetaan, kun ollaan lähikontakteissa myös niissä muissakin yleisemmissä infektioepäilyissä, joilta niiltäkin oletettavasti halutaan välttyä, kuten kaikki ne muut hengitystieinfektiot tai vaikkapa norovirus.

Kausi 4, 1/10. Jukka Tasanen toimii Fidan aluepäällikkönä Aasiassa. 11 vuoden jälkeen Tasasten perhe muutti Intiasta Myanmariin. Jaksossa kuullaan aasialaisesta elämästä ja pureudutaan tarkemmin Myanmariin, joka on viime vuosina auennut yhteistyölle sekä paikalliseen koulumaailmaan.

Mika Vehviläinen on Cargotecin toimitusjohtaja, Suomen yritysjohtajien kärkikastia ja perhekeskeinen kolmen lapsen isä. Hän on aiemmin toiminut Finnairin toimitusjohtajana ja Nokian johtotehtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Keskustelemme Mikan kanssa erityisesti business-etiikasta ja siihen liittyen hänen uransa vaikeimmista hetkistä. Mika kertoo myös, missä meillä on Pohjoismaissa parantamisen varaa eettiseen liiketoimintaan liittyen.

Euroopassa kristinusko näivettyy, kun taas Aasiassa, eritoten Kiinassa se menestyy. Miten monimuotoista kristillisyys on Aasiassa? Miten aasialaiset tulkinnat kristinuskosta eroavat länsimaisista tulkinnoista? Mitä lännen kirkot voisivat oppia Aasian kristityiltä? Vieraina ovat piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, pastori Marketta Antola Vuosaaren seurakunnasta ja Mekongin alueen aluepäällikkö Olli Pitkänen Suomen lähetysseurasta. Toimittajina ovat Samuli Suonpää ja Anna Patronen. Ohjelma on uusinta heinäkuulta 2018.

Markku Mäkeläinen on korkeimmalle Piilaakson hierarkiassa tähän mennessä yltänyt suomalainen. Hän johti viiden vuoden ajan Facebookin kumppaniyhteistyötä, mutta palasi hiljattain Suomeen rakentamaan maan ja pääomasijoitusyhtiö Nexit Venturesin ensimmäistä todellista kasvurahastoa. Markku on koko elämänsä ajan osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Hän on elänyt aallonharjalla internetin, startup-kulttuurin, Aasian ja Facebookin nousussa. Nyt hänen mielestään on oikea aika nostaa suomalainen startup-rahoitus uudelle tasolle. Puhumme tässä podcastista elämästä Aasiassa, Facebookin johtamisopeista ja kulttuurista, kasvun alkemiasta ja tietenkin Suomen mahdollisuuksista. 10X Finland Podcastin on tuottanut sisältötoimisto Great Point. Hyviä kuunteluhetkiä!

Open Doors Uutiset on ajankohtaisohjelma vainotun kirkon tapahtumista. Jakso on julkaistu Radio Patmoksessa 7.3.2019. Lue lisää: Opendoors.fi/wwl

Ihmisten mieliin lujasti juurtunut taikausko vaikeuttaa edelleen epidemioiden torjuntaa Afrikassa ja Aasiassa. Toisaalta perimätiedosta on myös hyötyä kriisitilanteissa. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla mysteerin ja ja modernin kohtaamista. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Kuva: Antti Haanpää

Euroopassa kristinusko näivettyy, kun taas Aasiassa, eritoten Kiinassa se menestyy. Miten monimuotoista kristillisyys on Aasiassa? Miten aasialaiset tulkinnat kristinuskosta eroavat länsimaisista tulkinnoista? Mitä lännen kirkot voisivat oppia Aasian kristityiltä? Vieraina ovat piispainkokouksen sihteeri Jyri Komulainen, pastori Marketta Antola Vuosaaren seurakunnasta ja Mekongin alueen aluepäällikkö Olli Pitkänen Suomen Lähetysseurasta. Toimittajina ovat Samuli Suonpää ja Anna Patronen.

