Podcasts about jari m

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tack för att du lyssnar och varmt välkommen tillbaka till säsong två av Nordisk Metal!  Denna gång går vi till rötterna med det mest vintriga nordiska metalband vi hittills avhandlat i podden! Avsnittet handlar om Jari Mäenpää, en avhoppare från folkmetalbandet Ensiferum som valde att följa sina drömmar och skapa den musik  som just Jari ville lyssna på!  Wintersun är resultatet av Jaris vision och bandet består utöver herr Mäenpää även av den finska metaleliten från Megadeth & Nightwish.  Axel och Jonis delar med sig av sina nyårslöften och vi kommer fram till vilken av alla nordiska metalfestivaler som kräver ett studiebesök av Nordisk Metal.  Gillar du avsnittet och musiken så rekommenderar vi även Wintersuns uppföljande album Time 1 & 2. Om du vill komma i kontakt med oss gör du det bäst på www.nordiskmetal.com

Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi. Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten. Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.

Luonto-Suomen kuuillassa tähyillään taivaalle. Kuu vaikuttaa valtavasti elämäämme maapallolla, mutta vaikka kuussa on käyty, tästä uskollisesta kotiplaneettamme kiertolaisesta ei suinkaan tiedetä vielä kaikkea. Edellisestä kuukävelystä on jo yli 50 vuotta, ja nyt on suunnitteilla lisää kuulentoja. Mitä tietoa kuusta nyt etsitään? Millaista olisi elämä maapallolla, jos kuuta ei olisi? Miten kuu vaikuttaa ihmisiin ja muihin luontokappaleisiin? Kuuillan asiantuntijoina ovat tietokirjailija Markus Hotakainen ja avaruuteen erikoistunut tiedetoimittaja Jari Mäkinen. Ohjelman juontavat Anna-Kaisa Brenner ja Jyrki Hakanen. Kuva: NASA

Elokuussa amerikkalainen tutkimusryhmä ilmoitti löytäneensä Marsin pinnan alta alueita, joissa on todennäköisesti nestemäistä vettä. Löytö tehtiin hämmästyttävästi tutkimalla Marsin maanjäristyksiä eli marsjäristyksiä; kuten maapallollakin, planeetan läpi kulkevat maanjäristysaallot kertovat myös Marsin sisärakenteesta. Kyseessä oli jälleen yksi monista kerroista, kun Marsin vedestä on tehty isoja otsikoita. Vettähän punaiselta planeetalta on "löydetty ensimmäistä kertaa" jo usein, niin jäänä kuin kuurana pinnalla. Marsin pinta ja sen kivet kertovat omaa kieltään planeetan todella vetisestä historiasta, ja kun katsotaan miljardien vuosien taakse historiaan, niin Marsissa oli todennäköisesti myös elämälle otolliset olosuhteet. Nyt elämä, jos sitä on, voi luurata pinnan alla suojassa kylmyydeltä ja voimakkaalta säteilyltä. Mitä Marsin vedestä ja mahdollisesta elämästä tiedetään? Millaisia ovat tämän tutkimusmatkan tärkeimmät käänteet? Olennaisessa osassa ovat avaruusluotaimet ja -laskeutujat. Haastateteltavina on useita hankkeissa mukana olleita tutkijoita: Matthew Golombek, Steve Squyres, Vittorio Formisano, Philippe Laudet ja Jorge Vago. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja. Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä. Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa. Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet. Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aikaan, tulisiko sen parantaa omia kyvykkyyksiään saada paitsi rahtia, myös ihmisiä avaruuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Send us a textTHAT METAL INTERVIEW presents Jari Mäenpää of WINTERSUN (recorded September 2024). The Finnish-frontman & producer chats about WINTERSUN's newest record, 'Time II' & it's making. Jari tells us where he gets his inspiration from & reveals which 80's albums got him into rock.That Metal Interview Podcast is FREE and ON DEMAND, stream now on Apple Podcasts, iHeart Radio, Spotify, Anchor, Google Podcasts, Pandora, Amazon Music, TuneIn, Deezer, Bandcamp.Listen to #ThatMetalInterviewPodcast​​​​​: https://lnk.to/uj7sH3k4Follow us on Twitter:   / thatmetalinterv   Follow us on Instagram:   / thatmetalinterview  Like us on Facebook:   / thatmetalinterview  Subscribe on YouTube:    / jrocksmetalzoneSupport the show(9) Facebook(6) That Metal Interview Podcast (@ThatMetalInterv) / X (twitter.com)That Metal Interview Podcast (@thatmetalinterview) • Instagram photos and videos(2297) That Metal Interview Podcast - YouTube

Saiu mais um episódio do Papo Metal. Rolou entrevista com Jari Mäenpää, do WINTERSUN contando tudo sobre o novo álbum Time II que sai dia 30. Também tem bate papo com Alejandro Montoya, vocal e guitarrista do CULTURA TRÊS, banda que conta com o nosso Paulo Xisto. Falamos sobre SummerBreeze, momento da banda e planos futuros. Neste episódio também tem coberturas dos shows de Kiko Loureiro e Angra, além de muitas novidades do mundo heavy rock. #BoraProMoshpit

Eurooppa-neuvosto kokoontuu. millaisia päätöksiä luvassa? Mitä merkitsee Euroopan unionille Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittaminen? Haastateltavana ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista, Unkarin alkavaa puheenjohtajuuskautta kommentoi sekä poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistolta. Ranskassa uutisotsikoissa ovat parlamenttivaalit. Ulkomaanlehtikatsausken on toimittajanut Jari Mäkinen Ranskasta. Yhdysvalloissa odotetaan jännityksellä Joe Bidenin ja Donald Trumpin tv-väittelyä. Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi. Käännytyslaki puhututtaa. Haastateltavana eduskuntakeskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Ennallistamisasetuksella pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja lisäämään luonnonmonimuotoisuuttaa. Mitä tämä tarkoittaa kaupunkiympäristöille? keskutelemassa yhdyskunta ympäristö yksikön johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta sekä ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo Lukesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Euroopan unioni rahoittaa tiedettä ja tutkimusta vuosien 2021 ja 2027 välisenä aikana lähes sadalla miljardilla eurolla. Osa tästä rahasta jaetaan tutkimusrahoituksena eurooppalaisille tutkijoille ja tutkimusryhmille, mutta tästä summasta rahoitetaan myös EU:n oman tutkimuskeskuksen JRC:n (Joint Research Centre eli Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) toiminta. Keskuksen pääpaikka on Isprassa, Italiassa, mutta toimintoja on myös Belgiassa ja Espanjassa. JRC:n tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia myös itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Vaikka keskus ei ole mitenkään salainen, on se varsin vähän tunnettu. Tutkimusrahoitusta jaettiin juuri nyt huhtikuussa, ja Brysselin koneessa tutkimusrahoista ja niiden hakuprosessista kertovat professori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta – eräs rahoitusta saaneista – sekä Suomen Akatemiassa EU-rahoituksen kanssa työtä tekevä johtava tiedeasiantuntija Annika Raitala. JRC:stä kertoo puolestaan keskuksen varajohtaja Salla Saastamoinen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Suomen edustaja Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksessa. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Tällä kerralla Brysselin kone nousee lentoon ja tutustuu Euroopan unionin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa Euroopan lennonjohtosysteemejä. Perinteisesti jokaisella maalla on ollut, ja on edelleen, omat kansalliset lennonjohtojärjestelmänsä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa jakaa Eurooppa laajempiin osiin, jotka eivät menisi valtiorajojen mukaan. Tämä hanke on kuitenkin jumissa, koska jäsenmaat pitävät kiinni rajoistaan ja lennonjohtajat ovat huolissaan työpaikoistaan. Yhdysvalloissa toteutettiin vastaava uudistus 1980-luvulla, jolloin presidentti Reagan päätyi lopulta erottamaan uudistusta vastustaneet lennonjohtajat. Euroopassa näin radikaaliin toimeen ei ole tarvetta, kertoo Raine Luojus, Suomen lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa teknologian kehitys on jo nyt tehnyt alkuperäisen Single European Sky -hankkeen vanhanaikaiseksi. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Illan eurovaalitentissä kohtasivat suurimpien puolueiden puheenjohtajat Antti Lindtman (sd), Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps). Miten tentti meni, sitä arvioimassa politiikan tutkijat Johanna Kantola ja Emilia Palonen. Kärkiehdokkaat Euroopan komission johtoon kohtaavat Brysselissä alkuillasta. Mitä tältä tentiltä voi odottaa, puhelimessa akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. Venäjän merirajojen siirtämisaie mietityttää: onko kyse hybridivaikuttamisesta vai ei? Keskustelemassa tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti sekä varajohtaja Kristi Raik, Viron kansainvälinen puolustustutkimuskeskus ICDS. Äänessä myös merisotaopin opettaja Perttu Trontti Maanpuolustuskorkeakoulusta. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Anssi Väisänen ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kansliapäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä. Lahden omana tehtävänä olellisinta on varmistaa, että komissaarilla on tarvittava tieto käytettävissään. On myös tärkeää, että tietoa ei ole liikaa. Matkustava komissaari Jutta Urpilainen on mukana ohjelmassa etäyhteydellä ja toteaa muun muassa sen, että tulevat vaalit eivät jännitä! Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolme seuraavaa osaa vievät kuulijat Brysselin hallintokoneiston ytimeen. Miten toimii Euroopan komissio tai ministerineuvosto? Entä Suomen EU-edustusto tai Euroopan parlamentti. Tässä ohjelmassa seurataan europarlamentaarikko Heidi Hautalan päivää ja kuullaan, mitä parlamentin jättävä varapuhemies ajattelee EU:sta, sen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mukana ohjelmassa on myös Hautalan lehdistöavustaja Markus Viljasalo, joka kertoo europarlamentaarikon tukena olevasta avustajajoukosta ja heidän työstään. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Perinteisten ilma-, maa- ja merivoimien lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös toimintaa avaruudessa ja tietoverkoissa. Ne ovat hieman näkymättömissä, mutta muista poiketen näillä rintamilla tapahtuu jo toimia, joita voisi kutsua vihollisuuksiksi. Avaruuspuolustuksessa Eurooppa on eräs maailman johtavista toimijoista sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien määrässä ja laadussa, mutta laahaa jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Kuten puolustusasioissa muutenkin, kantavat vastuun toimista EU:n sijaan sen jäsenmaat – Bryssel komppaa vain taustalla. Brysselin koneen haastattelussa avaruuspuolustuksesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululla tekevä kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Pohjolan puolustus Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen. Vieraina kenraali evp., kansanedustaja, Jarmo Lindberg (kok) ja tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti.  Mitä jäi käteen presidentti Macronin isännöimästä Ukrainan tukikokouksesta, johon väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin matkasi? Pariisista raportoi Jari Mäkinen. Eurooppalainen maatalous ja ruoantuotanto on murroksessa. Miltä traktorimarssit näyttävät suomalaisesta maatalousvinkkelistä katsottuna? Vieraana EU:n maatalousministerien kokouksesta palannut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Puhelimessa tutkimusprof. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus LUKE:sta. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin eli YK:n ympäristökokous käynnistyy Nairobissa. Mitä siltä odotetaan? Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Itärajan tilanne ja keinot rajasulun jälkeen. Rajamenettelylaki on lausuntokierroksella ja uusi välineellistetyn maanhantulon säädöshanke pikapikaa valmisteilla. Vieraina apulaisosastopäällikkö Marko Saareks, rajavartiolaitos ja etäyhteydellä monitieteisen rajatutkimuksen prof Jussi P. Laine, Itä-Suomen yliopisto. Virossa puhuttavat itäiset kaasuverkot ja energiaturvallisuus. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Yle julkaisee palkkakoneen, joka osoittaa, ettei koulutus aina takaa isoa palkkapussia. Vieraana tuottaja Eelis Bjurström. Mille aloille nuorten kannattaisi nyt tähdätä, mikäli haluaisi töiden jatkuvan ja palkan kehittyvän? Vieraina johtava asiantuntija Satu Ågren, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja tutkimusohjaaja Hannu Karhunen, Labore Suuri satelliitti on iskeytymässä tänään maahan, mutta väistänee Suomen maaperän. Ranskan Bordeaux'sta raportoi Jari Mäkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Lakkosuoraa Haminan hiljentyneestä satamasta, toimittajana Maija Tuunila. Millaiset julkisen talouden leikkaukset Suomi kestää ja miten ne pitäisi tehdä? Vieraina julkistalouden prof. Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto ja ennustepäällikkö Meri Obstbaum, Suomen Pankki. Naton ulkoministerit koolla, Brysselistä raportoi Hannele Muilu. Miten voi eurooppalainen puolustus? Vieraina tutkija Minna Ålander, Ulkopoliittinen instituutti ja prof. Tommi Koivula, MPKK. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Atte Uusinoka ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Suomi ja ydinasepelote. Voitaisiinko ydinaseita päästää Suomen rajojen yli? Vieraina tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti ja vanhempi tutkija Tytti Erästö, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRI.  Ranskassa maanviljelijät joukolla kaduille, Bordeaux´sta raportoi Jari Mäkinen.  Presidenttiehdokkaiden kakkoskierroksen tärpit, studiossa Haaviston tukiyhdistyksen hallituksen jäsen, europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok). Miten loppuviikon lakon vuoksi peruuntuvien lentojen siirtely onnistuu? Puhelimessa uudelleenreitityksistä vastaava johtaja Sami Suokas, Finnair. Juontaja Mikko Haapanen. Toimittajat Atte Uusinoka ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

