Tiina Lundbergin huoltamo

Huoltamon historian tältä erää viimeisessä jaksossa pohditaan sitä miten esihenkilöt voivat tukea työntekijöiden hyvinvointia. Johtaminen on muuttunut viime vuosikymmeninä. Nyt johtajat ja esihenkilöt ovat sparraajia, mentoreita ja tarjoavat parhaimmillaan psyykkista turvaa alaisilleen. Merkityksen ja tunteiden johtaminen on noussut vahvasti esille - samoin vuorovaikutustaidot. Tästä huolimatta johtamistaitovalmentaja ja psykoterapeutti Risto Havunen nostaa tärkeimmiksi työhyvinvointia tukeviksi aiheiksi työn perusedellytykset: tavoitteet, toimintamalli, rooli- ja vastuukysymykset, pelisäännöt ja osaaminen. Hyvä vuorovaikutus ei pelasta jos edellä mainitut eivät ole kunnossa. Tässä huoltamon jaksossa saamme lisäksi kuulla organisaatiokonsultti Karoliina Jarenkon ajatuksia tulevaisuuden orgeniaatioista ja Barbababa-mallista sekä Liikkuva työelämä - ohjelman kehityspäällikkö Miia Malvelan vinkit liikunnallisen hyvinvoinnin johtamiseen. Tiina Lundbergin huoltamo päättyy tähän jaksoon.

Huoltamolla puhutaan motivaatiosta kahdesta eri kulmasta. Karoliina Jarenko on uuden työn puuhanainen, organisaatiokonsultti ja kirjoittaja. Hänen kanssaan puhutaan työelämästä ja motivaatiosta. Akseli Ahola puolestaan on ratkaisukeskeinen coach, jonka kanssa pohditaan arjen motivaatiota ja sitä miten maalaisjärkisesti voi itseään manipuloida toimimaan. Haastattelujen pohjalla väreilee itseohjeutuvuusteoria. Se on professoreiden Edward Decin & Richard Ryanin kehittämä teoria, jonka mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Ja kun nämä toteutuvat ihminen kokee onnellisuutta ja myös motivoituu tekemiseen.

Ja toisaalta voiko niitä syödä liikaa? Huoltamolla mietitään, mistä kannattaa napata vitamiinit kehoonsa ja miten urheilevat lapset ja nuoret söisivät tarpeeksi! Ravitsemustarapeutti Reijo Laatikainen on kirjoittanut kirjan Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät - tunnista tarpeesi, valitse viisaasti. Hän painottaa sitä, että meidän tulisi tuntea ja pohtia elintapojamme, jotta tunnistaisimme esim. vitamiinitarpeen. Varmuuden vuoksi ei kannata vitamiineja popsia, mutta jos tietää syövänsä kehnosti, niin purkista tai shoteista voi löytää apua vitamiinivajeeseen. Voimisteluliitossa on koostettu laaja Terve-voimistelija -infopaketti. Paketin ravintomateriaali tarjoaa tutkittua tietoa siitä, miten urheilevan lapsen ja nuoren tulisi syödä, jotta kroppa jaksaa ja urheilija voi hyvin. Terve voimistelija -asiantuntija Veera Kainulainen toteaa huotamolla, että laajasti urheilun parissa lasten ja nuorten energiansaanissa on puutteita. Nälkää korjataan helposti energiapatukoilla, jotka eivät ole paras vaihtoehto urheilevan nuoren ravinnonlähteeksi. Miten pitää syödä jotta urheileva nuori saa tarvitsemansa vitamiinit ja energiaa treeniin?

Huoltamolla puhutaan perheistä, joita kohtaa perheenjäsenen sairastuminen vakavaan sairauteen. Henna Mäkelin on toimittaja, jonka esikoisromaani Syöpäkortti ilmestyi syksyllä. Kirja pohjalla on Hennan omat kokemukset lapsen sairastumisesta, mutta kirja on täysin fiktiivinen teos. Henna Mäkelin kertoo, että läheisten ihmisen tuki oli ensiarvoisen tärkeää koko perheelle, mutta hänelle itselleen ehkä suurin apu tuli traumaterapiasta, joka antoi keinoja vaikeiden tunteiden käsittelyyn. Sairauden aiheuttama kriisi altistaa eroille, muistuttaa parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru, ja painottaa sitä, että kriisin kohdatessa kannattaa painaa jarrua ja antaa tilanteelle sekä tunteille aikaa, ja muistaa että me kaikki käsittelemme vaikeita tilanteita eri tavalla. Suvi Laru on psykologi ja erityistason paripsykoterapeutti. Suvi Larulla on myös omakohtaista kokemusta puolison sairastumisesta.

Elämänmuutos voi viedä kohti onnellisempaa arkea, mutta onnellisuutta voi myös opetella tässä ja nyt - jo ennen muutosta. Ystävykset Kaisa Livson ja Johanna Cedergren hyppäsivät tuntemattomaan ja muuttivat maatilalle Karjaalle. Unelma rauhasta ja yksinkertaisuudesta on toteutunut ja elämän merkityksellisyyden kokemus on vahvistunut. Mika maalla on yllättänyt? Vieraana on myös itsensä johtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki, joka on omassa elämässään toteuttanut monia unelmia triathloneista ja vuorikiipeilystä aina oman yrityksen pyörittämiseen ja maalle muuttoon. Ilkka on kehittänyt Saa mitä haluat -kolmion, jonka avulla voidaan lähteä kohti unelmia, tavoitteita ja vaikkapa elämänmuutosta. Mistä muutos lähtee liikkeelle?

Arviolta 10-30% suomalaisista kärsii lievästä kaamosmasennuksesta tai kaamosrasituksesta. Lieviä oireita voi hoitaa itse panostamalla kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ympäri vuoden. Entinen huippu-urheilija ja nykyään verkkovalmennusyritystä johtava Mika Poutala toteaa, että kannattaa ensin tutkia, onko itse ihminen, joka reagoi pimeään vuodenaikaan ja sitten tehdä asialle jotain. Elämästä saa enemmän, jos siitä pystyy nauttimaan jatkuvan päivästä toiseen selviytymisen sijaan. Mitkä ovat Mika Poutalan omat kokemukset - millä kaamosta jaksaa paremmin? “Jos vain odotat kesää niin paljon menee elämästä hukkaan”, toteaa jakson toinen vieras toimittaja Tiina Torppa, joka on kirjoittanut kirjan Kylmä kutsuu - hyvinvointia talvesta. Hän kehottaa ottamaan kylmästä kaiken parhaan irti ja jakaa parhaat vinkkinsä mm. kylmävesiuintiin.

Mitä sanoa surevalle? Ja miten kuolemasta voi puhua? Huoltamolla käydään nyt läpi sitä, miten mm. työelämässä voidaan ottaa huomioon sureva ihminen. Entä miten kohdata suuren läheisen menettänyt ystävä? Suru on raskas vieras, mutta sen myös muuttaa muotoaan ja muokkaa ihmistä uudelleen. “Suru syö voimia, ja se ei näy ulospäin”, toteaa itse nuorena leskeksi jäänyt Tuuli Krekelä. Hän tekee vapaaehtoistyötä Surevan kohtaaminen -hankkeessa kokemusasiantuntijana ja kehottaa kysymään rohkeasti ja myötätuntoisesti menetyksen kokeneelta ihmiseltä vointia - vielä pitkän ajan jälkeenkin. Toinen vieras on Sarianne Hartonen Hän on käynyt saattohoidon vapaaehtoiskoulutuksen ja haluaa olla tukena nimenomaan hoitokodeissa ja vanhusten yksiköissä, jotta kenenkään ei tarvitsisi kuolla yksin. Sarianne Hartonen on myös kirjoittanut tuoreen tietokirjan “Kuolevaisen käsikirjan”, jossa hän käy läpi mitä kaikkia meidän pitäisi tietää kuolemasta.

