POPULARITY
Hiljaisuus laskeutui SaiPan ylle sen jälkeen, kun viimeisimmästä kohusta päästiin jotenkin yli. Yritimme rikkoa hiljaisuutta utelemalla urheilutoimenjohtaja Harri Aholta millaisilla raameilla seuraavaa kautta rakennetaan. Lopun aikaa lätisimme fiiliksiä vallitsevasta tilanteesta.
Talven ja kesän äänimaailmat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Kesällä metsässä konsertoidaan lähes vuorokauden ympäri, mutta talvella luonnon akustiikka on aivan toisenlainen. Onko hiljaisuus musiikkia korville? Mitä muusikko kuulee hiljaisuudessa ja muuttuvatko luonnonäänet automaattisesti säveliksi? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner vei säveltäjä Johanna Almarkin kävelylle talviseen metsään kuuntelemaan hiljaisuutta.
Päivän mietelauseena on Aaro Hellaakosken runo: Runo puhuu. Se on poiminta hänen kokoelmastaan Hiljaisuus, vuodelta 1949. Mietteen on valinnut Raili Tuikka. Lukijana kuuluttaja Joni Timonen.
Hiljaisuus ei ole Jumalan viimeinen sana. Oikeastaan hän puhuu jatkuvasti. Miten Jumala kommunikoi? Missä voin kuulla hänen äänensä?
Aaro Hellaakoski oli paitsi runoilija, myös maantieteilijä ja maantieteen opettaja. Monet hänen runoistaan kuvailevat luontoa ja vuodenaikoja, kuten tämä Kevään kuuntelua vuodelta 1949. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Olli Kari.
Tämä podcast on tallenne Forum Humanum-verkkoluennosta, joka on pidetty 23.2.2022 Anni Pesonen - Mielen hiljaisuus ja sanaton rauha Meditaatio, joka vie mielen hiljaisuuteen, ei ole vain idän uskontojen piirre. Kristillisessä mystiikassa mielen hiljaisuus on sanatonta rukousta. Se on lepäämistä Jumalan läsnäolossa ilman sanallisia ajatuksia, mielen tason toimintaa. Sanattomasta rukouksesta on säilynyt paljon opetusta, varsinkin 1300-luvulta. Jeesuksen vertaukset Jumalan valtakunnasta ovat pitkälti mystistä rukousopetusta. Anni Pesonen on teologian tohtori, joka on toiminut pitkään raamatuntutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Nykyisin hän on seurakuntapappi Nurmijärvellä. Pesosen teos Credo - tieni mystiikkaan valittiin vuoden 2021 kristilliseksi kirjaksi. Muut luennot: Mesokosmos järjesti korona-aikana Forum Humanumin Studia Generalia tyylisiä verkkoluentoja kolmena kautena 2021-2022 työryhmän kanssa, johon kuuluivat Taavi Kassila, Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen sekä Marko Manninen. Taltioituja luentoja on yhteensä 25 kappaletta, jotka löytyvät YouTubesta Mesokosmoksen kanavalta Forum Humanumin soittolistalta. Lisää tietoa luentosarjasta löytyy: https://mesokosmos.com/2022/12/07/forum-humanumin-25-verkkoluentoa-kausina-2021-2022/ Katso myös: Forum Humanumin Facebook sivut: https://www.facebook.com/ForumHumanumFinland Mesokosmoksen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/mesokosminen/
Kun muut puolueet puhuivat taloudesta, Sdp oli vaiti. Hiljaisuus häiritsi Matias Mäkystä. Hän ryhtyi äänekkääksi.
Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat pimenevässä illassa Petteri Saario, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Äänisuunnittelija Tommi Slotte / Yle Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Microsoft serves up lots of Teams numbers to demonstrate growth (except the latest number of users) AWS earnings Q2 2022 (cnbc.com)Microsoft is a Leader in 2022 Gartner Magic Quadrant for Cloud AI Developer Services Why do 87% of data science projects never make it into production? | VentureBeatAzure StorSimple 8000/1200 series will no longer be supported starting 31st December 2022 Microsoft: We Don't Want to Zero-Day Our CustomersDifferentiating Visual Studio instances.NET Conf: Focus on MAUI
Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.6.2022 Pyhän Kolminaisuuden päivä, Joh, 3: 1-15Johdanto: sään ennustelua ja Hengen tuulen huminaaYksi suomalaisen kesän tärkeä kansanperinne on sään ennustelu. Jotkut tutkivat iltaruskon värejä, toiset tulevat riippuvaisiksi kännykän sääsovelluksista. Jotkut seuraavat telkkarin Pekka Poutaa tai Kerttu Kotakorpea kuin profeettaa. Kuulun itsekin tähän sään tulkitsijoiden joukkoon, erityisesti siksi että olen lintuharrastaja. Vahdin tuulen suuntia ilmakehän yläkerroksissa kuin haukka. Odotan lämpimiä kaakkoisia virtauksia, jotka tuovat arojen ihmeellisiä lintuja tänne Suomeen. Kammoan kylmiä luoteistuulia, jotka uhkaavat alkukesän pieniä poikasia. Myös Jeesus puhuu päivän evankeliumissa tuulesta: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” Hengen tuuli puhaltaa meidät uuteen elämään. Uusi syntymä Hengen läpi voi olla raju kuin myrsky. Samalla