Podcasts about latinalaisessa amerikassa

Toivo on työmatkalla Kreikassa, joten Jussi on studiossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa.Teivon kanssa keskustellaan Thomas Pikettyn kirjasta Pääoma ja ideologia. Onko "taloustieteen rocktähti" Piketty uraauurtaja vai nostalgikko? Kapitalismi kriisiyttää itse itseään, mutta kykeneekö brahmiinivasemmisto tarjoamaan sille vaihtoehtoja?Lisäksi Jussi ja Teivo keskustelevat uusimmista politiikan ja talouden käänteistä Latinalaisessa Amerikassa. Miten Javier Milein kausi Argentiinan presidenttinä on pyörähtänyt käyntiin? Mitä ihmettä tapahtui Pedro Castillolle, joka valittiin Perun presidentiksi 2021 ja istuu nykyään vankilassa?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjailija Jukka Koskelainen. Koskelainen tunnetaan monipuolisena kirjailijana: runsaasti runoteoksia, esseitä, käännöksiä sekä romaani Café Cosmos. Koskelainen toimii lisäksi Helsingin Sanomain kirjallisuuskriitikkona ja kirjoittamisen opettajana. Aluksi etsimme vastausta kysymykseen kuinka Jukasta tuli Jukka. Tarjoaisiko vuonna 2016 ilmestynyt runoteos Idän ympäriajo vastauksen? Siinä pyöräillään Itä-Helsingin maisemissa pitkin Puotilaa, Mellunmäkeä ja Myllypuroa. Täältäkö kaikki alkoi? 1990-luvulla Koskelainen oli nostamassa Nuori Voima -kulttuurilehteä uuteen kukoistukseen ja julkaisi omat ensimmäiset kirjansa. Miltä ysärin Zeitgeist vaikuttaa nyt 2020-luvulla? Koskelainen on asunut myös Venezuelassa ja kirjoittanut esseekokoelman Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous: Suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa (2004). Monet länsimaiden vasemmistolaiset ihailivat vuonna 1998 valtaan noussutta Hugo Chávezia, jota pidettiin uutena Ernesto Che Guevarana. Paikan päällä tilannetta tarkkaillut Koskelainen näki populistisen vasemmistoregiimin ongelmat alusta alkaen. Esseeteoksessa Rakas rappio (2012) Koskelainen pohtii rappion ideaa nykyajassa ja kulttuurihistoriassa. Menneiden kulta-aikojen haikailu on yhä uudestaan toistuva tapa hahmottaa nykyaikaa ja vaatia muutoksia. Entä onko romaanin Cafe Cosmos eli jäähyväiset runoudelle (2020) päähenkilö Arno kirjailijan alter ego vaiko täysin fiktiivinen luomus? Ja olemmeko menettäneet jotain tärkeää, kun runoilijoina aloittaneet menestysprosaistit Tervo, Hotakainen ja Westö eivät enää kirjoita runoja? Lopussa puhuimme vielä Saksasta. Huhtikuussa 2023 ilmestyy Koskelaisen teos Viisi Matkaa Saksan sieluun, jossa matkaillaan junalla ympäri Saksaa ja pohditaan saksalaisuutta. https://jarkkotontti.net/

Yksi sota siellä jossain. Näin kuvailee toimittaja Liselott Lindström monien afrikkalaisten näkemystä Ukrainan sodasta. Aiemmin Keniassa asunut Liselott joutui penkomaan maan lehtiä löytääkseen uutisia Butšan kauheuksista. Kaikki eivät keskity Ukrainan sotaan – eikä koko maailma vihaa Vladimir Putinia. Euroopassa ja Yhdysvalloissa Putin tuomitaan laajasti, mutta Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa mielipiteet ovat jakautuneet. Sotaa ei tueta mutta moni ajattelee, että se on ennen kaikkea Yhdysvaltain vika, kuvailee Latinalaista Amerikkaa seuraava toimittaja Maija Salmi. Monet mantereen maat ovat jakaantuneet poliittisesti kahtia, ja etenkin vasemmiston on vaikea uskoa, että yhdysvaltalaiset voisivat ikinä olla hyvien puolella. Samalla Venäjä on kasvattanut Euroopan ulkopuolella mainettaan avuliaana kumppanina. Maija ja Liselott selittävät, miksi Venäjän propaganda leviää nyt nopeasti. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

