Podcasts about egyptiss

Joskus on väitetty, ettei Mika Waltari voinut olla kovin tarkka Sinuhe egyptiläisen aikaa ja maailmaa koskevassa kuvauksessaan. Eihän hän edes ollut käynyt Egyptissä. Lähi-idän ja Välimeren arkeologian dos. Minna Silver kertoo, että moinen käsitys epätarkkuudesta on pelkkä myytti. Itse asiassa Waltari oli erittäin tarkka kirjassaan. Paikoin tarkempi kuin aikansa egyptologit.

Jaakko Rahja ja Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Egyptissä, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 38.   https://opendoors.fi/maa/egypti/  

Vuoden suurimpiin elämänkertaelokuviin lukeutuu Oscar-voittaja Kate Winsletin ja ruotsalaisen Alexander Skarsgårdin tähdittämä Lee, joka pohjautuu mm. Voguen mallina sekä lehden kirjeenvaihtajana toisen maailmasodan aikana toimineen yhdysvaltalaisen valokuvaaja Lee Millerin (1907-1977) elämään. Elokuvan on ohjannut mm. Tahraton mieli -elokuvasta tunnettu Ellen Kuras. Miller oli seikkailunhaluinen renessanssinainen. Diiva ja seurapiirien suosikki, joka asui elämänsä aikana yhtä vaivattomasti sekä New Yorkissa, Egyptissä, Pariisissa kuin Lontoossakin ja ystävystyi monien vaikutusvaltaisten ja silmäätekevien kanssa. Hän pääsi aikansa surrealistisiin taidepiireihin ja tutustui mm. Picassoon, josta tuli hänen hyvä ystävänsä. Miller oli rohkea, ennakkoluuloton ja taitava valokuvaaja, jonka raportit käsittelivät niin kulttuurijournalismia kuin sodan totalitärismiä. Millaista oli päästä etulinjoihin todistamaan sodan kauheuksia liittoutuneiden joukkojen mukana sekä ensimmäisten joukoissa kuvaamaan mm. Dachaun keskitysleirien epäinhimillisiä jälkiä ja ihmiskohtaloita? Miten Miller päätyi huippumallista sotakirjeenvaihtajaksi ja edelleen maailman kuulluksi kulinaristiksi? Miten hänen sukupuolensa vaikutti asemaan sotajournalistina, ja miten hän pystyi luovimaan tiensä ikonisiin kuviin miehisessä maailmassa? Millaisia analogioita Lee-elokuva tarjoaa tämän ajan konfliktijournalismista ja siitä, miten mediassa sotaa kuvataan? Sotajournalismista, sotakuvauksesta, Lee Milleristä ja uudesta elokuvasta keskustellaan kuvajournalisti Niklas Meltion, ulkomaantoimittaja Antti Kurosen sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergrenin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Lauantaina Opiston Kunkussa kruunattu Miss Lahti 2024 Selja Kolu vieraili vuoden 2022 Miss Lahden Sanni Salosen kanssa Radio Voimalla tiistaina. Kolu kiitteli Miss Lahti -kisojen yhteishenkeä. - Ihania tyttöjä oli kaikki finalistit. Erityisesti tämä voittajaporukka oli todella upeita tyttöjä. - Odotan innolla, jos pääsen tekemään lisää missi- ja mallihommia. Ne kiinnostavat itseäni, Kolu kertoi. Salonen lähtee puolestaan Egyptiin lokakuussa. - Lähden edustamaan Suomea Hurghadaan Miss Eco Teen -kilpailuun. Siellä on 16-19 vuotiaita ja aikuisille erikseen samanlainen kilpailu. Olen vielä siellä nuoremmissa, Salonen sanoi. Hän pitää valintaansa kansainvälisiin kilpailuihin innostavana. - On tämä aika siisti juttu, että Lahdesta pääsee noinkin pitkälle lähtemään. Nämä ovat vasta kolmannet kisani ja pääsen jo kansainvälisiin kisoihin, Salonen riemuitsee ja jatkaa. - Suomessa on aikaisemmin tytöt kilpailleet keskenään ensin, mutta nyt se oli niin, että he halusivat vain minut sinne. Kuuntele koko haastattelu.

Kun Sarahin salainen usko paljastui hänen aviomiehelleen, puolison viha ja väkivalta oli musertaa vaimon. Open Doorsin avulla Sarah on saanut alkaa elämänsä uudelleen. https://opendoors.fi/sarah-elaa-lahella-jumalaa-egyptissa/  

Miika Auvinen ja Jaakko Rahja keskustelevat kristittyjen tilanteesta Egyptissä, joka on WWL23-vainoraportin sijalla 35.   https://opendoors.fi/maa/egypti/  

Open Doors toimii nuorten keskuudessa Egyptin Niilin laakson köyhillä alueilla, joilla kristittyjen vaino on voimakasta. Tarjoamme heille pääsyn turvallisiin yhteisöihin, joissa he voivat kasvaa hengellisesti ja psyykkisesti sekä tuntea itsensä hyväksytyiksi ja arvostetuiksi. https://opendoors.fi/nuorisotyo-vaikuttaa-myonteisesti-syrjittyjen-nuorten-elamaan-egyptissa/  