se voi olla kuin hiljaista huminaa. I Jumalan Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemisen ihmeeseenTuuli puhaltaa, missä tahtoo. Hengen myrskyä on kahdenlaista. Aluksi on biologinen syntymämme äidin kohdusta tähän maailmaan. Meidät temmataan turvallisesta ja lämpimästä pimeydestä kirkkaaseen ja outoon todellisuuteen. Kun biologisen syntymän myrsky puhaltaa, itkemme ja parumme. Kaipaamme takaisin sinne, mistä olemme tulleet, mutta elämä johtaa meidät eteenpäin.Biologinen syntymämme on ihmeellistä. Tämän ihmeen äärelle on syytä pysähtyä. Miksi olen olemassa? Ja miksi ylipäänsä on jotain, miksi ei ole vain ei-mitään? Oma olemassaoloni ja maailmankaikkeuden olemassaolo ei ole itsestään selvää. Se on Luojamme lahjaa. Jumalan uutta luova Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemiseen.Ihmeellistä on myös se, miten ainutlaatuisina tähän maailmaan synnymme. Tästä ihmeestä muistuttavat Hyvän toivon kappelin kirkkotekstiilit. Niissä risteilevät ainutkertaiset sormenjäljet. Jumala piirtää meihin jokaiseen kättensä yksilöllisen jäljen. Sinä olet ihme, kaunis kaari Jumalan suuressa elämän kankaassa.II Myrskyn silmässä Kristus valvoo vierellämme Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Biologinen syntymämme Hengen myrskyn läpi on vasta alku. Jumala antaa meille elämänmittaisen tehtävän kasvaa, tulla ihmiseksi. Tämän vaelluksen varrella Jumala puhuttelee meitä myrskyssä. Yksi suurimpia elämän myrskyjä on niin sanottu uskoon tuleminen. Omassa elämässäni koin tällaisen hetken opiskelijana Jyväskylässä. Ensimmäinen syksyni oli vaikea. Kotoa pois muuttaminen nosti pintaan ahdistuksen, jota en ymmärtänyt. Istuin ahdistuneena ja yksin solukämppäni sängyn reunalla. Silloin Hengen tuuli kävi ylitseni. Ymmärsin, että Jumalan rakkaus on tarkoitettu myös minulle. En voi yksin pelastaa maailmaa. Voin nojata Jumalan tuuleen ja antaa sen kantaa. Marraskuun pimeyteen virtasi valoa ja lämpöä, uutta toivoa. Löysin sisältäni lähteen. Hengen tuuli avasi uusia ovia ja synnytti ystävyyttä ja rakkautta. Kun nyt muistelen tuota hetkeä, tiedän että kaikki ei tuolloin ratkennut. Edelleen olen aina välillä kriisin myrskyssä, jossa on vaikea nähdä eteenpäin. Edelleen olen aina välillä itseni kanssa solmussa. Kriisin keskellä olemme myrskyn silmässä. Kriisit ovat rajalla olemisen kokemuksia, joissa totuttu järkkyy. Näitä myrskyjä on monenlaisia: ensirakkaus tai oman lapsen syntymä, avioero tai työttömäksi jääminen, onnettomuus tai läheisen kuolema, vakava sairaus tai sairaudesta parantuminen. Aina emme voi ymmärtää elämämme myrskyjä. Kuitenkin voimme huutaa Jumalalle tuskamme. Ja voimme tuoda hänelle kiitoksemme. Suuren hädän ja suuren ilon hetkellä Jumala on meidän kanssamme. Kristus valvoo myrskyssä vierellämme. III Hiljainen humina kasvattaa meissä hyviä hedelmiä Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Ihmisenä kasvaminen ja Kristuksen kanssa kulkeminen ei ole pelkkää myrskyä. Usein kristityn vaellusta ympäröi Hengen tuulen hiljainen humina. Osa meistä ei koe koskaan jumalasuhteessaan vahvoja kokemuksia. Se on täysin ok. Niin sanottu uskoon tuleminen on vain yksi tapa, jolla Jumala puhuttelee meitä. Sellaisen kokemuksen vaatiminen kaikilta on hengellistä väkivaltaa. Syntyminen uudestaan Hengessä on hiljaista huminaa, joka uudistaa meitä hetkestä hetkeen. Hengen tuuli humisee ja kypsyttää meissä hyviä hedelmiä: iloa ja rauhaa, kärsivällisyyttä ja hyvyyttä, toivoa ja vapautta. Joka päivä voimme ymmärtää jotain uutta itsestämme ja maailmasta. Joka päivä jotain uutta voi kirkastua Jumalan todellisuudesta. Joka päivä voimme avautua rukoukseen ja kuunteluun ja antaa Hengen tuulen humista.Tässä kasvussa oppaitamme voivat olla puistojen ja metsien puut. Voimme kuunnella, miten tuuli humisee vaahteroiden ja mäntyjen oksistoissa. Samalla voimme tuntea, miten Jumalan Henki hellästi ja hiljaa uudistaa meitä sisältäpäin. Puun kasvu on hidasta. Sitä ei voi nähdä. Silti kasvu on todellista.Lopuksi: Hengen tuuli puhaltaa sekä myrskyssä että hiljaisessa huminassa. Meidän ei pidä kavahtaa myrskyn voimaa, jolla Jumala meitä puhuttelee. Usko ei kuitenkaan saa muuttua kokemusten metsästämiseksi. Jumala on suurempi kuin kokemuksemme. Eikä elämä ole pelkkää kasvua. Jumala on kanssamme myös silloin, kun kuihdumme. Olemme kaikki keskeneräisiä, epätäydellisiä ja sellaisina kokonaan Jumalan rakastamia.Uskon salaisuus on Jumalassa, ei meissä itsessämme. Emme voi hallita Jumalaa, voimme vain antaa Hengen tuulen puhaltaa. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo.
