Podcasts about meilt

Šum, praskání a vlnící se zaprášené kazetové pásky – to jsou nástroje, se kterými pracuje pražský hudebník uoerhe. V posledních letech vydal několik nahrávek u labelů z celého světa, které se specializují na noise, ambient a terénní nahrávky. Nejčerstvější počin, společná nahrávka s irským kolegou Dressing pod názvem Meilt ho přivedla až do našeho studia a ve Špíně jsme dopodrobna rozebrali kořeny jeho tvorby i prohlédli zákoutí této svébytné odnože ambientu.

TOIVEAIHE. Meiltä pyydettiin ajatuksia ja mielipiteitä siitä, millainen kannustaminen on hyvää tai huonoa. Kyseessä on ihan kasvattajalta saatu kannustaminen tai sitten treeniporukalta. Kommentoi somessa! Studiossa Elli Kinnunen ja Ninja Korpelin.  Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046

Kuinka oman yhteisön äärellä ja omalle yhteisölle luotu taide muovaa taiteentekijää? Voiko valtaväestön katseet ja odotukset ohittaa, ja mitä siitä voi seurata marginalisoidulle taiteentekijälle? Kuinka käsitellä omaan yhteisöön liittyviä kriittisiä tai monitulkintaisia kysymyksiä? Entä miksei taiteilijanerous kiinnosta? Keskustelemassa Stina Aletta Aikio ja Santi Garzón, moderaattorina Mira Eskelinen. Stina Aletta Aikio on saamelainen taiteilija, joka yhdistelee työssään uutta mediaa ja duodji-perinnettä moderneihin materiaaleihin, kuten jätteeseen ja lasiin. Aikio on ollut aktiivisesti mukana pohjoismaisessa queer-saamelaisliikehdinnässä. Taiteilija Santi Garzón alias Saint Santí tuo taiteellaan esiin yhteiskunnan ongelmakohtia hyvin intersektionaalisesta näkökulmasta. BIPOC-taiteilija sisällyttää tarinankerrontaansa vaikeuksia elämänsä varrelta ja taiteen visuaalinen ilme muodostuu transidentiteetin ympärille. Mira Eskelinen on häpeilemättömän queer kirjailija, taiteilija ja kulttuurituottaja. Hän käsittelee teoksissaan muun muassa transiloa, seksiä, lepoa ja muistoja. Mira on yksi palkitun Punch Up! – Resistance & Glitter -klubin perustajista. Credits: Tuotanto: Mira Eskelinen / UrbanApa Leikkaus: Mira Eskelinen Miksaus: Timo Tikka Jakso on nauhoitettu toukokuussa 2023 osana #StopHatredNow 2023 -ohjelmaa.

Lahden Launeen lemmikkielänliike Faunataren lemmikkiasiantuntija Johanna muistuttaa, että lemmikkejä tulee aina käsitellä kyseisen eläimen ehdoilla. - Käsittelyn on oltava aina turvallista. Kaikkia eläimiä kuten hämähäkkejä ja skorpioneja ei edes saa käsitellä. Faunataressa myytävistä lemmikeistä tällä hetkellä suosituimpia on jyrsijät ja erityisesti hamsteri. - Kalat on toinen suosikki. Jyrsijöitä ja kaloja menee useita viikossa. Faunataresta on kyselty myös Suomessa kiellettyjä lemmikkejä. - Tämän vuoden puolella meiltä on kysytty muutaman kerran apinaa lemmikiksi, Johanna kertoo. (KUVA: Faunatar.fi)

OLSC Finland -Podcast YNWA-Golf Tänä vuonna kisataan Lahden Golfissa 27.8. Jo perinteeksi muodostunut YNWA-Golf järjestetään tänä vuonna Lahden Golfissa. Pelimuotona tasoituksellinen lyöntipeli (maksimi hcp 36). Lähtöajat 10:30-11:30. Kilpailu on avoin kaikille Liverpool FC:n kannattajille. Ilmoittautumiset ynwagolf@hotmail.com Ilmoittautumisen yhteydessä kerrothan myös kotiseurasi. Kilpailumaksu 50€ sisältää Green Feen lisäksi rangepoletin sekä kisan jälkeen burgerin / pizzan Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Vieraana Napit Edellä -Podcastista, Rasmus Junila! Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: Palace peli. Mikä on rike ja mikä ei? Jotain jalkapalloon liittyvää ja annettiin sääliä ManU:lle :o Liity meidän FPL liigaan https://fantasy.premierleague.com/leagues/auto-join/hoj2bk ja koita voittaa meidät! Tulosveikkaus: Jouni 0-4, Jussi 0-7, Krisu 1-2 ja Rasmus 2-4. Seuraava jakso ManU pelin jälkeen joku kaunis päivä :) Aiheena: ManU, mahdolliset CL vastustajat ja Bournemouth. Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu - 0, Jouni - 0, Jussi - 0, Ville - 0 --- Send in a voice message: https://anchor.fm/olsc-finland/message

Meiltä toivottiin jaksoa koirakodin järjestelyistä. Jaksossa luetaan saamamme viesti ja keskustellaan koirahuoneista sekä koiraporteista. Tarvitaanko useamman aktiivisen harrastuskoiran kodissa erillisiä huoneita koirille vai riittääkö tavallinen asunto? Miten me asutaan? Studiossa Elli Kinnunen ja Ninja Korpelin. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Kesä ja kärpäset ovat täällä!

Miten inflaatio vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin? Haastattelussa Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen, Laboren ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki ja PTT:n toimitusjohtja Markus Lahtinen. Inflaatio on Euroopassa noin kahdeksan prosenttia ja Suomessa noin seitsemän prosenttia toukokuussa. Alle kahden prosentin inflaatioon tottuneille suomalaisille tämä merkitsee suuria muutoksia. Talouden kasvuvauhti on hidastunut. Miten Ukrainan sota vaikuttaa Suomen talouteen? Onko ilmassa peräti stagflaation mahdollisuus? Lahtinen näkee, että nykytilanteessa on samanlaisia elementtejä kuin 1970-luvun stagflaatiossa. "Meiltä virtaa entistä enemmän rahaa öljyä ja energiaa tuottaviin maihin ja meillä on vähemmän rahaa talouden sisällä. Tänä vuonna heikkenee ostovoima ja talouskasvu", hän listaa kehityskulkua. Myös Lähdemäki näkee, että stagflaation riski on suurempi nyt kuin aiemmin. "Ilman sotaa oltaisiin Euroalueella pitkästä aikaa reipasta talouskasvua, mutta nyt sota sotki tilannetta. Korkea inflaatio ja matala työttömyys on pikemminkin merkki ylikuumenemisesta kuin stagflaatiosta. Tässä on ristiriitaisia signaaleja nyt, mutta riski on silti olemassa", hän kertoo. Miten tähän vaikeaan tilanteeseen tulisi varautua? Lahtinen varoittaa, että syksyllä moni tulee näkemään miltä tuntuu kun reaalitulot laskevat. Mikkonen suosittelee ihmisiä nyt pohtimaan voiko menoja karsia, tuloja parantaa, tarkistaa kestääkö omat velat korkojen nousua ja pohtia myös säästöjen tilannetta uudelleen. "Ne joilla velkaa on, ja se on sidottu vaihtuvakorkoisiin lainoihin, niin lainanhoitokulut alkavat nousta", Mikkonen sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Meiltä on jo pitkään toivottu jaksoa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Nyt sellainen saatiin julkaistua, kun tubettajana tunnettu Mona Ilona kävi kertomassa meille oman tarinansa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Miten Mona on oppinut elämään taudin kanssa? Onko sen hyväksyminen osaksi loppuelämää ollut helppoa? Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #kaksisuuntainenmielialahäiriö #bipolaarisuus #masennus

