Podcasts about jari m

Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön. Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä! Haastateltavana: Tony dos Santos, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kouroun avaruuskeskuksen tekninen johtaja David Cavaillolès, Arianespacen toimitusjohtaja Anne-Sophie Chassagnou, meteorologi, Kouroun avaruuskeskuksen sääpalvelu Rodrigo Avila de Louis, ESA, turvallisuusinsinööri Toimittaja ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen

Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tack för att du lyssnar och varmt välkommen tillbaka till säsong två av Nordisk Metal!  Denna gång går vi till rötterna med det mest vintriga nordiska metalband vi hittills avhandlat i podden! Avsnittet handlar om Jari Mäenpää, en avhoppare från folkmetalbandet Ensiferum som valde att följa sina drömmar och skapa den musik  som just Jari ville lyssna på!  Wintersun är resultatet av Jaris vision och bandet består utöver herr Mäenpää även av den finska metaleliten från Megadeth & Nightwish.  Axel och Jonis delar med sig av sina nyårslöften och vi kommer fram till vilken av alla nordiska metalfestivaler som kräver ett studiebesök av Nordisk Metal.  Gillar du avsnittet och musiken så rekommenderar vi även Wintersuns uppföljande album Time 1 & 2. Om du vill komma i kontakt med oss gör du det bäst på www.nordiskmetal.com

Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi. Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten. Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.

Luonto-Suomen kuuillassa tähyillään taivaalle. Kuu vaikuttaa valtavasti elämäämme maapallolla, mutta vaikka kuussa on käyty, tästä uskollisesta kotiplaneettamme kiertolaisesta ei suinkaan tiedetä vielä kaikkea. Edellisestä kuukävelystä on jo yli 50 vuotta, ja nyt on suunnitteilla lisää kuulentoja. Mitä tietoa kuusta nyt etsitään? Millaista olisi elämä maapallolla, jos kuuta ei olisi? Miten kuu vaikuttaa ihmisiin ja muihin luontokappaleisiin? Kuuillan asiantuntijoina ovat tietokirjailija Markus Hotakainen ja avaruuteen erikoistunut tiedetoimittaja Jari Mäkinen. Ohjelman juontavat Anna-Kaisa Brenner ja Jyrki Hakanen. Kuva: NASA

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavina on useita hankkeissa mukana olleita tutkijoita: Matthew Golombek, Steve Squyres, Vittorio Formisano, Philippe Laudet ja Jorge Vago. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja. Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä. Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa. Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet. Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aikaan, tulisiko sen parantaa omia kyvykkyyksiään saada paitsi rahtia, myös ihmisiä avaruuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Send us a textTHAT METAL INTERVIEW presents Jari Mäenpää of WINTERSUN (recorded September 2024). The Finnish-frontman & producer chats about WINTERSUN's newest record, 'Time II' & it's making. Jari tells us where he gets his inspiration from & reveals which 80's albums got him into rock.That Metal Interview Podcast is FREE and ON DEMAND, stream now on Apple Podcasts, iHeart Radio, Spotify, Anchor, Google Podcasts, Pandora, Amazon Music, TuneIn, Deezer, Bandcamp.Listen to #ThatMetalInterviewPodcast​​​​​: https://lnk.to/uj7sH3k4Follow us on Twitter:   / thatmetalinterv   Follow us on Instagram:   / thatmetalinterview  Like us on Facebook:   / thatmetalinterview  Subscribe on YouTube:    / jrocksmetalzoneSupport the show(9) Facebook(6) That Metal Interview Podcast (@ThatMetalInterv) / X (twitter.com)That Metal Interview Podcast (@thatmetalinterview) • Instagram photos and videos(2297) That Metal Interview Podcast - YouTube

Saiu mais um episódio do Papo Metal. Rolou entrevista com Jari Mäenpää, do WINTERSUN contando tudo sobre o novo álbum Time II que sai dia 30. Também tem bate papo com Alejandro Montoya, vocal e guitarrista do CULTURA TRÊS, banda que conta com o nosso Paulo Xisto. Falamos sobre SummerBreeze, momento da banda e planos futuros. Neste episódio também tem coberturas dos shows de Kiko Loureiro e Angra, além de muitas novidades do mundo heavy rock. #BoraProMoshpit