The Ulkopolitistin podcast-kausi käynnistyy jihadismia käsittelevällä tuplajaksolla. Ota rento asento, sähköistä hoksottimesi ja sukella ISIS terroristijärjestön tulevaisuuden näkymiin. Jaksojen toisessa puolikkaassa syvennytään jihadistiseen liikehdintään Euroopassa ja analysoidaan muun muassa meille pohjolaan mahdollisesti kohdistuvia heijastevaikutuksia. Jakson lopussa nostetaan esille studiovieraiden avainviestit, jotka jokaisen aiheesta kiinnostuneen tulisi tarkistaa. Studiossa kolmen kovan kööri juontaja Tuomas Lähteenmäen vieraana: Antti Paronen, upseeri (arvo: kapteeni), sotatieteiden tohtori. Väitöskirjassaan Paronen käsitteli globaalin jihadistisen liikkeen strategista ajattelua. Kuluvana keväänä julkaistavassa teoksessaan Paronen käsittelee jihadistisen liikkeen strategista tulevaisuutta ISIS:n jälkeen. Juha Saarinen on jihadistiseen liikehdintään erikoistunut jatko-opiskelija King's College Londonissa. Hänen väitöskirjansa käsittelee jihadismin kehittymistä Suomessa ja Irlannissa viimeisen viiden vuoden aikana. Hän on aiemmin työskennellyt tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa. Otso Iho on maailmanlaajuiseen poliittiseen väkivaltaan ja terrorismiin erikoistunut analyytikko Jane's Terrorism and Insurgency Centre (JTIC)-tutkimuslaitoksella. Hän on suorittanut terrorismiin keskittyvän sotatieteiden maisterin tutkinnon King's College London -yliopistossa sekä kandidaatin tutkinnon Itä-Euroopan ja Venäjän historiasta University College London -yliopistossa. Otso on työskennellyt johtavissa poliittisen riskin konsultointiyrityksissä Lontoossa vuodesta 2012 ja julkaissut lukuisia artikkeleita terrorismista ja poliittisista riskeistä Euroopassa ja Aasiassa.

The Ulkopolitistin podcast-kausi käynnistyy jihadismia käsittelevällä tuplajaksolla. Ota rento asento, sähköistä hoksottimesi ja sukella ISIS terroristijärjestön tulevaisuuden näkymiin. Tuplajakson ensimmäisessä erässä paneudutaan kalifaatin kaatumisen syihin, taustoitetaan terroristijärjestön tavoitteita ja jihadistisen ideologian leviämistä maailmalla. Studiossa kolmen kovan kööri juontaja Tuomas Lähteenmäen vieraana: Antti Paronen, upseeri (arvo: kapteeni), sotatieteiden tohtori. Väitöskirjassaan Paronen käsitteli globaalin jihadistisen liikkeen strategista ajattelua. Kuluvana keväänä julkaistavassa teoksessaan Paronen käsittelee jihadistisen liikkeen strategista tulevaisuutta ISIS:n jälkeen. Juha Saarinen on jihadistiseen liikehdintään erikoistunut jatko-opiskelija King's College Londonissa. Hänen väitöskirjansa käsittelee jihadismin kehittymistä Suomessa ja Irlannissa viimeisen viiden vuoden aikana. Hän on aiemmin työskennellyt tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa. Otso Iho on maailmanlaajuiseen poliittiseen väkivaltaan ja terrorismiin erikoistunut analyytikko Jane's Terrorism and Insurgency Centre (JTIC)-tutkimuslaitoksella. Hän on suorittanut terrorismiin keskittyvän sotatieteiden maisterin tutkinnon King's College London -yliopistossa sekä kandidaatin tutkinnon Itä-Euroopan ja Venäjän historiasta University College London -yliopistossa. Otso on työskennellyt johtavissa poliittisen riskin konsultointiyrityksissä Lontoossa vuodesta 2012 ja julkaissut lukuisia artikkeleita terrorismista ja poliittisista riskeistä Euroopassa ja Aasiassa.