Radio Cityn Aamussa julistetaan ilosanomaa tiekarhuille! Ovatko he kaikkien aikojen päälliköitä? Entä ovatko Lapinreissut todellisuudessa laskettelureissuja vai ryyppyreissuja? Samuel pohtii, että auttaako puolison vaihto sisäpuolelta jäätyneisiin auton ikkunoihin ja mattoihin? Jere piipahti jokaisen tosimiehen lempikaupassa -Motonetissä ja löysi sieltä ratkaisun tähänkin pulmaan. Miksi Patrik Laine joutui aamun lähetyksessä valokeilaan? Entä mitä tapahtui bensan hinnalle Porissa? Lisäksi juttua konkurssipesän erikoisoluista, teinikomedioista, tulevaisuuden kännyköistä, somepaastoista sekä tietenkin ruotsalainen ruletti!

Tänase saate külaline Indrek Niibo on kirglik hääletaja, kes on pöidlaküüdiga liikunud paljudes Euroopa riikides, aga ka Indias, Iisraelis, Jordaanias. Suvel hääletas ta Tartust Kreekasse. Indreku arvates on hääletamine elustiil ning ta tõeliselt naudib seda – küll aga on olnud nii mõneski riigis keeruline inimestele selgitada, mis see hääletamine üldse on. Näiteks Indias olid kohalikud väga segaduses, kui Indrek ja tema sõbranna püüdsid tee ääres mõne transpordi peale saada. Muidu peab Indrek Indiat aga üsna ohutuks kohaks, kus hääletada – kõige suurem oht oleks ilmselt hoopis liiklusõnnetusse sattuda. India kummalistest juhtumistest rääkides ei saa märkimata jätta seda, kuidas ühes külakeses katsetati Indreku sõbrannat kohalikule abikaasaks sokutada… Aegade jooksul on saatekülaline hääletanud näiteks politseiautosse, hobuvankrile ning sõitnud võõra juhi pagasiruumis. Ta on pidanud jagama teise inimesega turvavööd, pääsenud liiklusõnnetusest ning kohanud vägagi veidraid juhte. Saates jutustab Indrek ka seda, millised kohad on hääletamiseks parimad ja halvimad, kus ta unistab hääletada ning kuidas on koroonaaeg seda maailma mõjutanud (kas juhid ikka julgevad võõraid peale võtta). Vestlust juhib Liina Metsküla

360 kraadi uut muusikat. Meilt ja mujalt. Põranda alt ja põranda pealt.

360 kraadi uut muusikat. Meilt ja mujalt. Põranda alt ja põranda pealt.

Voidaanko tutkimuksissa käytetyt poistogeeniset hiirimallit vaihtaa suomalaisiin, joilla on sammuneita geenejä? Entä mikä tekee suomalaisten geenivaroista luonnonvaran? Suomalaisten eksoottisesta perimästä löytyy sammuneita geenejä helpommin kuin monista muista. Kaikissa ihmisissä on sammuneita geenejä, mutta suomalaisten väkimäärää ja geeneettistä monimuotoisuutta on karsittu monta kertaa pullonkaulojen kautta. Meillä henkiin jääneiden jälkeläisillä on enemmän keskenään samanlaisia riski- ja suojageenejä, kuin leutojen olojen isoissa geneettisesti monimuotoisissa populaatioissa. Nälkävuosista selvisi hengissä vain osa populaatiosta, ja meillä on heiltä peritty silloisten olojen mukaan valikoitunut perimä. Sammuneet geenit eivät toisaalta tee mitään, kun ne eivät tuota proteiineja kuten normigeenit, mutta vaikka ne eivät tee mitään näkyvää, niin jollain konstilla ne suojaavat silti kantajiaan. Meiltä geneettisesti eksoottisilta suomalaisilta on löydetty sammuneita geenejä, jotka suojaavat mm. glaukoomalta, sydän-verisuonitaudeilta tai diabetekselta Tiedeykkösessä puhutaan sammuneista geeneistä ja geenitutkimuksesta alan professoreiden kanssa. Professori, tutkimusjohtaja Aarno Palotie ja biometrian professori Samuli Ripatti työskentelevän Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:issä ja suomalaisten geenien parissa FinnGen-tutkimushankkeessa. Toimittaja on Leena Mattila.

Bonusjaksossa pelaamme Harry Potter ja Viisasten kivi Huispaus-korttipeliä. Peli on kuvattu instagram-livenä ja se on nähtävissä meidän instagram-tilillä. Pelin jälkeen vastaamme kuulijoiden muutamiin kysymyksiin. Meiltä on pyydetty editoimatonta jaksoa ja tässä on yksi sellainen. Tervetuloa seuraamme! Seuraa meitä Instagramissa @laituripodcast ja Facebookissa nimellä Laituri 9 ja 3/4 podcast. Tuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

AamukahvIT lähtee aikamatkalle! Aikaisemmin keväällä 2020 AamukahvIT-tiimi on haastatellut opiskelijoita opiskeluarjen nopeasta muuttumisesta ja opiskelijat ovat jakaneet erilaisia vinkkejä etäopiskeluun sekä -arkeen. Lisätietoa vertaistoiminnasta ja Meiltä meille -discordista: https://www.jyu.fi/it/fi/ohjeita-opiskelijalle/opiskelun-tueksi/vertaistukea-ja-tekemista/vertaistukea-ja-tekemista Kevään 2021 fiiliksiä etäarjesta voi kuunnella jaksossa "Vuosi etäopiskelua ja -työskentelyä - Miten arki on muuttunut?": https://soundcloud.com/aamukahvit/mitenarkionmuuttunut -- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/opiskelijoiden-etaopiskeluvinkkeja

Meiltä pyydettiin jaksoa seksistä - ja mehän teimme sen! Tiivis paketti kokemuksia, näkemyksiä ja vinkkejä kehohekumonian ääreltä. Kuinka häpeä näyttelee surullisen suurta roolia seksuaalienergian virrattomuudessa? Mitä yhteydellinen ja kaikki ihmisyyden puolet salliva seksi on? Kuuntele, mitä kaikkea Sandra ja Aleksi ovat löytäneet pyhästä rakastelusta, seksuaalisuudestaan ja kehorakasteluseikkailuistaan: Kolme tantrisen rakastelun työkalua, kolme orgasmin elementtiä sekä asiaa mm. siemennesteestä ja pornosta.Teimme tämän jakson, jotta seksin kauneus, monipuolisuus ja henkisyys saisivat enemmän tilaa seksikeskusteluissa. Olemme aidosti ja haavoittuvaisesti asian äärellä jakaen omaa seksuaalista polkuamme. Aloitamme tunnustellen ja häpeää myöntäen. Loppua kohden purkaudumme vapautuneeseen ja pirskahtelevaan ilotteluun.Kuulet myös, miten kuolleet kalapuikot ja laskeutuvat joutsenet liittyvät tähän kaikkeen.Kerro meille seksiin liittyvistä ajatuksistasi ja kokemuksistasi instagramissa "pari__suhteesta"

