Podcasts about esimerkkin

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kristinusko ja porno: Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin. Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset: Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään. Maailman konfliktien pitkät syklit: Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin. Tiedeviestintä ja popularisointi: Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti. Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa. MM95: Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.

Pääomaomistus kuntoon | Sipilä Asmala | #neuvottelija 325Samuli Sipilä ja Tommi Asmala avaavat pääomaomistamista – miksi se on tärkeää Suomelle, miten se toimii ja mitä jo väliriihessä voitaisiin laittaa kuntoon, jotta suomalainen omistus pääsisi kasvamaan.Esimerkkinä mm. Translinkin kätilöimä Profinder–Ilkka-kasvutarina.00:00 Esittely: Samuli Sipilä ja Tommi Asmala00:39 Pääomasijoittaminen käsitteenä ja uusi ehdotus nimeksi: pääomaomistaminen01:13 Arvon luonti ja pääomaomistaminen, omistamisen merkitys01:50 Pääoma taloustieteessä ja villapaitaekonomistien kieli02:22 Pääoma käytännössä – oma ja vieras pääoma. Sijoittajien ajattelu03:24 Tommi Asmala – Porista Vaasan kautta pääomasijoittajaksi04:15 Varhaisvaikutteet ja esikuvat pääomasijoittamisen uralla05:00 Samuli Sipilä – koputtelun ja Pohjolan kautta pääomaomistajaksi05:26 Juuri Partnersin perustaminen, ensimmäinen rahasto ja kasvusijoittamisen idea06:31 Fonectan databisnes ja Lead Cloud Profinderiksi08:00 Rule of 40 ja kannattavuuden merkitys09:55 Translinkin Profinder-transaktio Ilkan kanssa ja onnistumisen juurisyyt Juuson ja Teron kanssa15:03 Projekti Nobel -kokemuksia ja yhteisen kasvun ja liiketoimintasuunnitelman merkitys17:02 Rahapodin paluu ja Neuvottelija-kanava kilpailuasetelma18:58 Portfolioyhtiöiden kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet20:22 Ruotsin ja Suomen markkinan eroavaisuudet22:30 Blackstonen tekoälyvetoinen playbook-ajattelu ja toistettavuus24:22 Juuri Partnersin sijoitusmalli vs. perinteinen velkavivutettu LBO27:32 Sijoitusfilosofian riskit ja turvamarginaalit29:31 Keskivaiheen pääomaomistamisen tilanne Suomessa31:29 Ulkomaisen pääoman rooli ja Suomi vs. Ruotsi33:02 Perintöveron vaikutukset ja omistajuus35:06 Rahastojen elinkaari ja family office (perheomistajat) -sijoittaminen37:12 Rahastojen ja LP-sijoittajien välinen vuorovaikutus39:06 Pääomasijoittamisen (pääomaomistamisen) vaikuttavuus taloudessa40:29 Kasvun merkitys ja sen mittaaminen42:20 Suomalaisten varallisuus ja sijoittajakunta44:14 Kansainvälinen rekrytointi ja yhteisintressi45:40 Tiedon jakaminen ja alan kehittäminen47:41 Ulkomainen pääoma rahastoissa ja sen puute49:39 Eläkesijoittajien potentiaali ja resurssien käyttö51:10 Suomen kehitys verrattuna naapurimaihin53:17 Juuri Partnersin nimen tarina ja filosofia55:18 Nordic Capitalin kasvutarina ja Samin missattu mahdollisuus pääomasijoittajanaNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Pääomaomistajarahastojen rahastoista SuomessaKatso Sisäpiirijaksot tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Lastensuojelun Keskusliiton hankepäällikkö Riikka Westman kertoi Radio Voimalla torstaina, miten lapsille ja perheille ajoissa annettu tuki on paitsi inhimillisesti oikein, myös taloudellisesti järkevää.Westmanin, Petri Pajun ja Julia Kuokkasen selvitys lasten suojelun kustannuksista ja niiden kertymästä julkaistiin tammikuussa Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisuna. Mukana on kuusi todellisiin tapahtumiin perustuvaa tapausesimerkkiä.Westman sanoi, että asiantuntijoilla on ollut tiedossa, että varhainen ja ennakoiva sekä oikea-aikainen tuki, on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevämpää, mutta ei se, että se näyttäytyy näin vahvasti.- Laskimme, että jos asiakasperheille, jotka saivat vähän liian myöhään tukea, olisi annettu tosi paljon tukea ajoissa, niin kuinka paljon edullisempaa se olisi ollut. Se tuli yllätyksenä, että sitä oikeasti saa antaa tosi paljon, Westman availi asiaa ja jatkoi selventämällä.- Esimerkkinä meillä oli tapaus, jossa haastateltiin Helenaa ja hänen kustannukset olivat lopulta yli 700 000 euroa, kun hän on tarvinnut erilaisia mielenterveyden palveluja ja hän oli lopulta sijoitettuna lastensuojelussa laitokseen. Laskimme, että jos hän olisi saanut tukea erittäin paljon ja paljon aikaisemmin, niin siltikin kulut olivat noin puoli miljoonaa halvemmat.Kuuntele koko haastattelu.