Miksi meikäläisten kalliitta lääkkeitä tutkitaan kehittyvissä maissa, missä vain harvoilla on niihin varaa? Mitä tekemistä USAn vankiloilla ja natsien keskitysleireillä on nykykäytännön kanssa? Sosiologit tutkivat nykyään myös lääketutkimuksia. Tällä kertaa sitä, miten eksoottinen suomalaisvetoinen ripulirokotetutkimus eroaa tavanomaisista kuvioista Aasiassa ja Afrikassa. Näihin sekä muihin lääke- ja rokotetutkimuksiin liittyviin kysymyksiin saadaan vastaukset Tiedeykkösessä. Leena Mattila tavoitti ripulirokotetutkimusta vetävän professori Anu Kanteleen Beninistä, Länsi-Afrikasta ja lääketutkimuksia tutkivan sosiologin Salla Sariolan yliopiston kirjastosta. Kuva: chuttersnap/Unsplash

Tarina hyväluontoisesta imaamista, joka eli Aksehirin kaupungissa Anatoliassa, Vähässä-Aasiassa. sovitus: Milena Parland suomennos: Susanna Hirvikorpi lukija: Marjaana Kuusniemi äänisuunnittelu: Tiina Luoma tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Ketut eivät ole suuria jumalia. Yleensä niille on varattu huijariroiston rooli. Tämä selviää, kun Kaisa Pulakka uppoutuu kettujen mytologiaan. Oveluus liitetään kettuihin lähes kaikissa kulttuureissa, mutta Aasiassa ketut ovat oveluuden lisäksi hurjia ja taikavoimaisia jumalolentoja. Suomessa kettu oli arvokas saaliseläin, jonka saamiseksi rukoiltiin metsänhaltija Käreitärtä. Ohjelmasta paljastuu myös, miksi toimittaja Pulakka haluaisi vaihtaa Suomen valtauskonnon luomiskertomuksen intiaanilegendaan hopeaketusta. Ohjelmasarjan on toimittanut Kaisa Pulakka ja lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Common Foxes in the Snow. Wilhelm Kuhnert 1893. Wikimedia Commons.

Millaisia uskomuksia ja mystiikkaa liittyy elämään ja kuolemaan ympäri maailman? Miksi esimerkiksi tiistait ovat noitien työpäiviä Latinalaisessa Amerikassa? Onko paha silmä universaali? Miksi vainajan silmät pitää peittää ja tuonelan lautturi lahjoa? Vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Eija Pulkkinen. Hän on tutustunut lähes neljännesvuosisadan ajan Afrikassa, Aasiassa, Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikassa eri heimojen ja kansojen kuolema- ja syntymäriitteihin. Tavat ja uskomukset ovat yllättävän samanlaisia ympäri maailman. - Kaikkialla maailmassa uskotaan, ettei vainaja koskaan täysin jätä meitä. Meidän tosin täytyy saattaa ihminen hautaan ja tehdä seremoniat oikein, etteivät vainajat palaa takaisin kummittelemaan. Lisäksi jututamme tietokirjailija Heikki Lehikoista. Hän on tutkinut kuoleman kulttuurihistoriaa Suomessa. Näkyykö kuolemaan liittyvä magia vielä meillä, rationaalis-sekulaarissa yhteiskunnassa? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Petteri Lahtela johtaa yhtä Suomen mielenkiintoisimmista terveysteknologian startupeista. Oura on Oulussa tehty design-sormus ja tarkkuusinstrumentti, joka auttaa käyttäjäänsä yhdistämään äärimmäisen suorituskyvyn ja tasapainoisen, terveen elämän. Tämä podcast on täynnä avaria maisemia ja hyödyllisiä kokemuksia. Petteri kertoo, miten hän käyttää budolajeissa oppimaansa mielen tyhjennystä, mokusoa, bisneksessä; mitä matkustaminen pitkin maailmaa ja asuinvuodet Aasiassa opettivat suomalaisten huipputuotteiden viennistä maailmalle; miten vältetään kroonisen stressin tuhoisa vaikutus; miten Kickstarteria käytetään verkoistumistyökaluna ja miksi Suomi on superasemissa aluillaan olevassa digitaalisen terveydenhoidon vallankumouksessa. Olemme Petterin kanssa tehneet hieman töitä yhdessä ja oli upeaa saada hänet vieraaksi tähän pitkään ja monipolviseen, ajoittain filosofiseen, ajoittain hyvin käytännölliseen keskusteluun. Hyviä kuunteluhetkiä.  