Me kaikki tiedämme alkoholin haitoista. Liiallinen alkoholinkäyttö vaikuttaa psyykkeeseen, sosiaalisiin suhteisiin ja ihmisen fyysiseen kuntoon. Uni heikkenee dokatessa ja seuraavan päivän pienikin krapulanpoikanen saa mielen kireäksi. Tieto alkoholin haitoista ei kuitenkaan ole yksin tie siihen, että suomalaiset lopettaisivat ryyppäämisen ja juomisen haitoista päästäisiin eroon. Nyt huoltamolla pyritään ymmärtämään suomalaisten alkoholinkäyttöä ja etsimään tapoja vähentää tai mennä kohti tiedostavaa alkoholinkäyttöä. On ok juoda lasillinen silloin tällöin mutta pitäisi olla myös ok olla juomatta. Alkoholittomuuteen pitää myös oppia. Mitä teet kun et enää notkukaan baaritiskillä? Millä muulla kuin rohkaisuryypyllä kerätä rohkeutta laulaa karaokessa? Mitä laitetaan lasiin kun on snapsilaulujen aika? Näkyykö raittiustrendi jo alkoholitutkimuksessa? Huoltamolla vieraana ovat Darravapaa-yhteisön Laura Wathén ja Katri Ylinen. Naiset perustivat yhteisön, jotta raitistelevilla ihmisillä olisi ympärillään tukiverkko ja ihmisiä jotka pyrkivät samaan - miettimään alkoholin käyttöään ja vähentämään sitä. Tarkoitus on tarjota vertaistukea, jota ilman he kokivat itse jäävänsä kun päättivät lopettaa juomisen. Haastateltavana on myös THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä, joka seuraa ilahtuneena sober curious -ilmiön leviämistä: “Suomessa pitäisi todella miettiä ja opetella ymmärtämään, että sosiaalisuus ei tarkoita aina sitä, että alkoholi on mukana kuvoissa!” hän toteaa.

Huoltamolla kolistellaan rautaa, mutta myös kiivetään köysissä. Voimaharjoittelu on tärkeää joka iässä - lapsuudesta vanhuuteen. Lapsuudessa tärkeää on kehittää motoriikkaa ja sitä kautta myös lihaksistoa - ja kun taitoa on tarpeeksi voi myös painoja ottaa mukaan harjoitteluun. Viimeistään myöhäisessä keski-iässä kannattaa tosissaan miettiä voimaharjoittelua osana omaa fyysistä harjoittelua. Vahvalla lihaksistolla on merkitystä niin arjen askareisiin kuin mielen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan voimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti veren rasva- ja sokeriarvoihin ja sen on osoitettu pienentävän esim. aikuistyypin diabeteksen puhkeamisriskiä. Tämän lisäksi voimaharjoittelun on osoitettu vahvistavan luita ja ehkäisevän osteoporoosia. Voimaharjoittelu myös helpottaa painonhallintaa. Miten sitten kannattaa treenata? Mikä ero on painonnostolla ja kuntosaliharjoittelulla? Voiko lapsena oikeasti harjoitella voimaominaisuuksia? Mitä erityistä pitää ottaa huomioon naisten voimaharjoittelussa? Muun muassa näitä aiheita käsitellään painonnostovalmentaja Katariina Variksen ja liikuntafysiologi Petri Jalangon kanssa.

Korona-aika sai ensihoitaja Anne Paunan miettimään omia urasuunnitelmia uudelleen. Kysymykset kuten, mitä työltä haluan, mikä on vapaa-ajan ja työn suhde, nousivat pintaan ja hän totesi kolmivuorotyön tehohoidossa liian kuormittavaksi ja lähti toisiin tehtäviin. Anne Pauna ei ole yksin, sillä miltei jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa. Yhä useampi nuori hoitaja ei katso jaksavansa työuran loppuun sote-alan tehtävissä. Huoltamolla tavataan Anne Pauna ja kysytään millaista oli työskennellä koronan eturintamassa ja toisaalta mikä sai lähtemään? Miksi lähes jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa? Entä mitä on tarkoittanut pitkittyneiden korona oireiden kanssa taistelu? Viestintäpäällikkö ja kirjailija Ina Westman kertoo omasta sairastumisestaan ja siitä, millaista on ollut elää lähes 1,5 vuotta koronan jälkioireiden kanssa. Lopuksi tavataan vielä psykologi Nina Lyytinen ja hänen kanssaan pohditaan voidaanko korona-ajasta puhua kollektiivisena traumana ja mitä se tarkoittaa.

Elätkö sinä tasapainossa suorittaminen ja toisaalta rentouttavan tekemisen keskellä? Jos on koko ajan on kaikkea liikaa, menee elämä suorittamiseksi ja juoksemiseksi suorituksesta toiseen ja lopulta mikään ei tunnu miltään. Aikamme ajaa tavoittelemaan suorituksia kaikilla elämän saroilla - ja toisaalta onkin hienoa saada paljon aikaan, mutta suorittamalla voi myös ajaa itsensä uuvuksiin. Huoltamolla puhutaan vireystilasta ja suorittamisesta psykologi Hanna Markukselan kanssa. Avainsana on tekemisen tason säätely: välillä voidaan tehdä kovasti työtä kun seuraavaksi on aikaa rentoutua ja irtautua siitä. Hanna on kirjoittanut kirjan Suorituskyvyn salaisuus. Espoon kaupungilla on Taime-projektin myötä testattu sitä, miten taiteen avulla lisätään henkilöstön voimavaroja. Tulokset ovat lupaavia ja niistä kuullaan myös huoltamolla. Jakson lopuksi kysytään työyhteisövalmentaja Anu Iisakkilalta, miten hän DRAMMA-mallin avulla tuo työhön ja arkeen voimavaroja jaksamiseen. Anu on kirjoittanut kirjan Menolippu mielenrauhaan.

Huoltamolla innostetaan liikkumaan ja tutustutaan korona-aikana suureen buumiin nousseisiin frisbeegolfiin ja padeliin. Molemmat lajit vetävät puoleensa hauskuudella, vapaudella ja omaehtoisuudella. Yhdessä tekeminen ja oleminen on tärkeä osa harrastusta. Ja molemmissa lajeissa aloituskynnys on matala. Padel on helpompaa kuin tennis ja jo vähäisillä taidoilla voi saada pelin pystyyn. Frisbeegolf taas ei vaadi kovaa kuntoa tai vahvaa maksukykyä - ja helpolla pääsee mukaan. Kunnat ja kaupungit ovat lähteneet buumiin mukaan rakentamalla ratoja harrastajille. Aluksi tavataan Frisbeegolfliiton hallituksen puheenjohtaja Laura Heikkilä, sitten Padel Club Finlandin ketjujohtaja Mari Tirkkonen-Saunamäki ja lopuksi liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori Kasper Salinin kanssa vedetään yhteen: mistä frisbeegolfin ja padelin suosio johtuu ja onko se kestävää?

Usein keski-iässä huomaa kulkevansa jatkuvasti samoja polkuja niin työtä tehdessä kuin vapaa-ajalla. Nyt huoltamolla kysytään, miten voisi herättää uteliaisuutensa kohti uusia tapoja ja oppimista. Toimituspäällikkö Anni Alatalo haaveili korkeakoulututkinnosta kunnes vuosi sitten opintovapaalla hän kääri hihat ja ryhtyi hommiin. Tutkinto syntyi vuodessa ja samalla vahvistui tunne siitä, että hän on työssään siellä missä pitääkin. Voidakseen hyvin ei välttämättä tarvitse vaihtaa alaa, vaan uusi kipinä omaan työhön voi löytyä jatko-opintojen kautta. Aika usein tietyissä elämäntilanteissa moni haaveilee uudesta suunnasta ja elämänmuutoksesta. Olisiko vielä mahdollista vaihtaa alaa ihan kokonaan? Huoltamolla tavataan pitkään media-alalla työskennellyt Nina Sederlöf, joka kyllästyi pätkätöihin ja lähti kohti aivan uutta maailmaa ja uutta uraa. Millaista uskallusta tämä vaati? Ja mitä opiskelu hätäkeskuspäivystäjäksi on tuonut? Näiden kokemusten lisäksi huoltamolla ääneen pääseen psykologi Hann Siefen. Hän on kirjoittanut kirjan uteliaisuudesta - Uteliaisuuden taito. Miten omaa uteliaisuutta voi ruokkia ettei kyynisyys ja arjen murheet pääsi valloilleen? Miten omaa uteliaisuuttaan voi herätellä?