Pienet vagushermon stimulointiin tarkoitetut laitteet ovat yleistyneet. Tällainen laite voidaan laittaa kaulalle tai korvanipukkan kajoamattomasti. Vagus- eli kiertäjähermo antaa tietoa kehon tilasta; hermon säikeistä suurin osa kulkee kehosta aivoihin. Sitä voikin kutsua kehon ihmeelliseksi suojelijaksi. Vagushermoa voi itse aktivoida syvään hengittämällä. Sairauksien hoidossa vagushermostimulaattoreita on käytetty kolmisenkymmentä vuotta. Työterveyslaitos ja VTT tutkivat auttaako vagushermostimulaatio erikoisrajajääkärikoulutettavia sietämään unen puutetta, ylläpitämään vireyttä ja parantaako se suoriutumista ja mielialaa vaativassa yli neljän vuorokauden testissä. Mitä tutkijat saivat selville? Haastateltavina johtava tutkija Satu Pakarinen ja tutkija Tomi Passi Työterveyslaitoksesta. Toimittajana on Teija Peltoniemi.

Kuinka yhdenvertaisuus toteutuu tänä päivänä suomalaisessa yhteiskunnassa romaninuorten osalta? Entä millä keinoilla nuoren osallisuuden kokemusta voidaan tukea ja sitä rajoittavia esteitä purkaa niin yksilön mielessä kuin yhteisöjen ja ihmisten välillä? Markuksen kanssa päivän polttavasta aiheesta keskustelevat Romanifoorumin Allan Lindberg ja Kyösti Florin, jotka omalla työllään ja esimerkillään ravistelevat kulttuurisia ennakkoluuloja, luovat rakentavaa vuoropuhelua ja tulevaisuuden toivoa romaniyhteisöjen nuorille. Esimerkkinä tästä on Romanifoorumin ja DIAK:n Mahdollisuus osallisuuteen -yhteishanke, jolla rohkaistaan romaninuoria löytämään voimavaransa ja paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, työelämässä ja opinnoissa:  "Osallisuuteen liittyy vahvasti oman arvon löytyminen, mutta myös se että alkaa arvostamaan toista ihmistä. Se vaikuttaa asenteisiin ja siihen että alkaa nähdä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Meissä on enemmän samanlaisuutta kuin erilaisuutta." --- Suomen Romanifoorumi on suomalaisten romanijärjestöjen keskusliitto ja Kukunori ry:n jäsenjärjestö. Voit tutustua DIAK:n ja Romanifoorumin Mahdollisuus osallisuuteen -yhteishankkeeseen osoitteessa: mahdollisuusosallisuuteen.fi 