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Egyptissä, joka on WWL-vainoraportin sijalla 35.   Egyptin kristittyjen mukaan uskonnonvapauden loukkauksia koetaan pääasiassa yhteisön elämässä. Tapaukset vaihtelevat. Kadulla käveleviä naisia voidaan häiritä. Vihainen muslimijoukko saattaa pakottaa kristittyjen yhteisön muuttamaan pois ja takavarikoi heidän talonsa ja omaisuutensa. Tällaista tapahtuu eniten Ylä-Egyptin maaseutuyhteisöissä, joissa vaikuttavat voimakkaasti salafistiset liikkeet. Islamistinen Salafi al-Nour -puolue jatkaa toimintaansa, vaikka maan perustuslaki kieltää uskonnolliset puolueet. Niiden vaikutus on merkittävä maaseutuyhteisöissä, joissa on paljon luku- ja kirjoitustaidottomuutta ja työttömyyttä.   https://opendoors.fi/maa/egypti/  

Turkin helmikuisen maanjäristyksen jälkeen jo entuudestaan heikoissa oloissa toimineiden  siirtolaisseurakuntien pastoreille kustannettu virkistysloma antoi voimia jatkaa – Egyptissä ex-muslimit ovat kovan paineen alla ja vainojen kohteena. 

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Arabiankielisen satelliittikanavan Al Hayatin jälkihoitotiimi sai yllättävän yhteydenoton Egyptistä. Suuri joukko muslimeja oli kääntynyt kristityiksi ja nyt tarvittaisiin hengellistä ohjausta ja opetusta. Miten tähän haasteeseen saadaan vastattua? Ohjelmassa haastateltavana Aaron Ibrahim

Egyptissä koolla olevassa YK:n ilmastokokouksessa, COP27:ssä, yritetään löytää sopua ilmastotoimista kiristyneen geopoliittisen tilanteen varjossa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa toivotaan kuluneen vuoden ennätystulvien ja kuivuuden vauhdittavan ilmastotuhojen taloudellisen taakan jakamiseen. Rikkaat maat ovat jäljessä kuitenkin jo aiemmin lupaamastaan ilmastorahoituksesta. Ohjelmassa kuullaan raportit tulvista kärsivästä Pakistanista sekä kuivuuden koettelemasta Kaliforniasta. Ohjelman toimittavat Johanna Juntunen, Maija Liuhto ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.

Officials from 40 countries have met in Berlin to discuss how to stay focused on fighting the increasing impacts of climate change. Organisers have billed the two-day gathering in Berlin as an opportunity to rebuild trust between rich and poor nations ahead of November's United Nations climate summit in Egypt. - 40 maan viranomaiset kokoontuivat alkuviikolla Berliiniin neuvotellakseen tavoista torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tilaisuuden järjestäjät sanoivat kahden päivän mittaisen kokouksen tarjoavan tilaisuuden jälleenrakentaa rikkaiden ja köyhien maiden välistä luottamusta ennen YKn ilmastohuippukokousta marraskuussa Egyptissä.

Egyptin kristityt naiset joutuvat toistuvasti kaikenlaisen seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Christine, 19, Pohjois-Egyptistä kertoo vaikeasta kokemuksestaan ja siitä, kuinka Open Doorsin tuki auttoi hänet takaisin jaloilleen.   https://opendoors.fi/nostamassa-esiin-naissukupolvea-joka-on-tietoinen-oikeuksistaan-ja-kristuksen-voitosta-kuinka-sinun-tukesi-vahvistaa-egyptin-kristittyja-naisia/  

 Jumala uhraa paratiisissa: Adam ja Eeva (1 Moos. 3:20-24) Jumala koettelee Abrahamia Ensimmäinen pääsiäinen Egyptissä ja veri uhri Uhrilaki Syntiuhrilaki

Raamattupiiri 1. Mooseksen kirjaan. 48 opiskelukertaa. Mukana Radio Patmoksessa Mailis Janatuinen, Helvi Jääskeläinen ja tiimi.

Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Mika Saarelainen.

