Podcasts about suomenkin

Mikä ihme on Sveitsi? Sveitsi on monien ristiriitaisuuksien valtio. Se on konservatiivinen linnake keskellä Eurooppaa ja samalla vapaamielisyyden kehto. Sveitsi on kansainvälisen avoimuuden mallimaa, joka liittyi YK:iin vasta vuonna 2002. Monet eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen suuntauksista ovat kehittyneet Sveitsissä. Siitä huolimatta Sveitsi pysyy mysteerinä eurooppalaisten kansallisvaltioiden joukossa. Toimittaja ja muusikko Jantso Jokelin kirjoitti Sveitsistä esseeteoksen, jossa ihmetellään niin Sveitsin tavallisuutta kuin ihmeellisyyttäkin. Toimituspäällikkö Sami Metelinen on kasvanut Sveitsissä ja on pitänyt Sveitsiä maana josta Suomenkin kannattaisi ottaa mallia. Euroopan historian professori Laura Kolbe kertoo miten Sveitsi eroaa Euroopan kansallisvaltioista (kaikessa). Juontaja on Pietari Kylmälä.

Feministisellä ulkopolitiikalla on ollut näkyvä asema muun muassa Pohjoismaiden politiikassa, erityisesti Ruotsissa hallituksen virallisena ulkopolitiikan linjana 2014–2022 ja Suomessa Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston aikana. Nyt feministiset arvot ovat saaneet väistyä taka-alalle monessa maassa oikeistohallitusten tultua valtaan: Suomenkin ulkopolitiikan painopisteet ovat muuttuneet, kun Tasavallan Presidentti Alexander Stubb on linjannut Suomen noudattavan ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia. Feminismin ja yhdenvertaisuuden teemojen vastainen mobilisaatio yhdistää laajasti populistisen radikaalioikeiston toimintaa ympäri maailman, mistä yhtenä kouriintuntuvimpana viimeaikaisena esimerkkinä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Podcast-jaksossa pureudumme feministiseen ulkopolitiikkaan: sen merkitykseen, haasteisiin ja nykytilaan konservatiivisten liikkeiden varjossa. Ovatko kriittiset feministiset näkökulmat korvautuneet kautta linjan kansainvälisten suhteiden realistisen koulukunnan opeilla? Minkälaisia saavutuksia feministisen ulkopolitiikan piirissä on nähty? Lopuksi pohdimme tulevaisuutta – voisiko ihmisoikeusperustainen feministinen näkökulma tehdä vielä paluun kansainvälisille areenoille vai onko feminismistä tullut lopullisesti liian polarisoiva termi? Jakson vieraina ovat vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea Nytkis ry:stä ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja, humanitaarinen asiantuntija Merit Hietanen. Jakson juontavat Amani Al-Mehsen ja Jalmari Sarla.

Löytyykö Suomenkin luonnosta zombisieniä, joista jotkut kauhuelokuvat ovat saaneet innoituksensa? Minna Pyykkö lähti talviselle hyönteisretkelle Turkuun selvittämään asiaa hyönteisharrastaja Håkan Söderholmin kanssa.

