Podcasts about maapallo

Planetaarinen jalanjälki, resurssirintama ja maapallokeskeisen ajattelun rajat. Antropodin lokakuisessa jaksossa heittäydytään virkistävään, mutta kuumottavan ajankohtaiseen, ajatusleikkiin avaruusantropologian mahdollisuuksista Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin kanssa.

YLE Radio 1:n tuore suursarja Afrikkalaisia kirjoituksia esittelee afrikkalaista filosofista ja uskonnollista kirjallisuutta. Nyt kirjailija, kääntäjä Katriina Ranne on valikoinut sarjassa käytettyjä tekstejä myös uuteen kirjaan "Maapallo puun latvassa" (Gaudeamus). Millainen on lukukokemus, kun tekstit kuvaavat laajan mantereen lukemattomien kulttuurien moninaisia maailmannäkemyksiä, ja kun pohjana on usein suullinen tai muuten erityinen perinne? Toimivatko tarinat ilman radion tukea, siis keskustelua ja äänikerrontaa? Ja miksi vanhoista afrikkalaisista myyteistä piirtyy nykyaikainen ihmiskuva, jossa älykkyytemme ja yritteliäisyytemme takia olemme keskellä ilmastokriisiä ja kuudetta sukupuuttoaaltoa? Kulttuuriykkösessä afrikkalaisten tekstien moninaisuudesta ja ajankohtaisuudesta keskustelevat Katriina Ranne sekä aiempia afrikkalaisen kirjallisuuden antologioita toimittanut dosentti Raisa Simola. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Blomis on kuvannut kuuta, aurinkoa ja muita taivaankappaleita useaan otteeseen. Mutta yksi hänen astrokuvausuransa kannalta tärkeä ja varsin läheinen kohde on kuvaamatta. Ja taitaa jäädäkin kuvaamatta, koska avaruuteen pitäisi päästä mutta kun avaruuspäiväraha on niin korkea, ettei se ole mahdollista nykytaloudella. Satunnainen luontomiehemme, tuo kameran kanssa usein ulkoileva erityisen luontosuhteen omaava sanaseppomme pystyy kuitenkin tarinoimaan sujuvasti kohteesta, jota ei ole koskaan nähnyt kokonaisena sinisenä pallona.

Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.

Maapallo on sanoista maa ja pallo. Onko maapallo oikea nimitys Tellukselle? Joku on sanonut, että vesisoikio olisi lähempänä totuutta. Vesisoikio muovautuu ja muuntuu rajojensa puitteissa kiitäessään avaruudessa. Niin ihminenkin ja hänen mieli. Kuuntele Tuuren ja Harrin podcast erilaisuudesta ja samanlaisuudesta. Editointi: Harri Voutilainen Puhelinrinkipuhelin: 050-4059057 Tekstivastine: https://www.nkl.fi/fi/vesisoikio

Tällä kertaa tarjolla on tunnin mainio juttutuokio hyvästä palautumisesta ja supermielenkiintoisesta teemasta nimeltä planetary health. Mutta mistä jälkimmäisessä tarkalleen ottaen on kyse? Mitä plussia ja miinuksia moderni maailma meille tarjoaa ja mitkä asiat on hyvä pitää mielessä, jotta sekä ihminen että planeetta voivat hyvin?  Miten ihmisen hyvinvointitoiminta ja maapallo ovat kytköksissä toisiinsa? Miten maapallon terveys vaikuttaa ihmisen terveyteen? Miten suhtautua ajatukseen, että yksilö on liian pieni osa kokonaisuutta saadakseen mitään merkittävää muutosta aikaan maapallon hyvinvoinnille? Miten luonnon monimuotoisuus, luonnossa vietetty aika ja mm. immuniteettimme ovat kytköksissä toisiinsa? Mitä vaikutuksia on sillä, että moni urbaanissa ympäristössä elävä helposti vieraantuu luonnosta?  Näitä ja muita päivän teemoja käydään läpi Neurologian erikoislääkäri ja planetary health -lääkäri Hanna Haverin kanssa.  Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Hanna Haveri - Luontojakso: https://open.spotify.com/episode/0JP1VqA8suefazPk6AffW7?si=8c188b6c19294baa - Benjamin Pitkänen -jakso: https://open.spotify.com/episode/2gIfRxHrf884LwBWyeztNo?si=8fd1de9999a24094 - CO2-Pudottajat: http://greenlahti.fi/pudottajat - Luontoaskel terveyteen: https://paijat-sote.fi/yhtyma/hankkeet/luontoaskel-terveyteen/ - Ylen artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-12193293