Ilmaston lämpeneminen tuottaa kuivuuskausia ja tuhoaa satoja juuri siellä, missä ihmisia asuu miljardeittain. Siinä sivussa liika lämpö sulattaa vuoristojen jäätiköitä ja aiheuttaa ongelmia ruuantuotannolle Euroopassa ja Aasiassa. Vuorten jäätiköt ovat tärkeitä vesitorneja ympäristöilleen, sillä yli miljardi ihmistä saa vetensä jäätiköiden sulavesivirroista riippuvista joista. Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa maailman ravinnontuotantoa kahta kautta, liian kuumuuden lisäksi se kuivattaa viljelmät ja myös joet, joista ennen saatiin kasteluvettä. Viljelyongelmien lisänä on tolkuton ruokahavikki. Vuotuinen ruokahävikki on globaalisti jopa 1/4, ja puolet ruuasta tärvätään länsimaissa, vaikka ihmisiä on alle puolet koko väestöstä. Tiedeykkösen aiheena ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset ravinnontuotantoon, aihetta ovat tutkineet globaalien ruoka-ja vesiasioiden professori Matti Kummu ja tohtorikoulutettava Matias Heino Aaalto-yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Parin viikon tauon jälkeen ollaan taas linjoilla! Tästä lähtee meidän neljäs Q&A-jakso, jossa vastataan kuulijakysymyksiin mm. reservaattien kasinotoiminnasta, ylinopeussakoista ja avioerosta Yhdysvalloissa. Anna avaa myös hieman enemmän sitä, miksi on “jumissa” Amerikassa. Meiltä kysyttiin myös olemmeko nähneet täällä julkkiksia (Helloooo Owen Wilson ja Will Smith) ja millaisia hassuja käsityksiä amerikkalaisilla on Euroopasta. Alkurupatteluun meni tovi, kun ei oltu vähään aikaan juteltu. Keskustelunaiheina muun muassa hitonmoiset rahasummat, Lauran lepopäivät Orlandossa ja Derek Chauvinin oikeudenkäynti, jonka ainoasta oikeasta tuloksesta huolimatta ei saa unohtaa sitä, että huonot omenat myrkyttää hyvätkin omenat. #amerikastarakkaudella #amerikansuomalaiset #amerikansuomalainen #suomi #podcastsuomi #politiikka

Meiltä on toivottu jaksoa opiodikriisistä ja tässä se tulee! Mielikuvat “hillbilly”-addiktista elävät vahvoina, mutta opioidien väärinkäyttö ja niistä johtuvat yliannostukset ovat koko Yhdysvaltojen ongelma. Vuonna 2019 amerikkalainen kuoli todennäköisemmin opioidiyliannostukseen kuin liikenneonnettomuuteen. Opioidit ovat vieneet myös monen tunnetun taiteilijan hengen (Tom Petty, Prince, Heath Ledger...RIP). Miten tähän pisteeseen on tultu? Miksi opioidit koukuttavat niin helposti? Miksi amerikkalaisten kivusta ja pahasta olosta on tullut kannattavaa bisnestä? Miksi Oxycontinia markkinoitiin aggressiivisesti amerikkalaisille vuosien ajan? Tätä(kin) aihetta käsittelemme tyylillemme uskollisina taustoittamalla ilmiön historiaa, nimeämällä valtaa väärin käyttävät tahot (tässä tapauksessa erityisesti Purdue Pharma, American Pain Society ja Joint Commission - kerromme näistä kaikista jaksossa lisää) sekä pohtimalla sanojen ja mielikuvien merkitystä (aggressiivisin tarinankertoja voittaa usein Yhdysvalloissa). Keskustelemme myös sairaalamaailmasta ja siitä, miltä opioidikriisi on näyttänyt sairaanhoitajalle. Laura jakaa läheltä piti-tilanteen lenkkipolulla alligaattorin kanssa ja kertoo miten Skam-sarja on pelastanut koko viikon. Ensi viikolla vietämme kevätlomaa, palataan siis muutaman viikon päästä :)

Pääsiäisen munajahti meni putkeen (mutta ehkä vähän kännissä). Ruodimme suomalaisen peruskoulujärjestelmän ja mielenmaiseman ja vähän myös amerikkalaisen. Mietimme, millä lauseella avaamme keskustelun baaritiskillä kun vihdoin pääsemme mummotunneliin. Meiltä syntyy bisnesideaa jos toistakin, mutta yritämme myös ratkaista mitä viestiä Tytti Yli-Viikari yrittää lähettää assesoaarivalinnoillaan. Nämä mainitsemme: Kirja: Kevät ilman kosketusta (novellikokoelma) Kirja: Tara Westover: Educated Kirja: J.D. Vance: Hillbilly Elegy Kirja: Plutharkos: Mielen tyyneydestä Podcast: Sentimental in the city TV-sarja: Bridgerton (Netflix) TV-sarja: The Serpent (Netflix) TV-sarja: Tunna blå linjen (Yle Areena)

Miten nuoret kestävät pandemia-ajan ja millaisia vaurioita se heihin jättää? Entä miten ilmastokriisi vaikuttaa nuorten kykyyn unelmoida? Vieraamme, aktivisti Ajak Majok kertoo, miten pidetään huolta siitä, että hyvinvointia riittää myös tuleville sukupolville. Puhumme myös siitä, miksi skeptismi-liikkeessä puolustetaan tiedettä ja kriittistä ajattelua stereotyyppisillä sukupuolirooleilla. Onko mies aina järkiolento ja nainen höynäytettävä hupakko? Mietimme myös, miksi meikkaamiseen satsaaminen herättää edelleen niin paljon tunteita, jopa häpeää. Lopuksi Iso Feministi pohtii, mikä on opetus, kun avoin suhde ei toiminutkaan.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on judoliiton valmennuspäällikkö Jaana Jokinen. Aktiiviurallaan sukunimellä Sundberg tunnettu Jaana on Suomen 2000-luvun menestynein judoka, joka ylsi parhaimmillaan maailmanrankingin kolmanneksi. Jaana Jokisen menestyksekkään uran tasosta ja pituudesta kertoo se, että vuosien 2005 ja 2016 välillä hän oli mitaliottelussa kerran MM-kisoissa ja peräti neljä kertaa EM-kisoissa. Olympiakisat hän pääsi kokemaan Lontoossa 2012. Urheilu-uransa jälkeen Jokinen on toiminut judoliiton valmennuspäällikkönä. - Aika pitkä matka tuli kuljettua urheilijana. Olen nähnyt monenlaisia tapoja valmentautua ja tehdä tulosta – ja myös sellaisia, jotka eivät ole toimineet. Koetan omalla kokemuksellani tuoda ne parhaat asiat meidän nykysysteemiin. Kävin jo urani aikana valmentajan ammattitutkinnon ja urani jälkeen valmistuin Jyväskylästä; ne tuovat yhtälöön vielä tiedolla valmentamisen, Jokinen avaa uransa antia nykypestiinsä. Viime aikoina kiirettä on pitänyt, sillä judoon on palkattu uudeksi päävalmentajaksi Sloveniassa meritoitunut Rok Draksic ja laji on tehnyt selkeän keskittymävalinnan Helsinkiin, jossa sillä on hyvät puitteet Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kautta. Toiminta on maajoukkuevetoista, ja alkuvuoden 2021 tulokset – etenkin Martti Puumalaisella ja Luukas Sahalla – ovat olleet vähintäänkin lupaavia. - Kaikki huippuvalmennuksen resurssit laitetaan Helsinkiin. Meiltä vaaditaan se, jos haluamme olla kansainvälisessä kilpailussa mukana. Emme voi enää hajauttaa toimintaa, vaan resurssit laitetaan samaan koriin. Meille on tosi tärkeä juttu päästä osaksi Helsingin Olympiavalmennuskeskusta; se on signaali myös Olympiakomiteasta, että meidän juttuun uskotaan, vaikka todellista menestystä ei vielä ole tullut, Jokinen sanoo. - Nyt on puoli vuotta treenattu yhdessä, eikä siinä ajassa vielä taikatemppuja tehdä. Uskon, että tulokset paranevat entisestään – myös muilla kuin näillä kahdella – jatkossa, kun ollaan Rokin valmennuksessa kymmenen kertaa viikossa ja toteutetaan hänen ohjelmaansa. Judon globaalista levinneisyydestä kertoo muun muassa se, että Rion olympiakisoissa vain yleisurheilussa ja uinnissa oli mukana useampia kansakuntia. Uransa jälkeen judosta muun muassa lajianalyysin tehnyt Jaana Jokinen on mainio ihminen avaamaan OlympiaCastille, millaiset vaatimukset judossa huipputasolla on. - Kamppailulajina judo on erittäin laajalle levinnyt. Valtiot satsaavat lajiin taloudellisesti, joten kanssakilpailijat ovat puhtaasti ammattiurheilijoita. Taustalla on vahvat järjestelmät ja harjoituskeskittymät, ja vaikkapa vastustajien scouttaaminen on hyvin laajaa. Suomessa judo on pieni laji, ja resurssit ovat pienemmät, mutta vaikkapa minun polkuni ja tulokseni osoittavat, että Suomessakin voi menestyä, Jokinen huomauttaa. - Täytyy olla riittävä tekniikkarepertuaari pysty- ja mattojudossa, ja omalla tyylillä pitää pystyä ottelemaan erilaisia vastustajia vastaan – eli taktinen puolikin on hyvin merkityksellinen. Sitten on vielä henkinen ja fyysinen puoli; painopiste-eroja ominaisuuksissa on ottelijoiden välillä, mutta perustaso täytyy olla riittävä. Nopeus ei auta, jos matsi venyy ja kestävyysominaisuudet ovat heikot. Myös voimalla ja tehontuotolla on oma merkityksensä.