3500 vuotta sitten Egyptissä syntyi tyttövauva, josta oli tuleva maan ensimmäinen ja ehkä ainoa naisfaarao. Hatshepsutin naiseus oli ongelma, ja niinpä taiteessa hänet kuvattiin tekoparralla varustettuna. Faarao Hatshepsut on juuri nyt ajankohtainen, sillä hänen muumionsa oli yksi niistä 22, jotka keväällä siirrettiin Kairon läpi kulkeneessa paraatissa Egyptiläisestä museosta uuteen lepopaikkaan eli Egyptiläisen sivilisaation kansallismuseoon. Hatshepsut kunnostautui erityisesti vaikuttavien monumenttien, temppeleiden ja obeliskien rakennuttajana. Hatshepsutin jälkeen toiset faaraot omivat hänen rakennuttamansa monumentit omiin nimiinsä, ja kesti yli 3000 vuotta, ennen kuin selvisi, että suuri rakennuttaja oli juuri Hatshepsut. Hatshepsutin muumio taas löytyi vuonna 1903, mutta kesti yli sata vuotta, ennen kuin sen henkilöllisyys selvisi. Tutkimusten avulla on voitu selvittää mm. häntä vaivanneet sairaudet. Tiedeykkösen on toimittanut Riikka Suikkari ja haastateltavina ovat egyptologi Mia Meri sekä papyrologi-egyptologi Erja Salmenkivi. Hän vertaa Hatshepsutia 1400 vuotta myöhemmin vaikuttaneeseen Kleopatraan. Kleopatra on päähenkilö myöhemmin kuultavassa Tiedeykkösessä. Areenasta löytyy Riikka Suikkarin toimittama Tiedeykkönen faarao Tutankhamonista. Sen haastateltavana on arkeologi Minna Silver. Lisäksi Areenassa on kuultavana Tiedeykkönen siitä, mitä muinaiset egyptiläiset ajattelivat kuolemanjälkeisestä elämästä.

Kaisa Kameli Kaisa-Kameli aavikolla asusteli, etsi keidasta keskeltä aavikon, missä pelkää hiekkaa on. Keitaalla on kaunista, on vettä ja on palmuja. Vaan Kaisaa tämä ei auttanut laisinkaan, se tahtoi lähteä maailmaan. Ensin oli mentävä keitaan luo, missä Kaisa satoja litroja kerralla juo. Sitten voi ylittää aavikon, missä on aina helle suunnaton. Se ei haittaa Kaisaa ollenkaan, vettä vasta parin viikon päästä tarvitaan. Kaisa saapui Egyptiin, ja törmäsi siellä ihmisiin, jotka halusivat Kaisan pyydystää, myydä, tai pitää sen itsellään. On kameli Egyptissä arvossa, Kaisa huomasi olevansa pulassa! Tuli paikalle lempeä mies, joka kamelin aatokset ties'. Hän Kaisalle kauniisti jutteli, ja riimua päähän sovitteli. Kaisa suostui yhteistyöhän ja saatiin tämäkin päivä yöhän. Yön Kasia vietti karsinassa, pienessä, huonossa tallissa: ”Tämä on vain väliaikaista!” päätti Kaisa jalkansa oikaista, paneutui maahan pitkäkseen, ja tuhisi hiljaa itsekseen. Aamulla jo varhain, saapui mies, kavereista parhain. Kaisalle jälleen riimun puki, harjalla kamelin kasvoja suki. ”Tänään mennään Eurooppaan, Italian ihmeitä katsomaan!” Siispä satamaan kohti käy parivaljakon tie, laivaan mies Kaisan vie. Sillä ylitetään Välimeri, jossa myös haikala asusteli. Ei nähnyt Kaisa haita, kummasteli vain vieraita maita. Saapui laiva Genovaan, missä jo miestä odotetaan. (Genovan rinteillä asuu paljon ihmisiä Afrikasta, unelmoiden elämästä paremmasta.) Niin mies hylkäsi kamelin, sekaan kadulla tungeksivan turistin. Oli Kaisa aivan kauhuissaan, niin suurta väkimäärää se ei ollut nähnyt milloinkaan! Pyöri siinä hämillään, ei osannut mennä minnekkään. Jotenkin, kuitenkin, joutui keskelle kaupungin. Piazza de Ferrari, on Geneven suurin nähttävyys, Kaisan valtasi tyytymättömyys, ”On auto varsin komea, ja aivan liian nopea. En tahdo kyytiin sen!” tuumi Kaisa pakoon paikalta pötkien. Se suuntasi takaisin satamaan, ”Jospa vain kotiin kyydin saan!” Oli satamassa monta naista, onnetonta, jolilla oli massa nyyttiä monta. Naiset kummastelivat tuskissaan, kuinka saada tavarat laivaan ollenkaan. ”Minä voin kantaa taakat suuret, minulla Afrikassa ovat juuret ja tahdon sinne takaisin, vaikka kaikki teidät kantaisin!” Niin pääsi Kaisa laivaan uudestaan, matkaansa se ei unohtanut milloinkaan. Kun kotirantan laiva kiinnittyy, kameli vallan villiintyy, Tuskin maltaa odottaa, kunnes kuorma selästä puretaan. Kameli peitsaten pinkoo sekaan palmujen. Ulla-Maija Mantere

Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kunto heikentynyt vankilassa. Johtaja Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti. Väkivalta Yhdysvalloissa. Poliisin väkivalta mustia kohtaan on saanut yhteiskunnan räjähdysherkäksi. Korona-aika on paisuttanut myös murhatilastot. Studiossa kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, puhelimessa professori Marko Maunula, Claytonin yliopisto. Mediaraati. Hallituksen riihi sähköistää ilmapiiriä, samoin talous ja exit-strategia. Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi, Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikkö Jussi Martikainen ja Politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen Ever Given -alus seisoo nyt Egyptissä, mistä on kyse? Logistiikan professori Markku Kuula, Aalto-yliopisto ja HY Suomen merivahingonlaskija Lauri Railas. Kolumni. Janne Saarikiven kolumni: Turun keskusta on nyt Turku Center, ja sen mukana meni Suomen Turku ja Suomi. Viikon luontoääni. Punarinta, esittelijänä Heidi Björklund. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marija Skara, Jaana Kangas ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Tarja Oinonen.