Ei se, että työntekijä harjoittelee mindfullnessia auta, jos työpaikalla on ongelmia esimerkiksi johtamisessa tai työilmapiirissä. Näin todetaan huoltamolla, jossa aiheena on työuupumus. Työuupumus on nimenomaan työpaikkojen ongelma. Toki raskas elämäntilanne tai yksilön omat traumat edesauttavat uupumista, mutta raskastakin työtä voidaan tehdä, jos työpaikalla puhalletaan yhteenhiileen, saadaan onnistumisia ja on tekemisen meininkiä. Työuupumus kokemuksena kasvattaa, näin kertovat monet sen kokeneet. Mutta ensin siitä on selvittävä. Miten omasta työuupumuksestaan selvisi tietokirjailija, toimittaja ja viestinnän asiantuntija Anni Erkko? Anni Erkko on kirjoittanut kirjan Kun ilo katosi. Mitä sellaista työelämässämme ja yhteiskunnassamme on tapahtunut, joka saa meidät väsymään? Ja miten työhön saadaan inhimillisyyttä ja miten työelämää voidaan vielä suuntaan jossa ihmiset voisivat kokea merkityksellisyyttä, autonomiaa, yhteisöllisyyttä ja saada onnistumisia - asioita, jotka tutkitusti johtavat kohti onnellisempaa mieltä. Miten työtä voi tuunata paremmaksi? Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen vastaa.

Miltä kuulostaisi triplaultratriathlon tai ultrajuoksukisa, jossa kierretään 6,7 kilometrin rataa niin kauan kuin vain yksi juoksija on enää jäljellä? Kilsoja kertyy satoja, ja kisatunteja kymmeniä. Huoltamolla saadaan inspiraatiota omille lenkeille naisilta, jotka ovat näitä kisoja kiertäneet. Nuppu Hepo-ojalla on plakkarissa 25 maratonia ja viime vuosina hän on on innostunut ultratriathloneista. Hän oli ensimmäinen nainen, joka selvisi maaliin Siperiassa Siberman-kisassa ja viime kesänä hän voitti ylivoimaisesti naisten sarjan Ranskan Colmarissa käydyssä triplaultratriathlonissa. MIkä vie haastamaan oma kroppaa niin harjoituksissa kuin kisoissakin? Kati Ahokas innostui juoksusta nelisen vuotta sitten ja toiveissa on lokakuussa lähteä Big Dog's Backyard ultraan eli backyard ultra -kisamuodon MM-tapahtumaan. Miten backyard ultra haastaa mieltä ja miten siihen valmistaudutaan? MItä juoksuharrastus tuo kun matkat ovat tavallisen lenkkeilijän näkökulmasta valtavia?

Avoin kommunikaatio, tasapaino ja läsnäolo ovat kulmakiviä, joiden varaan arjen sujuvuus rakentuu parisuhteessa. Kun tunnistaa omat tarpeensa ja osaa uskaltaa kertoa niistä omalle kumppanille, ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti toimivaa parisuhdetta. Arki monine menoineen ja mahdollisuuksineen kuitenkin luo haastetta, vaikka muuten kaikki olisi kunnossa. Miten käytännön arki saadaan järjestettyä niin, että arjen tulipalojen sammuttelu vähenee ja laatuaika perheen ja kumppanin kanssa lisääntyy? Miten muuttuva parisuhde päivitetään tälle vuosikymmenelle? Miten kriisistä parisuhteessa voi selvitä? Huoltamolla vieraana ovat seksuaaliterapeutti ja uusperheneuvoja Pauliina Flang sekä arkensa uusiksi pistäneet Essi ja Kimmo Määttä. Pauliina Flang on kirjoittanut kirjan Rakkaus on tekoja arjessa – Parisuhteen voimakirja. Essi ja Kimmo Määtän kirja, Arjen lean – Säästä aikaa, rahaa ja hermoja, tarjoaa konkreettisia keinoja perhe-elämän hallintaan.

“En nosta asioita esiin, jotta itse saisin huomiota, vaan jotta ne ilmiöt saisivat”, painottaa somesta tuttu lääkäri Anni Saukkola, jonka instatilillä on kymmeniä tuhansia seuraajia. Anni tuo somessa esiin omia kokemuksiaan ja kertoo omasta arjestaan, mutta tahtoo samalla tuoda tieteellistä tietoa seuraajilleen terveyshuuhaan sijaan. Anni Saukkola kuuluu myös Tiedenaiset-someyhteisöön. Tiedenaiset on kahdeksan nuoren asiantuntijanaisen ryhmä, joka syntyi halusta tuoda luotettava faktatieto helpommin saataville. He ovat kirjoittaneet kirjan To do: terveys. Huoltamolla Anni Saukkolan kanssa puhutaan uupumisesta nuorena lääkärinä, paineista joita nimenomaan nuorilla naisilla on sekä tottakai siitä mitä on oikea tieto ja mitkä asiat löytyvät Anni Saukkolan omalta terveyden to do listalla.

Tänä kesänä penkkiurheilijat saavat ihailla huippuunsa virittyneitä urheilijoita monessa lajissa. Jalkapallon EM-kisat tarjosivat omaa tunnelmaansa ja Tokion olympialaiset ovat alkamassa. Fyysiset ominaisuudet ova urheilijoilla toki äärimmilleen treenattuja, mutta mitä muuta tarvitaan jotta urheilija voi onnistua tärkeällä hetkellä? Mentaalivalmentaja Panu Kuhlberg nostaa esiin psyykkisiä taitoja, joita urheilijan olisi hyvä treenata jo ennen arvokisoja. Jännityksen sietäminen, pelkojen käsittely ja oman mielen virittäminen sopivalle tasolle ovat muun muassa näitä mentaalitaitoja, jotka olisi hyvä olla jokaisen urheilijan treeniohjelmassa. Urheilijan pitäisi myös oppia tunnistamaan oma huippusuoritusolonsa: miten siihen päästään? Miten kävellään, miten puhutaan? Mikä on kasvojen ilme? Mentaalivalmentaja Panu Kulhberg on kesävieraana huoltamolla ja huippusuorituksen lisäksi puhutaan hyvinvoinnista laajemminkin. Miten Panu Kuhlberg pitää huolta omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan?

Emma Terho on jääkiekkoleijona numero 255. Oman uran jälkeen hän on keskittynyt työn ja perheen ohella toimimaan myös urheilun luottamustehtävissä niin jääkiekon taustavaikuttajana kuin laajemmissakin ympyröissä Kansainvälisessä olympiakomiteassa - hänet valittiin KOK:n urheilijajäseneksi vuonna 2018. Urheilu on antanut Emma Terholle paljon ja siksi hän haluaa antaa takaisin omaa osaamistaan taustavaikuttajana. Urheilijoiden äänen kuuluminen ja naisten aseman parantaminen urheilussa on vahvasti Emman asialistalla, ja myös aivan ruohonjuuritason työssä junnuvalmentajana hän haluaa antaa pelaajien äänen kuulua ja tuoda onnistumisen kokemuksia ja oppeja myös kentän ulkopuolelle. “Urheilu antaa paljon kontakteja ja ystävyyssuhteita sekä taitoja laajemmin elämään: ajanhallinnan taitoa, kärsivällisyyttä, tavoitteenasettelua, työn tekemistä, yhteistyössä toimimista”, Emma Terho listaa. Mikä on tänä päivänä monessa mukana olevan Emma Terhon oman jaksamisen ja hyvinvoinnin salaisuus?