2020-luvulla kysymys ei enää ole, voiko nainen olla hauska, vaan saako valkoiselle heteromiehelle nauraa. Somekoomikko Eve Kulmala kertoo, onko isoilla komedialavoilla jo tilaa myös naisille ja vähemmistöille. Kuka määrittelee, mikä on hauskaa? Aborttisota on taas leimahtanut Yhdysvalloissa ilmiliekkeihin, vaikka muualla maailmassa – kuten Latinalaisessa Amerikassa – naisten kehollista itsemääräämisoikeutta on vuosien varrella laajennettu. Mitä raskaudenkeskeytyksen kriminalisointi kertoo kyseisestä yhteiskunnassa? Muistutamme, että feministiutopian karkkilaarilla on erityinen paikka miehille, jotka puolustavat naisten ja muiden ihmisoikeuksia. Suuri ja mahtava Feministi taas pohtii, mikä on aseksuaalien asema nykyisessä pari- ja monisuhdekeskustelussa.

Tässä jaksossa on vieraana emeritusprofessori, kulttuurintutkija, arkeologi ja antropologi sekä muinaisiin Latinalaisen Amerikan kulttuureihin erikoistunut Martti Pärssinen. Hän on yksi maailman johtavia tutkijoita alallaan, ja on juuri julkaisemassa tutkimuksiaan liittyen tuhansia vuosia vanhoihin sivilisaatioihin Amatsonissa. Latinalainen Amerikka ja sen sivilisaatioiden historia on loputtoman ihmeellinen, traaginen ja monitahoinen, ja suosittelemme lämpimästi tutustumista siihen. Voit mielellään käyttää tätä jaksoa esittelynä, jossa puhumme mm. Aztec, Inca ja Maya-sivilisaatioista, espanjalaisten tulosta, muinaisesta teknologiasta ja miltä meidänkin koti näyttäisi, jos historia Latinalaisessa Amerikassa oli mennyt eri tavalla. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kiina vahvistaa asemiaan Latinalaisessa Amerikassa. Kiina on monien alueen maiden tärkein kauppakumppani ja suurin lainoittaja. Samalla Kiina myös sitoo maita itseensä ja saa poliittista tukea. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii Kiinan vaikutusvallan kasvua ja suurvaltakilpailua Latinalaisessa Amerikassa. Ohjelman toimittaa Maria Tolsa. Äänitarkkailija on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Kun Latinalaisen Amerikan maat itsenäistyivät eurooppalaisten kuningasvaltojen alta 1800-luvulla ja muodostuivat tasavalloiksi, niin tasavaltoja ei maailmassa paljoa ollut. Mutta miksi ne tasavallat sitten kuitenkin olivat Latinalaisessa Amerikassa aika pitkään eräänlaisia näennäistasavaltoja, joissa käytännössä vanhaa perua oleva eliitti on pitänyt valtaa? Ja mihin perustuu se, että Latinalaisen Amerikan maissa maiden sisäinen solidaarisuus köyhempiä väestöryhmiä kohtaan usein on ollut heikkoa? Ja miten vahva toimija Yhdysvallat on ollut Latinalaisen Amerikan politiikassa? Ohjelmassa haastateltavana on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Suomi on espanjankielinen maa, ja myös portugalinkielinen maa: Suomessa asuu noin 10 000 henkilöä, jotka puhuvat äidinkielenään espanjaa tai portugalia. Monien juuret ovat Latinalaisessa Amerikassa. Latinalaisesta Amerikasta on muuttanut Suomeen kulttuurialan ammattilaisia, jotka ovat olleet edelläkävijöitä kansainvälistyvässä maassa. He ovat edistäneet eri kieliä puhuvien ihmisten asemaa ja nousseet vastustamaan kiihtyvää vihapuhetta taiteen ja aktivismin keinoin. Tavoitteena on parantaa kaikkien mahdollisuutta kukoistaa ja antaa panoksensa yhteiskuntaan yhä monikielisemmäksi muuttuvassa Suomessa. Vieraina kolme Suomeen asettunutta espanjankielistä kulttuuripersoonaa Latinalaisesta Amerikasta: opettaja Gustavo García, tuottaja, taiteellinen johtaja Laura Gazzotti ja runoilija Roxana Crisólogo. Heistä jokainen on tehnyt merkittävästi töitä paitsi oman kielensä myös monikielisyyden edistämiseksi Suomessa. Haastateltavana myös brasilialainen taiteilija Danilo Canguçu, jonka ajankohtainen teos Helsingissä ottaa kantaa pandemiaan. Helsingin Kallion kaupunginosassa kokoontui 1970-luvulla Club Gabriela Mistral, chileläisen nobelistikirjailijan mukaan nimetty kielikerho, jossa espanjaa opiskelivat Chilestä saapuneiden pakolaisten lapset. Kerhoa oli perustamassa kieltenopettaja Gustavo García, joka on ollut edelläkävijä maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetuksessa Suomessa. Venezuelalaistaustainen García korostaa oman äidinkielen merkitystä ihmiselle läpi elämän. Nykyisin Suomi on harvoja maita, joissa maahanmuuttajalapsille tarjotaan kotikielen opetusta kouluissa. Tuottaja, Kolibrí-festivaalin taiteellinen johtaja Laura Gazzotti saapui Suomeen vuonna 2003 ja huomasi, ettei uudessa kotimaassa ollut vielä latinalaisamerikkalaisen elokuvan festivaalia. Ensimmäinen Cinemaissí järjestettiin vuonna 2005. Muutamaa vuotta myöhemmin argentiinalaistaustainen Gazzotti sai idean lastenfestivaalista, jossa perheet voivat kokea oman kielensä voimavarana ja jossa iloitaan kielien ja kulttuurien moninaisuudesta. Kolibrí on Pohjoismaiden ainoa maahanmuuttajanaisten perustama ja järjestämä festivaali. Runoilija Roxana Crisólogo valmistui alun perin oikeustieteistä, mutta löysi juridiikan sijaan oman maailmansa lyriikasta. Perulaistaustainen Crisólogo on julkaissut 1990-luvulta lähtien viisi runoteosta, joita tuorein Kauneus - La Belleza on ilmestynyt alkuvuonna 2021. Taiteellisen työnsä ohella Crisólogo on perustanut Sivuvalo-projektin, joka edistää Suomessa muilla kuin virallisilla kielillä kirjoittavien kirjailijoiden asemaa. Hän on myös mukana järjestämässä uutta Maailmasta toiseen -kirjallisuusfestivaalia, joka esittelee iberoamerikkalaista kirjallisuutta. Ohjelmassa haastatellaan myös taiteilija, valokuvaaja Danilo Canguçua. Brasilialaisen Canguçun teos 500 000+ Disposable Lives on syntynyt reaktiona taiteilijan kotimaan tilanteeseen. Kesäkuun 19. päivä Brasiliassa ylittyi puolen miljoonan koronaan kuolleen raja. Canguçun ja vapaaehtoisten yhdessä kokoama installaatio on esillä Helsingissä Lapinlahden sairaalan alueella heinäkuun 16. päivään saakka, ja projekti on saamassa jatkoa. Juontajana on Hannamari Hoikkala.