“Astun tämän askeleen maani, kansani ja marxilais-leniniläisen elämäntavan puolesta tietäen, että tämä on vain pieni askel matkalla, joka jonain päivänä vie meidät kaikki tähtiin.” Näin sanoi vuonna 1969 kosmonautti Aleksei Leonov laskeutuessaan ensimäisenä ihmisenä Kuun kamaralle tieteissarja For All Mankindissa. Marraskuussa julkaistiin AppleTV+:ssa neljäs kausi For All Mankind -sarjaa, jossa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa, missä Neuvostoliiton ja USA:n välinen avaruuskilpailu ei koskaan päättynyt. Sarjan on luonut mm. Star Trek The Next Generationia tuottanut sekä Battlestar Galactican luonut käsikirjoittaja Ronald D. Moore. Uutuuselokuva I.S.S. kertoo taas kansainvälisen avaruusaseman miehistöstä, kun ydinsota Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä syttyy. Kulttuuriykkönen kysyy, mistä tällaiset vaihtoehtoiseen historiankulkuun perustuvat sci-fi -kertomukset ja niiden suosio ajassamme kertoo, ja mihin suurvaltojen nykyisillä ja todellisilla avaruusohjelmilla, kuulennoilla ja avaruusasemilla pyritään? Kuinka relevantin näkökulman I.S.S. sekä For All Mankind meille maalaavat? Mukana keskustelussa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks, tiedetoimittaja Jari Mäkinen sekä sci-fi -harrastaja Johanna Kröger. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Koskaan aikaisemmin ei kiinnostus Kuuta kohtaan ole ollut näin korkealla. Kuuhun on lähetetty viime vuosina peräti kymmenen luotainta ja laskeutujaa, yksi on parhaillaan matkalla ja tekeillä on yli 30 uutta lentoa Kuun luokse tai sen pinnalle. Ihmiset ovat käyneet Kuussa vain kuusi kertaa, eikä kukaan ole käynyt sen lähelläkään sitten joulukuun 1972. Mistä vuosikymmenien hiljaiselo on oikein johtunut? Nyt Yhdysvaltain vetämä kansainväinen Artemis-hanke on kuitenkin viemässä ihmisiäkin takaisin Kuun pinnalle. Ensimmäinen miehitetty lento on lähdössä joulukuussa 2024. Pienessä aluksessa Kuuta kiertämään lähtevät yhdysvaltalaiset Reid Wiseman, Victor Glover ja Christina Koch sekä kanadalainen Jeremy Hansen.He kertovat tässä Tiedeykkösessä tulevasta lennostaan ja valmistautumisesta siihen. Mukana ohjelmassa on myös saksalaisastronautti Alexander Gerst, joka saattaa hyvinkin olla ensimmäinen eurooppalainen kuulentäjä. Nasan kuualuksesta vastaava johtaja Howard Hu puolestaan kertoo miten viime vuonna tehty koelento sujui ja miten Orion-nimistä kapselia varustetaan tulevia ihmislentoja varten. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Työmarkkinapolitiikka, nuorten tilanne ja hoitajamitoitus kuumentavat tunteita eduskunnassa. Vieraina eduskuntaryhmän puheenjohtajat Otto Andersson (rkp) ja Jani Mäkelä (ps) sekä puolueen 1. varapj. Nasima Razmyar (sd).  Miten sujui republikaanien vaaliväittely Yhdysvalloissa? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Gazan sodan vaikutus Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan ja presidentinvaalikamppailuun. Vieraina Pohjois-Amerikan tutkimuksen prof. Benita Heiskanen, Turun yliopisto ja Yhdysvaltain tutkimuksen prof. Mikko Saikku, Helsingin yliopisto.  Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Ilkka Lahti. Tuottaja Hanna Juuti.

Onko Suomen juutalaisten elämä muuttunut Gazan tapahtumien myötä? Puhelimessa Suomen juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik. Antisemitismi Suomessa ja Euroopassa. Vieraina dosentti André Swanström, Åbo Akademi ja dosentti Mikko Ketola, Helsingin yliopisto. Ranskassa on Euroopan suurin juutalaisvähemmistö, miten juutalaisvastaisuus siellä näkyy? Jari Mäkinen raportoi.  Ovatko vihreän siirtymän investoinnit vastatuulessa? Vieraina toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK ja ekonomisti Juho Kostiainen, Nordea. Suomen ja Yhdysvaltain välisestä puolustusyhteistyöstä syntyi alustava sopimus. Puhelimessa ulkoasiainvaliokunnan pj. Kimmo Kiljunen (sd). Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Kesällä kipuillut hallitus saikin syksyn tullen budjetin kasaan sopuisasti. Oppositio sen sijaan pillastui, jopa ulosmarssiin asti. Millaisia poliittisia jälkiä budjettiriihestä jäi? Vieraana johtaja Markku Jokisipilä, Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto.   Budjetin leikkausten on sanottu olevan välttämättömiä hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Mutta säilyykö hyvinvointivaltio? Vieraana sosiaali- ja terveyspolitiikan prof. Juho Saari, Tampereen yliopisto. Matkustajalautta Estonian uppoamisesta odotetaan tänään jälleen uutta tietoa. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Tanskalaisten malli koulukiusaamisen ehkäisyyn. Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola. Mitä tuore kouluterveyskysely kertoo koulukiusaamisesta? Vieraana kehittämispäällikkö Jenni Helenius, THL ja koulukuraattori Pia Pykälämäki, Malmin peruskoulu.  Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Anna Nevalainen ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Putinin Venäjä on rakentanut vuosia itselleen myötämielistä joukkoa Euroopan radikaalioikeistosta. Se on tukenut miljoonilla eri maiden populistisia oikeistopuolueita, mutta tavoittelemaansa yhtenäistä rintamaa se ei Ukrainan sodan taakse niistä ole saanut. Ohjelmassa käydään läpi, miten sota Ukrainassa jakaa Euroopan radikaalioikeistoa. Lisäksi kuullaan raportit Ranskasta ja Serbiasta, joissa molemmissa äärioikeistolla on likeiset Venäjä-suhteet. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Mihin suuntaan työllisyys on kehittymässä? Tuoreet työllisyysluvut kertovat. Vieraina alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, TEM, johtaja Mika Maliranta, Labore ja tj. Aki Kangasharju, Etla. Kehittyvät Brics-maat koolla Etelä-Afrikassa. Kiinan Xi matkustaa paikalle, Putin jäi kotiin. Pasi Toivonen raportoi Nairobista ja Mika Hentunen Pekingistä. Laajenemaan pyrkivän Brics-yhteistyön merkitys maailmanpolitiikalle ja -taloudelle. Keskustelemassa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, BOFIT, Suomen Pankki ja maailmanpolitiikan prof. Heikki Patomäki, Helsingin yliopisto Ranskan kuumuus yltymässä huippulukemiin. Bordeaux:sta raportoi Jari Mäkinen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt ovat kurittaneet erityisesti tänä kesänä Eurooppaa. Monissa maissa on ryhdytty toimiin sään aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kaupunkeja rakennetaan turvallisemmiksi Hollannissa ja miten Alpeilla opetellaan varautumaan kuivuuteen. Vesi on myös vallan ja diplomatian väline. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Matias Puumala Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kuinka lintuinflusenssa vaikuttaa eläintuotantoon? Haastateltavina asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta sekä tutkimusjohtaja Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta. Kuinka lintuinfluenssa vaikuttaa vesilintujen metsästykseen? Haastateltavana luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta. Ranska on evakuoinut eurooppalaisia Nigeristä vallankaappauksen jaloista. Ranskasta raportoi toimittaja Jari Mäkinen. Eurooppa kaipaa osaajia, miten heitä hankittaisiin? Osaavista työntekijöistä keskustelemassa johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä pääekonomisti Youssef Zad Suomen startup-yhteisöstä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. Korjaus: Toisin kuin lähetykssä sanottiin, Ranska tuo uraanistaan 15 % Nigeristä.

Yhä useampia suomalainen sijoittaa, mutta onko siihen nyt varaa? Keskustelemassa Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Kettunen ja Nordean päästrategi Antti Saari. Ranskassa varaudutaan metsäpaloihin. Jari Mäkinen raportoi. Mitä jos makeasta vedestä on pulaa? Moni eteläisen Euroopan maa kärsii - pohjavedet hupenevat, joet kuivuvat. Mitä seurauksia on, jos makeaa vettä ei ole saatavilla? Tarvitseeko tuhanisen järvien maassa Suomessa varautua jotenkin vesipulaan? Haastateltavina professori Matti Kummu Aalto-yliopistosta sekä hydrologi Sami Soosalu Sykestä.  Tanskalaisia lehtiä on lukenut Karoliina Kantola.  Juontajana Mira Stensröm. Toimittajina Roosa Kajander, Rasmus Montonen ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Ihmiskunta on katsellut taivaalle muutaman sadan tuhannen vuoden ajan ja koittanut päätellä millaisessa paikassa oikein elämme ja olemme. Ymmärrys maailmankaikkeudesta on rakentunut osa osalta, havaintojen taistellessa uskontoja ja uskomuksia vastaan: aluksi maapallo oli kaikkeuden keskus, mutta vähä vähältä se on siirtynyt syrjemmäksi ja muuttunut yhä pienemmäksi osaksi aikaa ja avaruutta. Vaikka se on meille kaikkein tärkein paikka koko kylmässä kosmoksessa, maailmankaikkeuden mittakaavassa se on vähäisempi kuin hiekanjyvä aurinkorannalla. Miten olemme rakentaneet maailmankuvamme? Mitä merkitystä sillä on meille? Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on kertonut tästä monissa kirjoissaan, ja selittää tässä Tiedeykkösessä toimittaja Jari Mäkiselle missä maailmankuvamme juuret ovat.