Alkanut vuosi on vaalien supervuosi. Lännessä sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa äänestetään. Vaalien yllä leijuu valeuutisten ja disinformaation uhka, sillä esimerkiksi Venäjä käyttää entistä enemmän rahaa informaatio-operaatioihinsa. Ohjelmassa haastateltavan disinformaatioasiantuntijan mukaan Venäjä hakee koko ajan uusia väyliä propagandansa levittämiseen muun muassa sosiaalisen median ja jopa tietokonepelien kautta. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot siitä, kuinka yhteiskunnat ja journalistinen media lännessä pystyvät vastaamaan pahantahtoisiin vaikuttamispyrkimyksiin. Suomalaisten kyky vastustaa propaganda kuuluu Euroopan vahvimpiin. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan lähestyvissä presidentinvaaleissa ei ole tällä hetkellä näyttöä ulkopuolisista vaikuttamisyrityksistä. Valeuutisten levittämisestä on kuitenkin esimakua saatu Suomenkin presidentinvaaleissa vuonna 2006. Presidentti Tarja Halonen muistelee ohjelmassa, kuinka hän törmäsi itseään koskevaan valeuutiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Haastattelussa Jussi Halla-aho Suomalainen Presidentti #neuvottelija 222, toinen #neuvottelija-kanavan presidenttiehdokashaastattelu. 00:00 Jussi Halla-Aho, Eduskunnan puhemies. #neuvottelija -kyselyssä toivotuin presidenttiehdokas-haastateltava. Onko #neuvottelija tai Ivan Puopolon Viikon viisastelu tuttu konsepti? 01:42 Eduskunnan puheenjohtajuus on mielenkiintoinen työ. Kansanedustajat eivät ole eduskunnassa pelleilemässä vaan edustamassa kansaa 04:59 Suomenkin eduskunta matkalla blokkijärjestelmään. Ulkoparlamentaariset voimat paljastuvat vasemmistosta 09:49 Onko perussuomalaisuus oikeistolaisuutta? Uudet vastakkainasettelut vasemmisto-oikeisto-janan ulkopuolella perussuomalaisuuden perustana 11:35 Kansallinen-globaali-ajattelu muutoksessa. Syyt puoluejohtajuudesta luopumiseen eivät ole muuttuneet. Moninapainen maailma. Suomalaisten jaetut arvot 13:50 Bulgakov ja Googol ukrainalaisia, suomalaiset viikinkejä? Kannattaako historiaa muuttaa jälkikäteen? 16:14 Ukrainalaiset voimat Nordstream-putken katkaisun takana? Putken räjäyttäjä teki ison strategisen palveluksen maailmalle 20:42 Onko vasemmistolaisuus (yhä) rähmällään oloa venäläisten intressien suuntaan? 22:25 Israel-Hamas-Palestiina. Kahden valtion malli ja muut mallit 27:20 Kietoutuvatko Ukraina-Venäjä ja Lähi-Idän konfliktit toisiinsa. Globaali etelä ja sota länttä vastaan. Länsimaisen sivilisaation itsealennustila 33:19 Lontoon islamistinen antisemitismi vs. Ruotsin tilanne 36:15 Suomen tilanne maahanmuuton osalta. Francis Fukuyaman teoria yhteiskuntien kunnioituksen pirstaloitumisesta. Kansalaisuuden ansaitsemisen yhdistävä voima 42:31 Erilaisuuksien juhlinta. Yhteisöllisyyden tuhoaminen 44:50 Tasavallan presidentti-instituution arvojohtajuus ja perinteet yhdistäjänä. 46:46 Suomen kristillisen perinteen kunnioittaminen. O'Sullivanin laki vasemmistolaisuuden voimasta pätee kirkkoonkin 50:38 Sami vastaa omaan kysymykseensä neuvottelutaidosta 51:25 Halla-ahon perheen juuret Etelä-Pohjanmaalla ja Tampereella 52:30 Kannattaako vastata spontaanisti kysymyksiin? Miksi et aina vastaa? 53:30 #neuvottelija Sisäpiiri – Mistä Jussi Halla-ahon musiikkimaku muodostuu. Vain tilaajille #neuvottelija #presidentti #perussuomalaiset #vaalit #hamas