Egyptissä jälkityöntekijöitä tarvitaan nyt lisää kun uskovien määrä kasvaa. Avainmedia lähetysjärjestön Arabi- ja muslimityön johtaja Aaron Ibrahim

Egyptiläinen Nashaat kuoli, koska häntä alettiin lyödä kaupassa metalliputkilla ja veitsillä. Hän on yksi niistä monista, jotka on tapettu vähäpätöisen syyn nojalla kristillisen uskonsa vuoksi.    https://opendoors.fi/2021/04/02/kuolema-kengan-takia-viha-kristittyja-kohtaan-tappaa-egyptissa/  

1.     Kristuksen järkyttävin sana - Veri, joka juodaan (Matt.26:27)Koko Israelin valtakunta oli odottanut tätä juhlaa ja puhunut siitä jo kuukauden ajan. Samoin Jeesus kokoontui aivan tavallisen pääsiäisaterian ääreen, ja Jeesus ”toimitti aterian liturgian” osittain aivan tavallisesti. Kuitenkin, kolmannen maljan -siunauksen maljan kohdalla hän tekee jotain uutta ja erikoista ja sanoo suuret, järkyttävät ja shokeeraavat sanat:Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini".  27. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; 28. sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. 29. Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa." 30. Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle. (Matt.26:26-30); vrt. 19. Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."  20. Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan. (Luuk.22:19-20)·         Jeesus käskee opetuslapsiaan valmistamaan pääsiäisaterian (Matt.26:17-19, Luuk.22:7. Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. 8. Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksemme"). Opetuslapset menivät ja varasivat ”yläsalin” -todennäköisesti erään Kristuksen seuraajan, Johannes Markuksen (eli hänen isänsä) kodista. Talosta löytyi kaikki muu tarvittava, mutta pääiäislammas tuli hankkia ja teurastaa temppelissä. Tässä käytetty sana katalyma tarkoittaa vierashuonetta – sama sana, joka esiintyy Luukkaan jouluevankeliumissa hieman väärin käännettynä ”majatalona”. Jeesuksen elämä alkoi vierashuoneessa, ja hänen viimeinen ateriansa pidettiin siellä. Täällä todennäköisesti myös opetuslapset majailivat seuraavan kuukauden ja kokoontuivat ensimmäisen ”seurakunnan” syntyessä. Siellä Jeesus heille viikko ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi; siellä he olivat koolla, kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina.·         Pääsiäislammas ja maljat o   Asetettu 2.Moos.12:2-13. Pääsiäiskaritsa piti syödä kokonaisena, paistettuna ja katkerien yrttien kanssa, happamattoman leivän kanssa. Pääsiäiskaritsan veri siveltiin talon ovenpieliin suojaksi Jumalan vitsaukselta, joka surmasi Egyptin jokaisen esikoisen.·       Kansa juhli tätä vuosittain ja ”liittyi osalliseksi” Herran lunastuksesta. 2.Moos.12: 26. Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä menot merkitsevät?' 27. niin vastatkaa: 'Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme'". Silloin kansa kumartui maahan ja rukoili. LUE LISÄÄ LINKKI

Uuden kirkon avaaminen, kristityn pojan ja muslimitytön välillä oletettu rakkaussuhde tai jopa väite jumalanpilkasta Facebookissa - mikä tahansa saattaa synnyttää väkivaltaisen reaktion Pohjois-Egyptissä. Harvoin, jos koskaan, hyökkääjät joutuvat vastaamaan teoistaan. https://opendoors.fi/2021/03/19/rukouksia-rikotun-lasin-takana-egyptissa-ankaraa-vainoa-kohtaavan-kylayhteison-tarina-rikosten-sovittelukaytanto-ei-tee-oikeutta-kristityille/  

Turboahdettua Turun murretta, Suomi-neidon pyllykkää sekä älyvaloja. Mutta mitä tapahtuikaan Egyptissä ja eräässä alelaarissa?