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Suomen-vierailua on seurattu tarkasti myös hänen kotimaassaan. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Bidenin vierailun sekä Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden johtajien huippukokouksen saldo. Vieraina tutkijatohtori Ville Sinkkonen, Ulkopoliittinen instituutti ja Ylen ulkomaantoimittaja Paula Vilén.  Virossa pohdituttaa Naton uuden esikunnan sijoittuminen. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Hallituksen kova viikko. Vieraina väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto ja johtaja Juho Rahkonen, E2 Tutkimus.  Ranskassa vietetään kansallispäivää. Miten vapaus, veljeys ja tasa-arvo suhteutuvat kesän mellakointiin? Normandiasta raportoi Jari Mäkinen.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti.

Kun katsot ylös tähtitaivaalle, niin näet tähtiä ja planeettoja. Maailmankaikkeuden olemusta tutkivien tähtitieteilijöiden ongelmana on se, että nämä näkyvät kohteet ovat vain viitisen prosenttia kaikesta mitä on olemassa. Loput 95 prosenttia on pimeää ainetta ja kummallista pimeää energiaa. Niiden tutkiminen on hankalaa, koska ne eivät näy – siitä "pimeä" niiden nimessä. Euroopan avaruusjärjestön uusimmalla avaruusteleskoopilla Euclidilla on edessään vaikea tehtävä, sillä sen pitäisi tehdä havaintoja näistä näkymättömistä asioista. Temppu onkin etsiä pimeää ainetta ja energiaa epäsuorasti galakseja kuvaamalla ja mittaamalla. Tiedot miljardien galaksien liikkumisesta ja muodosta antavat toivottavasti vinkkiä siitä missä pimeyksiä on ja mitä ne oikeasti ovat. Haastateltavana Euclid-teleskoopin tiedejohtaja René Laureijs ja Helsingin yliopiston kosmologian professori Hannu Kurki-Suonio, joka koordinoi suomalaisten tutkimuslaitosten osallistumista Euclid-hankkeeseen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Üusi hallitus aloitti tiistaina ja tulevan nelivuotiskauden kuumat kysymykset ovat edessä välittömästi. Mitä oppositio ajattelee oikeistohallituksen ohjelmasta ja tulevan hallituskauden politiikasta? Studiossa SDP:n varapuheenjohtaja Kim Berg, keskustan vastavalittu eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Krista Mikkonen. Pariisissa vietetään jälleen maailman vanhinta säännöllisesti toistuvaa ilmailunäyttelyä. Miltä näyttää vetyyn ja sähköön energianlähteensä perustava ilmailu, siitä kertoo toimittaja Jari Mäkinen. Ympäristö. ja ilmastoministeri Kai Mykkänen lähtee hallituskauteen sylissään romahtanut hiilinielu ja takanaan tiukat neuvottelut liikenteen päästöistä. Hallitusohjelman saama kritiikki on kohdistunut riittämättömiin ilmastotoimiin, metsien hakkuutasojen pitämiseen ennallaan ja heikkoihin kirjauksiin luonnon monimutoisuudesta.  Virossa hyväksyttiin sukupuolineutraali avioliittolaki. Konservatiivisessa maassa muutos on iso ja jakaa kansaa. Tallinnasta raportoi toimittaja Rain Kooli. Juontajana Mira Stenström. Llähetystä ovat valmistelleet Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki, tuottajana on ollut Jaakko Parkkinen

Sote uusiksi? Miltä näyttä hyvinvointialueiden tulevaisuus? Sote-rahoista ja sote-alueista keskustelemassa tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen THL:stä sekä terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta.  Ranskassa avataan gigaluokan akkutehdas. Teollisuuden palaamisesta Ranskaan raportoi Jari Mäkinen.  Kiertotalouden ratkaisuja. Luontokatoa ja ilmastonmuutosta yritetään suitsia kiertotaloudella. Keskustelemassa projektijohtaja Kari Herlevi Sitrasta ja  erikoistutkija Susanna Horn Sykestä.  Miksi sähkö on nyt halpaa? Haastatteltavana Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Jaakko Parkkinen ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Uuden sukupolven Meteosat-sääsateliitti pystyy seuraamaan uhkaavia säärintamia lähes reaaliaikaisesti. Sen tekemä ennakkoilmoitus rajuilmasta saattaa pelastaa ihmishenkiä ja saada rahassa mitattuna aikaan säästöt, jotka ovat suurempia kuin satelliittien tekeminen, lähettäminen ja operointi. Haastateltavana ovat Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi, Ranskan Ilmatieteen laitoksen tutkija Herve Roquet ja Meteosateja operoivan Eumetsatin tieteellinen johtaja Jochen Grandell. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Jättiläisplaneetta Jupiterin kuu Ganymedes on planeetan kokoinen maailma, jonka pinta on jään peittämä. Todennäköisesti pinnan alla on valtava meri, jota pitää nestemäisenä kuun sisältä tihkuva lämpö ja Jupiterin aikaan saamat valtavat vuorovesivoimat. Oletettavasti tässä koko kuun kattavassa, täydellisen pimeässä maailmassa on yksinkertaiselle elämälle otolliset olosuhteet. Euroopan avaruusjärjestön JUICE-niminen luotain laukaisiin avaruuteen 14. huhtikuuta. Kyseessä on jännittävin ja kunnianhimoisin avaruulento pitkiin aikoihin: kun luotain saapuu pitkän matka jälkeen jättiläisplaneetta Jupiterin luokse, se alkaa tutkimaan erityisesti Jupiterin suurinta kuuta Ganymedestä. JUICE-luotaimesta, sen lennosta ja sen edessä olevista haasteista kertovat projektipäällikkö Giuseppe Sarri ja JUICE:n tieteellinen johtaja Nicholas Altobelli Euroopan avaruusjärjestöstä sekä llmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Joko hallitustunnustelut johonkin suuntaan nytkähtivät? Hallituksen muodostamisen haasteita ja tilannetta arvioimassa erikoistutkija Kimmo Elo, Eduskuntatutkimuksen keskus ja yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, MTV Uutiset. Uskaltavatko venäläiset enää lähteä kaduille? Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen.  Venäjän opposition ahdinko. Putinin asema ja liikkeet. Vieraana johtava tutkija Jussi Lassila, Ulkopoliittinen instituutti.  Mitä Ukrainassa puhutaan Venäjästä ja Putinista? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov.  Ulkomaanlehtikatsaus Ranskan Guayanasta, toimittajana Jari Mäkinen.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti. 

Ukrainan sotatilanne. Miten Venäjä reagoi Suomen Nato-jäsenyyteen? Vieraina tutkimusjohtaja Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti ja everstiluutnantti evp, tietokirjailija Jarmo Nieminen. Miten Virossa on seurattu Suomen vaaleja ja Nato-jäsenyyttä? Ulkomaanlehtikatsaus Tallinnasta, toimittajana Rain Kooli. Pienemmät puolueet vaa'ankieliasemassa kohti hallitustunnusteluja. Vieraina kansanedustajat Atte Harjanne (vihr), Päivi Räsänen (kd) ja Sandra Bergqvist (rkp). Eläkeprotestit jatkuvat tänään Ranskassa, Bordeaux´sta raportoi Jari Mäkinen.  Juontaja Mira Stenström, toimittaja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta asiasta. Stratosfäärissä on tehty jo pitkään tutkimusta erilaisin ilmapalloin. Maan ja avaruuden välimaastosta näkee hyvin ylös ja alas, ja sieltä saa tärkeää tietoa ilmakehästä. Mutta nyt stratosfääriä hamutaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa? Ja miksi Ruotsista lähetettävät pallot saavat aikaan ufohälytyksiä Lapissa? Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysselissä, paikalla Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Ukrainan aseapua on käsitelty Naton puolustusministerien kokouksessa. Miten yhteistyö toimii ja milloin Suomi tekee päätöksiä roolistaan yhteistyöstä Leopard-panssarivaunujen toimittamisessa Ukrainaan? Kuinka pitkään länsi pystyy vastamaan Ukrainan tarpeeseen? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin väitöskirjatutkija Iro Särkkä ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok). Sähkökriisiä povattiin koko talvi, mutta vaikuttaa siltä, että kiertäviltä sähkökatkoilta vältyttiin ja hinnatkin ovat pudonneet roimasti. Studiossa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen. Vastaamo-tietomurrosta epäillyn suomalaisen karkotusoikeudenkäynti käynnistyy Pariisin Versailles'ssa. Paikalla toimittaja Jari Mäkinen.

Kansainvälinen olympiakomitea haluaisi päästää venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat takaisin olympialaisiin Ukrainassa jatkuvasta Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. KOK perustelee muuttunutta kantaansa ihmisoikeuksilla ja syrjimättömyyden periaatteella. Ohjelmassa haastateltavan olympiatutkijan mukaan KOK käyttää ihmisoikeusargumenttia oman etunsa vuoksi. Lisäksi kuullaan, mitä Ukrainassa ja ensi vuoden olympiaisäntäkaupungissa Pariisissa KOK:n aikomuksista ajatellaan. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Dočkali sme sa, po 75 dňoch sa dnes znova rozbieha kolotoč zápasov v našej futbalovej lige. Mnohí fanúšikovia nášho ligového futbalu už museli byť celí nesvoji. Tohtoročná zimná prestávka bola pre majstrovstvá sveta v Katare až netradične dlhá. Čo čaká jednotlivé tímy na jar? Na čele je Slovan Bratislava s trojbodovým náskokom pred Dunajskou Stredou, posledný je Liptovský Mikuláš. Zmení sa niečo na postavení týchto tímov do konca jari? Téma pre náš podcast je teda jasná.

Dočkali sme sa, po 75 dňoch sa dnes znova rozbieha kolotoč zápasov v našej futbalovej lige. Mnohí fanúšikovia nášho ligového futbalu už museli byť celí nesvoji. Tohtoročná zimná prestávka bola pre majstrovstvá sveta v Katare až netradične dlhá. Čo čaká jednotlivé tímy na jar? Na čele je Slovan Bratislava s trojbodovým náskokom pred Dunajskou Stredou, posledný je Liptovský Mikuláš. Zmení sa niečo na postavení týchto tímov do konca jari? Téma pre náš podcast je teda jasná.