Millaisissa asetelmissa lähestytään presidentinvaaleja? Keskustelemassa Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Iltelehden politiikan toimituksen esihenkilö Juha Ristamäki ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Ukrainan sota on muuttanut Suomenkin ulkopoliittista asemaa. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee johtamaan ulkopolitiikkaa? Millaisen lautaskiistan Suomen Nato-jäsenyys saa aikaan? Miten ulkopoliittinen tilanne vaikuttaa vaalien teemoihin? Onko porvarillisia ehdokkaita niin paljon, että ne syövät toistensa ääniä? Onko myös presidentinvaaleissa taktista äänestämistä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Amerikkalaisen ökyrikkaan Kardashians–katraan elämää seurataan jo kolmannella kaudella Disneyn suoratoistopalvelussa. Kris, Kourtney, Kim, Khloé, Kendall ja Kylie ovat somevaikuttajia ja monen nuoren naisen ulkonäköesikuvia, vaikka messevien sponsorisopimusten huippuvuodet taitavat olla takanapäin. Kardashianin sisarukset ovat arkipäiväistäneet hiustenpidennykset, ripsienpidennykset ja pistoshoidoilla muhkeammaksi muotoillut huulet Suomenkin katukuvassa, ja heidän kurviensa innoittamana pakaratreeni nousi suureen suosioon nuorten naisten keskuudessa Monen ihailemia naisia on myös kritisoitu epärealististen kauneusihanteiden levittämisestä ja kestämättömän kulutushysterian lietsomisesta. Mikä Kardashianeissa kiehtoo ja mikä on heidän jättämänsä jälki länsimaiseen yhteiskuntaan? Keskustelemassa ovat taiteilija Alma Tuuva, tutkijatohtori Pauliina Tuomi Turun yliopistosta, Helsingin Sanomien Nytin toimittaja Inkeri Harju ja väitöskirjatutkija Anna Puhakka Jyväskylän yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Työperäinen maahanmuutto puhuttaa Suomessa, mutta Britanniassa se vasta puhuttaakin. Brexitin piti vähentää olennaisesti maahanmuuttoa Britanniaan, mutta toisin kävi. Britanniaan muuttaa nyt vuodessa jo yli 600 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähtee. Se on kolminkertaistunut lyhyessä ajassa. Brexit lopetti EU-kansalaisten vapaan maahanmuuton, mutta EU:n ulkopuolelta tulevien määrä on suuri. 
Hevosmiesten tietotoimiston mukaan uudessa hallitusohjelmassa on luvassa isoja rakenteellisia uudistuksia, joita on määrä ajaa läpi heti vaalikauden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Toivottavasti yllätymme iloisesti! Putin ilmoitti siirtävänsä ydinaseita Valko-Venäjälle ja Suomenkin pitää pian päättää suhteestaan Naton atomiaseisiin. Olisiko jo vihdoin aika käydä kansalaiskeskustelua aiheesta?

Korot nousevat nyt poikkeuksellisen nopeasti inflaationäkymien pakottaessa keskuspankit yhä nopeampaan rahapolitiikan kiristämiseen. Korkeammat korot kurittavat Suomenkin taloutta, mutta euron arvoa ne eivät ole onnistuneet pönkittämään. Näkymistä keskustelemassa ekonomisti Juho Kostiainen, valuutta-analyytikko Kristian Nummelin sekä pääanalyytikko Jan von Gerich. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Venäjän propaganda- ja provokaatioviskaalit ovat käymässä epätoivoisiksi. Venäläiset kun väittävät nyt IKEA:n Ivan Kampradin, elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin ja lastenkirjailija Astrid Lindgrenin olleen natseja. Jos Peppi Pitkätossu on Hitler, niin onko herra Tossavainen Goebbels ja Pepin hevonen Göring?
 Korot nousevat Amerikassa, sikäläinen keskuspankki FED yrittää hillitä inflaatiota nostamalla viitekorkoaan 0,5 prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa Suomenkin lainalasku kasvaa - ja aikas paljon. Myöhästyykö koulukkaiden kesäloma opettajalakon takia? Ei varmasti! Kesäloma se on lakkolaisillakin!

Suomalainen ruoka, kuluttajien toiveet ja ruokateollisuus. Ruokajärjestelmän tulevaisuutta pohtivan Yhteisen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen ja jäsen, ravintoloitsija Henri Alén. Sään ääri-ilmiöt. Läntisen Kanadan ja Yhdysvaltain helleaalto ja Suomenkin kuuma kesäkuu. Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos. Kiinan kommunistinen puolue 100 vuotta. Talous nousee kohisten, onko sille mitään rajaa? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Ulkomaanlehdet Saksasta, toimittaja Anna Saraste. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Kaija Kellman. Tuottajana Tarja Oinonen.