Maailmassa elää arviolta 200 miljoonaa silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista ja noin kolmella miljoonalla tytöllä vuosittain on riski joutua silvotuksi, arvioi WHO. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisella eli ympärileikkauksella tarkoitetaan naisten ulkoisten sukuelinten osittaista tai täydellistä poistamista tai niiden vahingoittamista jollain muulla tavalla. Tapa on voimissaan eritoten Somaliassa, Guineassa, Djiboutissa, Sierra Leonessa, Malissa, Egyptissä, Sudanissa ja Eritreassa, mutta myös monet Suomessa syntyneet ja asuvat tytöt ovat vaarassa. Kesäkuussa 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys vahvisti ensimmäisen kerran, että myös suomalaistyttöjä on silvottu. Mitä päämääriä tyttöjen ympärileikkaus palvelee ja miksi se on yhä voimissaan? Keskustelemassa ovat malilaisen isän ja suomalaisen äidin tytär, Vihreiden varapuheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra, Somaliasta pikkulapsena Suomeen muuttanut Fenix Helsinki ry:n toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed ja UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Egypti on sodassa. Lähi-idän suurin armeija taistelee koronavirusta vastaan, ja tarjoaa suojaa ja tukea kansalaisille. Tai näin väittää Egyptin armeijan propagandasta vastaava yksikkö. Koronamilitarismin avulla luodut kuvat ovat kuitenkin kaukana viruksen vastaisen taistelun seurauksista Lähi-idän väkirikkaimmassa maassa.

“Älä sorra muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä ja tiedätte, mitä on elää vieraassa maassa muukalaisena” – 2. Moos. 23:9

Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään jälleen kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Maija Salminen.

Miska Käppi on sallalaislähtöinen perheenisä sekä suuri metsän ja saunan ystävä. Maailmanpuu podcastin isäntänä ja Shakta Joogakoulun perustajana tunnettu Miska on opiskellut traditionaalisten opettajien ohjauksessa ympäri Intiaa ja viettänyt pitkiä aikoja muun muassa Egyptissä ja Azoreilla. Hän pitää myös suomalaista perinnettä suuressa arvossa ja tapailee vapaa-aikanaan mielellään jouhikkoa. Tässä Havuhatun jaksossa sukellamme Miskan kanssa syvälle ääneen ja sanaan sen monissa muodoissaan. Keskustelemme Maailmanpuu podcastin synnystä ja podcasteista modernina suullisena traditiona. Pohdimme myös, miksi viisausperinteitä on perinteisesti välitetty juuri ääntä käyttäen. Jakson loppuvaiheilla seuraamme lyöttäytyy yllätysvieras, jonka kanssa juttelemme äänen syvemmistä, maailmankuvallisista ja kehoomme liittyvistä ulottuvuuksista. Jaksossa mainittuja lähteitä: - Roppilax: http://roppilax.fi/ - The Joe Rogan Experience: http://podcasts.joerogan.net/ - Huston Smith: https://en.wikipedia.org/wiki/Huston_Smith - BBC: Sri Lanka to deport Buddha tattoo British woman: https://www.bbc.com/news/world-asia-27107857 - Wikiversity - Classical Mythology/Jungian psychology: https://en.wikiversity.org/wiki/Classical_Mythology/Jungian_psychology - Maailmanpuu podcast: Dharma – kaiken olevan kannattelija: https://maailmanpuu.fi/jakso-22-dharma-kaiken-olevan-kannattelija/ - The Atlantic - The Legal Standing of Free-Range Parenting: https://www.theatlantic.com/education/archive/2016/01/walking-to-school-alone/423570/ - Joe Rogan Experience, episode 1221 - Jonathan Haidt: https://www.youtube.com/watch?v=FG6HbWw2RF4 - Big Is Baneful - an interview with David Kubiak on Big Bodies and their Harms: https://youtu.be/PVvuOhoas68 - Klassiset alkuaineet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Klassiset_alkuaineet - Akasha: https://en.wikipedia.org/wiki/Akasha - The Cut - I Now Suspect the Vagus Nerve Is the Key to Well-being: https://www.thecut.com/2019/05/i-now-suspect-the-vagus-nerve-is-the-key-to-well-being.html

Jakso 49/59. Pääsiäisjuhlan vietto: Pääsiäiskertomus jatkuu. Juutalaiset kärsivät Egyptissä vitsauksista ja Herra johdatti heidät pois. ”Pääsiäislammas on se, jota isillämme oli tapana syödä sinä aikana, kun temppeli oli olemassa.” Luentaohjelmasarja. Suomennos: Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Keskustelijoina Simon Livson, Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Toimittaja Juha-Pekka Hotinen. Lukija Pekka Savolainen. Äänisuunnittelu: Timo Hintikka