Kevad läheneb suure hooga, isegi kui hetkel õuest paistev vaade seda arvata ei lubaks. Kevad on aga parim aeg võtta ette uue terrassi ehitus või vana renoveerimine, et saaks suvel seda elutoa ja köögi pikendust täiel rinnal nautida. Aga kust pihta hakata, milline terrass endale ehitada? Saade „Ehitame maja” keskendub oma uusimas salvestuses just terrassidele, nende õigele ehitusele ja materjalivalikule. Räägime täpsemalt lahti selle, millal, millest ja kuidas oleks mõistlik meie kliimasse terrass ehitada. Lisaks süüvime filosoofiasse, mis see terrass üldse on, mis eesmärki kannab ja kellele on mõeldud. „Eesti niigi lühikest suve võiks nautida täiel rinnal ja terrass on kindlasti üks lahendus, mis lubab meil seda teha. Võttes arvesse praegust olukorda maailmas, siis annab terrass võimaluse olla õues just turvaliselt ja eraldatult,” ütleb Baltikumi suurima väärispuidu edasimüüja AS MASS esindaja Sven Kirsipuu, lisades, et just nüüd on parim aeg hakata endale unistuste terrassi planeerima, et jõuaks selle enne aasta parimate ilmade saabumist ka valmis ehitada. Kuigi AS MASS pakub vaid materjali terrasside ehituseks, oskab firma esindaja anda ka nõu, milline üks tänapäevane terrass olema peaks. Kirsipuu ütleb, et ühelt poolt tuleks terrassi kujundamisel lasta oma kujutlusvõimel lennata ja plaanida sellesse eluaseme suvisesse pikendusse kõik, mis tundub vajalik: basseinid, tünnisaunad, kööginurgad, istumisalad, katused, teerajad ja nii edasi. „Terrass ei pea olema maja küljes, samuti ei pea ta olema maja taga. Nüüd jõuamegi otsapidi planeerimise juurde, mis nõuab tehnilist lähenemist. Terrass peaks arvestama päikese liikumist, et püüda kinni võimalikult palju niigi defitsiitset päikest, samuti peaks vaatama, et terrass ei jääks tuulekoridori. Veel peaks tegema selgeks pinnase, kuhu terrass paigutatakse – kas see kannab raskeid objekte, ei vaju ja nii edasi. Planeerimise puhul on oluline, et kõik algab juba karkassist – aluskate, terrassilaak ja kandurite valik. Kui on teada, kuhu terass tuleb, siis selle järgi saab arvestada vajalikud kõrgused kuni kinnitussüsteemi ja laua paksuse valikuni välja. Planeerimist tuleks alustada justnimelt maapinnast,” selgitab Kirsipuu. Kui see kõik on tehtud, tulebki minna AS-i MASS lattu – praeguses olukorras nende kodulehele – ja leida terrassi jaoks sobilikud materjalid. Hetkel on terrassiehituses trend kasutada kõvapuitu, sest on aru saadud, et saar, lehis ja mänd, mida tavaliselt terrassi ehituses kasutatakse, on oma tiheduselt keskpärased ja jäävad vastupidavuselt alla kõvapuidust puiduliikidele, nagu ipe, cumaru ja garapa. Näiteks männi, lehise ja termosaare erikaal on ligi 300–600 kg/m3. Võrdluseks: tamm on ligi 600 kg/m3, eksootilised puiduliigid cumaru, ipe, garapa 900–1100 kg/m3. Samuti on trendiks eelistada looduslikke materjale. Sama oluline, nagu on terrassimaterjali valik, on ka kinnitussüsteem. Aeg on edasi läinud ja turule on jõudnud väga palju erinevaid häid terrassi kinnitussüsteeme, nagu klamberkinnitus, distantsvahe kinnitussüsteem ja nii edasi, seega komposiitmaterjalist terrassi enam nii palju ei eelistata. Kuigi terrassi ehitusega saab hakkama igaüks, kes elus natukene saagi ja haamrit käes on hoidnud, siis Kirsipuu soovitab keerulisemate terrassilahenduste puhul pöörduda ikkagi professionaalide poole. „Meilt saab osta maailma parimat terrassimaterjali, aga ka kõike muud vajalikku terrassi ehitamiseks. Kaasa arvatud soovitusi, kuidas ehitada endale parim terrass, et nautida tulevat suve täies hiilguses,” mainib Kirsipuu. Saates rääkis terrassiehitusest AS-i MASS esindaja Sven Kirsipuu. Saadet juhtis ajakirjanik Martin Hanson. Kõikide küsimuste, ettepanekute ja kommentaaridega palun pöörduda meie poole kirjalikult: ehitamemaja@ekspressmeedia.ee.