Jalkapallo on tärkeä osa ihmisten identiteettiä Latinalaisessa Amerikassa. Jalkapallo on myös poliittisen kamppailun pelikenttä. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii jalkapallon merkitystä Latinalaisessa Amerikassa. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Johanna Pohjola. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Yle/Tuuli Laukkanen

Alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta on asunut Latinalaisessa Amerikassa yli puoli vuosikymmentä, ja hänellä on sinne myös perhesiteitä. Erityisen läheinen suhde hänellä on Costa Ricaan, jonka monipuolinen luonto ja suhteellisen hyvin toimiva yhteiskunta tekevät siitä latinalaisamerikkalaisittain jopa hyvinvointivaltion. Jussi Pakkasvirran kanssa hänen elämänsä tärkeitä kuvia katselee toimittaja Jonni Roos. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Perinnehameet hulmuavat, kun aimara-kansan naiset astuvat vapaapainikehään Boliviassa. Paraguayssa paikallisen pikkukylän elämänmeno viehättää - ja samalla herää huoli uhatusta Atlantin metsäalueesta Gran Chacosta, Etelä-Amerikan toiseksi suurimmasta ekosysteemistä, jonka kohtalo on jäänyt suurelta yleisöltä pimentoon. Muraalit ja katutaide ottavat kantaa ympäristöön ja naisten asemaan, ja bolivialainen Knorke Leaf on feministisen katutaiteen suurnimi. Kun Latinalaiseen Amerikkaan tutustuu kuukausien tai vuosien ajan polkupyörän selässä tai bussin kyydissä, millainen maailma ja arki avautuu? Miten siihen tutustutaan ilman tirkistelyä? Mitä matkustaminen ylipäätään tarkoittaa, kun matkan kesto mitataan kuukausissa tai vuosissa? Sissi Korhonen on pyöräillyt Argentiinan eteläkärjestä Meksikoon vuosina 2015-2018 ja kirjoittanut matkastaan Strangerless-blogissaan. Heidi Nummi on työskennellyt vapaaehtoisena ja matkustanut Brasiliassa, Boliviassa ja Paraguayssa vuonna 2019 ja kirjoittanut matkasta kertovan kirjan Etelän ääniä - vastarinnan ja toivon jäjillä Etelä-Amerikassa. Vieraina ovat toimittajat Sissi Korhonen ja Heidi Nummi. Katutaidetta kommentoi feministinen katutaiteilija, kuvataiteilija Knorke Leaf La Pazissa Boliviassa. Lähetyksen juontaa Hannamari Hoikkala.