Koripallovalmentaja Pieti Poikola on kulkenut pitkän tien kohti mielenrauhaa. Rauha löytyi lopulta jooga- ja meditaatioretriittien kautta Lahdesta, omasta kodista, meditaatiosta ja luontoyhteydestä. Pieti toteaakin, että hyvinvointi lähtee läsnäolosta ja omasta itsestä. Se ei vaadi matkoja maailman ympäri tai reissuja eksoottisiin sademetsiin. Se on mielentila ja se nousee sisältäpäin. Oman itsen tutkiskelu ei kuitenkaan ole itsekästä, vaan sillä vaikutetaan koko ympäristöön ja muihin ihmisiin. Myös huippu-urheilussa omaa potentiaalia voidaan kasvattaa läsnäololla ja oman mielen ymmärtämisellä. Ja vaikka huippu-urheilu ja voittoon pyrkiminen on keskiössä niin mielenhallinnan keinoilla on myös Pieti Poikolan mukaan suurempikin tarkoitus: “Tavoite on se, että ei valmenneta pelkästään hyviä koripalloilijoita vaan annetaan työkaluja, jotka auttaa tulemaan onnellisimmaksi ihmiseksi.”

Huoltamon kesävieraana tavataan näyttelijä ja Rosen-terapeutiksi kouluttautunut Lotta Lehtikari. “Oma kokemukseni on, että hyvinvointi ja merkitys ei löydy ulkoisesta menestyksestä - se on iso kupla,” hän toteaa. Lotta Lehtikarin omaa elämää ovat varjostaneet traumaattinen lapsuus mielenterveysongelmien kanssa kamppailleen äidin varjossa sekä myöhemmin äidin ja sisaren itsemurhat. Molemmat sairastivat kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Miten traumasta voi selvitä? Miten Rosen-terapia on auttanut Lotta Lehtikaria käsittelemään omaa menneisyyttä? Mitä hyvinvointi hänelle tarkoittaa?

Haluaisitko tulla paremmin toimeen toisten ihmisten kanssa? Haluaisitko olla sujuvasanainen ja hyvä keskustelija? Koronapandemia on ajanut ihmisiä erilleen, työelämän vuorovaikutus on osalla siirtynyt ruudun kautta tapahtuvaksi ja jäykemmäksi. Myös ärsyyntyminen tuntuu lisääntyneen. Miten keskustella ihmisten kanssa joilla on “vääriä mielipiteitä? Hyvä keskustelija on läsnä - hän kuuntelee eikä keskeytä. Hän ei työnnä omia kokemuksiaan esiin vaan suhtautuu uteliaasti muihin. Hän pyrkii empaattisesti ymmärtämään, mitä toiset ihmiset yrittävät kertoa. Hän tunnistaa omat tunteensa ja pystyy käsittelemään niitä rakentavasti. Muun muassa näin huoltamolla tiivistetään keskustelutaitoja. Vieraina ovat Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Erätauko on keskustelumenetelmä, jota voi käyttää erilaisissa ryhmissä ja organisaatioissa. Jakson toinen vieras on markkinoinnin asiantuntija ja kirjailija Martti Vaalahti. Hän on kirjoittanut kirjan Sanomattakin selvää - käsikirja kaiken sanomisen arvoisesta.

Huoltamolla pohditaan työelämän tulevaisuutta ja uusvanhoja taitoja, joita tämän ajan työelämä painottaa. Terveystalon johtavan organisaatiopsykologi Outi Ikosen mukaan kovimpana ytimenä työelämän taidoissa nähdään nyt mielentaidot, joita ovat muunmuassa vastuullisuus, motivaation ja merkityksen johtaminen sekä myötätunto. Myötätuntoa niin omaa itseä kuin myös muita ihmisiä kohtaan. Samoista teemoista puhuu myös tietokirjan työelämän tähtitaidoista kirjoittanut Anu Kuistiala: työssä ja muussa elämässä menestyminen vaatii myötätuntoa niin omia ajatuksia kuin toisia ihmisiä kohtaan. Hän vinkkaa pohtimaan, miksi ajattelet niin kuin ajattelet tai mitä jonkun toisen ihmisen toiminnan takana oikein on. Pysähdy myös epämiellyttävien tunteiden kohdalla pohtimaan, miksi tämä tuntuu tältä. Itsetuntemuksen lisääntyminen voi viedä konta merkityksellisempää työelämää ja ihmissuhteita. Työterveyslaitos on julkaissut Miten voit? -työhyvinvointitestin, jonka voi tehdä maksutta verkossa. Tavoitteena on herättää suomalaiset huolehtimaan omasta työhyvinvoinnistaan ja auttaa tunnistamaan mielen hyvinvoinnin riskejä. Huoltamolla tutustutaan testiin projektipäällikkö Nina Panganniemen kanssa.

Huoltamolla etsitään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tasapainoa! Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa hyvinvointiamme. Jo yksikin merkityksellinen ihmissuhde riittää tuomaan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka on elintärkeä tunne ihmiselle. Individualistinen aika on kuitenkin painottanut enemmän ihmisen erillisyyttä ja erityisyyttä yhteisön merkityksen sijaan. Ja ihmisten jaksaminen on heikentynyt. Suomessa reippaus on ollut vahva arvo kasvatuksessa, mutta se on johtanut yli-sisukkuuteen ja jopa yksinäisyyteen. Miten voisimme muuttaa yksinpärjäämisen kulttuuria? Ystävällisyys lisää hyvinvointia. Ystävällisyys on aliarvostettu ja alikäytetty resurssi yhteiskunnassamme, toteaa psykologi Satu Lähteenkorva. Hän myös painottaa karsimista yhtenä tämän hetken tärkeimpänä taitona, jotta elämään mahtuisi haltioitumisen hetkiä, yksin ja yhdessä. Fysiikka- ja mentaalivalmentaja Terhi Immonen jatkaa, että elämä ei voi vaan olla yhtä hillitöntä suorittamista kaikilla osa-alueilla. Hän toteaa, että elämän ja viikkojen erilaisuus ja kausittaisuus kannattaa muistaa eikä vetää kokoajan täysillä niin treenatessa kuin elämässä yleensäkin. Palautumisesta täytyy pitää huolta. Satu Lähteenkorva on psykologi ja menestynyt luennoitsija, joka tunnetaan Hyvinvoinnin Kulmakivet-mallistaan. Terhi Immonen on hyvinvoinnin verkkovalmennuksiin erikoistuneen Syke Triben toimitusjohtaja ja myös mentaali- ja fysiikkavalmentaja.

Juoksu on suosittu liikuntamuoto maailmanlaajuisesti. Juoksu on myös halpa treenimuoto, joka ei vaadi paljon varusteita ja jota voi toteuttaa lähes missä vain. Lähiympäristön ja luonnon merkitys on korostunut liikunnassa koronapandemian aikana - ja juoksupoluilla onkin näkynyt aiempaa enemmän harrastajia. Valitettavasti monen innostuneen juoksijan harrastus päättyy kuitenkin erilaisiin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin tai alkuinnostuksen lopahtamiseen. Tässä huoltamon jaksossa saadaan juoksuvalmentajien vinkit ehjään harjoitteluun sekä ajatuksia vammojen ehkäisyyn niin aikuisena kuin lapsuudessa. Haastateltavina ovat juoksuvalmentajat Minna Syvälä ja Jenny Vuonoranta sekä UKK instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppänen.