Rahaa tulee jo ovista ja ikkunoista, eikä koulun penkillä istuminen enää innosta? How to proceed? Te kysytte, me vastaamme! Entä mitä mieltä Riku ja Antti ovat progressiivisten web-sovellusten tulevaisuudesta ja nykytilasta? Miten aloittaa uuden ohjelmointikielen opiskelu? Meiltä mielipiteet jokaiseen vaivaan!Jakson sponsorina Futurice!Futuricen avoimet duunitTomin fromfrom-kirjastoIkkunastudio 102Juhiksen järjestämä Koodiklinikan palkkakysely:http://bit.ly/koodiklinikka-palkkakysely-vastauksetJa @akx'n rakentamat lisäanalyysit täältä:https://koodiklinikka.github.io/palkkakysely/KysymyksetKiitos mahtavasta sisällöstä! Onko teillä kokemusta graafitietokannoista? Mistä ja toimiiko hyvin node.js:n kanssa? Olen jonkin verran kikkaillut Neo4jn kanssa, se on todella kätevä. Oon vaa vielä kahden vaiheella, uskallanko ottaa ihan tuotanto käyttöön (en tiedä toimiiko backupit yms kunnolla) (Devi Niko)Oletteko töissänne ja/tai omissa projekteissanne kehittäneet progressiivisia web sovelluksia (PWA) ja onko teillä mielipiteitä niiden nykytilasta ja tulevaisuudesta web sovellusten kehityksessä? (Allan)Web app manifestngrokTyökalu lokaalisti pyörivän sovelluksen testaamiseen ulkoverkon läpiOnko koulua järkeä käydä loppuun jos pääsee heti töihin? Kohta ensimmäinen vuosi takana ja jos saan kesätöistä heti vakipaikan niin kannattaako siirtyä työelämään vai käydä se koulu loppuun? Tullut harrasteltua koodausta jo ennen koulua, ainakin ensimmäisen vuoden opetus oli aivan pelleilyä (youtube > amk)Miten aloitatte uuden ohjelmointikielen/teknologian opiskelun? Luetteko kirjan, katsotteko videon, selaatteko läpi dokumentaation? Ja mitä suosittelisitte? (Ode)

Kaikki ihonhoidosta -podcast keskittyy ihonhoitovinkkien antamiseen ja tiedon jakamiseen. Meiltä toivotaan kuitenkin jatkuvasti tuotevinkkejä ja suosituksia joten ajattelimme näin vuoden lähestyessä loppua hemmotella teitä kokonaisella jaksolla mielenkiintoisia vinkkejä! Tule siis kuuntelemaan mitkä olivat 10 omassa kategoriassaan erityisen kiinnostavaa ja ainutlaatuista uutuustuotetta vuonna 2020. Kaikki ihonhoidosta -podcastin takaa löydät Twistben kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijat. Me Veera, Kati ja Annina olemme opiskelleet kauppatieteitä, ihon biologiaa, kosmetiikan valmistusta, ravintotieteitä sekä palautumisen ja stressin välistä tasapainoa. Tiedämme mikä vaikuttaa ihosi kuntoon, mitä ihosi tarvitsee, mitkä raaka-aineet täyttävät tämän tarpeen, sekä mistä tuotteista sinun kannattaa maksaa saadaksesi rahoillesi parhaan vastineen. Ideologiaamme kuuluu iho-oireiden hoitaminen ongelman juurisyystä käsin oli kyse vanhenemismuutosten hidastamisesta tai iho-ongelman ratkaisemisesta. Ohjaamme asiakkaitamme hoitamaan mahdollisia oireita yksinkertaisesti, systemaattisesti ja ihon luonnollista toimintaa tukien. Haluamme sydämestämme auttaa kuulijoitamme saamaan parempi tuloksia ihonsa hoidossa sekä auttaa sen oivaltamisessa, että omien oireiden panttivangiksi ei tarvitse jäädä. Twistbe = tuloksia ihosi hoidossa! Lue lisää meistä: https://twistbe.fi/pages/mita-saat-meilta Tutustu Iho jota rakastat kirjaamme: https://twistbe.fi/products/iho-jota-rakastat-kirja

Akilleen miesten edustusjoukkueen kausi puhallettiin käyntiin, kun joukkue toimi isäntänä kauden avausottelussa Grankulla IFK:n akatemiajoukkueelle. GrIFK Akademi oli kuitenkin tyly vieras, ja vei sarjapisteet mukanaan Kauniaisiin 25–32 (11–15) lukemin. Akilleen käsipallon miesten edustusjoukkueen päävalmentaja Besim Qerimi manasi pisteiden menetystä GrIFK Akademille, joka olisi hänen oman arvionsa mukaan ollut voitettavissa, omalla hyvällä pelillä. – Meiltä puuttui pelistämme kurinalaisuus. Kyllä meidän olisi pitänyt tämä peli hoitaa, Qerimi harmitteli pelin jälkeen.

OOOOOOUKEEEEEIIIIIII! Täälläpä taas olisi tarjolla tunnin verran rentoa, mutta asiasisältönsä puolesta väkevää musiikkipuhetta. 1. Meiltä on pyydetty paljon mielipidettä Paperi T:n ja Khidin yhteislevystä HBD RIP. Kuuntelimme levyn ja puhuimme siitä. HBD RIP on sangen iloton kokonaisuus. Mitä muuta se on? 2. Biisileirit ovat majailleet musiikkibisnesken mystisessä nurkassa. Moni tietää, että sellaisia on järjestetty, harvalla on ensikäden tietoa siitä, mitä leirillä oikeasti tapahtuu - ja vielä harvempi on sellaiselle osallistunut. Ja tulevaisuudessa vielä harvempi, sillä biisileirejä ei enää järjestetä samaan tapaan kuin aikaisemmin. Mitä tapahtui? 3. Mikä oli biisileireissä hyvää, ja toisaalta mitkä asiat osoittautuivat ongelmallisiksi? 4. Millä tavalla artisteille haalitaan nykyään biisejä? 5. Ja toisaalta leirit eivät ole kokonaan jääneet historiaan vaan muuntautuneet hieman. Niin että miten ja millaisiksi? 6. Ja miten lauluja kirjoittavat ja tuottavat ihmiset tekevät työtään? Miten ideoita kootaan ja miten niitä prosessoidaan? 7. Ja mitä tekemistä John Lennonin Imagine-biisillä on tämän kaiken kanssa? Otimme keskusteluamme varten yhteyttä moniin musiikkialan ammattilaisiin. Oman näkemyksensä asiasta kertoivat muun muassa Kaiku Entertainmentin Pekka Ruuska, KHY Suomen Musiikin Kari Hynninen ja Iskelmän iltapäiväjuontaja Satu Kotonen, joka aloitti joitakin kuukausia sitten Kaiku Songsilla lauluideoiden kehittäjänä ja konseptoijana. Älä nuku tämän ohi -osiossa kehumme Charli XCX:n ja Sam Shinglerin uusia biisejä. -Antti Tästä muihin palveluihin: Spotify: https://open.spotify.com/show/3RhZEwHRnkOqY1rhiYvVVH iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/antti-x-antti-kaksinkertainen-katsaus-popmusiikkiin/id1336440647?fbclid aCast: https://www.acast.com/anttixantti Stitcher: https://www.stitcher.com/podcast/antti-granlund/antti-x-antti-kaksinkertainen-katsaus-popmusiikkiin

Millaisen yllätyksen Pauliina löysi pihalta? Mitä yhteistä on kitaristi Brian Maylla ja Mikko Siltalalla? Mistä vakkari-Arska on huolissaan? Perjantaina Hara, jonka vastaukset olivat tänään....hmm...omaperäisiä. Hän sai vastaansa helsinkiläisen Miian.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Pekka Seppänen. Suoraa etäpuhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Puheenjohtaja lukee Image-lehdestä kehuja Pyöreästä pöydästä. Missä on Pohjois-Korean johtaja? Ritarit esittävät puheenjohtajan pyynnöstä omat salaliittoteoriansa. Mitä yhteiskunta meiltä nyt pyytää? Kansalaisen hyveeksi on tullut passiivisuus ja tottelevaisuus, arvelee Kaarina Hazard. Media on saamassa valtiolta yritystukea, mutta mitä siitä mahtaa seurata, ihmettelee Anu Koivunen. Pekka Seppänen pohtii, rikotaanko vappuna sääntöjä. Muiden mielestä tieto auttaa yhä puremaan hammasta.