Päivän mietelausena on kaksi keväistä Aaro Hellaakosken runoa: Kevään kuuntelua, kokoelmasta Hiljaisuus, 1949 ja Keväinen junamatka, kokoelmasta Jääpeili vuodelta 1928. Lukijana kuuluttaja Charlotta Hagfors.
Kuinka ihmiset reagoivat, kun digitaaliset yhteydet katkeavat? Yhdysvaltalaiskirjailija Don DeLillo on kirjoittanut romaanin Hiljaisuus. Kirja kertoo maailmasta, jossa ruudut ja päätteet pimenevät, teknologiset yhteydet katoavat. DeLilloa luonnehditaan profeetalliseksi kirjailijaksi: mistä DeLillo kirjoittaa, se tulee tapahtumaan. Hän on ennakoinut ainakin terrorismin, salaliittoteoriat ja informaatiopommituksen. Keskustelemassa DeLillo-suomentaja Helene Bützow sekä DeLillon tuotantoa tutkiva runoilija Virpi Vairinen. Jakke Holvas juontaa.
Tämä opetuspuhe on äänitetty marraskuussa 2021 Bodhidharma ry:n ja Turun Lien Tam -luostarin yhteistyössä järjestämällä talviretriitillä. Opetuspuheen pitää Aruna aiheesta hiljaisuus ja läsnäolo.
Tässä erikoisjaksossa Juuso pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä myöskään sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen pienen tehtävän. Jaksossa Juuso ja nimimerkki Kissa ajautuvat keskustelemaan melusta, ääniympäristöistä ja hiljaisuudesta. Ihminen voi koettaa teknologian avulla hallita sitä mitä kuulee, mutta olisiko tarkoituksenmukaisempaa pohtia miten omaan ääniympäristöönsä voi vaikuttaa? Sähköautot muuttavat ehkä kaupunkien keskustojen äänimaisemaa - minkälaisia ajatuksia polttomoottorin ääni tulevaisuudessa ehkä herättää? Hiljaisuus on ihmiselle terveellistä, mutta sen kokemiseen vaikuttaa myös tulkinta ja hiljaisuuden syy. Kuolinvuoteen äärellä hiljaisuus on totaalista. Juuso Pekkinen Freestyle on alunperin kesäsarja. Tämä kyseinen haastattelu jäi kesällä 2021 tekemättä, joten se äänitettiin myöhemmin syksyllä.
Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Saimaan pimenevässä illassa Juha Taskinen, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Muutaman kuukauden tauon jälkeen palasimme mikrofonien äärelle vaatekomeroihin äänittämään, ja tällä kertaa kahdella eri mantereella. Hiljaisuus teki meille hyvää. Anna kävi Suomessa lomalla ja on nautiskellut taiteesta ja kirjoittamisesta. Laura teki kevyen pienen muuton maailman toiselle puolelle, eli takaisin Suomeen viiden Floridan vuoden jälkeen. Alkurupatteluissa pohdimme paluumuuton herättämiä tunteita ja eksistentiaalisia kysymyksiä ison muutoksen jälkeen. Jakson varsinainen aihe on ajankohtaiset uutiset Amerikasta. Tartumme molemmat viime viikkojen uutisaiheisiin, mm. Texasin uuteen aborttilakiin sekä Yhdysvaltojen 9/11:n jälkeiseen 20-vuotiseen sotaan Afganistanissa. Miksi on erittäin ongelmallista, että länsimaat oikeuttavat sotilaalliset toimet naisten “pelastamisella”? Puhumme Amerikkaa kuohuttaneesta nuoren valkoisen naisen murhasta, ja siitä miten bro-kulttuuri mahdollistaa parisuhdeväkivallan merkkien sivuuttamisen. Anna problematisoi sitä, että valkoisen naisen katoaminen ja murha saa valtavasti mediahuomiota, kun taas alkuperäisväestöön kuuluvien naisten katoamiset ja murhat ovat niin yleisiä että ilmiötä kutsutaan epidemiaksi (Missing and Murdered Indigenous Women Epidemic). Ja vaikka Violence Against Women Act (WAVA) suojelee myös alkuperäisväestöön kuuluvia naisia, noudattaa se silti edelleen kolonialistisia periaatteita. Laura tuo esiin Instagramin aiheuttamat ulkonäköpaineet nuorille ja kertoo raportista, jonka mukaan ongelma on tiedostettu jo pitkään yhtiön johtoportaassa. Samalla keskustelemme myös “tavallisen” näköisistä ihmisistä televisiossa - miksi heidän näkeminen välillä jopa hämmentää? It's good to be back! P.S. Seuraavan jakson aihe on keisarileikkaukset eli sektiot synnytyksessä. Sektiot lisääntyvät koko maailmassa, ja paneudumme ilmiön taustasyihin Yhdysvalloissa. Jos teillä tulee aiheeseen liittyviä kommentteja ja kysymyksiä, laittakaa tulemaan niin saamme ne käsittelyyn seuraavaan jaksoon.
Tässä Arnon elokuinen Sunnuntaisaarna, jota ei pitänyt julkaista. Ei käsikirjoitusta, ei punaista lankaa, vain rehellinen hetki.