Latinalaisessa Amerikassa on meneillään vallankumous, josta me emme ole Suomessa juuri kuulleet. Runoilija Roxana Crisologo Correa kertoo, miten feministinen liikehdintä muuttaa hänen synnyinmaataan Perua ja muuta Latinalaista Amerikkaa. Entä miltä näyttää naisen asema hänen nykyisessä kotimaassaan Suomessa? Vuoden 2020 paras uutinen oli eittämättä koronarokotteen valmistuminen. Mutta mitä ajatella siitä, että rokotekriittisyys tai -epäröinti lisääntyy etenkin naisten keskuudessa? Muutakin hyvää kansainvälisenä kriisivuotena tapahtui. Listaamme vuoden hyvät uutiset, joita kannattaa muistella, jos usko on koetuksella. Kitkerä feministi taas kertoo, miksi huhut miesten e-pilleristä ovat suuresti liioiteltuja. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikko klo 14.02

Koronavirus on tuonut pinnalle eriarvoisuuden kipupisteitä Latinalaisessa Amerikassa. Pandemian keskellä puhdas ja turvallinen ympäristö ovat olleet vain harvojen ulottuvilla olevaa luksusta. Kaikkein hauraimmassa asemassa ovat kaupunkien ja maaseutujen vähäosaisimmat asukkaat.

Taidekuraattori Elina Suoyrjö kertoo, miten naiset on pidetty aina taiteen marginaalissa. Isojen taidemuseoiden vetonauloja ovat viime aikoina olleet naiset, joten kirjoitetaanko taidehistoriaa nyt uusiksi? Puhumme myös heistä, joiden varaan koronakevät on kaatunut. Joko pandemia tuo sairaanhoitajille palkankorotuksen vai tyydytäänkö jatkossakin vain taputuksiin? Olemme myös kunnon feministeinä heränneet kuuntelemaan miestenkin tunteita, ja Iso feministi vastaa kysymykseen siitä, onko tasa-arvoliikkeellä Latinalaisessa Amerikassa mahdollisuuksia.