Eurooppa-neuvosto kokoontuu. millaisia päätöksiä luvassa? Mitä merkitsee Euroopan unionille Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittaminen? Haastateltavana ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista, Unkarin alkavaa puheenjohtajuuskautta kommentoi sekä poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistolta. Ranskassa uutisotsikoissa ovat parlamenttivaalit. Ulkomaanlehtikatsausken on toimittajanut Jari Mäkinen Ranskasta. Yhdysvalloissa odotetaan jännityksellä Joe Bidenin ja Donald Trumpin tv-väittelyä. Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi. Käännytyslaki puhututtaa. Haastateltavana eduskuntakeskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Ennallistamisasetuksella pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja lisäämään luonnonmonimuotoisuuttaa. Mitä tämä tarkoittaa kaupunkiympäristöille? keskutelemassa yhdyskunta ympäristö yksikön johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta sekä ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo Lukesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Euroopan unioni rahoittaa tiedettä ja tutkimusta vuosien 2021 ja 2027 välisenä aikana lähes sadalla miljardilla eurolla. Osa tästä rahasta jaetaan tutkimusrahoituksena eurooppalaisille tutkijoille ja tutkimusryhmille, mutta tästä summasta rahoitetaan myös EU:n oman tutkimuskeskuksen JRC:n (Joint Research Centre eli Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) toiminta. Keskuksen pääpaikka on Isprassa, Italiassa, mutta toimintoja on myös Belgiassa ja Espanjassa. JRC:n tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia myös itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Vaikka keskus ei ole mitenkään salainen, on se varsin vähän tunnettu. Tutkimusrahoitusta jaettiin juuri nyt huhtikuussa, ja Brysselin koneessa tutkimusrahoista ja niiden hakuprosessista kertovat professori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta – eräs rahoitusta saaneista – sekä Suomen Akatemiassa EU-rahoituksen kanssa työtä tekevä johtava tiedeasiantuntija Annika Raitala. JRC:stä kertoo puolestaan keskuksen varajohtaja Salla Saastamoinen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Suomen edustaja Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksessa. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Tällä kerralla Brysselin kone nousee lentoon ja tutustuu Euroopan unionin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa Euroopan lennonjohtosysteemejä. Perinteisesti jokaisella maalla on ollut, ja on edelleen, omat kansalliset lennonjohtojärjestelmänsä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa jakaa Eurooppa laajempiin osiin, jotka eivät menisi valtiorajojen mukaan. Tämä hanke on kuitenkin jumissa, koska jäsenmaat pitävät kiinni rajoistaan ja lennonjohtajat ovat huolissaan työpaikoistaan. Yhdysvalloissa toteutettiin vastaava uudistus 1980-luvulla, jolloin presidentti Reagan päätyi lopulta erottamaan uudistusta vastustaneet lennonjohtajat. Euroopassa näin radikaaliin toimeen ei ole tarvetta, kertoo Raine Luojus, Suomen lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa teknologian kehitys on jo nyt tehnyt alkuperäisen Single European Sky -hankkeen vanhanaikaiseksi. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Illan eurovaalitentissä kohtasivat suurimpien puolueiden puheenjohtajat Antti Lindtman (sd), Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps). Miten tentti meni, sitä arvioimassa politiikan tutkijat Johanna Kantola ja Emilia Palonen. Kärkiehdokkaat Euroopan komission johtoon kohtaavat Brysselissä alkuillasta. Mitä tältä tentiltä voi odottaa, puhelimessa akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. Venäjän merirajojen siirtämisaie mietityttää: onko kyse hybridivaikuttamisesta vai ei? Keskustelemassa tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti sekä varajohtaja Kristi Raik, Viron kansainvälinen puolustustutkimuskeskus ICDS. Äänessä myös merisotaopin opettaja Perttu Trontti Maanpuolustuskorkeakoulusta. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Anssi Väisänen ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kansliapäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä. Lahden omana tehtävänä olellisinta on varmistaa, että komissaarilla on tarvittava tieto käytettävissään. On myös tärkeää, että tietoa ei ole liikaa. Matkustava komissaari Jutta Urpilainen on mukana ohjelmassa etäyhteydellä ja toteaa muun muassa sen, että tulevat vaalit eivät jännitä! Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolme seuraavaa osaa vievät kuulijat Brysselin hallintokoneiston ytimeen. Miten toimii Euroopan komissio tai ministerineuvosto? Entä Suomen EU-edustusto tai Euroopan parlamentti. Tässä ohjelmassa seurataan europarlamentaarikko Heidi Hautalan päivää ja kuullaan, mitä parlamentin jättävä varapuhemies ajattelee EU:sta, sen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mukana ohjelmassa on myös Hautalan lehdistöavustaja Markus Viljasalo, joka kertoo europarlamentaarikon tukena olevasta avustajajoukosta ja heidän työstään. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Perinteisten ilma-, maa- ja merivoimien lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös toimintaa avaruudessa ja tietoverkoissa. Ne ovat hieman näkymättömissä, mutta muista poiketen näillä rintamilla tapahtuu jo toimia, joita voisi kutsua vihollisuuksiksi. Avaruuspuolustuksessa Eurooppa on eräs maailman johtavista toimijoista sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien määrässä ja laadussa, mutta laahaa jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Kuten puolustusasioissa muutenkin, kantavat vastuun toimista EU:n sijaan sen jäsenmaat – Bryssel komppaa vain taustalla. Brysselin koneen haastattelussa avaruuspuolustuksesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululla tekevä kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Pohjolan puolustus Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen. Vieraina kenraali evp., kansanedustaja, Jarmo Lindberg (kok) ja tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti.  Mitä jäi käteen presidentti Macronin isännöimästä Ukrainan tukikokouksesta, johon väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin matkasi? Pariisista raportoi Jari Mäkinen. Eurooppalainen maatalous ja ruoantuotanto on murroksessa. Miltä traktorimarssit näyttävät suomalaisesta maatalousvinkkelistä katsottuna? Vieraana EU:n maatalousministerien kokouksesta palannut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Puhelimessa tutkimusprof. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus LUKE:sta. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin eli YK:n ympäristökokous käynnistyy Nairobissa. Mitä siltä odotetaan? Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Itärajan tilanne ja keinot rajasulun jälkeen. Rajamenettelylaki on lausuntokierroksella ja uusi välineellistetyn maanhantulon säädöshanke pikapikaa valmisteilla. Vieraina apulaisosastopäällikkö Marko Saareks, rajavartiolaitos ja etäyhteydellä monitieteisen rajatutkimuksen prof Jussi P. Laine, Itä-Suomen yliopisto. Virossa puhuttavat itäiset kaasuverkot ja energiaturvallisuus. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Yle julkaisee palkkakoneen, joka osoittaa, ettei koulutus aina takaa isoa palkkapussia. Vieraana tuottaja Eelis Bjurström. Mille aloille nuorten kannattaisi nyt tähdätä, mikäli haluaisi töiden jatkuvan ja palkan kehittyvän? Vieraina johtava asiantuntija Satu Ågren, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja tutkimusohjaaja Hannu Karhunen, Labore Suuri satelliitti on iskeytymässä tänään maahan, mutta väistänee Suomen maaperän. Ranskan Bordeaux'sta raportoi Jari Mäkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Lakkosuoraa Haminan hiljentyneestä satamasta, toimittajana Maija Tuunila. Millaiset julkisen talouden leikkaukset Suomi kestää ja miten ne pitäisi tehdä? Vieraina julkistalouden prof. Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto ja ennustepäällikkö Meri Obstbaum, Suomen Pankki. Naton ulkoministerit koolla, Brysselistä raportoi Hannele Muilu. Miten voi eurooppalainen puolustus? Vieraina tutkija Minna Ålander, Ulkopoliittinen instituutti ja prof. Tommi Koivula, MPKK. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Atte Uusinoka ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Suomi ja ydinasepelote. Voitaisiinko ydinaseita päästää Suomen rajojen yli? Vieraina tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti ja vanhempi tutkija Tytti Erästö, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI.  Ranskassa maanviljelijät joukolla kaduille, Bordeaux´sta raportoi Jari Mäkinen.  Presidenttiehdokkaiden kakkoskierroksen tärpit, studiossa Haaviston tukiyhdistyksen hallituksen jäsen, europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok). Miten loppuviikon lakon vuoksi peruuntuvien lentojen siirtely onnistuu? Puhelimessa uudelleenreitityksistä vastaava johtaja Sami Suokas, Finnair. Juontaja Mikko Haapanen. Toimittajat Atte Uusinoka ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

“Astun tämän askeleen maani, kansani ja marxilais-leniniläisen elämäntavan puolesta tietäen, että tämä on vain pieni askel matkalla, joka jonain päivänä vie meidät kaikki tähtiin.” Näin sanoi vuonna 1969 kosmonautti Aleksei Leonov laskeutuessaan ensimäisenä ihmisenä Kuun kamaralle tieteissarja For All Mankindissa. Marraskuussa julkaistiin AppleTV+:ssa neljäs kausi For All Mankind -sarjaa, jossa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa, missä Neuvostoliiton ja USA:n välinen avaruuskilpailu ei koskaan päättynyt. Sarjan on luonut mm. Star Trek The Next Generationia tuottanut sekä Battlestar Galactican luonut käsikirjoittaja Ronald D. Moore. Uutuuselokuva I.S.S. kertoo taas kansainvälisen avaruusaseman miehistöstä, kun ydinsota Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä syttyy. Kulttuuriykkönen kysyy, mistä tällaiset vaihtoehtoiseen historiankulkuun perustuvat sci-fi -kertomukset ja niiden suosio ajassamme kertoo, ja mihin suurvaltojen nykyisillä ja todellisilla avaruusohjelmilla, kuulennoilla ja avaruusasemilla pyritään? Kuinka relevantin näkökulman I.S.S. sekä For All Mankind meille maalaavat? Mukana keskustelussa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks, tiedetoimittaja Jari Mäkinen sekä sci-fi -harrastaja Johanna Kröger. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Koskaan aikaisemmin ei kiinnostus Kuuta kohtaan ole ollut näin korkealla. Kuuhun on lähetetty viime vuosina peräti kymmenen luotainta ja laskeutujaa, yksi on parhaillaan matkalla ja tekeillä on yli 30 uutta lentoa Kuun luokse tai sen pinnalle. Ihmiset ovat käyneet Kuussa vain kuusi kertaa, eikä kukaan ole käynyt sen lähelläkään sitten joulukuun 1972. Mistä vuosikymmenien hiljaiselo on oikein johtunut? Nyt Yhdysvaltain vetämä kansainväinen Artemis-hanke on kuitenkin viemässä ihmisiäkin takaisin Kuun pinnalle. Ensimmäinen miehitetty lento on lähdössä joulukuussa 2024. Pienessä aluksessa Kuuta kiertämään lähtevät yhdysvaltalaiset Reid Wiseman, Victor Glover ja Christina Koch sekä kanadalainen Jeremy Hansen.He kertovat tässä Tiedeykkösessä tulevasta lennostaan ja valmistautumisesta siihen. Mukana ohjelmassa on myös saksalaisastronautti Alexander Gerst, joka saattaa hyvinkin olla ensimmäinen eurooppalainen kuulentäjä. Nasan kuualuksesta vastaava johtaja Howard Hu puolestaan kertoo miten viime vuonna tehty koelento sujui ja miten Orion-nimistä kapselia varustetaan tulevia ihmislentoja varten. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Putinin Venäjä on rakentanut vuosia itselleen myötämielistä joukkoa Euroopan radikaalioikeistosta. Se on tukenut miljoonilla eri maiden populistisia oikeistopuolueita, mutta tavoittelemaansa yhtenäistä rintamaa se ei Ukrainan sodan taakse niistä ole saanut. Ohjelmassa käydään läpi, miten sota Ukrainassa jakaa Euroopan radikaalioikeistoa. Lisäksi kuullaan raportit Ranskasta ja Serbiasta, joissa molemmissa äärioikeistolla on likeiset Venäjä-suhteet. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt ovat kurittaneet erityisesti tänä kesänä Eurooppaa. Monissa maissa on ryhdytty toimiin sään aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kaupunkeja rakennetaan turvallisemmiksi Hollannissa ja miten Alpeilla opetellaan varautumaan kuivuuteen. Vesi on myös vallan ja diplomatian väline. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Matias Puumala Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.