Suomessa valtaosa antropologeista työllistyy kolmannelle sektorille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen selvityksen mukaan lähes 50 % antropologeista toimii kansalaisjärjestöissä, kun yliopistoihin työllistyy 12 % valmistuneista. AntroBlogi haastatteli pitkän linjan järjestöammattilaista, antropologi Upu Leppästä, hänen kansainvälisestä urastaan kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hongkongissa, missä hänen vastuualueitaan on kotipaikkansa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina. The post Antropologit kansalaisjärjestöissä: kehitysyhteistyötä Aasiassa appeared first on AntroBlogi.

Olli Muuraisen perustama Management Events on yksinäinen tähti suomalaisen palveluviennin taivaalla. Parhaillaan yhtiö kasvaa Aasiassa, jossa Olli myös asuu. Milloin hän ymmärsi haluavansa yrittäjäksi? Miten menestyskonsepti rakennettiin? Entä kuinka se vietiin maailmalle? Keskustelussamme käymme läpi prosessit, rekrytoinnit, virheet ja oivallukset kasvun takana. Hyviä kuunteluhetkiä.

Suomalainen rauhanturvatyö täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät YK:n operaatioon Suezille joulukuussa 1956. Tämän jälkeen noin 45 000 suomalaista on palvellut yli 40 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Millainen rooli Suomella on nykyisissä rauhanturvaoperaatioissa? Mitä hyötyä Suomelle on rauhanturvaamisesta ja kriisinhallinnasta? Miltä näyttää toiminnan tulevaisuus? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat kouluttaja Nina Pelkonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen.

Italaialainen prosecco-kuohuviini on jo niin trendikästä, että sen myynti on maailmanlaajuisesti ohittanut samppanjan. Proseccon tuotantoalueella Venetsian lähellä kuohujuoma kuuluu myös arkeen. Ranskalaiset ovat kuitenkin yhä uskollisia aidolle samppanjalle, ja kasvava kysyntä Aasiassa nostaa samppanjan hintaa entisestään. Perinteikäs neuvostosamppanja Sovetskoje šampanskoje puolestaan viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlia. Kuva: Petri Burtsov / Yle

Italaialainen prosecco-kuohuviini on jo niin trendikästä, että sen myynti on maailmanlaajuisesti ohittanut samppanjan. Proseccon tuotantoalueella Venetsian lähellä kuohujuoma kuuluu myös arkeen. Ranskalaiset ovat kuitenkin yhä uskollisia aidolle samppanjalle, ja kasvava kysyntä Aasiassa nostaa samppanjan hintaa entisestään. Perinteikäs neuvostosamppanja Sovetskoje šampanskoje puolestaan viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlia. Kuva: Petri Burtsov / Yle