Poweria koneeseen keskiviikkona tarjoilee NRJ:n Aamu! Meiltä jokaiselta löytyy keittiöstä omat tavat, mutta Jeren tyyli testata onko ruoka tarpeeksi lämmintä, aiheutti studiossa hämmennystä. Janne taas luuli itsestään liikoja käsipainokeikalla. Mielessä myös pingviinien matka eläintarhassa, hiivan katoaminen ja viikatemies oven takana.

Meistä tulee miljonäärejä - näin teistäkin voi tulla. Meiltä saatte NO DOUBT parhaat vinkit oman talouden hallintaan. Okei, no ei ehkä NO DOUBT parhaat - mutta kyllä niillä ainakin pääsee alkuun. instagram: @rajatonpodcast @jullanofficial @ronjaviliina Musiikki: audionautix.com

Mitä nyky-yhteiskunta vaatii nuorelta? Mitä sosiaalinen media, muuttuva työkenttä ja taloustilanne vaatii nuorelta nyt ja tulevaisuudessa? Keskustelemme aiheesta tietokirjailija Anniina Vainion, ympäristöasiantuntija Sami Borgin sekä Kiintiö-Mikon kanssa. Tämä podcast jakso on toteutettu osana Bisnesvallankumouksen 24 tunnin hyväntekeväisyys live streamiä, joka toteutettiin 25-26.10.2019. Live streamissa kerättiin varoja Lasten ja Nuorten Säätiölle, joka tekee tulevaisuuteen katsovaa nuorisotyötä. Heidän työnsä tähtää siihen, että jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi. nuori.fi

Käsinkirjoittaminen vähenee jatkuvasti ja kiihtyvällä vauhdilla. Pienimmätkin muistilaput näpytellään kännyköihin ja muille sähköisille laitteille, puhumattakaan pidemmistä viesteistä tai muistioista. Koulussa ei enää opeteta pakollisena oppiaineena kaunokirjoitusta - siis nykyistä sidosteista kirjoitusta - joten pian sitä ei osata enää edes lukea. Kuinka käy perheen ja suvun vanhoille muisto- ja päiväkirjoille? Jäävätkö uusilta sukupolvelta isomummon piparit leipomatta? Entä miten käy aivotaidoille, kun aivot eivät enää saa sille hyödyllistä stimulaatiota. Käsinkirjoitus on myös yksi persoonallisen ilmaisun muoto, joten muuttuuko ihminen jollakin tapaa, kun se ei enää kirjoita käsin? Katoaako yksi osa identiteettiä käsinkirjoitustaidon myötä? Näitä kysymyksiä pohtivat Tiedeykkösessä kasvatustieteen professori Leena Krokfors Helsingin yliopistosta ja ylitarkastaja, käsialatutkija Maria Kallio Kansallisarkistosta. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuvassa nuoren naisopettajan käsialaa 1930-luvulta. Kuva: Tiina Kettunen.

Meiltä kysytään usein, mitä tuotteita me itse käytämme. Tässä jaksossa yksi perustajistamme Susanna kertoo omista rutiineistaan. Susannan uusioperheeseen kuuluu neljä lasta ja hän työskentelee yrittäjänä. Aikaa itsensä huolehtimiseen on siis rajallisesti. Susanna arvostaa yksinkertaisia ja tehokkaita rutiineja, jotka eivät vie liikaa aikaa. Kuuntele Susannan vinkit, miten saat helposti hoidettua ihoasi tuloksekkaasti kiireisen lapsiperhearjen keskellä. ***** Kaikki ihonhoidosta -podcastin takaa löydät kolme kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijaa. Me Veera, Kati ja Susanna olemme opiskelleet kauppatieteitä, ihon biologiaa sekä kosmetiikan valmistusta. Me tiedämme mitä ihosi tarvitsee, mitkä raaka-aineet täyttävät tämän tarpeen, sekä sen mistä tuotteista sinun asiakkaana kannattaa maksaa saadaksesi omille rahoillesi parhaan vastineen. Tätä tietoa haluamme jakaa sinulle podcastissä, nettisivuillamme sekä Uusi Alku Ihollesi - verkkovalmennuksessa. Lue TwistBen Uusi Alku Ihollesi -verkkovalmennuksesta: uusialkuihollesi.twistbe.fi/ Lue lisää meistä: twistbe.fi/meista

"Rahvasteball" on pärast mõnekuist pausi taas Vikerraadios tagasi! See on saade, mis viib meid külla paljudesse paikadesse üle kogu maakera, et kuulata eri rahvaste muusikat.

"Rahvasteball" on pärast mõnekuist pausi taas Vikerraadios tagasi! See on saade, mis viib meid külla paljudesse paikadesse üle kogu maakera, et kuulata eri rahvaste muusikat.

“Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista. Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä. “Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa. “Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sopivaan painoindeksiin. Sitä on ihan tutkittu, että ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, sanoo dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksi taustasyy syömishäiriöihin voi olla länsimaisen kulttuurin naisihanne, jossa korostetaan ulkonäköä ja laihuutta. Miksi olemme tyytymättömiä ulkonäköömme? Millaisia seurauksia ulkonäköpaineilla voi olla? Mitä ulkonäköpaineille voi tehdä? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Tommi Koskenheimo, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi

EU-maissa asuu arviolta 1,2 miljoonaa Britannian kansalaista. Valtaosa heistä ei saanut äänestää brexitiä koskevassa kansanäänestyksessä. Yli 30 vuotta Espanjassa asunut Michael Harris sanoo tuntevansa itsensä ensisijaisesti eurooppalaiseksi. Harris vetää Eurocitizens-yhdistystä, joka edustaa noin 300 000 Espanjassa vakituisesti asuvaa brittiä. "Suurin osa EU-maiden briteistä on työikäisiä tai nuoria, vaikka Britanniassa meitä ajatellaan eläkeläisjoukkona", Harris kertoo. Tuhannet ihmiset ovat rakentaneet elämänsä EU-kansalaisuuden pohjalle. Epävarmuutta ja huolta on kansanäänestyksen jälkeen jatkunut jo pari vuotta. Harrisin mielestä brexit on Britannialle paha kansallinen harha-askel, josta hän toivoisi uutta kansanäänestystä. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Espanjassa toimittanut Jyrki Palo. Lukija: Jorma Mattila Ohjelman tuottaja: Jorma Mattila.