Sofa-yhtyeen Fanni Noroila on nähnyt suomirapskenen nurjan puolen läheltä. Hän on myös yksi suomirapstoo-instatilin perustajista ja kertoo nyt, miksi alalla alettiin perata väärinkäytöksiä juuri nyt. Entä mikä on tehnyt suomiräpin kentästä niin naisvihamielisen – ja onko tämä kulttuuri muutettavissa? Mietimme myös, miksi yli viisikymppinen nainen kelpaa niin harvoin mediaan tai valokeilaan. Ja silloinkin syynäämme mielummin hänen ryppyjään kuin ajatuksiaan. Entä mistä kertoo synnyttäjien ja vauvojen terveyden vaarantava ilmiö vapaasynnytys? Miten taataan, ettei tällainen ilmiö saa sijaa meillä? Iso feministi puolestaan kertoo, miksi mikään pseudotieteellinen terveysuskomus ei ole toista vaarattomampi.
Mexico Cityä piinasi 2000-luvun alkupuolella sarjamurhaaja, El Mataviejitas. Hän valitsi uhreikseen ikääntyviä naisia. Instagram: instagram.com/murhakertomuksia Musiikki: Gioele Fazzeri "Warriors from another time", https://pixabay.com/fi/music/paaotsikko-warriors-from-another-time-free-epic-soundtrack-2562/ Lähteet: Juana Barraza | Criminal Minds Wiki | Fandom Juana Barraza: The Old Lady Killer - (serialkillerfacts.com) Female Criminals- podcast, jaksot Little Old Lady Killer Juana Barraza ja Little Old Lady Killer Juana Barraza Pt 2. (saatavissa mm. Spotifysta) Hidalgo (state) - Wikipedia 'Old lady killer' set to strike again | World news | The Guardian Chronic traumatic encephalopathy - Wikipedia Phillip Adams - Horror CTE brain disease blamed for slew of shootings by stars as concussions 'turned them into killers' (the-sun.com) Aaron Hernandez - Wikipedia Chris Benoit double-murder and suicide - Wikipedia How to See Lucha Libre Wrestling in Mexico City (tripsavvy.com) Juana Barraza: The Woman Who Was Killing Mexico's Elderly Women ‹ CrimeReads Murder in Mexico: The Mexican serial killer who has found love behind bars | Spain | EL PAÍS in English (elpais.com) Who is Jesus Malverde? Chapo Guzman jurors are asked about narco-saint (elpasotimes.com) Santa Muerte - Wikipedia 7 Things to Know About La Santa Muerte, Mexico's Folk Saint of Death | HuffPost Juana Barraza Was A Pro Wrestler By Day – And A Serial Killer By Night (allthatsinteresting.com) 48 murders later, the “Little Old Lady Killer” files for divorce | Spain | EL PAÍS in English (elpais.com)
Yksin oleminen on tärkeä taito, jota Arno opettelee jälkijunassa.
Muista minuaKristillisen meditaation podcastin toinen kausi on paastotunnelmissa. Muista minua -jakso kuvaa sitä, miten joskus paasto on myös yksinäisyyttä tai vain kaipausta.Raamatunteksti: Psalmi 25:6 Kirjoittaja ja lukija: Saara-Maria Jurva Mukana projektissa: Riitta Haapa-aho ja Juha Itäleino Kuva: Ksenia Senkova/Kuvia SuomestaSeuraa meitä Facebookissa https://www.facebook.com/ruuhkahuokauksia tai SoundCloudissa https://soundcloud.com/ruuhka-huokauksiaMeditaatio tekstivastineella löytyy osoitteesta: https://youtu.be/kyiK2gmRULk
Podcast juoksusta ja isyydestä. Tässä jaksossa ensimmäisenä vieraana tuore isä, polkujuoksukilpailu Buff Trail Tour voittaja ja suunnistuksen SM-kultamitalisti Juha Sorvisto. Jaksossa selviää, kuka meistä on käynyt rasvaimussa, miksi synnytyssalissa on parempi olla hiljaa ja mitä treenejä Juha on keksinyt faijojen päiden menoksi. Jakson suositukset: Kartasto: https://freshbits.fi/apps/kartasto/ Polar OH1: https://www.polar.com/fi/tuotteet/lisatarvikkeet/oh1-optinen-sykesensori Meidät löytää lisäksi: Instagramista: https://www.instagram.com/faijatjuoksee Stravasta: https://www.strava.com/clubs/faijatjuoksee Palautetta / ehdotuksia otetaan vastaan enemmän kuin mielellään osoitteeseen mailto:faijatjuoksee@gmail.com tai ylläolevan Stravaklubin / Instagramin kautta. Kiitos jo tässä vaiheessa siitä upeasta palautteesta, jota ollaan ehditty saamaan! Camoon!! #faijatjuoksee
Mistä vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaalit tullaan muistamaan, kuinka vaali-ilta eteni ja miten tästä eteenpäin - eikö seuraava presidentti olekaan Joe Biden? Studiossa vieraana Julia Mäklin, Amcham, Maria Annala, Ulkopoliittinen instituuti, Patrik Gayer, Miltton. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki
Jani Varpujärvi tekee (tietääksemme ainakin suomalaista) musiikkihistoriaa ja julkaisee tässä podcast-jaksossamme levynsä "Symphony Saga". Jo vuosi sitten valmistunut levy sisältää sinfonista metallia, painotuksena tuo sinfoninen puoli. Miksi levyn julkaisussa kesti näin kauan ja miten suuren työn takana se oli, sekä paljon muuta, selviää tästä haastattelusta. https://www.youtube.com/user/varpujarvi Jani omin sanoin: Olen soittanut ja tehnyt musiikkia niin kauan kuin muistan. Erilaisia bändi kokoonpanoja on ollut vuosien mittaan useita, myös tuurauskeikat ovat tulleet tutuiksi. Nurina poikina voitimme kilpailun, jonka palkintona oli päästä soittamaan Lahden hyppyrimäkien alla järjestettyyn "Ilta Altailla" tapahtumaan. Se oli nuorille 16v pojille kova juttu, kun yleisöä oli yli 2000. Olen ollut 10 vuotta Eki Jantusen Mutkattomissa (Basso/koskettimet). A1noa on puolestaan omaa tuotantoa. Teen pääosin sävellykset, sanoitukset ja sovitukset. Esitämme keikoilla myös covereita. Olen järjestänyt useita hyväntekeväisyyskonsertteja mm. Mll:n hyväksi. Sähkeet Uutiskomediashow (Hki) kanssa olen tehnyt muutaman vuoden tuotantoyhtyeistyötä. Minulta on tilailtu paljon erilaisille laulajille ja tarpeisiin sovituksia ja tuottanut musiikkia. Helsinkiläisen Krister Orren kanssa olen tehynt on-off yhteistyötä, josta on yksi sinkku/musavideo julkaistu. Krister Orre vaikuttaa 69eyes bändin taustalla. Olen Orimattilasta kotoisin. Orimattilan Tönnön koululla järjestettävä tenavatähti kilpailu on ollut henk.koht erittäin mukava tapahtuma: Minua pyydettiin koulun entisenä oppilaana säestämään ja uusimaan tapahtuman musiikillista puolta ja siitä tulikin huippusuosittu tapahtuma. Edellisen kerran tangokuningatar Heidi Pakarinen oli tuomaristossa mukana ja hänkin innostui tunnelmasta niin paljon, että muutamaa kuukautta myöhemmin järjestettiin kevätkonserttia jossa esiintyi Heidi, A1noa ja tenavatähtiä. Kappaleita on syntynyt vuosien mittaan paljon. Joitain löytyy youtubesta nimelläni, mutta nyt myös levyinä:Hiljaisuus ep 2017 (Kunnianosoitus sotaveteraaneille)The Symphony Saga 2018Jälkimmäisellä levyllä kitaroinneista vastaa Timo "Tinke" Niemistö ja Kai Korteila. Jakso myös videona Youtubessa.
Tässä jaksossa Noora ja Jutta keskustelee Black Lives Matter -liikkeestä, rasismista Suomessa ja Yhdysvalloissa ja omasta valkoisesta etuoikeudestaan. Kaikkea hyvän liittolaisuuden ja aktiivisen antirasistisen toiminnan eteen ei voi tehdä heti alkuun oikein, mutta tärkeintä on olla nöyrä ja oppia jatkuvasti lisää, eikä pelätä avata suutaan vaan siinä pelossa, että sanoo jotain väärin. Hiljaisuus näissä asioissa on väkivaltaa, joten siksi tästä puhutaan nyt. Jaksossa mainitut lähteet 13.lisäys (dokumentti) Ruskeat tytöt, Koko Hubara (kirja) Dear white people, Mahadura & Özberkan (podcast) Rakenteellinen rasismi Suomessa, Mahadura & Özberkan (podcast) Ruskeat Tytöt ry (media) Brené with Ibram X. Kendi on How to Be an Antiracist, Unlocking Us with Brené Brown (podcast) Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instagramissa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka sunnuntai, kiitos että kuuntelet!
Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Luonto-Suomessa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärämpi vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Saimaan hämärtyvässä illassa Juha Taskinen, Asko Hauta-aho ja studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg.
Kenen kanssa mieluiten pidät mukavia puhumattomia hetkiä, ymmärtäen toisianne ilman sanoja ja antaen toisillenne tilaa?
Mitä kuulet jos suljet silmäsi juuri nyt ja vain kuuntelet? Vain ani harvoin pysähdymme kuuntelemaan ja erottelemaan kuuloaistimuksiamme. Yleensä kaikki kuulemamme äänet sekoittuvat kohinaksi. Poimimme niistä vain äänet, jotka ovat poikkeuksellisia tai meille merkityksellisiä.