Aurinkopaneelit uusien talojen katolle ja reippaasti lisää tuulivoimaa! Näin patistaa EU:n komissio ja syyt tiedetään. Maapallo lämpenee, päästöjä pitää leikata - ja samalla EU pyrkii irti Venäjän öljystä ja kaasusta. Iso muutos oli jo käynnissä, mutta Venäjän aloittama sota pani unionin tehosekoittimeen, sanoo EU-toimittaja Janne Toivonen. Hollanti on yksi maista, joissa tuskaillaan siirtymän kanssa. Pyöräilyn suurvalta on Euroopan ykkönen aurinkoenergiassa. Nyt Hollannissa kuitenkin avataan myös uutta kaasukenttää ja varaudutaan nostamaan vanhankin tuotantoa. Onko Venäjän aloittama sota takaisku EU:n ilmastotavoitteille? Ja miksi ilmastotoimista ja niiden vauhdista näyttää olevan vaikea päättää, kun tavoitteet on jo kerran yhdessä sovittu? Jarruttaako päättäjiä pelko siitä, että kansa suuttuu ja lähtee barrikadeille? Tässä jaksossa nämä ja muut kysymykset kysyy ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Tämä ei ole harjoitus! Näin julistaa Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka ja kehottaa jokaista varautumaan myrskysäähän bensa-asemalla. Hän uskoo, että energian hinta tulee sahaamaan levottomasti tulevina vuosina. Lännessä ei haluta enää Venäjän öljyä, ja bensan hinta hipoo kipurajaa myös Yhdysvalloissa. Siellä kotimaista öljyä on maaperässä, mutta sen talteenotto on kallista. Energian takia on sodittu ja jätetty sotimatta. Liekö sattumaa vai ei, mutta myös Venäjän hyökkäyssotien ajoituksella on yhteys öljyn hintaan. Jenny haluaa tietää, voiko kamalasta sodasta seurata jotain hyvää, kun Venäjän öljystä ja kaasusta halutaan irti. Voiko tämä olla se hetki, kun maailma hylkää fossiiliset polttoaineet? Voisivatko yhdysvaltalaisetkin viimein hypätä bussiin tai sähköautoon? Energiapolitiikkaan intohimoisesti suhtautuva Iida haluaa olla optimisti ja maalaa kuvaa maailmasta, jossa energiasta ei enää sodita. Toisaalta kaasukauppa naapurin kanssa ei enää silloin sido valtioita yhteen. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Pari vuotta sitten Suomen Pankin huolettomat ilmastokannat saivat toimittaja Riikka Suomisen paniikin partaalle. Sittemmin tieto ilmastokriisistä on lisääntynyt, ja Euroopan keskuspankki yrittää kääntää rahapolitiikkansa kurssia ja vastata planeetan hätätilaan. Kriisien kriisi -podcastin kolmannessa jaksossa Suominen tapaa vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrskeen selvittääkseen, onko mikään Suomen Pankissa muuttunut.