Sanna Rekola Sitrasta ja Topi Järvinen Rastor-instituutista keskustelevat megatrendeistä ja ennustamisesta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rastor-instituutin kanssa. 00:00 Mikä on megatrendin ja trendin ero. Kumpuaako kasvu aina trendistä? 03:52 Miksi demografinen muutos ei tällä kertaa ollut Sitran megatrendi? 04:53 Heikot ja vahva signaalit, leimahduspiste 06:30 Sitran Megatrendit: Luonnon kantokyky murenee, Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, Demokratian kamppailu kovenee, Kilpailu digivallasta kiihtyy, Talouden perusta rakoilee 08:30 Ei vain uhkia vaan erityisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalle 11:41 Pitäisikö kaikkien seurata trendejä? 13:30 Ovatko skenaariot erityisen hyödyllisiä. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti 15:30 Digitalisaatio-trendistä tekoälytrendiin 17:30 Voiko tekoäly korvata monimuotoisuuden? Tekoäly työkaluja rakentavana työkaverina 23:03 Kielen käytöllä on merkitystä. Tulevaisuusvalta. Overtonin ikkuna 24:48 Monimuotoisuus edistää yrityksiä. Osaajapula. Kielen ja kielitaidon merkitys 28:45 Digitaalinen sivistys 29:50 Käyttöliittymät eriytyvät toimistotyössä ja teollisuudessa. Teknologiamurrokset vaativat aina ihmisiä. Esimerkkinä korona 34:30 Riskit 36:11 Ihmisen muutos 37:50 Rekrytointi ja tulevaisuuskyvykkyydet yrityksissä 42:42 Globalisaation trendit. Rajat ylittävät ratkaisut 45:35 Energia. Disruptiot ja yllätykset. Tulevaisuuden laajentaminen 48:50 #neuvottelija Sisäpiiri 38 Trendit Sitran, Rastor-instituutin ja Translinkin työssä

Onko tulevaisuuden ennakoinnista hyötyä, kun toimintaympäristön muutokset ovat nopeita ja arvaamattomia? Muutosloikan viidennessä jaksossa pohditaan, miten hyötyä ennakoinnista, kun skenaariot harvoin, jos koskaan, toteutuvat sellaisenaan. Todellisuus yllättää aina. Esimerkkinä jaksossa on murroksessa oleva kirja-ala, jossa tekoälytyökalut ovat tulossa muuttamaan sekä kustantamoiden työtä että liiketoimintaa. Ellun Kanojen muutosjohtamisen palveluiden johtaja Marjaana Toiminen haastattelee WSOY:n toimitusjohtajaa Timo Julkusta konsernin käytännöstä osallistaa koko henkilökunta kerran vuodessa tulevaisuuden pohtimiseen. Näissä tulevaisuuspäivissä työstetään yhteistä näkemystä murroksen vaikutuksista ja luodaan materiaalia strategiatyötä varten. Julkusen mukaan yhdessä tehty tulevaisuustyö kasvattaa ihmisten reagointi- ja muutoskyvykkyyttä sekä luo tulevaisuuden uskoa. Ja kyllä, hän uskoo että tekoälytyökalut ovat hyvinkin pian kustantamoiden apuna useissa toimenkuvissa.

Mikä tekee brändistä legendaarisen?  Jakson kirjaksi valittiin teos, joka kertoo legendasta joka tunnetaan ympäri maailmaa pelkän etunimen perusteella. Suomalaiset Erja Lyytisestä Palefaceen ja yli 100 muuta henkilöä yhteiskunnan eri osa-alueilta kertovat kirjassa omat Elvis-tarinansa.  Jos olet joskus miettinyt henkilöbrändin tai vaikkapa tuotebrändin rakentamista, niin ehdottomasti kannattaa laittaa napakka puolen tunnin podcast-jakso kuunteluun.   Ajatuksia voi laittaa Kirjapodi instagram kanavaan

Systeemisyys –sarja jatkuu uudella jaksolla! Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sekä psykologi Timo Teräsahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukijärvi. Esimerkkinä tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. Kuuntele muita systeemisyys -sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-kuntoutuksen-nakokulmasta/

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskennellessä. Keskustelemassa perheterapeutti ja systeemisen lastensuojelun kouluttaja Jaana Kivistö ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Julia Fagerström. Haastattelijana työelämäprofessori Oona Ylönen. Tekstivastine https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoskentely-lapsi-ja-perhepalveluissa-esimerkkina-lastensuojelun-sosiaalityo/

