Podcasts about eurooppalainen

Pohjolan puolustus Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen. Vieraina kenraali evp., kansanedustaja, Jarmo Lindberg (kok) ja tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti.  Mitä jäi käteen presidentti Macronin isännöimästä Ukrainan tukikokouksesta, johon väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin matkasi? Pariisista raportoi Jari Mäkinen. Eurooppalainen maatalous ja ruoantuotanto on murroksessa. Miltä traktorimarssit näyttävät suomalaisesta maatalousvinkkelistä katsottuna? Vieraana EU:n maatalousministerien kokouksesta palannut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Puhelimessa tutkimusprof. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus LUKE:sta. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin eli YK:n ympäristökokous käynnistyy Nairobissa. Mitä siltä odotetaan? Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Unen hyvä laatu ja määrä on monen kuulijan toiveissa. Jotta tämä toive täyttyisi, pyysin vieraaksi uniongelmia ratkovan lääkärin ja istahdimme pohtimaan mikä haittaa hyvää unta ja millaisista asioista syntyy hyvä uni. Pohdimme mm. mitä meidän tulisi ymmärtää ja ajatella unesta yleisesti, mitä meiltä helposti unohtuu? Mitkä ovat modernin maailman vitsaukset, jotka aiheuttaa huonoa unta? Miten saa unen päästä hyvin kiinni? Miten paljon ihminen tarvitsee unta, onko se yksilöllistä? Millaisia eri vaiheita unessa on? Mitä unessa tapahtuu ihmiselle? Onko kuorsaaminen hyvä vai huono asia? Mitä uniapneasta tulisi ymmärtää? Voiko unettomuutta korjata jotenkin? Mitä alkoholi tekee unelle? Miten kofeiini vaikuttaa uneen? Onko olemassa ilta- ja aamuvirkkuja? Ajatuksia unettomuudesta ja sen lääkehoidosta ja lääkkeettömästä hoidosta? Onko hyvä yöuni ”vain päätös”? Kannattaako päiväunia ottaa? Näitä ja muita unen tärkeitä kysymyksiä jaksossa pohtii kanssani yleislääketieteen erikoislääkäri (unilääketieteen erityispätevyys ja Eurooppalainen unilääketieteen erityispätevyys) Janne Kanervisto. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Janne Kanervisto - Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/laakarit-ja-asiantuntijat/janne-kanervisto - Coronaria: https://www.coronaria.fi/asiantuntijat/janne-kanervisto/ - IG: https://www.instagram.com/unilaakari/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/janne-kanervisto-59a38784/ - Henri Tuomilehdon jakso: https://open.spotify.com/episode/3FBzyGyg40SHynxyJEwU43?si=4f99649a9f7b4635 - Ylen kofeiinilaskuri: https://yle.fi/a/74-20021691

Oikeistohallitukset ovat viime aikoina ottaneet tuulta purjeisiinsa ympäri Eurooppaa. Hallituksiin on solahtanut myös oikeistoradikaaleja tai äärioikeistolaisia puolueita, joita aikaisemmin ei pidetty salonkikelpoisina. Eurooppalainen perinteinen oikeisto-vasemmisto -akseli onkin saanut pysyvästi rinnalleen kansalliskonservatiivisen, populistisia keinoja käyttävän laitaoikeiston. Millaisia syitä oikeistosuosion taustalta voi löytää ja miten Suomen tilanne vertautuu muihin eurooppalaisiin maihin? Asiantuntijavieraina tutkijat Yannick Lahti ja Timo Miettinen, juontajina Annastina Haapasaari ja Amani Al-Mehsen.

Savon Aaltojen Puhetta työstä ja tekijöistä -ohjelmasarja on edennyt kolmanteen jaksoonsa, jossa tällä kertaa aiheena on eurooppalainen työnvälitysverkosto EURES. Aihetta studiovieraina valottaa Pohjois-Savon TE-toimistolta Seliina Varis. Seliinan työnkuva on toimia EURES- ja kansainvälisen työnvälityksen asiantuntijana ja lisäksi omista kokemuksistaan EURES-palveluiden ääreltä kertoo tarkemmin ISS:n palvelupäällikkönä ja esihenkilönä toimiva Anne Sutinen. Haastattelijana: Sami Turunen

Eurooppalainen ilmatorjuntajärjestelmä. Venäjän iskut Ukrainaan. Opiskelioiden paluu kampukselle. Suomalaisten sähkön käyttö. Sääennuste.