Berlin Station on vakoilusarja, jonka ytimessä eivät ole pyssyt ja pauke vaan älykkäät ja karismaattiset henkilöhahmot, jotka pyrkivät selvittämään salaisuudet ennen kuin ne johtavat maailmanpaloon. Kolmikautinen, Yle Areenasta löytyvä sarja on tuotannoltaan, castingiltaan ja käsikirjoitukseltaan huipputasoa ja sen tapahtumapaikat hyvin lähellä Suomenkin rajoja. Mutta mikä on sarjan merkitys omassa genressään ja mitkä tarinat sarjaa kannattelevat? Vastauksia etsivät Sami Kangasperko ja Ossi Rajala.

Talouden kasvunäkymät ovat piristyneet erityisesti Yhdysvalloissa, jossa rokottaminen on ripeää ja Biden lyö löylyä kiukaalle elvytyspaketilla. Kiinassa virus on pidetty aisoissa tiukoin matkustusrajoituksin ja maan johto pönkitti kasvunäkymää pitkälle tulevaisuuteen juuri päättyneessä kansankongressissa. Euroalueen elpyminen näyttää pykälää varovaisemmalta, ja Suomenkin lähiviikkojen talouskuvaa varjostaa vakava virustilanne. Kasvunäkymistä keskustelevat pääanalyytikko Jan von Gerich, pääekonomisti Tuuli Koivu ja Suomi-ekonomisti Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor’s particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one’s financial advisor.

Vuosi 2020 on ollut osakemarkkinoilla melkoista vuoristorataa. Martin ja Miikka muistelevat vuoden suurimpia käänteitä ja nostavat tapetille mieleenjäävimpiä tapahtumia. Koronashokista huolimatta toivo palasi markkinoille nopeasti, eikä Martinin povaamaa romahdusta tullutkaan syyskuussa. Lopulta vuodesta tuli, niin absurdilta kuin se kuulostaakin, tuottojen osalta normaali tai jopa hieman normaalia parempi sijoitusvuosi. Vuonna 2020 COVID-19 mullisti kaiken ja toi mukanaan "uuden normaalin" kaikille toimialoille. Miltä näyttää turismi koronan jälkeen? Palaavatko ihmiset enää ikinä sankoin joukoin ravintoloihin ja hotelleihin? Jatkuuko muuttoliike edelleen suurkaupunkeihin ja palaako kivijalkakauppojen myynti enää koskaan koronaa edeltäville tasoille? Mitkä sektorit hyötyvät EKP:n rahamankelin ehtymättömästä musteesta eniten? Lainarahan suhteen käynnissä on varsinainen happy hour, joten tulisiko Suomenkin lainoittaa itsensä tappiin ja ratkaista monet kansakuntaa puhuttavat ongelmat kertaheitolla? Nykyisessä ratkaisussa ollaan päädytty ottamaan 20 miljardin euron kulutusluotto akuutteja tulipaloja sammuttamaan, mutta mitä jos ottaisimmekin saman tien satoja miljardeja euroja lainaa? #rahapodi-kaksikko tarjoilee tietenkin erehtymättömiä näkemyksiä talouskasvun palauttamiseksi raiteilleen. #rahapodi-jaksossa 225 puhuttiin Suomen kohtalosta verkkokauppataistelussa. Fees & Money -osioon tullut kysymys valaa uskoa tulevaan, sillä Amazonin ylivertaisuudesta huolimatta tilanne ei välttämättä olekaan synkin mahdollinen. Suomalaisille on annettu hopeatarjottimella paikka lähteä haastamaan tätä verkkokaupan jättiläistä. Miten Woltista tai digitalisoiduista kivijalkakaupoista saadaan Goljatin kaatava biljoonabisnes? Kuuntele #rahapodi 227 ja ota selvää! 0:00 Vuosi 2020 29:22 New normal 1:22:31 Mistä/miten/milloin talouskasvua? 1:40:56 Fees & Money Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Suurin osa maapallon tunnetuista eliöistä on hyönteisiä. Miksi niitä on niin paljon? Ja miksi ne ovat niin monille vieraita? Minkä takia monet ihmiset pelkäävät hyönteisiä? Miten hyönteisharrastuksen alkuun voi päästä? Nyt viime vuosina on havahduttu siihen, että hyönteisten määrät ovat vähentyneet meillä ja maailmalla? Onko tämä on tullut yllätyksenä tutkijoillekin? Pitääkö Suomenkin hyönteisistä olla huolissaan? Miten meidän pölyttäjillämme menee? Ja miten hyönteisiä ja pölyttäjiä voi auttaa? Luonto-Suomessa asiantuntijoina ovat Leena Luoto, Petri Ahlroth ja Juha Pöyry, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Lähetys on osa Ylen Pelasta pörriäinen- kampanjaa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Miten vastakkainasettelujen äitymistä konflikteiksi voidaan yhteiskunnassa estää? Haastattelussa väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020). Polarsioituvassa tilanteessa ihmiset ottavat erilaisia rooleja: yllyttäjä, liittyjä, sillanrakentaja, syntipukki ja hiljaiset. Usein yllättäen sillanrakentajat hyödyttävät yllyttäjien tarkoitusperiä. "Sillanrakentaja saattaa kutsua yhteen sellaiset jotka eivät edes halua käydä keskustelua. Kutsuttuna on usein ne joilla on vahvat ja mustavalkoiset mielipiteet - se mustavalkoistaa mielipiteitä," Attias kertoo. Yleinen virhe sovittelussa on pyrkiä lopettamaan erimielisyydet liian nopeasti, ja riskinä on ongelmien niin sanottu maton alle lakaiseminen. Miten pitäisi suhtautua esimerkiksi uskonnollisiin kiistoihin tai äärimmäiseen nationalismiin ilman, että lisää polarisoitumista näissä kysymyksissä? "Suomella on mahdollisuus kirjoittaa oma historiansa ja olla seuraamatta muiden maiden merkkejä," Kangasoja sanoo. Attias ja Kangasoja kertovat keinoja sovitella vaikeissa konfliktiherkissä tilanteissa. Kangasoja on sovitellut esimerkiksi Tenojoen kalastuskiistaa sekä susiin liittyvää erimielisyyttä. Yhdysvalloissa aborttikiistan sovitteluun kehitettiin PCP-menetelmä 1980-luvulla. Menetelmää on sovellettu myöhemmin myös aselakeihin, samansukupuolisten avio-oikeutta ja etnisiä jännitteitä koskeviin kiistoihin. Toimittajana Linda Pelkonen.