Egyptillä on vuosituhansien saatossa ollut monenlaisia hallitsijoita ja se on kuulunut moneen kulttuuripiiriin. Faaraoiden ajan jälkeen se on ollut Rooman ja Bysantin provinssi sekä sittemmin islamilaisen Arabian voimatekijä. Se on kuulunut myös Osmanien valtakuntaan ja Brittiläiseen imperiumiin. Egypti on vaikuttanut valtavasti koko arabilaisen maailman kulttuuriin. Kaikki viime vuosisadan Lähi-idän merkittävät aatevirtaukset ovat syntyneet Egyptissä. Mutta myös kristilliseen kulttuuriin Egyptillä on ollut suuri vaikutus. Esimerkiksi kristillinen luostarilaitos syntyi Egyptissä. Tietokirjailija Andrei Sergejeff on perehtynyt Egyptin värikkääseen historiaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Gamal Abdel Nasser oli työnarkomaani diktaattori, joka nousi valtaan osallistuttuaan vallankaappaukseen 1952, jolla lopetettiin Egyptissä 5000 vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut kuningaskunta vuonna 1953. Yleensä diktaattorit ovat aika nopeasti sopeutuneet leppoisaan elämäntyyliin ja delegoineet työt uskotuille miehille. Nasser oli siis toista maata. Hän oli ahkera ja asui vaatimattomasti, mutta yhtäläisyyksiä muihinkin diktaattoreihin toki oli. Poliittiset vastustajansa Nasser hirtätti tai heitti tyrmään. Egyptiläisten isän säteilevän hammastahnahymyn takaa paljastui mielivaltaine ja vainoharhainen mies, kertoo tietokirjailija filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuvalähde: Wikipedia/Stevan Kragujević

Kahdeksan vuotta sitten egyptiläiset ryntäsivät kaduille osoittamaan mieltään presidentti Hosni Mubarakia vastaan. Kansannousua eivät enää juhli samat tahot kuin vuonna 2011. Useat kansannousun alkumetreillä mukana olleista aktivisteista ja hallinnon kriitikoista ovat nyt vankilassa. The post Ooppera ja kansannousu Egyptissä appeared first on AntroBlogi.

Muinainen Egypti on kiehtonut länsimaisia mieliä jo antiikin ajoista. Sittemmin se on toiminut innoituksen lähteenä lukemattomille ajattelijoille ja tutkijoille. On sanottu, että länsimaisen viisausperinteen juuret ovat Egyptissä. Yksi Egyptin mysteereistä innoittunut on Maailmanpuun Miska Käppi, joka nuorena miehenä matkusti selvittämään,... Lue lisää →

008: Sami Kero - Kriisialueiden tarinankertoja (osa2) Tässä kahdeksannessa jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien valokuvaajan Sami Keron kanssa siitä, minkälaista on kuvata kriisialueilla ja sodan keskellä. Podcast-jaksossa jutellaan Samin kanssa mm. seuraavista aiheista: Onko kriisialueilla ollut läheltä piti -tilanteita? Oletko joutunut pelkäämään sodan keskellä? Hiipivätkö painajaiset yöllä uniin? Minkälainen riskianalyysi tehdään ennen kriisialueille lähtemistä? Minkälaista elämää tavalliset ihmiset elävät sodan keskellä? Mitä kuvaajat syövät ja juovat sodan keskellä ja mistä ruoka hankitaan? Mitä laitteistoja tarvitaan kriisialueilla kuvaamiseen? Mitkä ovat suurimmat riskit kuvaajalle? Sami on kuvannut monilla kriisialueilla, kuten Afganistanissa, Irakissa, Egyptissä, Haitissa, Israelissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Sami on palkittu kolme kertaa Vuoden lehtikuva -palkinnolla, ja Suomen Lehtikuvaajat palkitsi Keron vuonna 2005 Vuoden kuvareportaasi -palkinnolla Gaza-kuvistaan. Alla näet näissä jaksoissa mainittuja Samin ottamia kuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Samin nettisivuihin ja somekanaviin. Kuvien alta löydät myös linkin, mistä pääset ilmoittautumaan seuraavaan ilmaiseen webinaariin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi! Krister juhlii jääkiekon maailmanmestaruutta Helsingissä. Torilla tavataan © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Gaza © Sami Kero Vuoden Lehtikuva 2011 (Egypti) © Sami Kero Ylikersantti pelaa lasten kanssa jalkapalloa Bagdadin provinssissa. Vuoden lehtikuva 2008 (Irak) © Sami Kero Vuoden lehtikuva 2006 (Lordi) © Sami Kero Seuraa Sami Keroa website | instagram Osallistu V-P Kankaan ilmaiseen salamakuvaus-webinaariin Mikäli kaipaat intoa sekä inspiraatiota oppia lisää salamakuvaamisesta, niin nyt siihen on upea mahdollisuus. Pidän ilmaisen salamakuvauksen nettikoulutuksen eli webinaarin, johon olet tervetullut mukaan. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja pääset lukemaan tarkemman kuvauksen, mitä koulutus pitää sisällään.