Puutarhanhoito on suosittu harrastus, jolla on myönteisiä vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Psykologisia mekanismeja on tutkittu paljon. Esimerkiksi luonnossa oleskelulla voidaan elvyttää psyykkistä väsymystä ja keskittymiskykyä. Hyötyliikunta lisää fyysistä aktiivisuutta ja voi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Lisäksi sosiaaliset suhteet esimerkiksi toisten asiaan innostuneiden kanssa lisäävät hyvinvointia. Puutarhanhoito ja viljely sekä elinympäristön vehreys tekee siis monella tapaa ihmiselle hyvää! Huoltamolla puhutaan nyt asuinympäristön merkityksestä hyvinvoinnille. Miten kaupunkiympäristöä voidaan vehreyttää? Esimerkkinä tutustutaan Vihreistä vihrein -kohteeseen Helsingin Jätkäsaaressa yhdessä ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonion kanssa. Kasvava trendi puutarhanhoidossa on syötävien kasvien kasvattaminen, kertoo puolestaan Kekkilän puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio. Mitä ja miten kylvetään iloa puutarhaan tai parvekkeelle?

Sami Miettinen haastattelee Uusi neuvotteluvalta (WSOY, 2019) -kirjan toista kirjoittajaa Juhana Torkkia hänen matkastaan kirjailijana ja kääntäjänä. Juhanan kirjailijaura alkoi väitöskirjasta apostoli Paavalin retoriikasta. Se loi pohjan ensimmäiselle puhetaidon menestyskirjalle Puhevalta (Otava), jonka jälkeen Juhana ja Sami kirjoittivat Neuvotteluvallan ensimmäisen laitoksen. Sitä seurasi vaikuttamisen kuvaukset Tarinan valta ja Puhevalta käyttöön. Viime vuodet Torkki on keskittynyt haastaviin käännösprojekteihin. Hän käänsi suoraan latinasta stoalaisen mestarifilosofin Senecan kirjoituksia Elämän lyhyydestä. Nyt Juhanan käännös kreikkalaisen Plutarkhoksen käytännönläheisistä, jopa kognitiivisen psykologian kaltaisista, ohjeista on julkaistu kokoomateoksena Mielen tyyneydestä (Otava, 2020). Jaksossa Sami kysyy myös #neuvottelijat – yhteisön kysymyksiä Juhanalle kääntämisen tekniikasta neuvottelun ja retoriikan yhteiskohtiin. Esimerkkinä Juhana pohtii miten etymologia voi kirkastaa käytön sumentaneet sivistyssanamme, jota varsinkin Jari Sarasvuo käyttää podcastiensa perusrakenteena. Esimerkkinä konkurssi, concursus, joka tarkoittaa alkukielellä toogat heiluen yhdessä juoksemista kohti velallisen kotia hakemaan lainasaatavat velalliselta. Antiikin maailman luotettava ja rehellinen dialogi ja kokonaisvaltainen kouluttautuminen hyveelliseksi ihmiseksi on myös Neuvotteluvallan periaatteellisuus-luvun ytimenä. Jakso on äänitetty Café Art - kahvilassa Turussa. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

On lähes yhtä tärkeää tietää, mitä historia on, kuin hahmottaa, että miten sitä esitetään. Jaksossa esitellään yksi historiantutkimuksen esittämisen tapa. Keskitymme, miten historiaa voi esittää twiitteinä Twitterissä! Esimerkkinä meillä on Helsingin yliopistolla keväällä 2018 järjestetty kurssi, jossa Suomen sisällissodan historiaa käsiteltiin Helsingin näkökulmasta Twitterissä luotujen historia-aiheistne twittertilien kautta. Jakson vieraana historiantutkija Kati Katajisto, joka oli yksi kurssin vetäjistä. Katin löytää Twitteristä @kati_katajisto. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com !Read more #7 Twiitin mittainen sisällissodan historia →