Euroopan avaruusjärjestön HERA-luotain on kosminen kolaritutkija. Suomalainen Heli Greus pitää huolen siitä, että luotaimen metallit, maalit, lasit ja muovit kestävät avaruuslennolla säteilyä, kuumuutta ja painottomuutta. Haastavaa on se, että avaruuden olosuhteita on ennakoitava ja testattava täällä Maan päällä. Greus on HERA-luotaimen laatu- ja turvallisuuspäällikkö ja hän kertoo, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon pitkässä ja kalliissa avaruushankkeessa. Nasan DART-missio osoitti, että Maata uhkaava asteroidi voidaan törmäyttää radaltaan. Mutta mitä kosminen nokkakolari sai aikaan? HERAn lähettämien tietojen avulla nähdään mitä seurauksia törmäyksellä oli ja millaisia vipeltäjiä Didymos ja sen kuu Dimorphos ovat. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Yhdysvaltain ja Turkin ulkoministeritapaamisen anti. Washingtonista raportoi Ylen Nato-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Venäjän seuraavat otteet hyökkäyssodassa. Vieraina sotataidon laitoksen pääopettaja Jarmo Mattila, MPKK ja tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti. Missä menee palkkojen perälauta? Vieraina ennustepäällikkö Meri Obstbaum, Suomen Pankki ja ekonomisti Tom-Henrik Sirviö, STTK. Turismi piristyy jälleen Kiinassa. Dalin turistikaupungista Lounais-Kiinasta raportoi Kirsi Crowley.  Ulkomaanlehtikatsaus. Jari Mäkinen, Bordeaux. Juontaja Mira Stenström, toimittaja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Luulitko, että avaruusteleskooppi Webb parasta, mitä astronomi voi kuvitella? Onhan se hyvä, mutta rakenteilla oleva ELT-teleskooppi on suurempi ja parempi. Kesällä 2022 maailma kohisi Webb-avaruusteleskoopista, joka alkoi silloin välittämään huimia kuvia ja todella kiinnostavia tutkimustuloksia. Niitä tulee nyt jatkuvalla syötöllä. "Sen ongelma on kuitenkin se, että se on niin pieni", nauraa suomalaisranskalainen Miska Le Louarn, joka on tekemässä tulevaisuuden jättisuurta kaukoputkea Euroopan eteläisessä observatoriossa, ESO:ssa Saksassa. Tähtitieteilijät ovat siitä innoissaan. Teleskoopissa olevan tekniikan avulla ilmakehän vaikutus katoaa ja tähdet näkyvät timanttisen terävinä. Lähes 40 metriä halkaisijaltaan olevalla peilillä varustettu, jalkapallostadionin kokoisen suojarakennuksen sisälle tehtävä Extremely Large telescope aloittaa toimintansa vuonna 2027. Sen rakentaminen on jo vauhdissa niin täällä Euroopassa kuin myös sijoituspaikassa Chilen autiomaassa. Tiedeykkönen tutustuu ELT-teleskooppiin ja etenkin sen niin sanottuun adaptiiviseen optiikkaan, jonka avulla ilmakehän vaikutukset voidaan lähes kokonaan häivyttää. Mukana ohjelmassa myös tähtitieteilijä Heidi Korhonen Chilestä, joka kertoo millaista on tehdä havaintoja nykyisillä supersuurilla kaukoputkilla – ja miksi Webb ja maanpäälliset teleskoopit tukevat hyvin toisiaan. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Euroopan avaruusjärjestö esitteli uudet astronauttinsa marraskuun lopussa Pariisissa pidetyssä tilaisuudessa. Tiedeykkönen oli mukana ja pääsi tapaamaan tuoreeltaan astronauttikandidaatteja. Erityistä tässä valinnassa oli se, että mukana on britti John McFall, jonka oikea jalka on amputoitu. Hänestä tulee maailman ensimmäinen para-astronautti, ja hän kertoo ohjelmassa miksi vammainen saattaa olla jopa parempi astronautti kuin muut. Uusien astronauttikandidaattien ainoa pohjoismaalainen on ruotsalainen Marcus Wandt. Hän kertoo ESA-astronauttien tiukoista hakuprosessin vaiheista. Ohjelmassa on mukana myös kaksi kertaa avaruudessa käynyt Luca Parmitano. Hän on suurimpaan vaaraan koskaan avaruuskävelyllä joutunut ihminen. Parmitano oli vähällä hukkua pukunsa sisään vuotaneeseen veteen. Hänellä on myös omintakeisen lämmin suhde tyhjään, kylmään ja mustaan avaruuteen. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Miljoonilla Ukrainalaisilla on pula vedestä ja sähköstä Venäjän iskujen seurauksena. Sodan tilanteen päivittää, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö Helsingin yliopiston Aleksanteri instituutista.   Ukrainalaisten avun tarve kasvaa Venäjän siviilikohteisiin tekemien tuhoisien iskujen myötä. Miten Suomi auttaa, siitä kertoo kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen SPR:stä ja toisena vieraana on Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, joka on hiljattain palannut Ukrainasta ja tietää mitä sota-arki tarkoittaa ukrainalaisille.    Välimeren pakolaistilanne puhuttaa Italiassa ja Ranskassa. Mailla on myös keskenään kiistaa, kun Italia ei ottanut vastaan Ocean Viking -laivaa ja sen pakoilaisia, jotka sitten suuntasivat Ranskaan. Toimittajat Jenna Vehviläinen Roomassa ja Jari Mäkinen Bordeaux`ssa ovat mukana lähetyksessä. Joulu on kaupan tärkein myyntisesonki,mutta miten nyt käy joulukaupan, kun rahan arvon  lasku syö kuluttajien ostovoimaa? Mitä ostoksia karsitaan ja miten se vaikuttaa kaupan näkymiin.   Vieraana dosentti Essi Pöyry Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta ja vanhempi tutkija Lasse Mitronen Aalto-ylopiston kauppakorkeakoulusta.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Hanna Juuti, ja valmistelijoina Elina Sonkajärvi ja Veera Sinervo.     Joulu on kaupan tärkein myyntisesonki,mutta miten nyt käy joulukaupan, kun rahan arvon  lasku syö kuluttajien ostovoimaa? Mitä ostoksia karsitaan ja miten se vaikuttaa kaupan näkymiin.   Vieraana yliopistotutkija Essi Pöyry Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja työelämäprofessori Lasse Mitronen Aalto-ylopistosta. Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Hanna Juuti, ja valmistelijoina Elina Sonkajärvi ja Veera Sinervo.     Toimittajat Jenna Vehviläinen Roomassa ja Jari Mäkinen Bordeaux`ssa ovat mukana lähetyksessä. Joulu on kaupan tärkein myyntisesonki,mutta miten nyt käy joulukaupan, kun rahan arvon  lasku syö kuluttajien ostovoimaa? Mitä ostoksia karsitaan ja miten se vaikuttaa kaupan näkymiin.   Vieraana yliopistotutkija Essi Pöyry Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja työelämäprofessori Lasse Mitronen Aalto-ylopistosta. Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Hanna Juuti, ja valmistelijoina Elina Sonkajärvi ja Veera Sinervo.    

Auringosta virtaa koko ajan avaruuteen sähköisesti varattuja hiukkasia, jotka maapallon magneettikenttä ohjaa lähelle napa-alueita etelässä ja pohjoisessa. Toisinaan Aurinko roihauttaa kohti Maata suuren hiukkaspilven, joka saa aikaan geomagneettisen myrskyn: taivas loimuaa revontulia täynnä ja maapallon magneettikenttä heilahtelee hurjasti. Äärimmillään sähköverkot romahtavat, satelliitit ovat vaikeuksissa ja tietoliikenne takkuaa. Avaruusmyrsky vaikuttaa myös GPS-satelliittipaikannuksen tarkkuuteen. Kilpisjärvellä sijaitsee Suomen suurin radioteleskooppi KAIRA, jonka päätarkoitus on sondata ionosfääriä Lapin päällä ja testata uudenlaista radiotekniikkaa. 80 - 400 kilometrin korkeudessa oleva ionosfääri on ilmakehän kerros, joka ottaa vastaan nuo Auringon iskut. Siksi sen tutkiminen on äärimmäisen tärkeää ja kiinnostavaa. KAIRAlla seurataankin reaaliajassa ionosfääriä ja muodostetaan siitä kuva radiotaajuuksilla. Jari Mäkinen vieraili sekä Kilpisjärven, Skibotnin että Tromssan tutkimusasemilla ja jututti KAIRA-hankkeen vetäjää Antti Keroa sekä EISCAT 3D:n suunnittelussa mukava olevaa Tromssan arktisen yliopiston tutkijaa Juha Vieristä. Jutussa mainittu KAIRAn reaaliaikainen kuva ionosfääristä on nähtävissä osoitteessa https://www.sgo.fi/~djm45/kmd/kaira_allsky_0.png

Miten yritykset voisivat kasvullaan nostaa Suomea taantumasta? Vieraina pääekonomisti Penna Urrila, EK ja johtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät.  Millaista keskustelua kryptovaluuttapörssi FTX:n konkurssi kirvoittaa Yhdysvalloissa, Washingtonista raportoi Iida Tikka.  Kryptovaluuttojen tulevaisuus ja valvonta. Vieraina varapj. Martin Wichmann, Suomen kryptovaluuttayhdistys Konsensus ja rahoituksen prof. Timo Rothovius, Vaasan yliopisto.  Eurooppa haluaisi lisää jalansijaa avaruudessa. Avaruusjärjestö ESA:n kokouksesta Pariisista raportoi Jari Mäkinen.  Suuri merisotaharjoitus Freezing Winds alkaa Suomenlahdella. Puhelimessa kommondori, Merivoimien operatiivinen päällikkö Juhapekka Rautava. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Atte Uusinoka ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Syyskuun 14. päivänä 2015 alkoi uusi aika tähtiteteessä. Yli sata vuotta aikaisemmin Albert Einsteinin ennustamat gravitaatioaallot saatiin silloin ensimmäisen kerran näkyviin. Näitä arkijärjellä hankalasti hahmotettavia, avaruuden geometriassa eteneviä aaltoja on koitettu havaita monella tapaa jo aikaisemminkin, mutta vasta kilometrien pituisilla supertarkoilla laserinterferometreilla homma onnistui: kaukana avaruudessa toisiinsa törmänneet mustat aukot järäyttivät aika-avaruutta ympärillään niin voimakkaasti, että ilmaisimet täällä Maan pinnalla värähtivät. Sittemmin gravitaatioaaltotähtitieteestä on tullut jo lähes arkirutiinia, ja etenkin kun laitteita parannellaan koko ajan, havaitaan nykyisin signaaleita monenlaisista muistakin kosmisista katastrofeista. Pian kenties myös kaikkien aikojen suurimmasta jysäyksestä, alkuräjähdyksestä itsestään. Tiedeykkönen vie gravitaatioastronomian pariin, oppainaan Helsingin yliopistossa asiaa tutkiva akatemiaprofessori Kari Rummukainen, eurooppalaisen VIRGO-gravitaatioaaltohavaintolaitteiston ranskalaisryhmän vetäjä Matteo Barsuglia sekä toimittaja Jari Mäkinen.

Venäläiset alkaneet väsyä erikoisoperaation vaikutuksiin. Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen. Tilanne Ukrainan rintamilla viikonlopun jälkeen. Studiossa vieraileva tutkija Ilmari Käihkö, Aleksanteri-instituutti. Koetaanko Euroopassa ydinvoiman uusi tuleminen? Pienydinvoimalatkin valtaavat alaa, mutta mikä on niiden turvallisuus? Vieraana prof. Juhani Hyvärinen, LUT-yliopisto. Ranskan Caenista raportoi Jari Mäkinen. Brasilian vaalit ja brasilialaisten tulevaisuuden odotukset. Rio de Janeirosta raportoi Vilma Romsi. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Jukka Vanninen, Kreeta-Maria Kivioja ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti. 

Lisää yhteistä velkaa Euroopan unionille? Löytävätkö Eu-maat yhteistä säveltä energiakriisin ratkaisuun, kun hinnat nousevat ja kansakin napisee? Keskustelemassa ennustepäällikkö Päivi Puonti Etlasta sekä väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.  Ranskasta raportoi Jari Mäkinen, Ranskassa ay-liike ja hallitus ovat napit vastakkain, kun inflaatio ja energiakriisi kuohuttavat. Kuka on pätevä hoitamaan lapsiamme? Keskustelemassa helsinkiläisen päiväkoti Roban johtaja Kaisa Viitanen, kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.) sekä kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Taide kiinnostaa. Taidemuseoiden suosiosta haastateltavana Sara Hildenin taidemuseon johtaja Anna Hjort-Röntynen. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen, tuottajat Marija Skara ja Hanna Juuti.