#Tulevaisuusradio: Maailman megatrendit – millaista talouskasvua haluamme? Maailman megatrendien vaikutus heijastuu entistä nopeammin kansallisvaltioiden talouskehitykseen. Globalisaatio, digitalisoituminen ja robotisaatio muuttavat työmarkkinoiden rakenteita. Väestökehitys on olennaisesti erilaista maailmalla – yhä suurempi osa maailman nuoresta työvoimasta asuu jatkossa Afrikassa, Intiassa ja Aasiassa. Ilmastonmuutos etenee. BRICS-mailla on voimakasta talouskasvua ja N11-maat (ns. next eleven –maat) kasvavat myös voimakkaasti. Samanaikaisesti Euroopan väestö vanhenee ja talouskasvun vauhti hiipuu. Suomen bruttokansantuote on vuodesta 1900 lähtien kasvanut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Joidenkin taloustieteilijöiden näkemysten mukaan olemme nyt juuttuneet hitaan kasvun aikakaudelle, jota väestökehitys ja vientitoimialojen murros entisestään tukevat. Elämmekö jo Japaniin verrattavaa pitkäaikaista hitaan kasvun aikaa? Suomen talouskasvun yhdeksi pullonkaulaksi on esitetty sitä, että asuntopolitiikka Suomessa ei ole riittävästi tukenut työvoiman liikkuvuutta. Kaupungistumiskehityksen jatkuessa asuntotuotanto kasvavilla keskusalueilla raahaa kysynnästä jäljessä ja asuntojen likviditeettiarvo maaseuduilla on romahtanut. Samanaikaisesti asutus- ja työpaikkakeskittyminen yhdistettynä eri alueiden saavutettavuuteen on johtamassa neljän työssäkäyntialueen vahvistumiseen (Etelä-ja Lounais-Suomen, Pohjanmaiden, Jyväskylän-Kuopion-Joensuun sekä Oulun työssäkäyntialueet) muun Suomen jäädessä kehityksestä jälkeen. Pidemmän aikavälin kasvunäkymiä puntaroitaessa kestävän kasvun teema puhututtaa. Demos Helsinki on esittänyt, että historioitsijat saattavat jälkikäteen pitää vuosia 2013–2015 sinä taitekohtana, jolloin poliittisen historian suuri tarina vaihtuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisestä kestävän kasvun rakentamiseen. Poliittisessa päätöksenteossa on entistä enemmän korostettava erilaisten toimien vaikutusta kauempana tulevaisuudessa. Niukkenevien ja kallistuvien luonnonresurssien aikakaudella, resurssiviisas talousajattelu ja ihmisten osaamisen kehittäminen muuttuvat entistä tärkeämmiksi kehityksen painopisteiksi. Tervetuloa kuuntelemaan #tulevaisuusradio:n erikoisjaksoa, jossa puidaan maailman megatrendien vaikutusta Suomen talouskasvun kehitysnäkymiin. Perjantaina 27.2.2015 Radio Rapu Tulevaisuusterveisin, Ted Apter ja Abdirisak Ahmed

Miksi ihmeessä pitää sotia? Sitä ihmettelee nukkenäyttelijä Juha Laukkanen, joka on Unicefin hyväntahdonlähettiläs. Hän näkee kurjuutta esiintyessään köyhissä maissa ja onkin innokas lasten oikeuksien puolestapuhuja. Juha kiertää nukketeatteri Sytkyjen kanssa paljon paitsi Suomessa myös Aasiassa. Kotialbumin tärkeimmät kuvat liittyvät työhön, ystäviin ja lapsuuteen. Toimittajana Minna Korhonen

Belgiassa on yleislakko. Tekstiili- ja vaatealan yritys Marimekko avaa uusia myymälöitä Aasiassa. Kuuluisa suomalainen näyttelijä Leo Lastumäki on kuollut. Tämän talven pakkasennätys on mitattu Kainuun Kuhmossa viime yönä.

EU:n johtajat pitävät huippukokousta Brysselissä. Presidentti Tarja Halonen on vieraillut Virossa. Tekstiili- ja vaatealan yritys Marimekko avaa uusia myymälöitä Aasiassa. Itä-Euroopassa on kuollut ihmisiä pakkasen takia.