007: Sami Kero - Mies, jonka hesari halusi (osa1) V-P Kangas keskustelee Inspired Podcastissa huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä, kuvista ja kohtaamisista. Tässä seitsemännessä jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien valokuvaajan Sami Keron kanssa hänen uransa onnistumisista, haasteista ja siitä, mitä hän on oppinut itsestään valokuvauksen ja asiakaskohtaamisten kautta. Sami on kuvannut Suomen lisäksi myös monilla kriisialueilla, kuten Afganistanissa, Irakissa, Egyptissä, Haitissa, Israelissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Sami on palkittu kolme kertaa Vuoden lehtikuva -palkinnolla, ja Suomen Lehtikuvaajat palkitsi Keron vuonna 2005 Vuoden kuvareportaasi -palkinnolla Gaza-kuvistaan. Silloin, kun olin Hesarin kesäkuvaaja, niin silloinen pomo kysyi, että jos me saadaan siirrettyä Oulusta vakikuvaajan pesti tänne Helsinkiin, niin ootko kiinnostunut? Mitä siihen voi nyt sanoa, kuin totta ihmeessä. :) -Sami Kero Alla näet tässä jaksossa mainittuja Samin ottamia kuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Samin nettisivuihin ja somekanaviin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi! Krister juhlii jääkiekon maailmanmestaruutta Helsingissä. Torilla tavataan © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Ice Hole © Sami Kero Gaza © Sami Kero Vuoden Lehtikuva 2011 (Egypti) © Sami Kero Ylikersantti pelaa lasten kanssa jalkapalloa Bagdadin provinssissa. Vuoden lehtikuva 2008 (Irak) © Sami Kero Vuoden lehtikuva 2006 (Lordi) © Sami Kero Seuraa Sami Keroa website | instagram Osallistu V-P Kankaan ilmaiseen salamakuvaus-webinaariin Mikäli kaipaat intoa sekä inspiraatiota oppia lisää salamakuvaamisesta, niin nyt siihen on upea mahdollisuus. Pidän ilmaisen salamakuvauksen nettikoulutuksen eli webinaarin, johon olet tervetullut mukaan. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja pääset lukemaan tarkemman kuvauksen, mitä koulutus pitää sisällään.

Suomalainen Anna pyörittää Kairossa yksityistä päiväkotia. Hän pyrkii työssään hyödyntämään suomalaisia tapoja kasvattaa lapsia. Annalla on ikuinen ikävä synnyinmaahansa - Egyptissä pienokaisten lapsuus keskeytyy aivan liian pian.

Kasteliero voi elää yli 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa rastaan silmille karkoittavan entsyymisuihkun. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajana on Markku Sipi.

Pitkittyneen nuoruuden ilmiö on globaali. Monille se ei ole elämäntapavalinta, etenkään globaalissa etelässä. Tässä yhteydessä puhutaankin ”odottavasta aikuisuudesta” ja “odottavuudesta”, jossa nuorten siirtymät koulusta työelämään ja myöhemmin avioliittoon ovat pitkittyneet tällä vuosituhannella. Usein avioitumisen esteenä ovat siihen liittyvät taloudelliset vaatimukset, joita nykyoloissa on vaikea täyttää. Asia koskee etenkin nuoria miehiä. Millainen on tilanne Egyptissä? The post Sinkkuuden nurja puoli: Avioitumisen haasteista Egyptissä appeared first on AntroBlogi.

Mitä me todella tiedämme Jeesuksesta ja hänen elämästään? Suurmiesten henkilöhistoriat nostattavat aina debattia ja tuskin on hahmoa historiassa, jonka elämästä olisi kiistelty enemmän kuin Jeesus Nasaretilaisen. Jotkut eivät suostu pitämään häntä edes historiallisena henkilönä, toisten mielestä hän puolestaan vietti nuoruusvuotensa Intiassa tai Egyptissä ja kolmannet ajattelevat, että hän olisi ristinkuoleman sijaan nainut Magdalan Marian, saanut lapsia ja saattanut alulle Merovingien hallitsijasuvun. Elokuvaohjaaja ja kirjailija Taavi Kassila oli vieraana ja hän kertoi teoksestaan "Nasaretin miehen salaisuus - Matka Jeesuksen elämään ja kuolemaan". Oliko Jeesus joogi? Valaistunut pyhimys, joka vaelsi nuorena Intiassa? Lisäki kuulemme antropologi ja tietokirjailija Juha J. Hiltusta. Hän on perehtynyt 15 vuotta Torinon käärinliinan salaisuuksiin. Mitä se paljastaa kristinuskon vapahtajasta? Onko se valokuva Jeesuksesta vai kenties Graalin malja? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Ohjaaja Milja Sarkola kysyy uusimmassa Allt som sägs -näytelmässä, mikä tekee meistä yksinäisiä. Onko niin, että pelätessään sisältään löytyvää pahuutta ihminen käpertyy itseensä? Ajaako alituinen itsensä tarkkailu meidät eroon toisistamme? Egyptiläinen muusikko Ramy Essam koki musiikin voiman Tahririn aukion kansannousussa Egyptissä vuonna 2011. Vallankumouslaulut yhdistivät ja voimaannuttivat kansaa. Ramyn usko musiikin voimaan ja tulevaisuuteen ei hiivu, vaikka häntä kidutettiin ja hän joutui lopulta lähtemään Egyptistä. Toimittaja Anu Heikkinen Tuotanto: Yle Kulttuuri