Ukraina etenee, mutta millä hinnalla? Vieraana Ukrainasta palannut ulkomaantoimittaja Antti Kuronen ja sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta.  Millainen ydinasevaltio Venäjä on? Vieraina johtaja Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti, ja etäyhteydellä apulaisprofessori Rinna Kullaa, Tampereen yliopisto.  Viestikoekeskus-käräjät alkavat. Puhelimessa oikeustoimittaja Päivi Happonen.  Ranskan eläkekiista uhkaa paisua jo vaalien uusinnaksi. Bordeaux'sta raportoi Jari Mäkinen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Vetylentokoneita mainostetaan "päästöttöminä", koska ne eivät suihkuta ilmaan hiilidioksidia. Vedyn palaessa kun syntyy vain vettä. Mutta vesihöyrykin voi olla ongelma, sillä nykyistä tujakammat tiivistymisvanat taivaalla ovat kuin pieniä pilviä, jotka estävät maan pinnalta tulevaa lämpöä ja lämmittävät osaltaan maapalloa. Osuus ei ole suuri, mutta vetykoneiden tiivistymisvanan vaikutus on yksi kysymysmerkki, ja vanojen määrää ja voimakkuutta ollaan mittaamassa koekoneella. Muitakin kysymysmerkkejä koneiden kehittelyssä on: vety on helposti putkista ja tankeista karkuun vilistävä kaasu, joka on lisäksi hyvin räjähdysherkkään. Nestemäisenä säilytettävä vety vaatii myös -253°C:n kylmyyteen jäähdytetyt tankit. Teknisesti näiden saaminen matkustajalentokoneiden turvallisuuskriteerit täyttäviksi on vaikeaa. Vetylentämisen haasteta tutkitaan pian Airbus A380 -superjumbolla, johon asennetaan ylimääräinen, vedyllä toimiva moottori. Siitä ja koko vedyllä lentämisen ongelmatiikasta kertovat ohjelmassa Airbusin vetytutkimuslentokoneen projektipäällillö Mathias Andriamisaina ja hänen pomonsa, Zero-Emission -hankkeen johtaja Glenn Lewellyn. Lisäksi mukana on Hi2FLY -vetylentokonetta tekevän yhtiön Vladimir Gerber. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Kaikki aine maailmankaikkeudessa koostuu atomeista ja alkeishiukkasista, joita paimentavat luonnon perusvoimat. Hiukkasfyysikot yrittävät ymmärtää näiden olemusta ja toimintaa monenlaisin teorioin, joita täsmennetään koko ajan hiukkaskiihdyttimillä ja muilla tutkimuslaitteilla saatavilla tuloksilla. Tiedeykkösen alkeishiukkasklubi yrittää vääntää rautalangasta atomimaailman ja selittää perusasiat hiukkasfysiikasta. Helsingin yliopiston professori ja Fysiikan tutkimuslaitoksen johtaja Katri Huitu juttelee ohjelmassa toimittaja Jari Mäkisen kanssa.

Etelä-Euroopassa on ennätyksellisen kuivaa. Monen maan satonäkymät ovat katastrofaaliset - paikoin jäädään selvästi alle puoleen normaalisadosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää vierailee muun muassa Loiren laaksossa Ranskassa ja tutkailee Euroopan maatalouden tulevaisuutta ilmastonmuutoksen aikakautena. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Jari Mäkinen. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Millaisessa vaiheesa on sota Ukrainassa? Haastateltavana sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulusta.  Uhkaavatko kyberiskut Suomen turvallisuutta? Kyberhyökkäyksistä ja kyberturvallisuudesta ovat keskustelumassa erityisasiantuntija Juha Tretjakov Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sekä kyberturvallisuuspalvelujen johtaja Benjamin Särkkä Loihde Trustista. Ranska kärsii kuivuudesta. Jari Mäkinen raportoi Loiren laaksosta. Yhdysvalloissa käynnistyy välivaalikampanjointi? Mikä merkitys on presidentti Joe Bidenin kannatuksella välivaaleihin? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.  Mikä on kansainvälisten toimijoiden merkitys sodankäynnissä? Haastateltavavan kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Seppo Kivimäki, Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara. 

Valtion budjettivalmistelulle kovat odotukset Itä-Suomessa. Puhelimessa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. Espanjassa nipistetään energiasta ja kärvistellään inflaation kourissa. Maija Salmi raportoi.  Taiwanin tilanne hiertää Yhdysvaltain ja Kiinan välejä. Vieraina tutkimusprof. Mikael Mattlin, Ulkopoliittinen instituutti ja väitöskirjatutkija Jani Kokko, Jyväskylän yliopisto.  Ratifioiko Ranska Suomen Nato-jäsenyyden? Jari Mäkinen raportoi. Ukrainan viljakuljetusten tilanne, Maxim Fedorov raportoi Kiovasta.  Ilmastonmuutos, sota ja ruokakriisi. Vieraana Maailman Ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Janette Leino ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Naton Madridin huippukokouksesta raportoi Minna Pye. Suomi, Ruotsi ja Turkki sopuun Nato-jäsenyydestä. Johtava tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti ja Turkki-asiantuntija, Suomen Lähi-idän instituutin FIMEn säätiön asiamies Anu Leinonen. Inflaatio repesi Euroopassa. Miten hallitukset ovat reagoineet ja kuinka suuri on ihmisten ahdinko? Keskustelemassa toimittajat Jari Mäkinen, Bordeaux, Suvi Turtiainen, Berliini ja Maija Salmi, Barcelona. Abortti nousi puheenaiheeksi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen eri puolilla maailmaa. Miltä tulevaisuus näyttää? Studiossa Pia Puu Oksanen, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija, Amnestyn Suomen osasto ja Katriina Bildjuschkin, erityisasintuntija, kätilö, THL. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka, Tarja Oinonen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Marija Skara.

Marsiin muuttamisen mahdollisuutta on kaavailtu yllättävän yksityiskohtaisesti. On laadittu suunnitelmia siitä, minne siirtokunnat kannattaa Marsissa sijoittaa, millaisen alumiinikupolin alla elettäisiin sekä miten ihmisten arjen pyöritys Marsin pinnalla toteuttaisiin. Marsilla on varmasti tärkeä osa ihmiskunnan tulevaisuudessa, koska sen jälkeen kun ihminen on käynyt siellä tutkimusmatkalla, tulemme palaamaan sinne todennäköisesti pysyvästi. Tulevaisuudessa siitä mitä todennäköisimmin tulee ihmiskunnan toinen kotiplaneetta. Punainen naapuriplaneettamme on ainoa jotakuinkin ihmiseloon sopiva taivaankappale koko aurinkokunnassamme. Vaikka emme pysty hengittämään siellä, voisi sen pinnalla kävellä kevyessä avaruuspuvussa ja ihailla auringonlaskua (joka punaisella planeetalla on muuten sininen). Tiedeykkösessä tutustutaan Mars-planeettaan parhaan mahdollisen oppaan kanssa: Kaliforniassa Nasan Jet Propulsion Laboratoryssä työskentelevä Richard Zurek on Mars Reconnaissanse Orbiter -luotaimen tiedejohtaja, joka on seurannut Marsin tutkimusta aitiopaikalta 50 vuoden ajan. Toimittajana on Jari Mäkinen.

EU-huippukokouksen ensimmäisen päivän annista raportoi EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen. Euroopan tulevaisuus Saksan ja Ranskasta katsottuna. Haastateltavana toimittajat Suvi Turtiainen Saksasta sekä Jari Mäkinen Ranskasta.  Ukrainaa auttamassa. Haastateltavana ukrainalaistaustainen, Kiovassa elokuvaohjaamista opiskeleva Lukas Stasevskij. Maailman sää ja Suomen juhannushelteet. Haastateltavana ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Tuottajana Marija Skara. 

Lyhyen matkan lentämisestä on tulossa täysin päästötöntä jo 20 vuoden päästä. Mannertenvälisille matkoille tarvitaan kuitenkin vielä jotain muuta. Tulevaisuuden visioissa Lapissa lennetään pienillä sähkökäyttöisillä matkustajakoneilla ja Kanarialle suihkitaan vetyä käyttävällä lentokoneella. Sähkölentokoneella pääsee lentämään jo maailman ympäri, mutta milloin tavallinen turisti pääsee sähkölentokoneen kyytiin? Entä kuinka myös pitkän matkan lentämisestä saadaan päästöntä? Pääset myös maailman ainoan kaupalliseen käyttöön hyväksytyn sähkölentokoneen kyytiin kuulemaan, kuinka hiljaista lentäminen tulevaisuudessa on. Haastateltavina: sähkölentokoneella maailman ympäri lentänyt André Borschberg, Rolls-Royce Electricin johtaja Olaf Otto, Pipistrelin perustaja Ivo Boscarol sekä koelentäjä Martin Vadnu, Diamond Aircraftin Reinhard Schwaiger, Voltaeron Geoffrey Evans ja Airbusin Glenn Lewellyn sekä Mathias Andriamisaina. Lentoyhtiön realiteeteista muistuttaa Finnairin ympäristöjohtaja Tuomo Karppinen. Tämän massivisen katsauksen lentämisen tulevaisuuteen on toimittanut Jari Mäkinen.

Venäjän hyökkäys jatkuu Ukrainassa, onko lännen pakotteilla ollut mitään vaikutusta sotatoimiin? Läntiset johtajat vierailevat Kiovassa - onko tuen ilmaisu vain valkopesua? Vai onko lännnen linja oikea ja onnistuu näin estämään laajenevan maailmansodan? Keskustelemassa tutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta sekä vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta. Mistä koostuu Suomen turvallisuus? Eduskunta aloitti keskiviikkona Nato-jäsenyyttä koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Mistä puhuttiin? Mitä on vielä selvittettävä? Mikä on EU:n rooli turvallisuudessa? Keskustelemassa kansanedustaja Ville Tavio (ps.), Hussein al-Taee (sdp.) ja Saara Hyrkkö (vihr.). Kuka vakuuttaa ranskalaiset? Kuinka keskiviikon vaaliväittelyssä pärjäsivät istuva presidentti, keskustaliberaali Emmanuel Macron sekä äärioikeistolainen Marine Le Pen? Keskustelemassa Poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta sekä toimittaja Jari Mäkinen. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Tanskasta, jossa lehtien otsikoissa näkyy turvallisuus. Juontajana Marjo Näkki Toimittajina Päivi Dahl ja Anna Lehmusvesi, tuottajana Marija Skara.

Satelliitit ovat olennainen osa nykyaikaista elämää: satelliittipaikannus, tietoliikenne, kaukokartoitus ja sään havaitseminen avaruudesta ovat muovautuneet niin syvälle arkeemme, että niitä on yhtä vaikeaa havaita kuin on töpseleihin sähköä puskevia voimalaitoksia. Samat avaruustekniikan sovellukset avustavat myös sotilaita. Satelliitit kuvaavat joukkojen, ajoneuvojen ja lentokoneiden sijainteja ja tekevät nykyaikaisesta sotatantereesta aikaisempaa läpinäkyvämmän. Kuka tahansa voi ostaa nyt vakoilutietoja ja jopa ostaa palveluna signaalitiedustelua. Miehittämättömiä lentolaitteita ohjataan satelliittiyhteydellä maapallon toiselta puolelta ja pommit löytävät kohteisiinsa paikannuspalvelujen avulla. Ilmavoimien esikunnassa avaruusasioiden kanssa toimiva kapteeniluutnantti Juuso Mikkola kertoo Tiedeykkösessä miten avaruus on mukana esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Hän kertoo myös siitä, miksi Suomella on suuria mahdollisuuksia avaruuden tilannetietoisuuden avustamisessa kansainvälisesti ja kuinka varsinaiset aktiiviset sotatoimet ovat hivuttautumassa myös avaruuteen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Putin ja Biden aloittivat vuoropuhelujensa sarjan puhelulla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi kireää maailmantilannetta ja sen mahdollisia ratkaisuyrityksiä. Millaisissa tunnelmissa vuosi vaihtuuu Virossa, Britanniassa ja Ranskassa. Toimittajat Rain Kooli, Tallinna, Auli Valpola, Lontoo ja Jari Mäkinen, Bordeaux. Euro 20 vuotta: Euron ylä- ja alamäet. Pääjohtaja Olli Rehn, Suomen Pankki. Euro 20 vuotta: Kuolleiden kätköistä on löytynyt viime vuosiin asti markkoja jopa satojen tuhansien arvosta. Millainen oli euroseteleiden ja kolikkojen syntyprosessi? Eurosetelien uudistaminen ja digitaalinen euro, missä vaiheessa se on? Vieraana Suomen Pankista osastopäällikkö Päivi Heikkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marija Skara, Mikko Haapanen ja Anna Nevalainen. Tuottajana Tarja Oinonen.