Tuhoisasta kyberiskusta on varoiteltu pitkään, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole sellaista nähty, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan. Millainen uhka kyberisku on Suomelle? Onko uhkaa liioiteltu, vai vähätelty? Onko vähittäinen kehitys todennäköisempi uhka kuin yksittäinen suuri isku? Haastateltavina puolustusvaliokunnasta Jukka Kopra (kok.) ja Atte Harjanne sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.). Toimittajana Linda Pelkonen. Kaikkosen mielestä "uudet sotakäsitteet" kuten "informaatiosota" ja "hybridisodankäynti" ovat ongelmallisia ja osittain yliampuvia. Hän toteaa Suomen turvallisuustilanteen heikentyneen. Kopra korostaa, että näiden uusien käsitteiden takana olevat imiöt eivät ole täysin uusia, vaan informaatiovaikuttamista on ollut aiemminkin. Harjanteen mielestä Suomessa ollaan ennen Krimin valtausta oltu liian tuudittautuneita hyvään turvallisuustilanteeseen. Niikko tuo esiin, että Suomi on jo nostanut valmiutta kyberturvallisuuden parantamiseksi. Niikko, Harjanne ja Kopra ovat yksimielisiä siitä, että sekä kyberturvallisuuden että perinteisen sodankäynnin uhkaan on Suomessa varauduttava vakavasti kumpaakaan aliarvioimatta. Suurvaltapolitiikan paluu, kauppakiistat ja propagandistinen ilmapiiri ovat muuttaneet Suomenkin toimintaympäristöä levottomammaksi. "Puolustusvoimat on jo muutettu koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Presidentti voi nykyisin kutusa joukkoja tositoimiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Ennen valmiutta nostettiin kalenteriin katsomalla - nykyisin sekunttikellosta", Kopra toteaa.