Kun katsot ylös tähtitaivaalle, niin näet tähtiä ja planeettoja. Maailmankaikkeuden olemusta tutkivien tähtitieteilijöiden ongelmana on se, että nämä näkyvät kohteet ovat vain viitisen prosenttia kaikesta mitä on olemassa. Loput 95 prosenttia on pimeää ainetta ja kummallista pimeää energiaa. Niiden tutkiminen on hankalaa, koska ne eivät näy – siitä "pimeä" niiden nimessä. Euroopan avaruusjärjestön uusimmalla avaruusteleskoopilla Euclidilla on edessään vaikea tehtävä, sillä sen pitäisi tehdä havaintoja näistä näkymättömistä asioista. Temppu onkin etsiä pimeää ainetta ja energiaa epäsuorasti galakseja kuvaamalla ja mittaamalla. Tiedot miljardien galaksien liikkumisesta ja muodosta antavat toivottavasti vinkkiä siitä missä pimeyksiä on ja mitä ne oikeasti ovat. Haastateltavana Euclid-teleskoopin tiedejohtaja René Laureijs ja Helsingin yliopiston kosmologian professori Hannu Kurki-Suonio, joka koordinoi suomalaisten tutkimuslaitosten osallistumista Euclid-hankkeeseen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Uuden sukupolven Meteosat-sääsateliitti pystyy seuraamaan uhkaavia säärintamia lähes reaaliaikaisesti. Sen tekemä ennakkoilmoitus rajuilmasta saattaa pelastaa ihmishenkiä ja saada rahassa mitattuna aikaan säästöt, jotka ovat suurempia kuin satelliittien tekeminen, lähettäminen ja operointi. Haastateltavana ovat Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi, Ranskan Ilmatieteen laitoksen tutkija Herve Roquet ja Meteosateja operoivan Eumetsatin tieteellinen johtaja Jochen Grandell. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Jättiläisplaneetta Jupiterin kuu Ganymedes on planeetan kokoinen maailma, jonka pinta on jään peittämä. Todennäköisesti pinnan alla on valtava meri, jota pitää nestemäisenä kuun sisältä tihkuva lämpö ja Jupiterin aikaan saamat valtavat vuorovesivoimat. Oletettavasti tässä koko kuun kattavassa, täydellisen pimeässä maailmassa on yksinkertaiselle elämälle otolliset olosuhteet. Euroopan avaruusjärjestön JUICE-niminen luotain laukaisiin avaruuteen 14. huhtikuuta. Kyseessä on jännittävin ja kunnianhimoisin avaruulento pitkiin aikoihin: kun luotain saapuu pitkän matka jälkeen jättiläisplaneetta Jupiterin luokse, se alkaa tutkimaan erityisesti Jupiterin suurinta kuuta Ganymedestä. JUICE-luotaimesta, sen lennosta ja sen edessä olevista haasteista kertovat projektipäällikkö Giuseppe Sarri ja JUICE:n tieteellinen johtaja Nicholas Altobelli Euroopan avaruusjärjestöstä sekä llmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta asiasta. Stratosfäärissä on tehty jo pitkään tutkimusta erilaisin ilmapalloin. Maan ja avaruuden välimaastosta näkee hyvin ylös ja alas, ja sieltä saa tärkeää tietoa ilmakehästä. Mutta nyt stratosfääriä hamutaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa? Ja miksi Ruotsista lähetettävät pallot saavat aikaan ufohälytyksiä Lapissa? Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Kansainvälinen olympiakomitea haluaisi päästää venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat takaisin olympialaisiin Ukrainassa jatkuvasta Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. KOK perustelee muuttunutta kantaansa ihmisoikeuksilla ja syrjimättömyyden periaatteella. Ohjelmassa haastateltavan olympiatutkijan mukaan KOK käyttää ihmisoikeusargumenttia oman etunsa vuoksi. Lisäksi kuullaan, mitä Ukrainassa ja ensi vuoden olympiaisäntäkaupungissa Pariisissa KOK:n aikomuksista ajatellaan. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Dočkali sme sa, po 75 dňoch sa dnes znova rozbieha kolotoč zápasov v našej futbalovej lige. Mnohí fanúšikovia nášho ligového futbalu už museli byť celí nesvoji. Tohtoročná zimná prestávka bola pre majstrovstvá sveta v Katare až netradične dlhá. Čo čaká jednotlivé tímy na jar? Na čele je Slovan Bratislava s trojbodovým náskokom pred Dunajskou Stredou, posledný je Liptovský Mikuláš. Zmení sa niečo na postavení týchto tímov do konca jari? Téma pre náš podcast je teda jasná.