Huoltamolla puhuttaa äitiys. Suomessa vallalla on ollut vahva suorittamisen ja selviytymisen perhekulttuuri. Tunteet on siirretty sivuun - niille ei ole ollut aikaa tai tilaa. Tämä on johtanut sukupolvien ajan välttelevään kiintymyskäyttäytymiseen, jossa välittämistä ei olla osattu tai voitu sanoittaa tai näyttää. “Pullaan ja karjalanpiirakoihin on leivottu valtavat määrät rakkautta”, toteaakin psykoterapeutti Heli Pruuki. Rakkautta on osoitettu suorittamalla, kun sanoja ei ole ollut tai niiitä ei ole oppinut käyttämään. Toisaalta nuoremmat sukupolvet ovat jo oppineet toimimaan toisin. Ja kuten psykoterapeutti Kirsi Hiilamo toteaa: “Solmu voi olla silmu” - käsittelemällä haasteemme, ja tutkailemalla omaa ja äitimme historiaa saatamme oppia jotain ihan uutta. Huoltamolla vieraana olevat Heli Pruuki ja Kirsi Hiilamo ovat kirjoittaneet kirjan Aina äiti, aina tytär. Tämän keskustelun lisäksi huoltamolla kysytään, miten bonusäidit voivat. Uusperheasiantuntija ja terapeutti Taru Meritie nostaa mahdollisen ulkopuolisuuden tunteen ja kehoittaa kysymään, kuka minä olen bonusäitinä? Ja keskustelemaan asiasta avoimesti.

Tässä huoltamon jaksossa mietitään kilpailua - pääasiassa aikuisten näkövinkkelistä, mutta pohditaan myös laajemmin kilpailua ja siihen suhtautumista. Onko ok kilpailla vaikkapa työmatkapyöräilyssä? Urheilupsykologi Tiina Röning toteaa, että kilpailemiseen pitäisi löytyä uusia tulokulma: kilpailussa joka onnistutaan tai opitaan. Ei siis korosteta voittamista tai häviämistä. Epäonnistumiselle ei myöskään mitata ihmisarvoa. “Miten me määrittelemme menestyksen ja voittamisen? Kuinka kohdataan häviäminen ja pettymys?” hän kysyy. Kilpailu voi toimia myös stressinpoistona ja leikkinä. Aikuisurheilussa kisaava aitajuoksia Pia Hannukainen toteaa, että hän aina tykännyt numeerisesta datasta ja suoritusten mittaamisesta. Kilpailussa on siis tärkeintä mennä kohti omia ennätyksiä ja ilon kautta tsempata itseä ja muita onnistumaan. Yleisurheilu valikoitui hänelle lajiksi tyttären harrastuksen myötä ja yhteisöllisyys sekä aitajuoksu veivät mennessään. Crossfitissä kisaava Tapio Mustonen toteaa, että aikuisten amatöörikisat on hauskaa touhua. Aikuisena pystyy pistämään itseään likoon enemmän kuin nuorenakoska siellä kisataan enemmän itseä kuina muita vastaan. Kilpakumppaneista saa kuintekin voimaa jaksaa aina vähän pidempään, puskea itseään eteenpäin. Kilpaillessa tunteita liikkuu laidasta laitaan ja opit paljon itsestäsi. “Tiedät omat heikkoudet ja vahvuudet - ja kisan aikaan ne hierotaan sun naamaan”, Tapio Mustonen nauraa.

Luottamus ja turvallinen ilmapiiri luovat pohjan menestykselle. Tämä todetaan nyt huoltamolla, jossa vieraina ovat Suomen cheerleading maajoukkueen päävalmentaja Maria Wahlroos sekä vahvasti jääkiekon parissa mentaalivalmentajana toimiva Pekka Hämäläinen. Suomen cheerleadingmaajoukkue teki mahdottomasta totta päihittämällä MM-kisoissa lajin ikuisen ykkösen USA:n huolimatta valtavasta erosta harrastajamäärissä ja resursseista. Seuraavana vuonna joukkue teki sen uudestaan. Historialliset maailmanmestaruudet voitettiin Maria Wahlroosin positiivisella johtamisfilosofialla, joka perustui itsensä ylittämiseen. Jokainen joukkueen jäsen uskoi mahdottomaan päämäärään - ja toteutti sen. Maria Wahlroos on yhdessä Ulla Appelsinin kanssa vetänyt valmennusopit yhteen kirjassa Näin tehdään ihme. Pekka Hämäläinen puolestaan kuvaa kirjassaan Myötätuntoinen valmennus valmennuskulttuurin muutosta kovasta valmentajakeskeisestä linjasta urheilijakeskeiseen myötätuntoiseen valmennukseen. Miten urheilun opit voidaan tuoda työelämään?

Koti on hyvinvoinnin perusta, mutta harvoin asiaa tulee mietittyä sen syvällisemmin. Kodissa psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset tarpeet tulisi täyttyä. Kotona pitäisi pystyä tuntemaan turvaa, yhteenkuuluvuutta, levollisuutta ja elämään omien arvojen mukaan. Kysy itseltäsi, mitä minä tarvitsen voidakseni hyvin, painottaa Hyvän mielen koti -kirjan kirjoittanut tietokirjailija Maaretta Tukiainen. Joskus se voi olla sitä että konmarittaa mieltä kuormittavat tavarat kierrätykseen ja toisinaan sitä, että esillä on itselle tärkeimmät muistot kuten Koti Kumpulassa -blogin Riika Voutilaisella, jonka kodissa tunnelmaa ja kotoisuutta tuovat lukuisat valokuvat ja lasten tekemä taide. Keskustelu kotiin liittyvistä arvoista ja tilankäytöstä on myös tärkeää perheen kesken. Erityisesti nyt kun kotona vietetään enemmän aikaa kuin vuosikymmeniin: milloin ollaan hiljaa ja milloin äänessä, milloin siivotaan ja milloin on luova kaaoksen aika.

Puutarhanhoito on suosittu harrastus, jolla on myönteisiä vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Psykologisia mekanismeja on tutkittu paljon. Esimerkiksi luonnossa oleskelulla voidaan elvyttää psyykkistä väsymystä ja keskittymiskykyä. Hyötyliikunta lisää fyysistä aktiivisuutta ja voi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Lisäksi sosiaaliset suhteet esimerkiksi toisten asiaan innostuneiden kanssa lisäävät hyvinvointia. Puutarhanhoito ja viljely sekä elinympäristön vehreys tekee siis monella tapaa ihmiselle hyvää! Huoltamolla puhutaan nyt asuinympäristön merkityksestä hyvinvoinnille. Miten kaupunkiympäristöä voidaan vehreyttää? Esimerkkinä tutustutaan Vihreistä vihrein -kohteeseen Helsingin Jätkäsaaressa yhdessä ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonion kanssa. Kasvava trendi puutarhanhoidossa on syötävien kasvien kasvattaminen, kertoo puolestaan Kekkilän puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio. Mitä ja miten kylvetään iloa puutarhaan tai parvekkeelle?

Itsevarma ihminen viihtyy omissa nahoissaan, mutta välittää myös muista. Tämän päivän työelämässä tarvitaan monessa tehtävässä itsevarmuutta esiintymiseen, myymiseen tai omien taitojen esille tuomiseen. Uskallusta kertoa omia ideoita, perustella mielipiteitä ja kommentoida muiden ajatuksia. Tässä jaksossa etsitään tapoja, joilla rakentaa omaa itsevarmuutta ja tarkastella omaa polkua. Vieraina ovat Sara Parikka, joka on 29-vuotias kolmen pienen tytön äiti ja yrittäjä. Pitkän Salatut elämät -uran jälkeen hän on siirtynyt siirtynyt työskentelemään laajemmin media-alan moniosaajana. Nyt Sara on julkaissut kirjan Itse tehty - opas omannäköiseen työelämään. Toisen näkökulman tuo näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja psykoterapeutti Kari Ketonen. - "Itsevarmuus ja tie pois ahdistuksesta löytyy sisäisen läsnäolon tilasta", hän toteaa. Millä keinoin hän itse on pyrkinyt pois esiintymisjännityksen ja ahdistuksen kehästä?