Varoitus: #neuvottelija-kanavan alkuajan jakso, heikko äänenlaatu Sami Miettinen kuvaa ankkurointi-neuvottelutekniikan kiinteistökaupassa. Esimerkkinä on Samin oma asunto Kalavenkadulla, 00180 Helsinki. Ankkurointipisteenä toimii Reaktorin kiinteistötekoäly, josta Sami parantaa suhteellisen hinnan viitettä ostajan erityspiirteillä, eli synergioilla. Jakso toimii Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roinisen esittelynä. Petri on myös Suomen kasvuyrittäjien puheenjohtaja ja 365 Päivässä Pörssiin Nasdaq-listautumisantikoulutusohjelman vetäjä. Sami toimi yhtenä Certified Advisor-kouluttajan kollegansa Jari Laurialan kanssa ohjelmassa, joka tähtää siihen että suomalaisia pörssiyhtiöitä tuodaan myös suomalaisten sijoitusmahdollisuuksiksi. Jakson yhteydessä kannattaa kuunnella Petri Roinisen pitkä haastattelu kiinteistömarkkinoista ja kasvuyrittäjyyden neuvotteluhaasteista #neuvottelija 2 - Kiinteistö- ja kasvuyritysneuvottelut (Petri Roininen) #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Jakson vieraana saavutettavuus- (eli s12s?) asiantuntija, huippu-urheilija ja luutunsoittaja Ronja Pahaoja! Ronja lainaa arvokasta näkemystään ja kokemustaan saavutettavuusongelmista ja niiden selättämisestä. Erityistarkastelun alla single page appit.Jakson sponsorina Zure.KysymyksetMiten mobiiliapit vertautuvat webbisivuihin saavutettavuuden osalta. Rauli Rikamamiten mobiiliappista kontrolloidaanMiten lomakkeet pitäisi toimia error viestien kohdalla, onko hyvä kertoa yleisellä ilmoituksella että lomakkeessa on virheitä ja sitten jokaisen inputin kohdalla erillinen viesti että tässä kentässä on jokin virhe? Pitäisikö myös focus siirtää lomakkeen yläpuolelle esim siihen yleiseen virheilmoitukseen? Jan LehtinenKysymys, johon ois kiva kuulla asiantuntijan mielipide: Miten kommunikoidaan screenreaderille sivulle dynaamisesti ladattava contentti? Eli siis jos sivulle esimerkiksi IntersectionObserverin avulla ladataan lisää kamaa scrollatessa tms. Miten tällainen ja screenreaderit sopivat yhteen? Tarviiko tehä jotain esim aria-live region kikkailuja vai toimiiko yleensä oikein out-of-the box? Ja onko tämä saavutettavuuden kannalta huono patterni? OlaviMistä tietää mitä selaimia ruudunlukijoiden kanssa käytetään? Millä selaimilla pitäisi testata toimivaksi? Entä onko linux käytettävissä ruudunlukijan kanssa? AnonyymiMiten drag&drop (esim. Trello) pitäisi toteuttaa saavutettavasti? AnttiMikä on paras tapa tehdä käyttöliittymästä saavutettava jos käyttäjän tulee valita vaihtoehtoja suuresta (mutta kuitenkin lukumääräisesti rajatusta joukosta)? Esimerkkinä tulee mieleen VR:n lippukaupan paikkakuntavalitsin, joka antaa valita lähtö- ja saapumisaseman Suomen kaikkien liikennöintiasemien suomen- ja ruotsinkielisestä nimistä. Kuinka tällainen UI saadaan toimimaan hyvin kaikille käyttäjille?Voiko saavutettavuutta testata automatisoidusti osana muita testejä? nimim. OivaMillainen on hyvä alt-teksti? riittäisikö alt-tekstiin aina että se vain täydentää informaatiota mitä sen kuvan ympärillä oli ennestään, vai tuleeko sen alt-tekstin toimia myös "itsenäisesti" muuta tietoa ympärillä? MiroAccessibility ja värisokeus, esim usein käytetään vihreää ja punaista väriä indikaattoreina vaikka punaviher-värisokeus taitaa olla yleisin Henrikmitä trade-offeja tapahtuu kun pyritään parantamaan accessibilityä esimerkiksi toteuttamalla korkeempi standardi (esim AA -> AAA), as in onko enempi parempi 'kaikille'' MarkusLinkitopipistenuotteja.fiReach routerUsing aria-liveaxeContrasteAccessible Page Navigation in Single Page AppsHow to Meet WCAGJakson valinnatRiku: Another Late Night: Zero 7Antti: Ace Buchannon - Magenta NightsRonja: John DowlandOta yhteyttä!@webbidevauswebbidevaus.fi@RonjaOjaSponsoriZureHae töihin Zurelle