Meiltä tiedustellaan yhtenään, mistä resurssit laajan toimintamme pyörittämiseen tulevat. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme uudessa kolumnisarjassa, jossa lukija on kutsuttu kylään toimitukseen, kurkistelemaan tiedemedian tekemisen haasteisiin. Ensimmäisessä osassa puhutaan rahasta. The post Miten AntroBlogia rahoitetaan appeared first on AntroBlogi.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta visioi tuoreessa raportissaan satoja ammatteja, joita nopeasti kehittyvä tekniikka mullistaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan kaksi naista, jotka tekevät jo nyt tulevaisuuden työtä. Lisäksi kysytään miten yhteiskunnan pitää varautua työn muutokseen. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Rungroj Yongrit / EPA

Romanikulttuurin keskiössä ovat perinteisesti olleet vanhemmat romanit. He ovat siirtäneet perinteet sekä hyvät käytöstavat. Nyt monet nuoremmat romanit eivät enää kuuntele vanhuksia. Kulttuurikeskustelu Koukussa vierailemme Leila Blomeruksen perinteisesti puhtoisassa kodissa Hallundassa. Mukana keskustelussa on Leila Blomeruksen kasvattitytär Ingrid Blomerus ja koukuttajana Domino Kai.Leila Blomeruksen koti Parikkalassa jäi rajan taakse, kun perheen piti lähteä evakkoon sotaa pakoon. Myös hänen vanhempansa kuolivat varhain ja Leila Blomerusta hoitivat sisarukset. Hän muistaa kuitenkin lapsuutensa valoisana.Meiltä ei puuttunut muuta kuin linnunmaitoa.Leila BlomerusVanhempien kunnioittaminen romanikulttuurin kulmakivi Ohjelmassa aiheenamme on vanhempien romanien merkitys romanikulttuurin välittäjinä ja säilyttäjinä. Leila Blomeruksen kasvattitytär Ingrid Blomerus arvioi, että juuri vanhempien ihmisten kunnioittaminen on tärkein osa kulttuuria.Että osataan puhua vanhempien ihmisten kanssa ja otetaan neuvoista vaari.Ingrid BlomerusLeila Blomeruksen mukaan nuorempi sukupolvi ei enää tule kuuntelemaan vanhempia ihmisiä. Hän saa myös usein ihmetellä, että missä kaikki nuoret ovat?Monet kaalet ovat niin mahtavia, ettei ne välitä vanhoista ihmisistä ollenkaan. Minä tänäkin päivänä itkin ja katsoin tuosta ikkunasta, että hyvänen hetki, että kaalet ei näy enää ollenkaan.Leila BlomerusTuottajana ja miksaajana Kirsi Blomberg. Sänds även på lördag kl. 10.04 och på onsdag veckan därpå kl. 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Köyhyydestä puhuttaessa esiin tulee aina uhriutuminen. Uhriutuja on aina rakastunut omaan kärsimyksensä ja siitä seuraa lisää uhriutumista.

"Meiltä kirjailijoilta kysytään mielipidettä kaikenlaisiin poliittisiin kysymyksiin. Ei me oikeasti tiedetä vastauksia. Meidän tehtävä on valehdella", sanoi Tuomas Kyrö Ali Show'ssa nauraen. Lähetyksessä keskusteltiin teini-ikäisen Tuomaksen 58-kiloisesta kukanvarsikropasta, hänen haaveestaan ryhtyä rikolliseksi ja näyttelijävuohesta, jonka Tuomas tapasi Islannissa. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Suomessa puretaan normeja ja karsitaan byrokratiaa niin, että hitaimpia hirvittää. Purkamisessa ja karsimisessa on hyvä olla esimerkiksi moottorisaha-ajokortti, sanovat. Suomeen tulee moottorisaha-ajokortti. Sen suorittanut voi paremmin osallistua norminpurkutalkoisiin - ja muihinkin purkutalkoisiin. Näin Suomi nousee, kun asioita kaatuu, turvallisesti. Suunta on oikea. Ajokortti pitäisi määrätä moneen muuhunkin hommaan. Tulee vain mieleen esimerkiksi raskaan postilaukun kanssa ruohoa rinteessä leikkaavat postin työntekijät. Kolmivaiheinen ajokoe ja kirjallinen sekä psykologinen näyttötesti päälle. Ajokorttihan ei ole kiusantekoväline vaan ajajan parhaaksi määrätty. Se kertoo tietystä laatutasosta, tekemisen määrätietoisuudesta ja vihkiytymisestä aihealueeseen. En pitäisi mahdottomana, että rakasteluunkin tulisi Suomessa ajokortti. Rakastelumäärät ovat olleet koko ajan laskussa ja varman rutiinin hiipuminen säännölliseen rakasteluun saattaa suorastaan estää liikenteeseen lähdön. Ei luota enää reaktio- ja erektiokykyihinsä. Voimassa oleva ajokortti toisi luottamusta itselle ja sillä saattaisi saadakin. Kun sanat loppuvat, voi näyttää ajokorttia. AB-luvalla saisi melskata koko ajoradan leveydeltä. Pientareellakin saa käväistä, jos ei aiheuta onnettomuuksia. Normaali sora lähtee pesemällä. Kun pakollisia ajokortteja tarvitaan arjesta suoriutumiseen kohta kolmattakymmentä, lompsalta se vaatii eniten. Sen lisäksi suomalainen on lähtökohtaisesti laiska hankkimaan niitä. Pientä kapinaa se on sekin, että ajelee tarvittavat ajot postikortilla. Nään jo mielessäni muutaman vuoden päästä käräjät, jossa miestämme syytetään rakastelusta ilman voimassa olevaa ajokorttia. Sinä se vain päästelit menemään pitkät päällä ilman korttia! Vailla minkäänlaisia omantunnontuskia, valtiovaltaa halveksuen, niinkö!? Ja hän osoittaa syvää katumusta työntäen minuutin hiljaisen hetken jälkeen Järvisen piponsa rikosvälineidensä peitoksi. Ja puolustautuu: mutta kun se kappale ei ollut päältä ajettava malli! Puulämmitteinen kiuas tulee myös saamaan oman ajokortin. Inssiajossa eli näyttökokeessa kunnaninsinööri ja työterveyshoitaja kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että kiukaan lämmittäjän takapuolen liikeradat ja kiukaan kuumimmat osat eivät ota kontaktia. Ajokortin näyttökoe suoritetaan kovassa kännissä, tosielämää simuloiden. Toki jotkut ovat lämmittäneet juhannussaunan melkein selvinpäinkin, mutta inssiajossa turvallisuusnormit saadaan esiin realistisissa ääriolosuhteissa. Teoriakokeessa kysellään pienhiukkasistakin, mutta kun vastaajan keskivartalosta on jo toisen asteen palovammoilla 60 prosenttia, vastauksen pisteytyksessä sitä ei painoteta liikaa. Ompelukoneen, partakoneen, sähköhammasharjan ja vessaharjan ajokorteissa on kyse tulevaisuudenuskosta. Näiden ajokorttien onnistunut suorittaminen tekee sinusta puolisosi näkökulmasta ihanamman ihmisen. Osaat kenties vuosikymmenten tauon jälkeen taas todistetusti huolehtia itsestäsi ja ympäristön viihtyisyydestä. Meiltä on kysytty paljon: kun tulee uusia kivoja ajokortteja, tuleeko rekisteriotekin takaisin? Kyllä tulee. Siihen on merkitty mitkä ajokortit vaativat milloinkin uusimisen ja toisen tai kolmannen vaiheen suorittamisen. Virastoissa asioimista tämä kaikki tietenkin jonkun verran lisää. Jotkut joutuvat jäämään pois työelämästä ajokorttikiireiden takia. Ovatpahan pois pahanteosta, niin kuin nimetön virkamies tokaisi. Hän oli juuri työstänyt opetusluvalla lapsenlapselleen kottikärryjen ajokortin. Alle satasella. Maallikkosaarnaaja Maasola