Pettymys on menetyksistä ja takaiskuista nouseva hankala ja haastava tunne. “Pettymys luo turhautumista ja toivotonta olotilaa. Pettymyksen suuruutta tai määrää ei voida ulkopuolelta määritellä vaan jokaiselle ne näyttäytyvät omanlaisina ja -kokoisina”, toteaa huoltamolla psykologi Nina Lyytinen, “tärkeää on kuitenkin pysähtyä miettimään, mitkä keinot auttavat selviytymään”. Kansallisbaletin solistitanssija Antti Keinänen on muun kulttuuriväen tapaan kulkenut vuoden ajan pettymyksestä toiseen. “Olisi ihanaa taas päästä taas esiintymään - tekemään sitä miksi me olemme olemassa”, hän toteaa. Mikä auttaa jaksamaan ja mikä on ollut vaikeinta koronavuoden aikana? Pandemia pelottaa ja ahdistaa monella tapaa, mutta tilanne on tuonut tullessaan arkisia ja isompiakin pettymyksiä. Susanna Alanne vetää yhteen juhlajärjestäjien ahdinkoa. Hän on perunut jo kaksi kertaa hääjuhlansa ja ehkä kesällä 2022 vihdoin häät vihdoin järjestetään.

Tunnetko huonoa omaatuntoa, jos olit tekemättä mitään tai osallistuit jumppatunnille, jossa ei tullutkaan hiki? Ei kannata tuntea, sillä sekä keho että mieli tarvitsevat välillä rauhoittumista, jotta pystymme taas kiihdyttämään. Lepääminen ei ole laiskuutta vaan viisautta, jolla ihminen pitää omaa kehoaan ja mieltään arvossa. - Metsästäjä-keräilijä -ihmisen aivot eivät jaksa jatkuvaa hälytystilaa ja siksi tarvitaan tietoista rentoutumista, näin toteavat huoltamolla joogaopettaja Kirsi Saivosalmi sekä Asahi health -menetelmää kehittänyt Keijo Mikkonen. Mitä on restoratiivinen jooga ja mitä sen rentoutumisharjoitukset, lähes kapaloon kääriytyminen, voi antaa? Entä mistä aineksista on suomalainen Asahi health -terveysliikunta tehty?

“Mun päässä on auki 10 eri telkkarikanavaa ja joku toinen vaihtelee kaukosäätimestä niitä” , kuvaa aikuisena ADHD diagnoosin saanut ravitsemusasiantuntija ja tohtorikoulutettava Heidi Kinnunen omaa olotilaansa. Hänen kuten monen muun tytön ja naisen ADHD on jäänyt huomaamatta lapsuudessa, joska ADHD mielletään ylivilkkaiden lasten - pääasiassa poikien ongelmaksi. Kuitenkin myös omiin ajatuksiin uppoutunut tyttö voi kärsiä ADHD:stä - lapsuudessa vielä pärjätään kun koulu on strukturoitua mutta ongelmat voivat kasautua jatko-opinnoissa, kun itseohjautuvuus lisääntyy. ADHD vaikuttaa keskittymiskykyyn ja motivaatioon - hetken mielijohteet voivat viedä mennessään ja erityisesti tylsät tehtävät jäävät tekemättä. Toisaalta ADHD-henkilö voi keskittyä itselle kiinnostavaan aiheeseen hyvin syvästi ja pitkäjänteisesti. Psykologi Outi Pikkuoksa sai ADHD diagnoosin jo 90-luvulla ja se on muovannut sekä työminää että elämää monella tapaa. Psykologina hän tarttuu mielellään toimeen, etsii ratkaisuja ja toiminnallisia tapoja auttaa asiakkaitaan - äitinä arki oli rankkaa mutta toisaalta “adhd-aivot keksivät paljon hauskaa tekemistä lasten kanssa” Psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä hoitaa aikuisia ADHD-potilaita ja kehottaa hakeutumaan testiin, mikäli oirekuva täsmää.

Koko Suomessa saadaan tänä talvena nauttia hienosta talvisäästä ja ulkoilumahdollisuuksista. Huoltamolla autetaan nyt retkelle lähtijöitä ideoilla ja vinkeillä, siitä miten turvallinen seikkailu voidaan toteuttaa niin jäällä, erämaassa kuin tunturissakin. Tärkeintä kaikissa tapauksissa on seura - seikkailuun ei kannata lähteä yksin. Lisäksi tärkeää on muistaa asianmukaiset turvavarusteet sekä hyvät eväät. Retkiluistelusta kertovat Suomen retkiluistelijoiden Eva-Lotta Backman sekä Petri Koskinen. Milloin jäälle on turvallista mennä? Jaakko Heikka ja Thomas Wickström ovat arktisen retkeilyn asiantuntijoita, kokeneita vaeltajia ja oppaita. Miten tunturivaelluksella saadaan henkinen kantti kestämään? Mikä vetää offareille? Sitä kysytään myös huoltamolla, jossa hiihtolomakauden aluksi unelmoidaan talvisista seikkailuista. Vapaalaskijat Teija Laukka ja Mikko Sirkiä vastaavat. Haastattelujen pidemmät versiot löytyvät Yle Areenasta huoltamon arkistosta vuoden 2020 tammikuulta.

Huoltamolla perehdytään herkkyyteen. Koetko maailman vahvasti? Huomaatko herkästi toisten mielentilat ja suhtaudut maailmaan syvällisesti pohtien? Koetko joskus olevasi erilainen kuin muut ja tarvitsevasi rauhaa elämän ärsykkeiltä? Erityisherkällä ihmisellä on synnynnäinen taipumus reagoida voimakkaasti esimerkiksi ympäristön ääniin tai valoihin, omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Hän eläytyy voimakkaasti toisten asemaan ja havainnoi ympäristöään aktiivisesti. Erityisherkällä ei kuitenkaan aistit ole keskimääräistä tehokkaampia, vaan hermosto reagoi herkästi ärsykkeisiin. Herkkyys ei myöskään ole sairaus tai vamma eikä sitä varten ole diagnoosia. Herkät voivat olla introverttejä ja ujoja, mutta tämäkään ei aina päde - herkkä voi olla hyvinkin ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen. Ominaisuus on noussut esiin Suomessa viime vuosikymmenen aikana, kun Suomen erityisherkät perustivat oman yhdistyksen ja ilmiötä paljon tutkineen yhdysvaltalaisen psykologin Elaine Aronin teoksia alettiin suomentaa. Huoltamolla erityisherkkyydestä kertovat kouluttaja, psykologi Heli Heiskanen ja hyvinvointivalmentaja Suvi Bowellan.

Tapa, millä itsellesi puhut vaikuttaa elämääsi ja läheistesi elämään. Työyhteisövalmentajat Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori ovat kirjoittaneet sisäisestä puheesta kirjan ja painottavat muutoksen mahdollisuutta. Puheen sävyä voi pyrkiä muuttamaan tietoisella pohdinnalla ja syiden selvittämisellä. Miksi vatsa/otsa/pohkeet/lantio tuntuu niin väärältä? Miksi sisäinen kriitikko nousee pintaan omassa kehossa? Ja miksi käytämme hyvää energiaa ulkonäön murehtimiseen? Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori ovat huoltamolla haastateltavana. Tänä talvena esiin on noussut ilmiö, jossa jo alakouluikäiset jakavat Tiktokissa treenivinkkejä ja miettivät pullottaako masu. Miten vahvistaa oman lapsen suhdetta kehoonsa, jotta tilanne ei menisi leikkiä pidemmälle? Syömishäiriöihin perehtynyt psykologi Katarina Meskanen vastaa.

Tässä jaksossa haetaan taitoja tämän päivän työelämään. Miten suuntaa voi muuttaa niin organisaation kuin yksilön näkökulmasta? Miten etätyö vaikuttaa ihmisiin? Miten keskittymiskykyään voi parantaa? Ja mikä merkitys on psykologisella turvallisuudella tiimien menestyksessä? Vieraina ovat Just sopivasti ketterä -kirjan kirjoittaneet Antti Niemi ja Jari Hietaniemi sekä psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta.