Miten paavi Franciscus uudistaa mahtavaa ja ikiaikaista katolista kirkkoa, jonka jäsenmäärä on yli miljardin? Mitä haasteita siitä syntyy, että kirkon painopiste on siirtynyt Euroopasta ns. globaaliin etelään eli Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan? Entä millainen ongelma ovat kirkon sisällä paavia vastustavat konservatiiviset voimat? Vuonna 2013 paaviksi valittu argentiinalainen Franciscus on lempeä, helposti lähestyttävä ja vaatimaton. Tämä katolisen kirkon 83-vuotias monarkki toteuttaa omassa elämässään köyhyyden ihannetta: hän ei esim. asu Apostolissa palatsissa, jossa paavit ovat tavallisesti asuneet, vaan Santa Marta -talossa, jossa majailevat Vatikaanissa vierailevat tavalliset papit. Paavi syö Santa Martan ruokalassa yhdessä muiden kanssa, pukeutuu vaatimattomiin asuihin ja matkustaa pikkuautoilla. Hän siis toimii aivan toisella tavoin kuin Vatikaanin monet aiemmat päämiehet. Franciscusta edeltävä paavi Benedictus XVI ei suinkaan kuollut, vaan jätti tehtävänsä korkeaan ikäänsä vedoten. Uuden paavin täytyi heti tarttua kirkkoa ravistelleisiin skandaaleihin ja lisäksi uudistaa sekä Vatikaanin hallinto että pankki. Franciscus onkin ryhtynyt laajamittaisiin uudistuksiin paavillisessa kuuriassa eli Pyhän istuimen keskushallinnossa, joka on katolisen kirkon vallankäytön keskus. Hänen tavoitteenaan on muokata ikiaikainen organisaatio sellaiseksi, että se pystyy palvelemaan tämän päivän maailmaa. Hänen tavoitteenaan on purkaa paavin ja Rooman keskusvaltaa ja antaa sitä paikallisille piispoille. Pahamaineisessa Vatikaanin pankissakin hän on pannut tuulemaan ja tuonut pankin toimintaan läpinäkyvyyttä. Paavin uudistuksilla on tukijoita, mutta myös voimakkaita vastustajia. Mihin tahansa organisaatioon liittyy muutosvastarintaa, ja kun kyse on Vatikaanin kuuriasta, muutosvastarinta on erityisen voimakasta. Tietyt kuurian jäsenet vastustavat Franciscuksen uudistuksia viimeiseen pisaraan asti. Vatikaanissa on tällä hetkellä aikamoisia sisäisiä jännitteitä ja taisteluita. Ohjelmassa käsitellään myös kahta merkittävää asiaa, jotka 1960-luvulla muuttivat katolista kirkkoa. Latinalaisessa Amerikassa syntyi tuolloin uusi innostava aate, Vapautuksen teologia. 60-luvulla Vatikaanissa puolestaan kokoontui toinen kirkolliskokous, joka toi mukanaan radikaaleja uudistuksia ikiaikaiseen kirkkoon. Katolinen kirkko alkoi mm. edistää ekumeniaa eli kristillisten kirkkojen yhteistyötä sekä etsiä yhteistä arvopohjaa muiden uskontojen kanssa. Messuissa otettiin käyttöön kansankieliä. Franciscus on kuitenkin ensimmäinen paavi, joka hallinnon osalta toteuttaa Vatikaanin toisen konsiilin tekemiä merkittäviä päätöksiä. Tässä Tiedeykkösessä ovat haastateltavina dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen sekä teologian tohtori Petra Kuivala; molemmat Helsingin yliopistosta. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuva: rudy k / Alamy / All Over Press

Miten tekoäly oppii? Tekoäly Nyt -podcastin kakkoskauden toisessa jaksossa perehdymme muun muassa siihen, miten Viljo-chatbot kykenee entistä monimutkaisempiin tehtäviin. Ohjelmassa selviää myös, millainen Riskivahti-sovellus, joka kiinnostaa terrorismin vastaisessa työssä jopa Latinalaisessa Amerikassa asti. Ohjelman juontaa palkittu tietokirjailija ja keynote-puhuja Antti Merilehto.Jaksossa äänessä ovat:- OP-Ryhmän digitaalisten kanavien ja markkinoinnin johtaja Hanna Forström sekä data scientist Hanna Eerola- SAS Instituten client advisor Jussi Varjus sekä tekoälyasiantuntija Pasi Helenius- Omnicom Media Group Finlandin toimitusjohtaja Teemu Neiglick- Bilotin projektissa data scientistina projektissa mukana ollut Lauri Nurmela.

Tässä jaksossa kuullaan Jessikan kokemuksia yksin matkustamisesta latinalaisessa amerikassa. Kokemuksiin mahtui niin hyvää kuin paljon opetuksia. Instagram: jexikas https://www.couchsurfing.com/ https://www.workaway.info/

Samalla kun osa maailmasta maallistuu, kasvaa kristinuskon suosio etenkin globaalissa etelässä, kuten eteläisessä Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Aasiaa. Kasvussa ovat etenkin niin sanotut karismaattiset liikkeet. Niillä on myös poliittista painoarvoa esimerkiksi Brasiliassa. Ohjelmassa käydään Rio de Janeirossa ja puhutaan kristinuskon muutoksista. Ohjelman toimittavat Erkka Mikkonen ja Sari Taussi: Kuva: Erkka Mikkonen / Yle

Siirtomaa-ajoista lähtien kauneutta on pidetty Latinalaisessa Amerikassa naisen tärkeimpänä pääomana avioliitto- ja työmarkkinoilla. Melba Escobarin kirja Kauneussalonki paljastaa, kuinka rodullistetut kauneusihanteet ovat edelleen sidoksissa sosiaaliseen luokkaan. Teos pohtii, onko kauneus sittenkin kirous. The post Kirottu kauneus Kolumbiassa appeared first on AntroBlogi.