SpaceX -yhtiön perustaja Elon Musk on tullut tunnetuksi haaveestaan perustaa Marsiin siirtokuntia. Itse asiassa hän perusti yhtiönsä sitä varten ja on kehittämässä parhaillaan jättiläisrakettia, jolla massamatkat Marsiin tulisivat mahdolliseksi. Suomalainen Mars-tutkija Jarmo Korteniemi kuitenkin toppuuttelee ja perustelee vuoden viimeisessä Tiedeykkösessa miksi Marsiin kannattaa toistaiseksi mennä vain käymään. Pitkällä tähtäimellä ihmiskunnan siirtyminen asumaan myös avaruuteen on kuitenkin varmaa. Niin sanoo myös Esko Valtaoja, joka löi ohjelmaa toimittavan Jari Mäkisen kanssa vetoa viitisen vuotta sitten siitä, milloin ihminen laskeutuu ensimmäisen kerran Marsiin.

Onneksi maailmanloppua ei ole tullut, mutta maapallon historiassa sellaiset ovat olleet monta kertaa lähellä. Tarkemmin sanottuna maapallo itse ei ole ollut vaarassa, mutta elämä sen pinnalla on pahimmillaan tuhoutunut 95 prosenttisesti. Geologi ja akatemiatutkija J. Sakari Salonen on viehtynyt maailmanlopuista niin paljon, että hän teki niistä kirjan. Kirjan innoittamana puolestaan toimittaja Jari Mäkinen jutteli Salosen kanssa näistä maailmanlopuista, ja lataa Tiedeykkösessä pöytään kirjassa kuvatun viiden maailmanlopun lisäksi pari ylimääräistä – alkaen 700 miljoonaa vuotta sitten olleesta, lähes koko planeettamme pakastaneesta jääkaudesta, päätyen hurjaksi heittäytyvään Aurinkoon, joka imaisee myös planeetta Maan sisäänsä. Historiallisten ja tulevien globaalien katastrofien lisäksi on mahdollista, että elämme juuri nyt yhden sellaisen alkuvaihetta: eläinlajien määrä on supistunut ja ilmastomme lämpenee nopeammin kuin koskaan planeettamme historiassa. Tervetuloa kuuntelemaan maailmanloppujen kauhukuvia ja lohduttautumaan tosiasioilla.

Iceye on ennättänyt tekemään paljon lyhyen toimintansa aikana. Se kasvoi Aalto-yliopiston satelliittihankkeen oheisprojektista nopeasti kansainväliseksi avaruusalan yhtiöksi, joka on tällä hetkellä eräs Euroopan avaruustoiminnan kirkkaimmista tähdistä. Yhtiö on kehittänyt hyvin edistyksellisiä satelliitteja, jotka kuvaavat maapallon pintaa tutkan avulla. Kun aikaisemmin tutkasatelliitit olivat pakettiauton kokoisia ja niiden massa oli useita tonneja, ovat Iceyen satelliitit ison matkalaukun kokoisia ja painavat alle sata kiloa. Avaruuteen päästyään ne avaavat yli kolme metriä pitkän tutka-antennin, jonka avulla ne pystyvät ottamaan kuvia, joista voidaan erottaa alle puoli metriä kooltaan olevia kohteita. Kuvat eivät ole niin tarkkoja kuin isommilla satelliiteilla saadaan, mutta koska pienemmät satelliitit ovat edullisempia paitsi tehdä, niin myös laukaista avaruuteen, voidaan niitä lähettää Maata kiertämään paljon. Silloin havaintoja voidaan tehdä melkein milloin vain ja mistä vain. Nyt yhtiöllä on avaruudessa jo 14 satelliittia. Iceyen perustivat Aalto-yliopiston opiskelijat Pekka Laurila ja Rafal Modrzewski vuonna 2014, ja nykyisin sillä on satakunta työntekijää kolmessa eri maassa. Päätoimipiste on edelleen Otaniemessä, Espoossa, missä Iceye rakentaa myös satelliittejaan. Yllättäen yhtiötä on kasvatettu Piilaakson start-up -opeilla ja sen toiminnassa on paljon yhteistä SpaceX:n kanssa. Jari Mäkinen juttelee Tiedeykkösessä Pekka Laurilan kanssa, ja ohjelmassa käydään läpi paitsi yhtiön tarina, niin myös katsotaan eurooppalaisen avaruustoiminnan tulevaisuuteen.

Syyskuun 15. päivänä SpaceX laukaisee ensimmäiset turistinsa avaruuteen ja jättää viime kesänä lentojaan tehneet miljardöörit Richard Bransonin ja Jeff Bezosin kauas varjoonsa. Varsinainen avaruusturismin aika alkaa vasta nyt. Siinä missä kesän lennoilla alukset vain piipahtivat avaruuden puolella ja palasivat saman tien takaisin Maan kamaralle, SpaceX käyttää turistilentoonsa Dragon-avaruusalustaan. Se nousee raketilla kiertoradalle ja nelihenkinen ei-ammattilaisastronauttijoukko pääsee ihailemaan maapalloa sekä avaruutta kolmen vuorokauden ajan. Samalla SpaceX valmistautuu tekemään ensimmäinen koelennon uudella, jättimäisellä raketillaan Teksasiin rakentamastaan omasta avaruuskeskuksesta. Isot otsikon avaruusturisteista mediassa kätkevät taakseen suuren ja mullistavan muutoksen, joka saattaa toteuttaa SpaceX:n perustaneen Elon Muskin pitkäaikaisen haaveen ihmisten lähettämisestä Marsiin hyvinkin pian. Tiedeykkösessä otetaan Musk ja SpaceX suurennuslasin alle. Miten Elon Musk on onnistunut tekemään näin menestyksekkään avaruusyhtiön? Mikä tekee SpaceX:stä niin erikoisen? Mitä avaruuslentomaailmassa oikein on tapahtumassa? Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen, joka jututtaa ohjelmassa SpaceX:n toimia läheltä seurannutta ja siitä kirjan juuri julkaissutta avaruustoimittaja Eric Bergeriä.

Suomen supertietokoneista vastaava CSC Tieteen tietotekniikan keskus on rakentamassa parhaillaan erästä maailman tehokkaimmista tietokoneista Kajaanissa sijaitsevaan konesaliinsa. Supertehokas uusi bittimurskaaja on saanut nimen Lumi, ja se tulee yhteiseurooppalaisen EuroHPC -konsortion käyttöön, eli useampi muukin maa jakaa laitteen kapasiteettia. Tiedeykkösessä kerrotaan tästä tietokoneesta ja puhutaan laajemminkin supertietokoneista sekä superlaskennasta. Mitä supertietokoneilla tehdään, millaisia nämä laitteet ovat ja mitä merkitystä on sillä, että Suomikin on mukana tietojenkäsittelyn raskaassa sarjassa? Mukana ohjelmassa ovat Lumi-hankkeesta vastaava Pekka Manninen sekä kehityspäällikkö Sebastian von Alfthan, jotka katsovat myös tulevaan, kohti mullistavaa kvanttitietokonetta. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tiedeykkösen tutkimusmatka elämän edellytysten ja astrobiologian pariin jatkuu. Nyt katse käännetään eksoplaneettoihin, eli muita tähtiä kuin omaa Aurinkoamme kiertäviin planeettoihin. Helsingin yliopistossa nykyisin eksoplaneettoja metsästävä tähtitieteilijä Mikko Tuomi on vakuuttunut siitä, että avaruudessa on elämää muuallakin kuin maapallolla. Hän laskee, että pelkästään omassa Linnunradassamme on hyvin todennäköisesti miljardeja planeettoja, joiden pinnalla voisi olla elämälle otolliset olosuhteet. Tuomi selittää ohjelmassa miksi näin on ja miettii millaisia nämä oudot maailmat voisivat olla. Astrobiologi Kirsi Lehto puolestaan pohtii sitä, voisiko oma planeettamme Maa olla kuitenkin jotenkin erikoinen. Mitkä ovat tekijöitä, jotka ovat tehneet maapallosta paitsi elinkelpoisen, niin myös varsin miellyttävän paikan? Vaikka eksoplaneettoja olisikin miljardeja, vaatii älykkään elämän kehittyminen aikaa, hyvät olosuhteet ja kenties myös monia onnekkaita sattumia. Kenties Maa on maailmankaikkeuden Hannu Hanhi. Esimerkiksi naapuriplaneettamme Venus on monessa mielessä Maan kaltainen, mutta silti se on kehittynyt aivan erilaiseksi. Silti sielläkin voi mahdollisesti olla elämää - tosin ei pinnalla, vaan leijumassa sen paksussa pilvikerroksessa. Mikko Tuomen ja Kirsi Lehdon lisäksi toimittaja Jari Mäkisen jututettavana ohjelmassa ovat tähtitieteilijät Harry Lehto ja Leonardo Testi. Ohjelma liittyy 7.toukokuuta lähetettyyn Tiedeykköseen.

Vaikka tähtitaivas näyttääkin aina samalta ja pysyvyyden perikuvalta, niin oikeasti se muuttuu koko ajan. Hitaasti mutta varmasti. Paras tapa tutkia tähtien liikkeitä on mitata tähtein paikkoja mahdollisimman tarkasti uudelleen ja uudelleen. Kuorma-auton kokoinen Gaia-satelliitti tekee tätä syvällä avaruuden syövereissä, 1,5 miljoonan kilometrin päässä maapallosta. Gaian tuloksista on hyötyä kaikilla tähtitieteen osa-alueilla, mutta eritysesti se on auttanut selvittämään miten oman galaksimme tähdet kulkevat; kuinka Linnunratamme oikein toimii, miten Aurinko ja muut tähdet kiertävät galaksin keskusta ja mitä meille on tapahtunut aikaisemmin. Esimerkiksi ammoinen galaksitörmäys näkyy edelleen taivaalla, koska osa tähdistä liikkuu ikään kuin väärään suuntaan. Haastateltavana Euroopan avaruusjärjestön Gaia-hankkeen tiedejohtaja Timo Prusti. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Tunnemme koko maailmankaikkeudesta vain yhden paikan, missä on elämää. Maapallon. Sen sijaan mitä enemmän on elämää tutkittu, niin sitä enemmän olemme löytäneet sopukoita, missä elämää voisi olla. Tai ainakin olisi voinut olla joskus. Tiedeykkösessä selvitetään miten elämän oletetaan nykyisin alkaneen, eli kuinka eloton muuttui elolliseksi. Silmänräpäyksessä se ei tapahtunut, sillä elämän reseptissä sopivien olosuhteiden ohella tärkein aineosa on aika. Myös itse eksobiologian eli astrobiologian synty on niin ikään kiinnostava tarina, sillä biologit ja avaruustutkijat löysivät toisensa kunnolla vasta suuren töppäyksen jälkimainingeissa 1990-luvulla. Tietysti tämä nolo tapahtumaketjukin käydään läpi ohjelmassa. Turun yliopistossa molekyylibiologiaa ja astrobiologiaa tutkiva Kirsi Lehto juttelee aiheesta toimittaja Jari Mäkisen kanssa, ja mukaan tulee vähäksi aikaa myös Kirsin tähtitieteilijäpuoliso Harri Lehto. Hän tuli korjaamaan etäyhteydessä käytettyä mikrofonia, mutta jäi yllättäen nalkkiin myös haastateltavaksi.