Sudanissa nähtiin huhtikuussa nuorten ja naisten johtama vallankumous. Yksinvaltias Omar al-Bashir syrjäytettiin, mutta ovatko sotilaat todella valmiita luopumaan vallasta? Voiko siviilivalta vahvistua perinteisten islamilaisten piirien kustannuksella? Ohjelmassa käydään Sudanissa. Lisäksi keskustellaan maan tulevaisuudesta Afrikan kriiseihin ja rauhanprosesseihin perehtyneen kansanedustaja Pekka Haaviston kanssa. Toimittajina ovat Liselott Linström ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Katja Kostiainen. Kuva: Ruud Elmendorp

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on eletty hyperglobalisaation aikaa. Se tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen kauppa on vapautunut, pääomat ja varallisuus ovat päässeet virtaamaan maasta toiseen ja kaupan esteitä on aktiivisesti purettu. Silti kansalaisilla ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisesti ylikansallisiin toimijoihin, kuten Maailman kauppajärjestö WTO:hon, Maailmanpankkiin tai Kansainväliseen valuuttarahasto IMF:ään. Monilla arkiseksi kokemillamme asioilla on vahva globaali ulottuvuus. Esimerkkinä vaikkapa globaalien yritysten rakentamat kännykät, jotka on ideoitu, laitettu kasaan ja kuljetettu eri puolilla maailmaa. Työpaikkamme ovat tavalla tai toisella sidoksissa globaaliin kauppaan. On myös paljon asioita joita ei voida ratkaista yksinomaan Suomessa sekä ilmiöitä, jotka eivät pysy valtioiden rajojen sisäpuolella. Hyvä esimerkki tällaisesta asiasta on ilmastonmuutos, jonka pysäyttämiseksi mukaan olisi saatava koko maailmanlaajuinen yhteisö. Demokratiaongelmassa keskustellaan globaalista demokratiasta. Vieraina ovat ovat SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Raamattutunti 15.08.2018: Osmo Hellman

Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Aiheiksi ritarit olivat valinneet puolueiden ja lähinnä Kokoomuksen tilan, kansanedustajien loikkaamisen sekä uuden peruskoulun. Ruben Stiller pohtii, onko puolejärjestelmä pulassa ja ovatko Liike Nyt tai Elina Lepomäen teesit tämän ilmentymiä. - Ruben on vähän väärässä, koska hän luulee, että keskustelun fokus on Kokoomuksessa, väittää Tujunen. (Tujunen oli aikoinaan Kokoomuksen puoluesihteeri, mutta nykyisin hän on viestintätoimiston toimitusjohtaja.) Pekka Seppänen miettii, pitäisikö puoleen vaihtaminen kieltää kansanedustajilta. Esimerkkinä on tietysti Kaj Turusen siirtyminen Sinisestä tulevaisuudesta kokoomuslaiseksi. Seppäsen mielestä loikkari pettää monet. Stiller ja Tujunen eivät yhtään lämpene kieltämiselle. Lopuksi Taru Tujunen puolustaa peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa, joka sisältää mm. ilmiöoppimista ja vuorovaikutteisuutta.