Euroopan avaruusjärjestön HERA-luotain on kosminen kolaritutkija. Suomalainen Heli Greus pitää huolen siitä, että luotaimen metallit, maalit, lasit ja muovit kestävät avaruuslennolla säteilyä, kuumuutta ja painottomuutta. Haastavaa on se, että avaruuden olosuhteita on ennakoitava ja testattava täällä Maan päällä. Greus on HERA-luotaimen laatu- ja turvallisuuspäällikkö ja hän kertoo, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon pitkässä ja kalliissa avaruushankkeessa. Nasan DART-missio osoitti, että Maata uhkaava asteroidi voidaan törmäyttää radaltaan. Mutta mitä kosminen nokkakolari sai aikaan? HERAn lähettämien tietojen avulla nähdään mitä seurauksia törmäyksellä oli ja millaisia vipeltäjiä Didymos ja sen kuu Dimorphos ovat. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Luulitko, että avaruusteleskooppi Webb parasta, mitä astronomi voi kuvitella? Onhan se hyvä, mutta rakenteilla oleva ELT-teleskooppi on suurempi ja parempi. Kesällä 2022 maailma kohisi Webb-avaruusteleskoopista, joka alkoi silloin välittämään huimia kuvia ja todella kiinnostavia tutkimustuloksia. Niitä tulee nyt jatkuvalla syötöllä. "Sen ongelma on kuitenkin se, että se on niin pieni", nauraa suomalaisranskalainen Miska Le Louarn, joka on tekemässä tulevaisuuden jättisuurta kaukoputkea Euroopan eteläisessä observatoriossa, ESO:ssa Saksassa. Tähtitieteilijät ovat siitä innoissaan. Teleskoopissa olevan tekniikan avulla ilmakehän vaikutus katoaa ja tähdet näkyvät timanttisen terävinä. Lähes 40 metriä halkaisijaltaan olevalla peilillä varustettu, jalkapallostadionin kokoisen suojarakennuksen sisälle tehtävä Extremely Large telescope aloittaa toimintansa vuonna 2027. Sen rakentaminen on jo vauhdissa niin täällä Euroopassa kuin myös sijoituspaikassa Chilen autiomaassa. Tiedeykkönen tutustuu ELT-teleskooppiin ja etenkin sen niin sanottuun adaptiiviseen optiikkaan, jonka avulla ilmakehän vaikutukset voidaan lähes kokonaan häivyttää. Mukana ohjelmassa myös tähtitieteilijä Heidi Korhonen Chilestä, joka kertoo millaista on tehdä havaintoja nykyisillä supersuurilla kaukoputkilla – ja miksi Webb ja maanpäälliset teleskoopit tukevat hyvin toisiaan. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Euroopan avaruusjärjestö esitteli uudet astronauttinsa marraskuun lopussa Pariisissa pidetyssä tilaisuudessa. Tiedeykkönen oli mukana ja pääsi tapaamaan tuoreeltaan astronauttikandidaatteja. Erityistä tässä valinnassa oli se, että mukana on britti John McFall, jonka oikea jalka on amputoitu. Hänestä tulee maailman ensimmäinen para-astronautti, ja hän kertoo ohjelmassa miksi vammainen saattaa olla jopa parempi astronautti kuin muut. Uusien astronauttikandidaattien ainoa pohjoismaalainen on ruotsalainen Marcus Wandt. Hän kertoo ESA-astronauttien tiukoista hakuprosessin vaiheista. Ohjelmassa on mukana myös kaksi kertaa avaruudessa käynyt Luca Parmitano. Hän on suurimpaan vaaraan koskaan avaruuskävelyllä joutunut ihminen. Parmitano oli vähällä hukkua pukunsa sisään vuotaneeseen veteen. Hänellä on myös omintakeisen lämmin suhde tyhjään, kylmään ja mustaan avaruuteen. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Auringosta virtaa koko ajan avaruuteen sähköisesti varattuja hiukkasia, jotka maapallon magneettikenttä ohjaa lähelle napa-alueita etelässä ja pohjoisessa. Toisinaan Aurinko roihauttaa kohti Maata suuren hiukkaspilven, joka saa aikaan geomagneettisen myrskyn: taivas loimuaa revontulia täynnä ja maapallon magneettikenttä heilahtelee hurjasti. Äärimmillään sähköverkot romahtavat, satelliitit ovat vaikeuksissa ja tietoliikenne takkuaa. Avaruusmyrsky vaikuttaa myös GPS-satelliittipaikannuksen tarkkuuteen. Kilpisjärvellä sijaitsee Suomen suurin radioteleskooppi KAIRA, jonka päätarkoitus on sondata ionosfääriä Lapin päällä ja testata uudenlaista radiotekniikkaa. 