Mitä on suomalainen hiljaisuus? Miten hiljaisia ääniä Suomen luonnossa voi kuulla? Minna Pyykkö kävi juttelemassa Helsingin yliopiston dosentin tietokirjailija Outi Ampujan kanssa hiljaisuudesta. Ohjelma on uusinta viime elokuulta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle
Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=7kRcsYxJWyo RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 19. jakson vieraana autismikirjon kokemusasiantuntija ja vapaaehtoistyön moniottelija Janne Fredriksson. Jakso taltioitiin 8.1.2018 Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Autismikirjo • Aspergerin syndrooma • Vammaisuus • Vapaaehtoistyö • Talouskasvu • Neurodiversiteetti • Merkityksellisyys • Ajatusmaailman moninaisuus • Työn uudelleenmäärittely • Hiljaisuus ja meteli • Merkityspommitus • Alitajunta • Aistiherkkyys • Silmiin katsominen • Tunteiden kehollinen käsittely ja viestintä • Robert Anton Wilson • Dinosaurukset • Ableismi • Ympäristön rooli vammaisuudessa (vammaisuuden kontekstisidonnaisuus) • Kuntoutus ja mukautukset • Yhdenvertaisuuslaki • Esteettömyys • Vammaispolitiikka • Diagnoosit ja stigmat • Pettymykset • Vammaisuuden sankarimyytti • Eliö-ympäristö -järjestelmä • Psykiatristen palveluiden rajoittuneisuus • Keroputaan / avoimen dialogin hoitomalli • Mielenterveys • Internetin vaikutus autismikirjolaisten äänen kuuluvuuteen • Laboratorioliha • Neurodiversiteettiä huomioivat työympäristöt • Osatyökykyisyys • Perustulo • Melusaaste • Valosaaste • Hiljentyminen • Kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri • Mainostaminen • Manipulaatio • Morita-terapia • Japani • Tunteiden kanssa oleminen • Informaatiosaaste • Geneettinen seulonta ja neurodiversiteetin vaaliminen • Autismikirjoa koskevat väärinkäsitykset • Autismikirjoon liittyvät stereotypiat • Asperger-naisten alidiagnosointi • Autismikirjon ihmisten moninaisuus • Yksilöiden suhde keskiarvoihin ja tilastoihin Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Jani Kaaron kirja "Kauniimpi maailma": http://bit.ly/2FA5rQi • Sudenpentujen käsikirja: http://bit.ly/2IwooEN • Stunts / 4D Sports Racing -tietokonepeli: http://bit.ly/2IylTSn • Simon Baron-Cohenin extreme male brain -malli: http://bit.ly/21aGBe9 • Yhdenvertaisuuslaki: http://bit.ly/1tZcBWv • Americans with Disabilities Act: http://bit.ly/1UnnJmB • Anni Kyröläisen haastattelu: http://bit.ly/2DyTSXr • HS-mielipidekirjoitus CP-vammaisen naisen avustamisesta: http://bit.ly/2G129bK • Artikkeli "Avoin dialogi: vaihtoehtoinen näkökulma psykiatrisessa hoitojärjestelmässä" http://bit.ly/2tUUBTd • Neuromancer-kirja: http://bit.ly/2HIXI2H • Rymd-juomajauhe: http://bit.ly/2FQqGNB • Taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen: http://bit.ly/2plQKJd • Crockerin säännöt: http://bit.ly/1hyFPBw • Elokuva "Blade Runner 2049": http://imdb.to/2pa6Zaf • Elokuva "Ghost in the Shell": http://imdb.to/1BrL5BC • Avaruusmainonta: http://bit.ly/2FZFNY5 • Morita-terapia: http://bit.ly/2FGYZuj • TV-sarja "Silta": http://imdb.to/2HGJ1wQ • Robert Anton Wilsonin kirja "Cosmic Trigger I": http://bit.ly/2G25DuE ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: http://bit.ly/2FGAfm1 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi
Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=h9NFpT5KVsQ RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin toisen jakson vieraana on hengenmies, muusikko ja sanataiteilija Pijall, mm. legendaarisesta Ceebrolisticsista ja Murmurecordingsista tunnettu näkijä. Jakso äänitettiin 13.10.2017. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Hiljaisuus • Musiikki • Islam ja hengen tie • Sisäinen kamppailu • Ylpeys ja armo • Uskonnot • Päihteet • Avioliitto ja seksuaalisuus • Ihmisyyden pimeät puolet • Psykopatia • Ristiriidat • Nuoruus ja vanheneminen • Mielenterveys ja psykoosi • Tasapaino • Uhraaminen ja kärsimys • Sanoma musiikissa Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Yahya Kayak: Salatullah -levy: https://www.youtube.com/watch?v=uqCmjDB9f68 https://www.youtube.com/watch?v=nYlG_1V49YI https://open.spotify.com/album/2c0lH8rsNZttXJjA0BOR9L • Michael Black Electro: Gospel of Bloodcells -biisi: https://open.spotify.com/track/4Ef11dK3NnE8hnPxTEvZNU • Michael Black Electro: Initiation -biisi: https://open.spotify.com/track/0JKNw5xyTcipiRnQrg7PJj • Ceebrolistics: I Struggle -biisi: https://www.youtube.com/watch?v=S79OYxfZWXw • Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset -elokuva: http://www.imdb.com/title/tt0329388/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Ihmisiä, siis eläimiä Facebookissa: https://facebook.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Twitterissä: https://twitter.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Instagramissa: https://www.instagram.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Soundcloudissa: https://soundcloud.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi
Mitä on suomalainen hiljaisuus? Miten hiljaisia ääniä Suomen luonnossa voi kuulla? Minna Pyykkö kävi juttelemassa Helsingin yliopiston dosentin tietokirjailija Outi Ampujan kanssa hiljaisuudesta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle
Luonto on Suomessa vielä hyödyntämätön matkailuvaltti. Suomi 100: Genetiikka ja elintavat. Biohakkerit lenkkipolulla. Parempi päivä: Hiljaisuus tekee hyvää.
Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.