Onneksi maailmanloppua ei ole tullut, mutta maapallon historiassa sellaiset ovat olleet monta kertaa lähellä. Tarkemmin sanottuna maapallo itse ei ole ollut vaarassa, mutta elämä sen pinnalla on pahimmillaan tuhoutunut 95 prosenttisesti. Geologi ja akatemiatutkija J. Sakari Salonen on viehtynyt maailmanlopuista niin paljon, että hän teki niistä kirjan. Kirjan innoittamana puolestaan toimittaja Jari Mäkinen jutteli Salosen kanssa näistä maailmanlopuista, ja lataa Tiedeykkösessä pöytään kirjassa kuvatun viiden maailmanlopun lisäksi pari ylimääräistä – alkaen 700 miljoonaa vuotta sitten olleesta, lähes koko planeettamme pakastaneesta jääkaudesta, päätyen hurjaksi heittäytyvään Aurinkoon, joka imaisee myös planeetta Maan sisäänsä. Historiallisten ja tulevien globaalien katastrofien lisäksi on mahdollista, että elämme juuri nyt yhden sellaisen alkuvaihetta: eläinlajien määrä on supistunut ja ilmastomme lämpenee nopeammin kuin koskaan planeettamme historiassa. Tervetuloa kuuntelemaan maailmanloppujen kauhukuvia ja lohduttautumaan tosiasioilla.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC antoi kesällä osviittaa ensi vuonna valmistuvasta katsauksestaan. Viesti oli selkeä: Maapallo on kusessa. Yksiselitteistä viestiä, on vaikea tulkita ilman ahdistumisen tunnetta. Hiilidioksidia ulos puhaltavalle kuluttajalle tuottaa hämmennystä, kun pitäisi elää ja nauttia elinympäristöstään, jonka tulevaisuus on lievästi sanottuna epävarma. Tässä ahdistuksen tilassa olikin erinomainen ratkaisu kutsua Ilmatieteen laitoksen entinen tutkija ja nykyinen kansanedustaja Atte Harjanne Piritorille.Atte on maltin mies, joka nojaa päätöksentekonsa tieteeseen ja tutkittuun dataan. Toisin sanoen oikea valinta rauhoittamaan tilannetta. Mitä me tehdään oikein ja mitä väärin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? Onko oikein, että yksilölle asetetaan henkinen kuorma kuluttamisen tuskasta, jos ongelma kuitenkin ratkaistaan globaalilla tasolla? Ja minkä ihmeen takia homma on mennyt pisteeseen, jossa polarisoitunut ilmastokeskustelu konkretisoituu telttafestareina Manskulla, jonka ohella oikeisto mylvii omaa identiteettipolitiikkaansa?

Meillä olisi erilainen maailmankuva, jos maailman kuva olisi erilainen, pohtii Pekka Seppänen kolumnissaan.

Maapallo Maapallo, sininen planeetta, olet joutunut kokemaan kovia. Sinusta on puristettu ulos öljyä, metallia, puuta ja vaikka mitä muuta ja mikä onkaan lopputulos! Sademetsät tuhotaan, pellot kemikaalein muokataan. Meresstä liikaa kalastetaan, luontoa suruitta roskataan. Muka työtä. Kun metsät tuhotaan, loppuu happi. Pyydetään silloin paikalle pappi. Tuli ehkä työtä, mutta voimme sanoa ikuisesti: hyvää yötä. Maapallo, planeettamme sininen, on tiesi ollut raskas, kivinen. Missä ovat dodot, mammutit, pussihukat ja siniantiloopit? Ne metsästettiin kaikki pois, kunpa ihminen muuttua vois! Voisi kuunnella lintujen laulua, saisi kuunnella puhtaan veden pauhua, pystyisi ilmaa rauhassa hengittämään, ilman ahdistuksen häivääkään. Ihminen tuhoaa luonnon kauneuden vuoksi oman ahneuden. Ulla-Maija Mantere