Miten Maa muodostui? Millainen on sen rakenne? Kuinka se toimii? Mitä virkaa on Maata uskollisesti kiertävällä Kuulla? Mihin suuntaan mantereet ovat oikein menossa ja koska meille tulee taas geologisessa mielessä paha tilanne päälle? Helsingin yliopiston geologian professori Tapani Rämö paljastaa maapallon syvimmät salaisuudet ja maalaa ohjelmassa isolla pensselillä kotiplaneettamme aikajanan. Lopussa päästään myös Suomeen ja sen esihistoriaan aikana, jolloin ihmisistä ei ollut vielä tietoakaan. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Arecibon legendaarinen radioteleskooppi on romuna – suomalaistutkija kertoo paikan päältä mitä tapahtui ja mikä on romahduksen merkitys tieteelle Suomalainen tähtitieteilijä Anne Virkki on ollut jo viiden vuoden ajan työssä maailman kenties tunnetuimmalla radioteleskoopilla. Hän kertoo Tiedeykkösessä mitä Puerto Ricossa, Arecibossa oikein tapahtui ja miksi yli 300 metriä halkaisijaltaan olevan lautasantennin keskellä ylhäällä roikkunut 900-tonninen rakennelma romahti alas. Mitä nyt tapahtuu? Mikä on ollut teleskoopin merkitys? Ja millainen tämä elokuvistakin tuttu rakennelma oikein on ja miksi se sijaitsee pienellä Karibianmeren saarella? Jari Mäkisen toimittamassa ohjelmassa vastataan näihin kysymyksiin ja katsotaan tarkemmin radiotähtitieteen tilannetta nykyisin.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamien asioiden puolesta myös lyhyesti rukoillaan. Samalla periaatteella otetaan esiin Raamatunkohtia, joiden avulla asiaa hieman syvennellään tai käsitellään. Tässä jaksossa tutustumme Jari Mäkiseen kolmen keskustelun kautta. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Jari Mäkinen kertoo pitkään kestäneen kiusaamisen vaikutuksista omaan elämäänsä. Usein sivustakatsojat mahdollistavat kiusaamisen. Se näyttää alkavan siitä, että joku on hieman erilainen kuin muut. Kiusaaminen voi alkaa myös joistain sellaisesta syystä, jota on mahdoton ymmärtää. Kaikki elämämme kokemukset kulkevat mukanamme. Kipeitäkin kokemuksia Jumala voi käyttää ja auttaa toisia niiden kautta. Jari tekee lauluja ja soittaa NotBadBandissä. Ensimmäisen jakson lopuksi kuultiin Jarin tekemä häpeään liittyvä laulu Kultakauris, joka on kiusatun pojan kasvutarina. Sen esitti NotBadBand. Ohjelman toisessa osuudessa Jari Mäkinen kertoo musiikkiharrastuksensa alkaneen kolmevuotiaana nokkahuilusta. Kuusivuotiaana nokkahuilu vaihtui viuluun, jota hän soitti hyvin pitkään. Lukion lopussa Jari valitsi opiskelun ammattimuusikon uran sijasta. Musiikki ja laulaminen ovat kulkeneet koko ajan osana hänen elämäänsä. Jari haluaa niiden kautta kirkastaa Jeesusta, tekee lauluja ja soittaa NotBadBandissä. Tuossa toisen osuuden haastattelussa Jari kertoo siitä miten kristillinen ja vertaistukeen perustuva toipumistyö eli Krito on häntä auttanut. Jokaisella ihmisellä on omat haavansa ja kipunsa. Tasapuolinen ja luottamuksellinen vertaistuki auttaa ymmärtämään toisia ja itseä. Emme ole kipujemme ja varjojemme kanssa yksin. Jarille otti esiin kritossa käytetyn rukouksen: ” Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa. Rohkeutta muuttaa mitkä voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan”. Tämä rukous on Jarille tärkeä ja sitä se on myös meille. Ohjelman kolmannessa osuudessa Jari Mäkinen kertoo NotBadBandista. Siitä miten hän tekee lauluja ja millaisesta ryhmästä on kysymys. Tuo bändi haluaa kertoa laulujensa ja musiikkinsa kautta Jeesuksesta. Musiikkinsa lisäksi tuo ryhmä osoittaa Jeesuksen rakkautta käytännössä siten, että se tukee Thaimaan ja Myanmarin rajalla Thaimaan puolella toimivaa orpokotia ja koulua help2orphans järjestön kautta Um-phang nimisessä kylässä. Ohjelmakokonaisuus ja Jarin persoona säteilee inhimillistä toivoa suurempaa. Ohjelma kannattaa kuunnella. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Sata vuotta sitten eriskummallinen norjalaisfyysikko Kristian Birkeland käkki mökissään Haldde -vuoren huipulla. Poromiehet olivat kertoneet hänelle, että revontulia voi koskettaa käsillään. Birkeland ei onnistunut saamaan niitä käsiinsä, mutta hän keräsi talvisen taivaan valoista paljon lisätietoa. Hän selitti miten revontulet syntyvät ja kehitti laitteen, jonka avulla niitä pystyttiin tekemään Maan päällä. Norjan pohjoisosiin sijoittuva tarina revontulitutkimuksen historiasta on kiinnostava ja jännittävä. Siinä tehdään paitsi tiedettä, niin myös työnnetään lastenvaunuja 900 metrin korkeudessa, vedetään nenästä Natsi-Saksan sotilaita ja ihmetellään liikkuvia valopisteitä puutappien avulla kasatun hirsimökin sisällä. Yhä edelleen samoilla seuduilla katsotaan taivaalle, mutta nyt pelkkien revontulten seuraamisen sijaan tavoitteena on ymmärtää avaruussäätä sekä sen oikkuja. Oppaana revontulitutkimuksen historiaan toimii Tromssan yliopiston "Revontulitalon" johtaja Per-Helge Nylund ja toimittajana tarinaa ihmettelee Jari Mäkinen.

Loppukesä 2020 oli erinomainen ajankohta Mars-luotaimien lähettämiseen, koska tänä vuonna Maa ja Mars ovat hyvin lähellä toisiaan. Kaikkein lähimmillään ne olivat nyt 7. lokakuuta, jolloin planeettojen välinen etäisyys oli 62 miljoonaa kilometriä. Kohti punaista planeettaa on matkalla kolme luotainta Yhdysvalloista, Kiinasta ja Yhdystyneistä arabiemiraateista. Millaisia nämä alukset ovat ja kuinka niiden matka on sujunut tähän mennessä? Ohjelmassa pääsevät ääneen Perseverance-kulkijan tieteellinen johtaja Kenneth Farley sekä kaksi kulkijaan tutkimuslaitteita tehnyttä henkilöä: Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta sekä planetologi Pierre-Yves Meslin. Mukana ohjelmassa on materiaalia heinäkuussa lähetetystä Tiedeykkösestä. Toimittajana on Jari Mäkinen. (Kuva: Nasa)

Eteläiseen Ranskaan lähelle provencelaista Cadarachen kylää ollaan rakentamassa maailman ensimmäistä suurikokoista fuusiovoimalaa. Laitteen kokoonpanon loppusuora alkoi heinäkuun lopussa ja jos kaikki sujuu suunnitellusti, hörähtää fuusioreaktori toimintaan ensimmäisen kerran vuonna 2025. Kyseessä on laite nimeltä ITER (International Thermonuclear Experimental Reactor), ja sitä tehty pitkään ja hartaasti. Sähköä se ei kuitenkaan tulee koskaan tuottamaan, sillä sen päätuote on tieto. Sen avulla voidaan ensimmäisen kerran testata miten fuusio toimii kaupallisen voimalaitoksen mittakaavassa ja miten fuusio sopisi mahdollisesti rutiininomaiseen energian tuotantoon. Fuusio-optimisteille ITER on askel kohti saasteetonta, turvallista ja käytännössä rajattomasti saatavissa olevaa energiaa. Kriitikot muistuttavat fuusion monista hankaluuksista ja olettavat, että ITER tulee vain todistamaan sen, ettei tekniikka ainakaan tässä muodossa ole käytännöllistä. Tiedeykkösessä on mukana ITER-hankkeen johtaja Bernard Bigot sekä mukana laitteen rakentamisessa lähes alusta alkaen ollut Petri Mäkijärvi. Fuusiovoimasta laajemmin ja ITERin kanssa eräällä tapaa kilpailevista tekniikoista – kuten niin sanotuista stellaattoreista – kertovat puolestaan Aalto-yliopiston plasmafyysikot Simppa Äkäslompolo ja Antti Snicker. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuva: ITER

Maapallo on mukava paikka, koska sen ilmakehä ja magneettikenttä suojaavat meitä avaruuden haitallisilta säteiltä, sähköisesti varatuilta hiukkasilta, jotka ovat peräisin tyypillisesti Auringosta tai ulkoavaruudesta. Luontaisesti ympärillämme ei ole kuin varsin leutoa sähkömagneettista säteilyä ja esimerkiksi radonista tulevaa ionisoivaa ydinsäteilyä. Jos avaruudessa olevaa säteilyä halutaan saada aikaan kätevästi, kannattaa katsoa Jyväskylään. Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratoriossa on useita erilaisia koeasemia, joilla Pohjois-Euroopan äreimmän hiukkaskiihdyttimen avulla tehdään paitsi perustutkimusta, niin myös avaruuselektroniikan testaamista. Laitteistolla voidaan tuottaa erilaisia ionisuihkuja, jotka jäljittelevät autenttisesti säteily-ympäristöä avaruudessa. Valitsemalla oikeanlainen hiukkascoctail, voidaan kiihdyttimellä saada aikaan tilanne matalalla kiertoradalla, tietoliikennesatelliittien käyttämällä geostationaariradalla tai vaikkapa kauempana avaruudessa. Erillisen laitteen avulla voidaan vaikkapa lentää Jupiteriin ja koetella sitä kiertämään lähetettäviä laitteita voimakkailla elektronisuihkuilla. Mutta miksi näin tehdään, ja miten näin tehdään? Kuinka sähköiset komponentit käyttäytyvät, kun niihin kohdistetaan roppakaupalla säteilyä? Tiedeykkösessä heittäydytään tämän asian kimppuun ja käydään tutustumassa avaruussäteilyn vaikutuksia mittaavaan RADEF-koelaitteistoon. Siitä ohjelmassa kertoo yliopistotutkija Arto Javanainen, joka vastaa RADEFin toiminnasta. Ohjelmanteosta vastaa puolestaan toimittaja Jari Mäkinen.

Kesällä 2010 käynnistyi Moskovassa avaruuslääketieteeseen erikoistuneessa tutkimuslaitoksessa ainutlaatuinen ihmiskoe, kun kuusi vapaaehtoista sulkeutui 520 vuorokaudeksi metallisäiliöön. Tarkoituksena oli simuloida mahdollisimman autenttisesti menopaluulento Marsiin, ja siinä onnistuttiinkin. Kyse oli enemmänkin psykologisesta kuin teknisestä kokeesta. Miten miehistö muodostetaan? Kuinka erilaiset persoonallisuudet täydentävät ja tukevat toisiaan pitkän yhdessäolon aikana? Miten miehistöä pitää valmentaa pitkään eristyksissä olemiseen? Miten välttää tylsistymistä – ja miten pitää yllä työvirettä? Koronaviruksen vuoksi monet ovat joutuneet karanteeniin ja monissa maissa on asetettu jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Mars500 -kokeen kokemukset auttavat nyt myös tässä uudessa tilanteessa, vaikkakin nykyhetken ja Mars-kokeen välillä on yksi, olennainen ero: miehistö tiesi täsmälleen milloin koe päättyy, mutta nyt koronatilanteen jatkumisesta ei ole tietoa. Jari Mäkisen toimittamassa ohjelmassa kerrotaan myös astronauttien vinkkejä pienessä tilassa yksin käkkimiseen.