Äänellä on valtava voima. Ääni on käyntikortti, se antaa ensivaikutelman, äänen perusteella luomme vahvan mielikuvan siitä, millainen ihminen on. Ääni voi olla myös työkalu. Sitä pitää hoitaa ja huoltaa, jotta se kestää. Elämme maailmassa, joka on täynnä ääniä. Toiset niistä ovat miellyttäviä, toiset inhottavat. Miksi jonkun ääni kietoo meidät turvallisuuden tunteeseen ja toisen ääni taas riipii luita ja ytimiä myöten? Ääni voi myös parantaa. Äänellä ja ääntelemällä voi hoitaa kipua, hyräily tekee hyvää sekä sille, kelle hyräillään, että hyräilijälle itselleen. Hiljaisuus on arjen monipuolinen voimavara. Ystävykset voivat istua pitkänkin tovin hipi hiljaa, koska hiljaisuus on mitä suurin luottamuksen ja ystävyyden osoitus. Mutta hiljaisuus voi olla myös mitä julmin sosiaalisen vallankäytön väline esim. perheissä ja työpaikoilla. Kaikki kotona heittäytyi äänen voiman vietäväksi Nuuksion kansallispuistossa, keskellä pimeää metsää, kodan uumenista. Vieraiden kera intouduttiin kokeilemaan niin naurun rentouttavaa vaikutusta kuin harmonisella äänen kuljetuksella tapahtuvaa rentoutumistakin. Sanna Pirkkalaisen ja Paula Jokimiehen luotsaamassa keskustelussa mukana olivat: muusikko, mainosääni Pasi Ruohonen, vokologi, äänenkäytön asiantuntija Bianca Hösli, synnytyslauluvalmentaja, muusikko Johanna Hytti, ääniparantaja Michael Schirmer ja retriittiohjaaja Simo Kuurne, hiljaisuuden tutkija Outi Ampuja ja kokenut luonnossa liikkuja Annu Huotari
Hiljaisuus vallitsi vartiossa. Syyskuu oli jo alkaessaan armoton ja jokainen halusi palata takaisin lapsuuden viattomiin kesäpäiviin. Pasi kulki muistojen kultaamaa katua pitkin takaisin Helsingin Itäkeskuksen apilattomille apilaniityille ja Markus oman aikansa antikvariaatteihin. "Mitähän heille kuuluu nykyään?" Kysymys rikkoi hiljaisuuden kuin hauraan lasin. Kontrollerin jäsenten lapsuuden pelikauppoja ei välttämättä enää ole ja uusiakaan ei oikein tunnu löytyvän kuin muutamia. On aika nostaa kissa pöydälle. Äänitetty 1.9.2016. Äänessä Markus, Pasi, Julius ja Konsta.
Hiljaisuus vallitsi vartiossa. Syyskuu oli jo alkaessaan armoton ja jokainen halusi palata takaisin lapsuuden viattomiin kesäpäiviin. Pasi kulki muistojen kultaamaa katua pitkin takaisin Helsingin Itäkeskuksen apilattomille apilaniityille ja Markus oman aikansa antikvariaatteihin. "Mitähän heille kuuluu nykyään?" Kysymys rikkoi hiljaisuuden kuin hauraan lasin. Kontrollerin jäsenten lapsuuden pelikauppoja ei välttämättä enää ole ja uusiakaan ei oikein tunnu löytyvän kuin muutamia. On aika nostaa kissa pöydälle. Äänitetty 1.9.2016. Äänessä Markus, Pasi, Julius ja Konsta.
"On muutoksen aika" totesi Julius samalla sovittaen Vitaa käsiinsä. "Tämä ei voi jatkua tällä tavoin". Julius oli oikeassa. Hiljaisuus vallitsi VPTV:n jäsenten kesuudessa, kun oli aika päättää... ketkä lunastavat Uncharted 4-paketit ja millaisin perustein. Äänitetty 21.7.2016. Äänessä Julius, Markus, Pasi ja Konsta.
"On muutoksen aika" totesi Julius samalla sovittaen Vitaa käsiinsä. "Tämä ei voi jatkua tällä tavoin". Julius oli oikeassa. Hiljaisuus vallitsi VPTV:n jäsenten kesuudessa, kun oli aika päättää... ketkä lunastavat Uncharted 4-paketit ja millaisin perustein. Äänitetty 21.7.2016. Äänessä Julius, Markus, Pasi ja Konsta.
Pienet pregamet tukikohdassa. "Äijät alkaa yhtäkkiä hoilaamaan jotain".