Huoltamolla pohditaan lapsiperheiden elämää korona-ajassa. Miten lapsia, nuoria ja perheitä voidaan tukea? Voidaanko 90-luvun alun lamasta ottaa oppia? Entä missä tilanteessa harrastuskentällä ollaan - kun etänä ja ulkona pitäisi hoitaa harrastaminen niin viulunsoitossa, voimistelussa kuin jääkiekossakin? Alkaako turnauskestävyys olla koetuksella niin lapsilla kuin aikuisillakin? Korona-ajan vaikutukset näkyvät lapsiperheissä pidemmän ajan päästä - nyt on vielä tilanne päällä. Näin voidaan tiivistää kevään korona-aikaa tutkineen sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Milla Salinin viesti. Perheillä on löytynyt monia strategioita, joilla arjesta on selvitty, mutta päätöksenteossa ja perheiden tukitoimissa on hyvä kuitenkin muistaa, että mitä myöhemmin ongelmiin puututaan, mitä enemmän ne kasaantuvat, sitä kalliimmiksi ne tulevat sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Lasten liikkumattomuudesta on puhuttu viime vuosina paljon ja kuitenkin nyt ensimmäisten koronatoimien joukossa rajoitetaan laajalti lasten harrastustoimintaa, lasten mahdollisuuksia harrastaa mm. liikuntaa. Miten saadaan liikuntakipinää pidettyä yllä kun harrastukseen ei pääse? kysyy Olympiakomitean seuratoimintajohtaja Jaana Laurila. Urheiluväen mukaan urheilussa toimitaan turvallisesti ja vastuullisesti - ja lasten harrastustoiminnan pitäisi olla viimeisten rajoitusten joukossa koulunkäynnin ohella. “Rajoitusten mukana lapset ja nuoret menettävät kaikki liikunnan tuomat fyysiset hyödyt, mutta myös henkiset ja sosiaaliset hyödyt. Eli miinuslistalla on kaikki se hyvä, minkä harrastus voi tuoda elämään”, toteaa Jaana Laurila. Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen kannustaa tässä tilanteessa uupuvia perheitä ja ihmisiä pohtimaan asioita, joista voi saada iloa elämään. Jos rakas harrastus on tauolla niin kysymys kuuluu, mitä lapsi sillä, tavallisesti harrastukseen kuluvalla, ajalla tekee? Jos urheiluharrastus on tuonut iloa, niin mistä ilon voi löytää nyt poikkeusaikana? Riikka Riihosen vinkki poikkeusaikaan kuuluu - niin lapselle kuin aikuiselle: keskity siihen mikä on mahdollista ja mitä saa tehdä, eikä siihen mikä on rajoitettu! Näin jaksaa korona-arkea taas vähän paremmin.

Huoltamolla otetaan hiihtohommat haltuun - valitaan suksi, käydään läpi tekniikkaa ja saadaan vinkit harjoitteluun! Hiihtäessä kannattaa muistaa, ettei harjoittele jatkuvasti liian kovalla sykkeellä. Aika moni kuntoilija hiihtää vähentääkseen stressiä ja silloin malatatehoinen peruskestävyystreeni on parasta: “Jos vetää liian kovaa stressitaso kohoaa, koska ei elimistö tunnista johtuuko kuormitus kongnitivisesta vai fyysisestä kuormituksesta!” toteaa valmentaja Antti Hagqvist. Huollon asiantuntija Juha Vankka puolestaan painottaa, että kun suksi on hiihtäjän taitoihin ja tavoitteisiin sopiva, on hiihtäminen nautinnollisempaa. Saman toteaa myös ex-hiihtäjä ja nykyinen hiihtoalan yrittäjä Anssi Pentsinen ja vinkkaa lenkillä myös tekniikkaharjoitteluun: “Uuden oppiminen on aina mukavaa ja kokenutkin hiihtäjä voi saada virikkeitä lenkille tekniikkaharjoittelun muodossa!".

Jäikö loman jälkeen päiväsuklaa tavaksi? Ajaudutko harrastuksesta toiseen? Miten voisi muuttaa elämäntapansa parempaan suuntaan? Miten omia valintojaan voisi miettiä tietoisesti? Valintoja tehdään niin töissä kuin vapaa-ajalla. Työn itseohjautuvuus on lisännyt valinnan mahdollisuuksia ja päätöksentekotilanteita. Myös vapaa-ajan monet valinnat voivat alkaa helposti kuormittaa, jos ihminen ei pysty sanomaan millekään tai kenellekään ei vaan haalii itselleen liikaa tehtävää. Psykologi Satu Pihjala on kirjoittanut kirjan Valinnan paikka – Näin teet parempia päätöksiä. Kirja kertoo konkreettisista valintatilanteista esimerkein ja harjoituksin. Satu Pihlajan tapaamme jakson aluksi! “Opettele painamaan jarrua, hengittämään pari kertaa ja sitten miettimään valintaa - onko tämä suklaalevy oikeasti se mitä juuri nyt tarvitset?”, vinkkaa puolestaan sosiologi ja diplomiravintoneuvoja Leeni Viio. Hän on julkaissut tuoreen kirjan Eroon makeanhimosta ja on myös huotamolla haastateltavana.

Rentoutuminen on vaikeaa keskeytysten ja ärsykkeiden maailmassa - tätä miettii moni stressaantuneen mielensä kanssa kamppaileva. Huoli ihmisten keskittymiskyvystä ei kuitenkaan ole ihan uusi asia, naurahtaa joogaopettaja ja uskontotieteen tohtori Janne Kontala ja kertoo tutkineensa 2000 vuotta vanhoja tekstejä, joissa sama aihepiiri on esillä. Ihmiset eivät jaksa keskittyä! Toki tänä päivän ärsykkeiden määrä on jotain aivan toista kuin vaikkapa 100 vuotta sitten. Mitä jooga opettaa onnellisuudesta, armollisuudesta tai kärsivällisyydestä? Näitä kysymyksiä pohditaan Janne Kontalan kanssa. Hän on kirjoittanut uuden suomennoksen ja kommentaarin joogafilosofian Yoga-sutra -klassikosta. Mielen ja fyysisen harjoituksen yhdistävä jooga voi tarjota apua oman itsetuntemuksen ja armollisuuden kehittämiseen, toteaa Heartful yoga opettaja Sanna Luther, joka huoltamolla kertoo omasta polustaan joogan maailmassa ja ohjaa meidät rentoutumaan parin yksinkertaisen harjoituksen avulla.

Menestyäkseen urheilijana niin pitkälle kuin fyysiset rajat antavat myöden pitää urheilijalla olla myös vahva psyykkinen lujuus. Kaksi fyysisesti samantasoista urheilijaa saattaa päätyä täysin eritasoisiksi juuri psyykkisten ominaisuuksiensa takia. Psyykkisiä taitoja ja ominaisuuksia ovat esimerkiksi taitava tavoitteen asettelu, motivoituminen ja tahdonvoima, keskittyminen sekä paineiden hallinta. Urheilumaailmassa psyykkisiä taitoja harjoitellaan systemaattisesti. Voisimmeko ottaa urheiluvalmennuksesta oppia myös muuhun elämään? Entä miten urheilevien lasten mielentaitoja voidaan tukea? Vieraina huoltamolla ovat Psyykkinen valmennus -kirjan Antti Peltosen kanssa kirjoittanut psyykkinen valmentaja Aleksi Tossavainen sekä Into-valmennuksen perustaja, psykoterapeutti ja psyykkinen valmentaja Laura Andelin.