Aiheena arabian kieli, vieraana suomi-arabia-suomi-sanakirjan laatija Elias Harb. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Amiraali katsoo Aldebaran-tähteä ja juo alkoholia. Kuulostaa hyvin tutulta tilanteelta. Kun sanoja hiukan raaputtaa, paljastuu, että kaikkien takana on arabiankielinen lähde. Amiraali tulee keskiaikaisesta arabian sotapäällikköä merkitsevästä sanasta amir. Aldebaran on Härän tähdistön kirkkain tähti, ja se tulee arabian seuraajaa merkitsevästä sanasta, koska tähti näyttää seuraavan Seulasien tähtijoukkoa. Ja alkoholin taustalla taas on arabian sana al-kuhul, joka on alun perin tarkoittanut silmäluomien tummentamiseen tarkoitettua jauhetta. Meille nuo sanat ovat tulleet latinan, ranskan, englannin ja saksan kautta. Niinpä arabialaisten käsitteiden vaikutusalue käsittää koko läntisen maailman. Suomessakin arabiaan pohjautuvat sanat ovat hyvin vanhoja, joten luulisi, että meillä olisi jo kauan ollut väline eli sanakirja tuon maailmankielen ja oman kielemme väliseen ymmärtämiseen. Kävihän suomalainen tutkimusmatkailija G.A. Wallin uhkarohkeilla reissuillaan Egyptissä ja Arabian niemimaalla jo noin 170 vuotta sitten. Mutta ei, ensimmäinen Suomi-Arabia-Suomi -sanakirja ilmestyi vasta vuonna 2013. Suomalaiselle tuon sanakirjan käyttö edellyttää arabialaisen kirjoituksen opiskelua, joten kyseessä on enemmänkin opas arabiaa puhuville suomen kielen ja suomalaisuuden ymmärtämiseen. Millainen kieli arabia lopultakin on? Mihin suuntaan sitä kirjoitetaan? Montako aakkosta arabiassa on? Onko islamia ilman arabian kieltä? Entä arabian kieltä ilman islamia? Tulkki ja kääntäjä, ensimmäisen Suomi-Arabia-Suomi -sanakirjan tekijä Elias Harb kertoo.

Ketterässä sovelluskehityksessä on tyypillisesti korostettu, että tiimin olisi syytä toimia samassa tilassa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Flowa Podcastin tämänkertaisessa episodissa vieraana on Deveon toimitusjohtaja Ilmari Kontulainen. Deveo on lähdekoodinhallinta- ja yhteistyöalusta, joka tukee Git-, Subversion- ja Mercurial- versionhallintajärjestelmiä. Deveota kehitetään läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, etenkin suuryritysten tarpeita silmällä pitäen. Vaikka yrityksessä on vain seitsemän työntekijää, tuotetta kehitetään neljässä eri maassa: Suomessa, Espanjassa, Romaniassa ja Egyptissä. Ilmarin kanssa hajautetuista tiimeistä ja etätyöstä keskustelee Ari-Pekka Lappi Flowasta. Ari-Pekka on edellisessä työpaikassaan tehnyt paljon töitä suomalais-venäläisessä hajatiimissä, ja problematiikka on sitä kautta tuttu. Flowa myös Flowa toimii hajautetusti Helsingistä ja Jyväskylästä käsin. Podcast -isäntänä toimii Antti Kirjavainen. Keskustelussa esiin nousee muun muassa luottamuksen rakentamisen tärkeys ja se että hajatiimeissäkin työskentelevien on hyvä tavata silloin tällöin kasvotusten.

Maalivahti Rami Shaaban piipahti Finska Pinnarin perjantaissa puhumassa Egyptin jalkapallokatastrofista missä kuoli ainakin 74 ihmistä. Rami on viettänyt paljon aikaa Egyptissä sillä hänen isänsä asuu siellä ja Rami tietää miten tärkeä asia jalkapallo on siellä. Illan aikana keskusteltiin myös Ramin rennosta suhtautumisesta jalkapalloon. Hänelle se on harrastus, ei työ. Toimittajina Christian Bertell ja Helena Huhta. (HUOM! Musiikki poistettu tekijänoikeussyistä.) PÅ SVENSKA: Målvakten Rami Shaaban besökte studion och talade bl.a. om den tragiska fotbollsmatchen i Egypten där 74 personer miste livet.

Kokoomuksen Sauli Niinistö on yhä selvästi ykkönen presidenttikyselyssä. Egyptissä on kuollut yli 70 ihmistä jalkapallomellakassa. Suomessa tarvitaan uusia työntekijöitä, koska monet jäävät eläkkeelle lähivuosina. Yhteisöpalvelu Facebook menee pörssiin.

Monet kodit ovat olleet ilman sähköä lumen takia. Presidenttiehdokkaat ovat väitelleet rasismista. Egyptissä islamistit ovat menestyneet hyvin parlamenttivaaleissa.