Kiinnostaisiko kasvojenkohotus Thaimaan auringossa tai edullinen lonkkaleikkaus Intiassa? Terveyspalveluiden yksityistäminen on johtanut globaalin terveysmatkailun nopeaan kasvuun. Ilmiöstä toivotaan vetoapua Suomenkin taloudelle, mutta siihen liittyy myös ongelmia.

Lihan tuotanto aiheuttaa runsaasti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä.. Tehokalastus tuhoaa merten kalakantoja. Sademetsiä tuhotaan jotta saadaan lisää laitumia karjalle ja peltoja soijankasvatukselle. Suomenkin lannoitteet rehevöittävät Itämerta. Voiko mikään muuttaa ruoantuotantoa ja kulutustottumuksiamme kestävämpään ja eettisempään suuntaan? Voiko yksittäinen kansalainen oikeasti vaikuttaa valinnoillaan elintarviketeollisuuteen? Vai jäävätkö ruoantuotannon muutokset pienen varakkaan eliitin harrasteluksi, jolla vain paikataan huonoa omaatuntoa? Ruoantuotannon ja ruokakulttuurin muutoksen suuntia tutkaillaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina tutkija Saara Kupsala ja elintarvike-ekonomian yliopistonlehtori Markus Vinnari.

Tulivuoria purkautuu koko ajan maapallolla mutta suureen julkisuuteen tulevat yleensä vain ihmisiä ja asutuksia uhkaavat purkaukset. Hawaijilla purkautui menneenä keväänä Kilauea-tulivuori ja purkaus jatkuu yhä. Guatemalassa purkautui vastikään Fuego-tulivuori. Maapallon historiassa on ollut valtavia tulivuorenpurkauksia ja nykyisen Suomenkin maaperästä voi jäljittää merkkejä menneistä tulivuorista. Tiedeykkösessä ovat haastateltavana akatemiatutkija Jussi Heinonen ja tohtorikoulutettava Paavo Nikkola Helsingin yliopistosta. Nikkola on perehtynyt tulivuoriin Islannissa ja kertoo Tiedeykkösessä rakopurkauksesta, jossa tasaiselle kentälle avautui puolentoistakilometrin pituinen rako laavavirtoineen. Akatemiatutkija Jussi Heinonen puolestaan kertoo tulivuoresta Japanissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva Shutterstock: Tulivuori Fuego purkautuu yöllä Guatemalassa.

Aurinko on periaatteessa ilmainen energialähde, jonka hyödyntäminen on nyt kasvamassa. Tämä tuo toivoa puhtaammasta tulevaisuudesta. Aalto-yliopiston professori Hele Savin on kehittänyt nanorakenteisia mustia piikennoja, joiden pinta on piikikästä nanorakennetta. Tällainen pinta estää valoa heijastumasta pinnalta. Kun kennot onnistuvat nappaamaan valoa alhaisessakin tulokulmassa, ne sopivat hyvin Suomenkin olosuhteisiin ja pohjoiselle vyöhykkeelle. Tutkimustyöstä on syntynyt myös idea soveltaa nanorakenteita uudenlaisiin antureihin, esimerkiksi röntgensovelluksiin. Professori Hele Savin palkittiin innovatiivisesta työstä äskettäin eduskunnan naisille suunnatulla innovaatiopalkinnolla. Haastateltavana ovat professori Hele Savin ja tohtorikoulutettava Toni Pasanen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva NASA