Melkein kaikissa suomalaisissa luontodokumenteissa ylistetään hiljaisuutta suomalaisessa luonnossa. Syystäkin. Me suomalaiset voisimme markkinoida maailmalla suomalaista hiljaisuutta vielä paremmin kuin teemme nykyään. Ja voisimme myös tehdä hiljaisuuden edistämisen eteen merkittäviä tekoja niin halutessamme. Lopettaa esimerkiksi turhan pöristelyn luonnossa. Vätsärin erämaassa olen päässyt lähimmäksi täydellistä hiljaisuutta Suomen maaperällä. Siellä erkaannuin retkikavereistani, kuljin kauemmas päiväleiristä ja yritin olla ihan hiljaa. Omat askeleeni kuulostivat todella äänekkäiltä ja korvieni tinnitus suorastaan sireenin huudolta. Pysähdyttäni sain verenkierron kohinan laantumaan korvissani ja hetken kuluttua aloin kuulla hiljaisuuden ääniä. Siis mitä? Hiljaisuuden ääniä. Mietitte varmaan nyt, että on siinä pöljä ukko. Kuulee hiljaisuuden ääniä. Mutta niin se on ystävät, täydellisessä hiljaisuudessa ihmisen aistit, ennenkaikkea kuulo herkistyy ja korvakäytävän reseptorit alkavat siepata signaaleja, joita normaali melussa ei kuule. Kas tuossa kiirehtii mauriainen pesää kohti pienet jalat tomerasti maata polkien, siitä lensi ohitse koppakuoriainen kuulostaen Naton taisteluhelikopterilta ihan tavallisessa sotaharjoituksessa Venäjän rajan pinnassa. Yli lentävän telkän siipien viuhunta saa kuulijassaan aikaan säikähdysreaktion. Ääni on kaiken hiljaisuuden keskellä korvia repivä ja pelottava. Hetken kuluttua tuli sitten se Kirkkoniemen reittikone ja täydellinen hiljaisuus oli siltä päivältä ohi. Moni mies rakastaa pöriseviä laitteita. Mitä kovempi pörinä sitä ihanampi on kokemus. Sanovat. Luonnossa nuo pörisevät laitteet tekevät hiljaisuudelle saman minkä ns. valemediat tekevät todellisuudelle. Aikaansaavat harmoniaan riitasointuja, sekaannusta ja täysin tarpeetonta häiriötä. Mikään ei käy luontoihmisen luonnolle niin paljon kuin kansallispuiston vesialueella täysin huvikseen ajeleva vesijettiretkikunta. Tai metsässä ajanvietteenä mönkijöillään jyristelevä ns. äijäporukka. Mitä äijää siinä on, kun vedetään auton perässä mönkkäri tai moottorikelkka kaupungista metsän reunaan ja mennään sinne täysin tarpeettomasti aiheuttamaan häiriötä luonnolle ja luonnonrauhasta nauttiville. Äijää on se, kun otetaan eväät ja muut tarveaineet reppuun, pistetään saapasta toisen eteen ja edetään reippain askelin metsän keskelle, jossa voi sitten luvallisessa paikassa tietenkin, tehdä tulet, paistaa vaikka äijätyyliin hampparinkyrsää ja kiehauttaa porokahvit. Tulilla ei haaveilla soijalattesta saati nyhtökaurasta. Hiljaisuus luonnossa on oikeasti hyvä matkailuvaltti. Hiljaisuudesta ollaan valmiita maksamaan maailmalla ihan oikeasti. Ja jos hiljaisuuteen saa yhdistettyä talvisen luonnon revontulineen niin johan lähtee euro/taala/jeni/juan liikkumaan. Retriitti on päivän hiljainen sana. Hiljaisuus voi olla myös pelottava asia. (5 sek hiljaisuutta) Eikö tuntunutkin karmivalta. Kokonaiset 5 sekuntia hiljaisuutta. Ehkäpä juuri siksi myös alussa mainitsemissani luontodokumenteissa allekirjoitetaan hiljaisuuden kauneutta koko ajan enemmän tai vähemmän pauhaavalla musiikilla eteerisine ja onomatopoeetisine laululta kuulostavine ujelluksineen. Jos kuva pyörisikin hetken aikaa ilman ääntä, tulisiko katsojalle vaivaantunut vai peräti hyvä olo hiljaisuuden myötä? Tätä olen omassa hiljaisuuden retriitissäni, maisemakonttorin pulinassa ja ilmastoinnin huminassa toisinaan miettinyt. Rajallinen on mahdollisuus täydelliseen hiljaisuuteen urbaanierämaan asukilla, varsin rajallinen. Ja siksipä nyt onkin aika lopettaa haaveilu täydellisestä hiljaisuudesta, laittaa nappikuulokkeet korviin ja Sandinista soimaan. Kotimatkani äänimaiseman täyttääbussin rytinä ja pauke, raitiovaunun kolina ja laakereiden kirskunta, muun liikenteen loputon humina ja kauppakeskuksen tarjouskuulutusten sietämätön nuotti. Kotiin päästyäni en avaa minkäänlaista äänilähdettä, vaan nautin kerrostaloasuntoni hyvästä äänieristyksestä. Koska se on mun hiljainen luonto.
Finnish: read by Hannah Peek – Participant of: Monet ajattelevat, että suomalaiset ovat ujoja. Psykiatri Juhani Mattila sanoo, että ujo voi tarkoittaa eri asioita. Mattila sanoo, että ujo ei aina ole hiljainen tai epäsosiaalinen. Ne ovat vain pintaa. On tärkeämpää miettiä, mitä ujo ihminen tuntee. Hiljainen haluaa esimerkiksi, että muut ihmiset ottavat hänet huomioon. […]
Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia kuuntelijoiden kanssa jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.
Luonto-Suomen teemaillassa pohditaan syksyn ja talven hiljaisuutta ja valottomuutta. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja tuntemuksia jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Markus Turunen.
Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan tänään äänistä, melusta ja hiljaisuudesta. Teollistumisen alkuaikoina melua ihailtiin koska sitä pidettiin kehityksen, tehokkuuden ja tuottavuuden merkkinä. Nyky-yhteiskunnassa hiljaisuus alkaa olla jo harvinaista ja melua joudutaan torjumaan monin tavoin. Esimerkiksi nykyaikaisissa avokonttoroissa meluntorjunta ja hyvän työakustiikan rakentaminen vaatii paljon ponnisteluja. Kalle Haatasen vieraana on korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa.
Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Minkälaisia tuntemuksia hämärä vuodenaika aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä tai talvella? Kuuntelijoiden kanssa syksyisiä havaintoja ja kokemuksia jakavat Tuusulasta Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho, studiossa on Juha Blomberg.