Tälläkin hetkellä maapalloa kiertää kymmeniä satelliitteja, joiden tehtävänä on tuottaa lisätietoja sääennustajille. Vaikka käytössä on hyvä säähavaintoverkko, säätutkat ja monia muita laitteita maan pinnalla ja ilmassa, ovat satelliitit ainoa tapa saada hyvin tietoa maailmanlaajuisesti ja esimerkiksi valtameriltä, jäätiköiltä sekä autiomaista. Konkreettisin esimerkki sääsatelliittien tuomasta suuresta avusta ovat pyörremyrskyt. Ne syntyvät meren päällä ja rannikolle tai saarten päälle ajautuessaan ne saavat aikaan suurta tuhoa. Satelliittien avulla myrskyjä ei voi estää, mutta niiden syntyä ja kulkua voidaan seurata tarkasti, minkä ansiosta tuhon tuloon voidaan varautua. Ilman satelliittien apua monet pienemmätkin luonnonkatastrofit vaatisivat enemmän kuolonuhreja ja tuottaisivat aineellisia vahinkoja. Myös jokapäiväisissä, pienemmissä asioissa niistä on apua: laivojen ja lentokoneiden reitit voidaan laskea vähemmän polttoainetta kuluttaviksi, rakennustyöt voidaan suojata sopivasti ja maataloudessa monenlaiset työt voidaan ajoittaa oikein. Nyt tekeillä on kolmas sukupolvi, ja tässä Tiedeykkösessä keskitytään niihin. EUMETSATissa MTG-hankkeen (Meteosat Third Generation) päätutkijana toimiva suomalainen Jochen Grandell kertoo, että satelliitteja on tulossa kahdenlaisia: kuvaavia ja skannaavia. Kuvaavat satelliitit pystyvät saamaan kuvia 16 eri kanavalla muutamien satojen metrien tarkkuudella jopa 2,5 minuutin välein, ja skannaavat pystyvät muodostamaan ilmakehästä kolmiulotteisen mallin. Tietoa uudet satelliitit tuottavat niin paljon, että joidenkin EUMETSATin jäsenmaiden sääennustuslaitokset ovat pulassa – eikä helppoa ole muillakaan. Hyödyt ovat kuitenkin suuret: uudet satelliitit antavat lähes uskomattomia välineitä sään parempaan ennustamiseen. Satelliiteista on apua niin pitkän ajanjakson ennusteita tehtäessä, kuin myös etenkin aivan lähituntien ajaksi tehtävissä ennusteissa. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Suurimmat kaukoputket maailmassa ovat tällä hetkellä peiliteleskooppeja, joiden halkaisija on noin kymmenen metriä. Nyt on jo tekeillä seuraava sukupolvi: näiden teleskooppien pääpeilin halkaisija on no 30 metriä tai enemmän. Suurin lähitulevaisuuden jättiteleskoopeista on eurooppalainen ELT, Extremely Large Telescope, eli Äärimmäisen Suuri Teleskooppi. Sen peilin läpimitta lähes 40 metriä ja kooltaan teleskooppi on suuren jalkapallostadionin kokoinen. ELT:n sijoituspaikalla Chilessä tehdään jo pohjatöitä, ja itse teleskoopin osia ollaan rakentamassa täällä Euroopassa. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, aloittaa tämä jättiläinen havaintojen teon vuonna 2025. Tiedeykkösessä projektipäällikkö Roberto Tamai Euroopan Eteläisestä Observatoriosta kertoo enemmän ELT:stä ja sen rakentamisesta. Tähtitieteilijä Petri Väisänen puolestaan on nyt työssä Etelä-Afrikassa sijaitsevalla SALT-teleskoopilla. Kyseessä on virallisen listan mukaan maailman viidenneksi suurin kaukoputki, jonka peili on jotakuinkin kymmenmetrinen. Petrillä on siten hyvä kuva siitä, millaista tutkimusta valtavan suurilla havaintolaitteilla voi tehdä ja millaisia uusia näkökulmia ne avaavat avaruuden tutkimukseen. Hän myös selittää laajemmin mitä kaikkea tähtitieteessä on tapahtumassa. Spoiler alert: elämme jänniä aikoja ja paljon tapahtuu varsin pian. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua. Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla. Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta. Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. (Kuva Nasa) Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Suomi on hankkimassa Ilmavoimille uusia hävittäjäkoneita. Tämä HX-hävittäjähanke alkoi vuonna 2015, ja nyt tammikuun lopussa viisi lentokoneenvalmistajaa antoi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle tarjouksensa nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle ehdottamistaan monitoimihävittäjistä. Aikataulun mukaan päätös tehdään vuonna 2021 ja ensimmäiset uudet koneet saapuisivat Suomeen vuodesta 2025 alkaen. Mukana kilpailussa ovat amerikkalaiset Boeing Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ruotsalainen Saab Gripen, eurooppalaisena yhteistyönä tehtävä Eurofighter ja ranskalainen Dassault Rafale. Tiedeykkösessä paitsi tutustutaan näihin koneisiin, niin myös tutkitaan sotilasilmailun historiaa: miten tällaisiin koneisiin on tultu, ja mihin perustuvat koneenvalmiestajien käyttämät ilmaisut eri hävittäjäsukupolvista? Mitä monitoimihävittäjillä voi tehdä? Ohjelmassa toimittaja arvioi mikä kone voisi olla Suomelle sopivin. Ilmavan Tiedeykkösen toimittaa Jari Mäkinen ja siinä ääneen pääsevät myös lentäjät niin täällä Euroopan puolella kuin Yhdysvalloissakin. Kuva: Jari Mäkinen

Mitä työväen vapusta jäi käteen, STTK:n pj Antti Palola ja Superin pj Silja Paavola. Eurovaalitentti, Li Andersson, Vasemmistoliitto. Tenttijänä Pirjo Auvinen. Kolumni, Roope Lipasti. Aikansa nero Leonardo da Vinci. Walter Isaacsonin Leonardo da Vinci -elämäkerran suomentaja Tero Valkonen, toimittajana Jari Mäkäräinen. Uusinta: Mitä työväen vapusta jäi käteen. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Kaija Kellman, Pirjo Auvinen ja Jari Mäkäräinen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua. Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla. Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma lähetetään ja tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta. Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuvassa Apollo 9:n laukaisu 3.3.1969 Kennedyn avaruusasemalta Floridasta. (Nasa)

Tiedeykkönen on nauhoitettu Euroopan avaruusjärjestön Avaruussäätoimistossa, Saksan Darmstadtissa. Siellä istuu Juha-Pekka Luntama. Hänen vastuullaan on avaruussää, eli se, miten Eurooppa varautuu Auringosta tuleviin geomagneettisiin myrskyihin. Luntaman viesti on selvä: Aurinko on rökittänyt maapalloa oikein kunnolla historiassa, ja tulee tekemään niin myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin tähän voidaan varautua, mikä onkin tarpeen, sillä nykyiselle teknoyhteiskunnalle voimakas avaruusmyrsky olisi tuhoisa. Avaruus uhkaa meitä myös muilla tavoilla. Asteroidit tai komeetat ovat törmäyskurssilla myös tulevaisuudessa Maan kanssa, mutta nyt meillä on temput törmääjien torjumiseen. Ainakin periaatteessa. Helpointa on kuitenkin vaikuttaa siihen avaruuden haittaan, jonka olemme aiheuttaneet itse. Avaruusromun määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvu on onneksi hidastunut. Nyt avaruusromun määrää pitäisi vain saada vähennettyä ennen kuin tilanne karkaa käsistä. Globaalin tuhon kanssa flirttaavan ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuva: Aurinkoa tutkiva luotain sijoitettaisiin Maan ja Auringon ns. tasapainopisteeseen, noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Sieltä se pystyy paitsi tarkkailemaan Aurinkoa, niin myös näkemään tarkasti milloin ja miten varattujen hiukkasten pilvet tulevat kohti maapalloa. (ESA)

Tämä vuosi 2018 on jälleen kiinnostava Mars-tutkimuksessa. Uusin laskeutuja on parhaillaan matkalla kohti punaista planeettaa ja se saapuu perille marraskuun lopussa. Samalla tekeillä on koko joukko uusia, entistäkin kiinnostavampia Mars-luotaimia ja urheiluautonkin avaruuteen lähettänyt SpaceX -yhtiö lupaa lähettävänsä piankin ihmisiä Marsiin. Vaikka tämä kunnianhimoinen suunnitelma viivästyisikin (kuten todennäköistä on), olemme todellakin jännän äärellä. Tiedeykkönen katsoo missä Mars-tutkimus makaa, mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä on tulossa. Ohjelma porautuu Marsiin myös ihan konkreettisesti: eurooppalainen ExoMars -kulkija tulee kairaamaan näytteen Marsin pinnan alta ja marraskuussa laskeutuva InSight sondaa planeetan sisustaa seismometrillä. Sen jälkeen, kun Mars on nyt kartoitettu avaruudesta ja sitä on tongittu paikan päällä pinnalla, koetetaan elämän merkkejä etsiä siis pinnan alta. Ohjelmassa ääneen pääsevät Euroopan avaruusjärjestön Jorge Vago, Markus Landgraf ja Dmitri Ivanov sekä Ranskan avaruustutkimuskeskuksen Philippe Laudet sekä tutustutaan asiaan Nasan planeettatutkimuksen keskuksessa, Jet Propulsion Laboratoryssä. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen. Kuva: Insight-laskeutuja (Nasa)

Slush,Nordic Business Forum, Kasvu Open - siinä tapahtumia ja projekteja, joilla yritetään edistää pienten firmojen kasvuhaluja ja -potentíaalia. Miten se tapahtuu ja syntyykö kasvua oikeasti? Järvenpääläinen aerosolivalmistaja Pentisol Ky osallistui Kasvu Openiin viime vuonna - ja nyt tavoite on kolminkertaistaa liikevaihto kolmen seuraavan vuoden aikana. Vieraina Kasvu Openin johtaja Uljas Valkeinen, yrittäjä ja toimitusjohtaja Jari Mäkinen Pentisol Ky:stä sekä professori ja yritysjohtaja Anssi Lehikoinen, joka kertoo, että mitä ihmettä myllärillä tehdään, kun halutaan kasvua.

Umpihankihiihdon MM-kisoja hiihdetään Pudasjärvellä vuosittain helmikuussa. Vuoden 2016 kisat olivat jo yhdeksästoista kerta. Virallisesti kisat alkavat aina lauantaina, mutta halukkailla on mahdollisuus lähteä liikkeelle jo perjantaina. Tällöin kilpailijat hiihtävät Syötteen kisakeskuksesta joitakin kilometrejä kisamaastoon ja saavat näin pienen edun lauantaina aloittaviin. Kaikki yöpyvät ulkona tulilla laavuissa tai vastaavassa majoitteessa. Kaikkien on myös kannettava mukanaan ruokansa sekä tarvittavat varusteet, repun on sunnuntaina painettava kahdeksan kiloa. Säät ja kelit ovat vaihdelleet eri vuosina paljonkin, kovimmillaan pakkasta on ollut liki neljäkymmentä astetta. Tänä vuonna lämpötila pysytteli lähellä nollaa, mikä teki hiihtämisestä raskasta. Jari Mäkäräinen raportoi Radio Suomelle vuoden 2016 kisoista läpi viikonlopun aloittaen matkasta Pudasjärvelle.