Miten Maa muodostui? Millainen on sen rakenne? Kuinka se toimii? Mitä virkaa on Maata uskollisesti kiertävällä Kuulla? Mihin suuntaan mantereet ovat oikein menossa ja koska meille tulee taas geologisessa mielessä paha tilanne päälle? Helsingin yliopiston geologian professori Tapani Rämö paljastaa maapallon syvimmät salaisuudet ja maalaa ohjelmassa isolla pensselillä kotiplaneettamme aikajanan. Lopussa päästään myös Suomeen ja sen esihistoriaan aikana, jolloin ihmisistä ei ollut vielä tietoakaan. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Maapallolta puuttuu käyttöohje! Ihminen on monella tavalla riippuvainen luonnosta ja siitä, että maapallo pysyy runsaslajisena. Meitä varoitetaan koko ajan siitä, että lajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvään tahtiin ja jossain kohtaa tulee piste, jolloin tärkeät ekosysteemit maapallolla romahtavat. Sukupuuttojen kaavaa etsitään menneistä sukupuuttoaalloista. Vaikka tarkkaa reseptiä on vaikea löytää, ovat menneet massasukupuutot tärkeitä tiedonlähteitä. Sukupuuttoaaltojen syyt ovat hyvin samankaltaisia kuin nykyinen ilmastomuutos. Ihminen muuttaa ilmaston lisäksi myös maan kuorta peruuttaamattomalla tavalla, eikä alkuperäiselle luonnolle jää tilaa. Lajien historia kytkeytyy koko maapallon kehitykseen, sen geologisiin tapahtumiin ja elollisen maaperän syntyyn. Ilman kallioperää ei olisi maaperää, ilman maaperää ei olisi kasvillisuutta, ilman kasvillisuutta ei olisi happea. Eikä kotia lukuisille eläinlajeille. Näistä kytköksistä kertovat geologi Arto Luttinen, tutkijatohtori, paleontologi Juha Saarinen ja kaupukiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me kaikki olemme tulivuorten lapsia. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Maapallo on mukava paikka, koska sen ilmakehä ja magneettikenttä suojaavat meitä avaruuden haitallisilta säteiltä, sähköisesti varatuilta hiukkasilta, jotka ovat peräisin tyypillisesti Auringosta tai ulkoavaruudesta. Luontaisesti ympärillämme ei ole kuin varsin leutoa sähkömagneettista säteilyä ja esimerkiksi radonista tulevaa ionisoivaa ydinsäteilyä. Jos avaruudessa olevaa säteilyä halutaan saada aikaan kätevästi, kannattaa katsoa Jyväskylään. Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratoriossa on useita erilaisia koeasemia, joilla Pohjois-Euroopan äreimmän hiukkaskiihdyttimen avulla tehdään paitsi perustutkimusta, niin myös avaruuselektroniikan testaamista. Laitteistolla voidaan tuottaa erilaisia ionisuihkuja, jotka jäljittelevät autenttisesti säteily-ympäristöä avaruudessa. Valitsemalla oikeanlainen hiukkascoctail, voidaan kiihdyttimellä saada aikaan tilanne matalalla kiertoradalla, tietoliikennesatelliittien käyttämällä geostationaariradalla tai vaikkapa kauempana avaruudessa. Erillisen laitteen avulla voidaan vaikkapa lentää Jupiteriin ja koetella sitä kiertämään lähetettäviä laitteita voimakkailla elektronisuihkuilla. Mutta miksi näin tehdään, ja miten näin tehdään? Kuinka sähköiset komponentit käyttäytyvät, kun niihin kohdistetaan roppakaupalla säteilyä? Tiedeykkösessä heittäydytään tämän asian kimppuun ja käydään tutustumassa avaruussäteilyn vaikutuksia mittaavaan RADEF-koelaitteistoon. Siitä ohjelmassa kertoo yliopistotutkija Arto Javanainen, joka vastaa RADEFin toiminnasta. Ohjelmanteosta vastaa puolestaan toimittaja Jari Mäkinen.

Spinoff jakso jossa kuulaa Jollen ajatuksia tämän viikon mielenkiintoisista aiheista. Näitä olivat tällä viikolla mm. Dickpicit, myrskyinen talvi, litteä maapallo ja NHL. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin viidennessä jaksossa on biologi Aleksi Husso Helsingin yliopistosta. Hän on kirjoittanut esseen mikrobien vaikutuksesta ihmisen immuunipuolustukseen ja muun muassa astman ja diabeteksen syntyyn. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Maapallo saastuu, mutta Suomi ei pysty vaikuttamaan asioihin globaalisti. Onko tämä väite totta vai ei? Ja voimmeko kenties hyötyä ilmastonmuutosratkaisuista? Aiheesta keskustelemassa Hermanni Seppälän kanssa Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja, ekonomisti Timo Tyrväinen sekä CLC:n toiminnanjohtaja, Myrskyvaroitus ry:n perustajajäsen Jouni Keronen.