Latinalaisessa Amerikassa on meneillään maanosan historian pahimpiin kuuluva siirtolaiskriisi, kun miljoonat venezuelalaiset pakenevat kotimaastaan. Paine kohdistuu esimerkiksi Brasiliaan, joka on perustanut vastaanottokeskuksia maiden väliselle rajalle. Ohjelmassa käydään tapaamassa Brasiliaan paenneita. Lisäksi kysytään onko kriisiin nähtävissä mitään helpotusta. Juontaja on Sari Taussi.

The Ulkopolitist sukeltaa huumetuotannon ja salakuljetusreittien piinkovaan alamaailmaan Latinalaisessa Amerikassa. Vieraana The Ulkopolitistin Amerikat-toimituksesta Ilkka Tiensuu, Mari Fabritius ja Mirka Wendt. Jaksoon liittyvän artikkelin voit lukea täällä: https://www.ulkopolitist.fi/2018/02/09/amerikkojen-suuri-huumesirkus-osa-i-valmistus/

Latinalaisessa Amerikassa leviävä zikavirus herättää huolta raskaana olevien ja syntyvien lasten terveydestä. Moni maa on kehottanut naisia pidättäytymään raskaaksi tulemisesta. Mutta millainen on naisten asema, kun ehkäisyvälineitä ei ole saatavilla ja kun abortti on laiton? Johanna Numminen juontaa. Kuva: Jaana Kanninen/Yle

Latinalaisessa Amerikassa leviävä zikavirus herättää huolta raskaana olevien ja syntyvien lasten terveydestä. Moni maa on kehottanut naisia pidättäytymään raskaaksi tulemisesta. Mutta millainen on naisten asema, kun ehkäisyvälineitä ei ole saatavilla ja kun abortti on laiton? Johanna Numminen juontaa. Kuva: Jaana Kanninen/Yle

Eteläamerikkalainen Venezuela kärsii syvästä talouskriisistä ja jyrkästä poliittisesta vastakkainasettelusta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan tunnelmia kahtiajakautuneesta maasta ja pohditaan, onko Latinalaisessa Amerikassa pitkään menestynyt vasemmistosuuntaus hiipumassa. Ohjelmassa luodaan myös katse Floridaan, jossa vaalikamppailu kiihtyy lähestyvien esivaalien tuntumassa. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: Miguel Gutierrez / EPA

Eteläamerikkalainen Venezuela kärsii syvästä talouskriisistä ja jyrkästä poliittisesta vastakkainasettelusta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan tunnelmia kahtiajakautuneesta maasta ja pohditaan, onko Latinalaisessa Amerikassa pitkään menestynyt vasemmistosuuntaus hiipumassa. Ohjelmassa luodaan myös katse Floridaan, jossa vaalikamppailu kiihtyy lähestyvien esivaalien tuntumassa. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: Miguel Gutierrez / EPA

Hyvää pyhäinpäivää! Vainajien muistamisella ja heidän juhlapäivällään on pitkät pakanalliset sekä kristilliset juurensa. Meillä päivä on eurooppalaiseen ja suomalaiseen tapaan hiljentymisen aikaa. Amerikkalaiset ovat muovanneet juhlapäivän aineksista lasten suosikkijuhlan halloweenin ja katolisessa Latinalaisessa Amerikassa - etenkin Meksikossa - Dia de los muertos, eli kuolleiden päivä, on lähes karnevalistinen riemujuhla. Meillä kirkkopyhää juhlitaan etupäässä pyhäinpäivän messussa. Jumalanpalveluksessa on monia osia, mutta yhtenä tärkeimmistä pidetään saarnaa. Kaikki muu messun aineistosta on valmiiksi kirjoitettua ja sävellettyä, mutta saarnassa pappi, kirkkoherra tai seurakunnan työntekijä, jolle on saarnavuoro annettu, esittää evankeliumista tulkinnan omin sanoin. Sanasta saarna kannattaa olla ylpeä. Useimmissa muissa kielissä kyseisen messun kohdan nimi tulee latinan sanasta praedicare – kuten ruotsin predikan – tai muinaisranskan sanasta sermon – kuten englannin sermon. Mutta saarna on vanha suomensukuinen sana, joka alunperin on tarkoittanut juttua ja kertomusta. Kirkollista puhetta saarna on tarkoittanut Agricolan ajoista saakka. Mitä pyhäinpäivänä voisi saarnata? Miten saarna syntyy? Oliko saarnaaminen ennen vanhaan helpompaa? Piispa Eero Huovinen on juuri julkaissut kirjan nimetään Saarna?, joten kysytään häneltä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.