Miten olet löytänyt intohimosi ja mitä se on tuonut sinun elämääsi? Tämän kertaisessa jaksossa yllä olevalla teemalla keskustellaan Toni Kaikkosen kanssa. Puhumme paljon juoksusta, koska Toni juoksee paljon. Esimerkkinä tästä ovat miehen viimeisimmät 4 maratonia, jotka kaikki 24h aikana. Pohditaan myös Scorpionsin ja juoksun yhteyttä. Alkava kevät on parasta juoksu kautta, joten kuulokkeet korviin, Tonin tarina soimaan ja taatusti alkaa juoksujalkaa vipattaa! Seuraa Tonia myös somessa: www.twitter.com/tonikaikkonen www.instagram.com/tonikaikkonen

Espanjansiruetana, hukkakaura, mansikan punamätä ja mäntyankeroinen. Listaa riittää Suomen luontoa uhkaavista haitallisista vieraslajeista. Niistä mäntyankeroinen kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin eli karanteenilajeihin. Sen leviämiseksi Suomeen on pistetty pystyyn iso valvontajärjestelmä. Tästä tietää tutkimusprofessori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. Hän tuo esiin vapaan kasvituotannon riskejä kasvin terveydelle ja –tuotannolle. Esimerkkinä vuonna 2012 Suomen mansikkaviljelmillä ulkomaalaisten taimien mukana saapunut mansikan punamätä. Mitä meistä jokainen voi tehdä haitallisten vieraslajien estämiseksi? Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Alkuperäinen lajisto joutuu väistymään uuden lajin myötä, ja geenivarat niukkenevat. Helsingin yliopiston soveltavan genetiikan professori Helena Korpelainen puhuu kasvien geenivarojen puolesta. Sama perinnöllisen monimuotoisuuden turvaaminen pätee myös eläimiin. Onko meillä riittävästi geenivaroja tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseksi? Me tarvitsemme lapin puikulaa, huvitusta, härkäpapua ja lapinlehmiä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuvassa espanjansiruetana. Kuvaaja Sakari Raiskio Luke.

Maailma on muuttunut niin kovaksi, että nyt on etsittävä tosissaan pehmeitä vastakappaleita. Hiljainen viikkokaan ei ole enää hiljainen. Apuun tulee onneksi - pupulismi. Juuri nyt maailma kaipaa pehmeitä asioita. Kun jonnekin sattuu, siihen pehmeää. Kuhmun saanut kallo huutaa villasukkaa väärään päähän. Jos sattuu sisällekin, pää pitää työntää kokonaan äitin syliin. Ja jos oma kieli on niin terävä, että sillä satuttaa ulkopuolisiakin, siihen auttaa vain jonkun toisen pehmeä ja tunnelman taittava viisas sana. Näin pääsiäisviikolla maailma kaipaa - pupulismia. Pupulismi on yllättävän vähän käytettyä toimintaa. Kun ottaa huomioon, että sillä pyritään hyvään mieleen ja iloisempaan huomiseen. Pupulismilla kansaa kiihotetaan ostamaan liikaa herkkuja ja varaamaan aikaa läheisilleen. Taitava pupulisti saa puhuttua perheen isänkin pääsiäissunnuntaina kolmen vartin kävelylle, vaikka normiolosuhteissa tämä jäisi katsomaan väkivaltauutisia ja nyrkkitervehdyksiä. Pupulismissa käytetään iskulauseita, joilla tavoitellaan laajaa yhteisöllistä kevätmieltä. Nämä iskulauseet jäävät mieleen pörisemään. Ne pehmentävät oloa ja blokkaavat aivoista ulos ympäristölle haitallisia ajatuksia. Usein pupulistiset iskulauseet suunnataan aikuisille, koska he kuitenkin päättävät mihin pääsiäisenä mennään ja millä budjetilla. Pupulisti ei lakkaa toistelemasta: ”munarikasta pääsiäistä”, ”äiti vaatii töhnämunan” ja ”pashaa paketissa”. Niin kuin soidintanssissakin sulat ovat tärkeät pyrstössä, niin tässäkin on totta toinen puoli. Pitkiin pääsiäispyhiin moni onnistuu sovittamaan myös sen tärkeän sovituksen, hiljaisen viikon odotetuimman mykkäkoulun – temppuradan. Sitten ei vähään aikaan ruinata. Pupulismi esittää usein asiat uudenlaisina ja raikkaina, mutta pohjimmiltaan pupulismi on konservatiivista ja johtajakeskeistä. Mämmituokkonen ostetaan aina, vaikka se löytyisi aikojen saatossa yläritsiltä avaamattomana. Jeesusta käytetään mielessä, vaikka sitä ei ääneen lausutakaan. Äiti herää kolmantena päivänä tunteeseen, että kyllä tämä pupujuhla on sitten vuoden paras juhla! Mikä on pupulismin syvin olemus? Mikä tekee siitä juuri nyt ismeistä kaivatuimman? Pupulismissa on kyse ihmeestä. Siitä, miten kaikki on mahdollista, jos yhdessä uskomme siihen. Esimerkkinä tämä rusoposki, ristiturpa, pörheä rusakko – pääsiäispupu. Perinteisissä monisatavuotisissa tarinoissa tämä pupu ei pelkästään tuonut korissaan munia lapsille, vaan alkoi myös itse munia. Siis jänis. Vaikka se on nisäkäs! Siinä ollaan ihmeen äärellä. Pupusta tuli hedelmällisyyden symboli. Kaikki tietävät kuinka puput lisääntyvät tohinalla, mutta sen lisäksi ne pääsiäiskertomusten mukaan ehtivät vielä muniakin. Hautoa, ja riemastuttaa lapsia. Pupulismi tarjoaa siis lohdullisempaa maailmankuvaa. Aina syntyy uusia tänne. Toivottavasti meitä viisaampia, toisia ymmärtäviä, rauhaa rakastavia. Pääsiäinen on tietenkin pupulistien suosikkijuhla. Siinä on jotain aitoa valoa. Pääsiäisenä pupulisti iloitsee vilpittömästi, jos kansanjoukot pysyvät kotonaan ja ovat vain rauhassa. Pääsiäisenä ei tarvitse olla kännissäkään. Pupulismiin kuuluu syvä ymmärrys sanojen voimasta. Joskus ei tarvitse sanoa kuin: et olis Pupu aina noin pahalla tuulella. Jos ihme taas tapahtuu, Pupu tulee kainaloon. Maallikkosaarnaaja Maasola

Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Talvilomakauden kunniaksi paljastetaan, että ritareista kaksi hiihtää, toinen (Juha) jopa Finlandia-hiihtoa varten, muut ehdottomasti eivät. Seuraako start-up-buumia grown-up-trendi? Esimerkkinä puheenjohtaja mainitsee Wall Street Journalin uutisen yhdysvaltalaisesta Zenefits-startupista. Tietoviikko otsikoi juttunsa: 4,5 miljardin arvoinen startup kielsi työntekijöitä harrastamasta seksiä työpaikalla Muusikko Maija Vilkkumaa - joka kuuluu Pyöreän pöydän hiihtäjiin - ihmettelee THL:n selvitystä, jonka mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on liian heikko lihaskunto. Ihmettelee, koska somen mukaan kaikki liikkuvat koko ajan. Ruben Stiller pahoittaa THL:n tilastoista mielensä. Hän toivoo kannustusta, ei syyllistämistä. Kirjailija Juha Itkonen uskoo, että kansanäänestys Britanniassa tulee päätymään EU:stä lähtöä kannattavien voittoon, Ruben on Juhaa optimistisempi ja uskoo, että "järki voittaa". Puheenjohtaja pitää pääministeri David Cameronia niin karismaattisena puhujana, että tämä puhuu britit EU:n puolelle. Toimittaja Ruben Stiller inhoaa matkustelua. Turistilla on hänen mielestään ikäviä velvollisuuksia esimerkiksi kiertokäyntejä. - Kreikassa raunioita riittää. Kävelen vain pääkatua pitkin. Juha yrittää - snobismia vältellen - tehdä eroa matkustamisen ja turismin välillä. Myös Maija uskoo, että matkailu avartaa, mutta on kylläkin raivostunut Ellis Islandilla New Yorkissa. - Ei kannata mennä turistipaikkoihin, hän päättelee. Huom! Ohjelma on teknisten ongelmien vuoksi julkaistu uudelleen 30.9.2016. Sitä ennen ohjelmaa oli kuunneltu 3828 kertaa. Twitterissä #pyöreäpöytä