"Ja sitten kun meillä on ilmaista energiaa – tai lähes ilmaista energiaa – niin sitten pystytään kierrättämään kaikki raaka-aineet, koska se vaatii vaan halpaa energiaa. Ja sen jälkeen aika lailla eletään yltäkylläisyydessä. Tavallaan sillon tällainen väestön kasvu on aivan epärelevantti asia. Maapallo elättää kymmeniä miljardeja ihmisiä ihan helposti" –Mikko Viikari. Valoisa Tulevaisuus -podcastin vieraaksi saapuu yksi Futuricen perustajista, Mikko Viikari, joka uskoo teknologian pelastavan maailman. Uudessa jaksossa keskustellaan itse aiheesta sekä siihen liittyvistä asioista.

Tiedeykkönen on nauhoitettu Euroopan avaruusjärjestön Avaruussäätoimistossa, Saksan Darmstadtissa. Siellä istuu Juha-Pekka Luntama. Hänen vastuullaan on avaruussää, eli se, miten Eurooppa varautuu Auringosta tuleviin geomagneettisiin myrskyihin. Luntaman viesti on selvä: Aurinko on rökittänyt maapalloa oikein kunnolla historiassa, ja tulee tekemään niin myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin tähän voidaan varautua, mikä onkin tarpeen, sillä nykyiselle teknoyhteiskunnalle voimakas avaruusmyrsky olisi tuhoisa. Avaruus uhkaa meitä myös muilla tavoilla. Asteroidit tai komeetat ovat törmäyskurssilla myös tulevaisuudessa Maan kanssa, mutta nyt meillä on temput törmääjien torjumiseen. Ainakin periaatteessa. Helpointa on kuitenkin vaikuttaa siihen avaruuden haittaan, jonka olemme aiheuttaneet itse. Avaruusromun määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvu on onneksi hidastunut. Nyt avaruusromun määrää pitäisi vain saada vähennettyä ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Globaalin tuhon kanssa flirttaavan ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuva: Aurinkoa tutkiva luotain sijoitettaisiin Maan ja Auringon ns. tasapainopisteeseen, noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Sieltä se pystyy paitsi tarkkailemaan Aurinkoa, niin myös näkemään tarkasti milloin ja miten varattujen hiukkasten pilvet tulevat kohti maapalloa. (ESA)

Tänä kesänä on mitattu ennätyksellisiä lämpötiloja eri puolilla maailmaa. Suomessa on koettu mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Onko kyse ilmastonmuutoksesta? Ja mitä sen hillitsemiseksi pitäisi tehdä? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan Kreikan maastopalojen syitä ja tavataan Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Martin Divisek / EPA

Huh, hellettä! Aivot sulaa ja nyt jos koskaan tarvitaan foliohattua. Pystyykö mihinkään enää luottamaan? Uskaltaako veneretkelle enää lähteä ilman, että pelottaa reunalta tippuminen? Sanonta "Kirjoitetaan historia uusiksi" saa hieman uutta elämää Niilon löytämien teorioiden perusteella. Ja saako Kurt koskaan oikeutta? Suosittelemme kuuntelemaan avoimella mielellä ja pilke silmäkulmassa.

Maapallo tuhoutuu – jotain pitäisi tehdä. Onko yksittäisen ihmisen pienillä teoilla mitään merkitystä ja mihin vauhkoajia tarvitaan? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ihmiset ovat vappuna hauskoja, ja Pirjo ei pidä siitä. Eurojackpot-miljonäärit ilmaisen kakkukahvin perässä. Maapallo hukkuu muoviin, ja muovi mereen. Jussi Heikelä ja Pirjo Heikkilä perkaavat ajankohtaiset ilmiöt ja puheenaiheet vaihtuvien kanssajuontajien kanssa vauhdikkaasti. Luvassa on jännitteitä ja ristiriitoja. Uutisvirrassa tuulastamisen lisäksi ohjelmassa ennustetaan viikon tulevat tapahtuvat, sekä mennään henkilökohtaisuuksiin.