Suomen itsenäistyminen oli pitkä prosessi, jonka syyt palautuvat 1800-luvun Euroopan suuriin murroksiin. Voi jopa sanoa, että Suomenkin itsenäisyyden juuret ulottuvat Ranskan suuren vallankumoukseen. Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on tutkinut Suomen itsenäisyysaatteiden viriämistä aina 1800-luvulta lähtien. Volasen mukaan on tärkeä muistaa että Suomi ei toiminut koskaan tyhjiössä vaan sen kehitykseen vaikuttivat koko Euroopan muutokset. Jo autonomian aikana Suomi joutui tasapainoilemaan Venäjän ja Saksan jännityksen välissä. Suomen nousu köyhissä oloissa ja suurvallan osana sivistysvaltioksi oli maltillisen ja realistisen politiikan ansioita. Itsenäisyyden saavuttaminenkin oli taitavan Venäjän-politiikan ja sivistystyön tulosta. Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen on Kalle Haatasen vieraana.

Euroopan komissio valvoo EMU-maiden kuten esimerkiksi Suomenkin taloutta. Mutta miten valvonta käytännössä toimii. Mitä asioita EU:sta päin voidaan kommentoida ja miten paljon ja millä keinoin EU:sta käsin voidaan puuttua Suomenkin talouspolitiikkaan. Haastateltavana on talouspoliittinen neuvonantaja Ismo Grönroos-Saikkala Euroopan komission Suomen-edustustosta ja ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professori Bengt Holmström sanoo, että Suomessa pitää nyt satsata nuorten pyörittämiin uusiin yrityksiin. Vaikka start-up- yritykset ovat vielä pieniä, ne voivat nykyaikana kasvaa nopeasti taloudellisesti merkittäviksi. Amerikkalaisen huippuyliopiston talousprofessori on sitä mieltä, että Suomessa ei ole nyt elvytyksen aika. Koska talouden ongelmat johtuvat siitä, että koko maailman talous on asettumassa uuteen asentoon, ei elvytys ole oikea ratkaisu talouden kohentamiseksi, Holmström sanoo. "Se voisi olla pieni kipulääke mutta se ei ratkaise Suomen talouden ongelmia. Nyt tarvitaan väistämättä rakennemuutoksia." Bengt Holmströmin mukaan maailman taloudessa on meneillään megaluokan murrosjakso. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys vaikuttavat talouteen ja elämäämme enemmän kuin osaamme aavistaakaan. Digitalisaatio tuottaa sekä ratkaisuja että myös suuria ongelmia, mutta se on väistämätön ja Suomenkin on oltava siinä mukana. Holmström on sitä mieltä, että ilman digitalisaatiota koko globalisaatioita ei olisi tullut siinä laajuudessa kuin mitä se nyt on. "Digitalisaatio muuttaa kaiken. Kaikki on organisoitava uudelleen: yritysten täytyy oppia uuden toimintatavat, politiikan pitää toimia uudella tavalla ja ihmiset joutuvat toimimaan uudella tavalla." Digitaalisaatio ei ole tällä hetkellä kenenkään hallussa, korostaa Holmström. "Digitalisaatio tulee vielä tuottamaan sekä suuria voittajia että suuria häviäjiä." Holmströmin mukaan yksi digitalisaation seuraus voisi olla se, että raha muuttuu kokonaan digitaaliseksi. Se mullistaisi koko kaupankäynnin. "Mutta Suomen pitää olla mukana digitalisaation eturintamassa ja sillä on siihen hyvät mahdollisuudet."

Helposti hyödynnettävät öljyvarat ovat loppumassa. Monien arvioiden mukaan öljyn tuotantohuippu on jo ollut muutama vuosi sitten. Uudet liuskeöljyesiintymät eivät pelasta öljypulalta. Esimerkiksi Shell pitää USA:n liuskeöljytuotantoon tehtyjä investointeja virheenä. Öljyn hinta saattaa kaksinkertaistua vuosikymmenen loppuun mennessä. Tietokirjailijat Rauli Partanen ja Harri Paloheimo ovat sitä mieltä, että Suomenkin pitäisi jotenkin varautua öljyn hinnan nousuun. Uusien energiamuotojen käyttöönotto on Suomessa varsin hidasta. Sähköautoihinkaan ei voida siirtyä nopeasti koska akkujen tarvitsemaa litiumia ei saada yhtäkkiä suuria määriä.