Rahalliset leikkaukset me kestämme. Mutta kun aletaan leikata unesta, pinnasta ja ajattelusta, vaikeudet alkavat. Kun jostain tulee oikein lyhyttä, siitä ei saa myötäotetta. Korkeasaaren karhut heräsivät talviuniltaan. Yli kuukauden etuajassa. Asiantuntijat eivät tiedä syytä. Minä tiedän. On kuulemma totuttava siihen, että kaikesta leikataan. Karhujen talviunista leikattiin yli kuukausi. Se on kohtuuton kertaleikkaus. Uni on aineetonta hyvää, perustavanlaatuinen saavutettu etu. Ihmisen pitäisi tietää, miten elämä alkaa muistuttamaan alamäkiluistelua, kun unet jäävät liian lyhyeksi. Karhu ei ole niin tyhmä, että haluaisi näillä keleillä olla hereillä. Karhut heräsivät, kun kuuntelivat aikansa (betonin läpi) valittavia ihmisiä. Ei ne sanoja ymmärrä, mutta ikävä intonaatio ja aggressiivinen jankkaaminen se herättää kerrostaloissakin, vaikka seinän läpi ei saa sanoista selvää. Kun leikataan, se on pahinta jos ei tiedä kuka leikkasi. Unet on hyvä esimerkki. Ihminenkin, joka säpsähtää hereille jäteauton raivokkaista kolinoista, on pitkään neuvoton. Vielä synkässä tokkurassa aamukahvipöydässä se miettii, minkähän näköinen nikander autoa piiskasi ja mikä hänen lohduton elämäntilanteensa mahtoi olla. Joku leikkasi meidän talvestamme kaksi kuukautta. Joku vaan. Ja tässäkään ei ole kysymys rahasta. Kun muutetaan maisema, vaihdetaan pakkasen raittius khakin väriseen sakkaan ja kun koko ajan on tunne kuin joku kusisi korvaan, silloin on tehty paljon. Kukaan ei tule kysymään vaihtaisitko lomarahasi, jos saisit vaihdossa lapsuutesi talvet, ikuisen onnen ja viattoman huolettomuuden vielä kerran takaisin. Miksei ne jo leikkaa rahasta? Kun taskulaskin jumittaa, kaikki muut leikkaukset korostuvat. Ihmiskunnan kehitys näyttää taantuvan, ja vauhdilla. Missä vaiheessa meiltä leikattiin pitkäjänteinen oleminen? Jos menen syömään lounasta, meinaan tukehtua nuudeliin, kun yritän olla tehokas. Kun katson ikkunasta, en näe mitään. Silmämunat muuttuvat bingopalloiksi. Jos onnistuisi vahingossa rauhoittamaan itsensä, saattaisi katse tarkentua ihmiseen. Alkaisi pian miettiä yhteiskunnallisia. Lukeminenkin on vuosi vuodelta vaikeampaa. Meiltä on leikattu kykyä istua ja pysyä rivillä. Jos on niin sanotun älykön kirja, taistelu on todellista. Jänne venyy ja päästää jopa ääntä. Meidän ajatteluamme on myös leikattu. Mitä monimutkaisempi ajateltava, sitä varmemmin ajatus katkeaa. Esimerkkinä Euroopan pakolaiskriisi. Järkevän näköinen ihminen alkaa suoltaa mielipidettään ääneen ja jo kohta pöytäkaverit istuvat posket loipottavasta myötähäpeästä punaisina ja puhaltavat turtana latteensa. Missä kohtaa logiikka katkesi? Ajatus lähti niin kivasti liikkeelle. Vanhempien pinnaa on leikattu koko ajan lyhyemmäksi, jonkun toimesta. Odotan vaarina lukevani nyt pikkulapsena elävien romaaneja, jotka ovat nimeltään: Kasvoin hermoherkkien helvetissä ja Sähkövanhempien jaloissa läpi Taivalkosken ja Thaimaan. Ja kuitenkin meidän jokaisen elämämme on leikkaamaton versio. On tylsää, kaunista, turhaa ja ainutlaatuista. Katselen heränneitä Korkeasaaren karhuja. Kuulemma niiden pihkatappi on irronnut. Miten viisas on luonto. Miten sotku voidaan välttää. Kun karhu nukkuu, kauniisti ja raukeasti, sen perään muodostuu pihkatappi. Kuraattori muistuttaa meitä ihmisotuksia, että pihkatappi on karhun tapa estää jätöksiä sotkemasta sen turkkia – siis ulkoista olemusta. Jos evoluutio kulkee, kuten unessani katsastin, ihmisellekin tulee pihkatappi. Silloin vasta luonto laittaa meidät kuriin. Keskustelupalstat siistiytyvät. Viisas vaikeneminen näyttäytyy toisen kunnioituksena. Kun kaikki ei tule saman tien ulos, energiaa imeytyy itsetutkiskeluun. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kulttuurikeskustelu Koukun lukupiirissä oli luettavana viime vuoden Finlandia-palkintoehdokas, Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat. Selja Ahavan sadunomainen romaani Taivaalta tippuvat asiat kertoo elämän sattumanvaraisuudesta ja asioista, joita on lähes mahdotonta selittää. Perheen äiti kuolee, kun taivaalta putoaa hänen päähänsä jäälohkare. Isä menee pois tolaltaan ja muuttaa tyttärensä Saaran kanssa siskonsa luo kartanoon, jonka hän on ostanut lottovoitollaan. Annu-täti pitää huolta veljestään ja Saarasta, kunnes voitettuaan toisen lottovoiton, hän romahtaa ja nukkuu lähes kuukauden. Taivaalta tippuvat asiat käsittelee elämän äkkikäännöksiä ja niistä selviytymistä lapsen silmin.  Se tyttöhän käsitteli sen kuoleman, että menetti äitinsä, tosi hyvin. Hän sitä jaksoi muistella ja pitää rakkaana muistoissa. Hän silleen muisteli, että hän pysyi hänellä mukana. Ja sit se huomas miten se ihminen henkilönä tai muistona haihtuu kuitenkin ja häviää, Hanna Hallakumpu miettii.Ihminen on sopeutuvainen ja sitä tämä kirja mun mielestä parhaiten kuvaa. Meiltä läheisiä kuolee, ei niitä unohdeta, mutta niitä ajatellaan vaan eri tavalla. Siihenkin sopeudutaan. Vaikka voittaisit lotossa, niin siitäkin selviää, naureskelee Keijo Knutas.  Samoin se kalastaja, johon iski salama. Häntä alettiin pelkäämään, koska sillä oli epäonnea, niin se sanoi vaan, että vain kalastamalla ja jatkamalla elämää samaan malliin se myös pysyi elossa. Ei voi antautua niille vaikeille myöskään, lisää Hanna Hallakumpu. Selja Ahava luo kirjassaan hienon tunnelman hyvinkin yksinkertaisin elkein. Tässä yksi Saaran muistoista. ÄITI TAVALLISESTI. Äiti kulkee ympäriinsä karvatöppösissä ja isän isossa villapaidassa. Äiti tekee minulle pesän sohvan nurkkaan. Se paketoi minut täkin sisään ja lähtee vasta sitten liiteriin puita hakemaan. Äiti pukee minulle päivävaatteet pönttöuunin edessä. Ensin se avaa uunin luukut, lämmittää vaatteita liekkien lähellä ja ravistaa niistä kylmän pois. Sitten se riisuu ja pukee minut, niin nopeasti kuin mahdollista. Äiti tekee lumitöitä sininen pipo päässä ja sulattaa käsiään teemukin kyljessä. Sellainen äiti on tavallisesti.Kulttuurikeskustelu Koukun lukupiiri kulttuuri@sverigesradio.se