80 - 400 kilometrin korkeudessa oleva ionosfääri on ilmakehän kerros, joka ottaa vastaan nuo Auringon iskut. Siksi sen tutkiminen on äärimmäisen tärkeää ja kiinnostavaa. KAIRAlla seurataankin reaaliajassa ionosfääriä ja muodostetaan siitä kuva radiotaajuuksilla. Jari Mäkinen vieraili sekä Kilpisjärven, Skibotnin että Tromssan tutkimusasemilla ja jututti KAIRA-hankkeen vetäjää Antti Keroa sekä EISCAT 3D:n suunnittelussa mukava olevaa Tromssan arktisen yliopiston tutkijaa Juha Vieristä. Jutussa mainittu KAIRAn reaaliaikainen kuva ionosfääristä on nähtävissä osoitteessa https://www.sgo.fi/~djm45/kmd/kaira_allsky_0.png

Syyskuun 14. päivänä 2015 alkoi uusi aika tähtiteteessä. Yli sata vuotta aikaisemmin Albert Einsteinin ennustamat gravitaatioaallot saatiin silloin ensimmäisen kerran näkyviin. Näitä arkijärjellä hankalasti hahmotettavia, avaruuden geometriassa eteneviä aaltoja on koitettu havaita monella tapaa jo aikaisemminkin, mutta vasta kilometrien pituisilla supertarkoilla laserinterferometreilla homma onnistui: kaukana avaruudessa toisiinsa törmänneet mustat aukot järäyttivät aika-avaruutta ympärillään niin voimakkaasti, että ilmaisimet täällä Maan pinnalla värähtivät. Sittemmin gravitaatioaaltotähtitieteestä on tullut jo lähes arkirutiinia, ja etenkin kun laitteita parannellaan koko ajan, havaitaan nykyisin signaaleita monenlaisista muistakin kosmisista katastrofeista. Pian kenties myös kaikkien aikojen suurimmasta jysäyksestä, alkuräjähdyksestä itsestään. Tiedeykkönen vie gravitaatioastronomian pariin, oppainaan Helsingin yliopistossa asiaa tutkiva akatemiaprofessori Kari Rummukainen, eurooppalaisen VIRGO-gravitaatioaaltohavaintolaitteiston ranskalaisryhmän vetäjä Matteo Barsuglia sekä toimittaja Jari Mäkinen.

Vetylentokoneita mainostetaan "päästöttöminä", koska ne eivät suihkuta ilmaan hiilidioksidia. Vedyn palaessa kun syntyy vain vettä. Mutta vesihöyrykin voi olla ongelma, sillä nykyistä tujakammat tiivistymisvanat taivaalla ovat kuin pieniä pilviä, jotka estävät maan pinnalta tulevaa lämpöä ja lämmittävät osaltaan maapalloa. Osuus ei ole suuri, mutta vetykoneiden tiivistymisvanan vaikutus on yksi kysymysmerkki, ja vanojen määrää ja voimakkuutta ollaan mittaamassa koekoneella. Muitakin kysymysmerkkejä koneiden kehittelyssä on: vety on helposti putkista ja tankeista karkuun vilistävä kaasu, joka on lisäksi hyvin räjähdysherkkään. Nestemäisenä säilytettävä vety vaatii myös -253°C:n kylmyyteen jäähdytetyt tankit. Teknisesti näiden saaminen matkustajalentokoneiden turvallisuuskriteerit täyttäviksi on vaikeaa. Vetylentämisen haasteta tutkitaan pian Airbus A380 -superjumbolla, johon asennetaan ylimääräinen, vedyllä toimiva moottori. Siitä ja koko vedyllä lentämisen ongelmatiikasta kertovat ohjelmassa Airbusin vetytutkimuslentokoneen projektipäällillö Mathias Andriamisaina ja hänen pomonsa, Zero-Emission -hankkeen johtaja Glenn Lewellyn. Lisäksi mukana on Hi2FLY -vetylentokonetta tekevän yhtiön Vladimir Gerber. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Kaikki aine maailmankaikkeudessa koostuu atomeista ja alkeishiukkasista, joita paimentavat luonnon perusvoimat. Hiukkasfyysikot yrittävät ymmärtää näiden olemusta ja toimintaa monenlaisin teorioin, joita täsmennetään koko ajan hiukkaskiihdyttimillä ja muilla tutkimuslaitteilla saatavilla tuloksilla. Tiedeykkösen alkeishiukkasklubi yrittää vääntää rautalangasta atomimaailman ja selittää perusasiat hiukkasfysiikasta. Helsingin yliopiston professori ja Fysiikan tutkimuslaitoksen johtaja Katri Huitu juttelee ohjelmassa toimittaja Jari Mäkisen kanssa.