Hengitä, rentoudu, anna mielikuvien lentää ja liiku luonnossa. Näin saat vagushermon toimimaan tehokkaasti. Sydämensyke laskee, verenpaine alenee ja palautuminen lähtee käyntiin. Me kohtaamme päivän aikana kiirettä, stressiä, digimaailman painetta, meteliä ja fyysistä rasitusta. Stressi ja kuormitus vähentävät ihmisen voimavaroja, palautuminen taas lisää niitä. Unen tärkein tehtävä on kerryttää takaisin kulutettuja voimavaroja, mutta tärkeää on, että unta saadaan riittävästi ja se on tarpeeksi palauttavaa suhteessa päivän kuormitukseen. Myös päivän aikaiset rentoutumishetket auttavat palautumisessa. Kyse on siis tasapainosta: palaudutko sinä riittävästi kuormitukseen nähden? Hengitysharjoitukset ovat auttaneet Riikka Porttilaa selviytymään uupumuksesta, mutta millainen hyvä hengitysharjoitus on yksinkertaisimmillaan? Riikka vinkkaa! Firstbeatilla työskentelevä liikuntafysiologi Satu Tuominen muistuttaa hengähdystaukojen ja luonnon merkityksestä palautumiseen ja toteaa, että ihmisten pitäisi oppia hyvällä omallatunnolla vain olemaan. “Välillä voi olla tekemättä mitään!” Yksinkertaistaminen eri elämänalueilla ja hidastaminen ovat vastareaktioita stressiepidemialle, toteavat Unilentäjän ääniraita audiosarjan Ylelle tehneet Katariina Kaila ja Kai Rantala toteavat. Yle Areenasta löytyvä Unilentäjän ääniraita auttaa rentoutumaan, päästämään mielikuvituksen ja alitajunnan lentoon.

Uupumus vie ilon ja tekemisen riemun. Uupumus tuo tullessaan kyynisyyden ja alakulon. Epävarmuus työelämässä pistää suorittamaan - ja se kostautuu herkästi uupumisena. Mutta löytyykö apu uupumukseen metsästä, joogasalilta, unesta, tietokonepelejä pelaamalla vai työterveyslääkärin vastaanotolta? Se voi löytyä näistä kaikista, mutta erityisesti itseä kuuntelemalla. Näin toteavat huoltamolla uupumuksen läpikäyneet sarjakuvapiirtäjä ja tuottaja Karoliina Korhonen sekä Ylellä asiakaspalvelun koordinaattorina ja yhteisömanagerina työskentelevä Riikka Porttila. Molemmat naiset kokivat burnoutin muutamia vuosia sitten. Molemmat tekivät isoja muutoksia elämässään ja löysivät muutoksen kautta uuden kipinän sekä uskon omiin kykyihin. Finnish Nightmares -sarjakuvistaan tunnettu Karoliina Korhonen on koostanut yhdessä Anssi Vieruahon kanssa sarjakuvateoksen Katkenneita lankoja, joka käsittelee nimenomaan uupumista eri näkökulmista. Teoksen tuotosta 75 % menee Mieli ry:lle. Riikka Porttila opiskeli joogaopettajaksi ja oppi kuuntelemaan kehoaan sekä tunnistamaan omat arvonsa joogaharjoituksen kautta. “Ilman joogaa en olisi ehkä ymmärtänyt pysähtyä ajoissa”, hän toteaa.

“Jos ihminen nukkuu huonosti, on stressiä ja riitoja, niin myös kipuja koetaan herkemmin!”, toteaa Terveystieteiden maisteri, väistöskirjatutkija ja kipufysioterapian asiantuntija Riikka Holopainen huoltamolla. Nyt huoltamolla puhutaan kivusta - selkävaivoista erityisesti, mutta myös muista kolotuksista liikunnan näkökulmasta. MIten suhtautua liikkumiseen ja kipuun? Milloin pitää lopettaa ja milloin liike onkin lääke? Tämän lisäksi puhutaan akuuteista urheiluvammoista ja myös rasitusvammoista lääketieteen tohtori Iiro Välimäen kanssa. Hän työskentelee U18 jääkiekkomaajoukkueen lääkärinä, mutta vastaanotollaan tapaa paljon myös muiden lajien harrastajia. Urheilevien lasten rasitusvammat ovat huolestuttavan yleisiä!

Nyt huoltamolla puhutaan epävarmuuden siedosta sekä työelämän että yksilön näkökulmasta. Miten tunnetaitoinen johtaja luotsaa väkensä läpi vaikeiden aikojen? Miten yksilö itse voi suhtautua elämän väistämättä eteen heittämiin vaikeuksiin? Miten korona ja etätyö vaikuttaa työyhteisön vuorovaikutukseen? Vieraina ovat työelämän tunnetaitoihin ja organisaatioiden tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja valmentaja Jarkko Rantanen sekä pari- ja yksilöterapeutti Heli Suutari.

Pyöräilyssä viehättää sen vapaus, todetaan nyt huoltamolla. Millainen oli Henna Palosaaren reissu pyörällä Suomen ympäri? Mitkä Fillarilla-podcastin Alexandra Karlsson nostaa tärkeimmiksi varusteiksi arkipyöräilyssään? Entä mitä Pyöräliiton ja Pyöräilykuntien verkoston erityisasiantuntija Martti Tulenheimo nostaa tärkeimmiksi tekijöiksi pyöräilyn kehittämisessä? Huoltamolla valmistaudutaan talvipyöräilyyn, unelmoidaan tulevista pyöräreissuista, pohditaan liikennekulttuuria ja mietitään miten pyöräilyolosuhteita saataisiin parannettua.

Yhdessä liikkumisella on suurempi vaikutus kuin sillä, mihin harrastuksiin lapsia roudataan!, toteaa huoltamolla psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin. Tässä jaksossa ei puhuta lihaksista ja niiden toimintakyvystä, hapenottokyvystä tai lajitekniikasta vaan mielestä ja liikunnasta. Miten oma mieli ja aivot vaikuttavat siihen miten liikumme - saammeko liikunnasta mielihyvää ja iloa? Vai onko liikunta pakkopullaa ja epämukavuutta? Mistä liikunnallinen elämäntapa muodostuu? Millainen voisi olla psyykkisen hyvinvoinnin kannalta mahdollisimman hyvä liikuntaohjelma? Tutkimuspäällikkö Tiina Saanijoki Turun PET-keskuksesta toteaa, että on tärkeää pohtia miten liikunnan ilosta puhutaan ja miten sitä painotetaan. Liikunnan iloa ei pidä tuputtaa! Psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin puolestaan nostaa esiin kotoa saatua liikuntaperintöä sekä sitä, että liikunnalla voi myös satuttaa itseään, jos yhteys omiin tunteisiin ja kehoon on kadoksissa.

Mikä merkitys hyvinvoinnille on ympäristön äänillä - äänimaisemalla, jossa elämme? Toisaalta, miten omalla äänellään voi vaikuttaa omaan kehoon? Huoltamolla pohditaan äänen merkitystä. Kuinka usein tietoisesti kuuntelet, mitä ääniä ympärillä on? Kello tikittää. Lattia narisee. Auto ajaa ohi. Kahvinkeitin porisee. Ääniin keskittymällä voi tietoisesti rentoutua, mutta miten monella tavalla äänet vaikuttavat? Millaisilla äänillä saisi rauhoitettua levottoman mielen? Äänimaiseman kulttuurintutkija ja yliopistonlehtori Noora Vikman sekä laulaja, lauluntutkija ja Voicefulness-metodin kehittäjä Anne Tarvainen ovat huoltamolla vieraana.

Unen aikana aivot lepäävät ja nimenomaan syvän unen aikana ne ikään kuin puhdistuvat kuonasta, jota sinne on päivän mittaan kertynyt. Huonosti nukkunut on usein ärtynyt, reaktiokyky sekä tarkkaavaisuus on heikentynyt ja muisti saattaa pätkiä. Nämä muutokset altistavat univajeisen virheille ja tapaturmille. Suoriutuminen kognitiivisia toimintoja mittaavista testeistä on valvotun yön jäljiltä yhtä heikko kuin 0,6 promillen humalassa. Hyvät yöunet siis todellakin kannattavat. Miten unesta voi pitää huolta? Siihen vastaavat huoltamolla unihoitaja ja Uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi sekä lääkäri, tietokirjailija ja biohakkeri Olli Sovijärvi.