Etelä-Euroopassa on ennätyksellisen kuivaa. Monen maan satonäkymät ovat katastrofaaliset - paikoin jäädään selvästi alle puoleen normaalisadosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää vierailee muun muassa Loiren laaksossa Ranskassa ja tutkailee Euroopan maatalouden tulevaisuutta ilmastonmuutoksen aikakautena. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Jari Mäkinen. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Marsiin muuttamisen mahdollisuutta on kaavailtu yllättävän yksityiskohtaisesti. On laadittu suunnitelmia siitä, minne siirtokunnat kannattaa Marsissa sijoittaa, millaisen alumiinikupolin alla elettäisiin sekä miten ihmisten arjen pyöritys Marsin pinnalla toteuttaisiin. Marsilla on varmasti tärkeä osa ihmiskunnan tulevaisuudessa, koska sen jälkeen kun ihminen on käynyt siellä tutkimusmatkalla, tulemme palaamaan sinne todennäköisesti pysyvästi. Tulevaisuudessa siitä mitä todennäköisimmin tulee ihmiskunnan toinen kotiplaneetta. Punainen naapuriplaneettamme on ainoa jotakuinkin ihmiseloon sopiva taivaankappale koko aurinkokunnassamme. Vaikka emme pysty hengittämään siellä, voisi sen pinnalla kävellä kevyessä avaruuspuvussa ja ihailla auringonlaskua (joka punaisella planeetalla on muuten sininen). Tiedeykkösessä tutustutaan Mars-planeettaan parhaan mahdollisen oppaan kanssa: Kaliforniassa Nasan Jet Propulsion Laboratoryssä työskentelevä Richard Zurek on Mars Reconnaissanse Orbiter -luotaimen tiedejohtaja, joka on seurannut Marsin tutkimusta aitiopaikalta 50 vuoden ajan. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Lyhyen matkan lentämisestä on tulossa täysin päästötöntä jo 20 vuoden päästä. Mannertenvälisille matkoille tarvitaan kuitenkin vielä jotain muuta. Tulevaisuuden visioissa Lapissa lennetään pienillä sähkökäyttöisillä matkustajakoneilla ja Kanarialle suihkitaan vetyä käyttävällä lentokoneella. Sähkölentokoneella pääsee lentämään jo maailman ympäri, mutta milloin tavallinen turisti pääsee sähkölentokoneen kyytiin? Entä kuinka myös pitkän matkan lentämisestä saadaan päästöntä? Pääset myös maailman ainoan kaupalliseen käyttöön hyväksytyn sähkölentokoneen kyytiin kuulemaan, kuinka hiljaista lentäminen tulevaisuudessa on. Haastateltavina: sähkölentokoneella maailman ympäri lentänyt André Borschberg, Rolls-Royce Electricin johtaja Olaf Otto, Pipistrelin perustaja Ivo Boscarol sekä koelentäjä Martin Vadnu, Diamond Aircraftin Reinhard Schwaiger, Voltaeron Geoffrey Evans ja Airbusin Glenn Lewellyn sekä Mathias Andriamisaina. Lentoyhtiön realiteeteista muistuttaa Finnairin ympäristöjohtaja Tuomo Karppinen. Tämän massivisen katsauksen lentämisen tulevaisuuteen on toimittanut Jari Mäkinen.

Satelliitit ovat olennainen osa nykyaikaista elämää: satelliittipaikannus, tietoliikenne, kaukokartoitus ja sään havaitseminen avaruudesta ovat muovautuneet niin syvälle arkeemme, että niitä on yhtä vaikeaa havaita kuin on töpseleihin sähköä puskevia voimalaitoksia. Samat avaruustekniikan sovellukset avustavat myös sotilaita. Satelliitit kuvaavat joukkojen, ajoneuvojen ja lentokoneiden sijainteja ja tekevät nykyaikaisesta sotatantereesta aikaisempaa läpinäkyvämmän. Kuka tahansa voi ostaa nyt vakoilutietoja ja jopa ostaa palveluna signaalitiedustelua. Miehittämättömiä lentolaitteita ohjataan satelliittiyhteydellä maapallon toiselta puolelta ja pommit löytävät kohteisiinsa paikannuspalvelujen avulla. Ilmavoimien esikunnassa avaruusasioiden kanssa toimiva kapteeniluutnantti Juuso Mikkola kertoo Tiedeykkösessä miten avaruus on mukana esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Hän kertoo myös siitä, miksi Suomella on suuria mahdollisuuksia avaruuden tilannetietoisuuden avustamisessa kansainvälisesti ja kuinka varsinaiset aktiiviset sotatoimet ovat hivuttautumassa myös avaruuteen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.