Jaksossa pureudutaan kansainväliseen tulevaisuuteen nuorten näkökulmasta. Podcast on livetaltiointi keskustakirjasto Oodissa järjestetystä AUKIO-tapahtumasta, jonka teemoja ovat globaali muuttoliike, identiteetti ja eurooppalaisuus. Vieraina Hung Ly, Gurmann Saini, Nea-Bettina Baarman ja Olivia Mujunen. Paneelikeskustelun juontaa Annastina Haapasaari.

Euroopan johtajat kokoontuvat juhannuksena Brysseliin EU-huippukokoukseen. Lehtitietojen mukaan EU-johtajat aikovat tuomita ”maahanmuuton käyttämisen poliittisena painostuskeinona”. Mistä on kyse? Käytetäänkö maahanmuuttoa poliittisena painostuskeinona EU-maita vastaan? Miksi EU on jatkamassa Turkin tukemista vuoteen 2024? Diplomaattilähteiden mukaan EU aikoo päättää 3,5 miljardin euron rahoituksesta Turkille, maassa olevien syyrialaispakolaisten auttamiseksi. Euroopan parlamentti käsitteli ja äänesti ilmastolaista. Mitä tarkoittaa ”Eurooppalainen ilmastolaki”? Vieraina ovat europarlamentaarikot Perti Sarvamaa (epp), Nils Torvalds (re) ja Silvia Modig (left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eurooppanuoret palkitsee vuosittain Vuoden nuoren eurooppalaisen. Tänä vuonna Eurooppa-päivänä tunnustuksen sai Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja Leif Hagert. Hagert tunnetaan aktiivisena vähemmistöjen oikeuksien puolestapuhujana. Hän pyrkii rakentamaan tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa romaninuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, osallistua ja menestyä. Tämän kertaisessa Romano mirits -ohjelmassa kuullaan hänen ajatuksiaan mm. aktivismista. Toimittajana on Miriam Schwartz.

EU taistelee köyhyyttä vastaan maailmassa, mutta riittävätkö resurssit vaikuttavaan kehitysrahoitukseen? Studiossa eurooppalaisesta kehitysrahoituksesta keskustelevat europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja EU:n kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston Principal Advisor Antti Karhunen.¨ Jakson juontaa Aku Aarva. EU & Afrikka -erikoistuotantokauden 4. jakso.

EU taistelee köyhyyttä vastaan maailmassa, mutta riittävätkö resurssit vaikuttavaan kehitysrahoitukseen? Studiossa eurooppalaisesta kehitysrahoituksesta keskustelevat europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja EU:n kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston Principal Advisor Antti Karhunen. Jakson juontaa Aku Aarva. EU & Afrikka -erikoistuotantokauden 4. jakso.

Ilves-Hockey Oy huhtikuun lopussa päättynyt tilikausi tuotti ennätyksellisen 7,1 miljoonan euron liikevaihdon ja 210 000 euron voitollisen tuloksen. Tähän kun yhdistetään liigan neljäs sija, voidaan puhua varsin onnistuneesta kaudesta.

Euroopan toipuminen koronakriisistä on käynnistynyt, ja sitä pyritään pönkittämään monenlaisin elvytystoimin. Mitä voimme toipumisesta nyt päätellä, millainen oli Saksan elvytyspaketti, ratkaiseeko EU:n elvytysrahasto talousalueen ongelmia ja tuleeko elpymistä sotkemaan vielä sopimukseton brexit? Pääekonomisti Tuuli Koivun piinapenkissä kaikkiin näihin ja moneen muuhunkin kysymykseen vastaavat pääanalyytikko Jan von Gerich ja analyytikko Kristian Nummelin. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor’s particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one’s financial advisor.

Eurooppalainen talouspolitiikan integraatio etenee koronakriisin aikana, mistä kertoo esimerkiksi EU-komission ehdotus uudeksi elpymisrahastostoksi. Poliitikot ovat kuitenkin haluttomia käymään avointa demokraattista debattia eurooppalaisen talouspolitiikan vaihtoehdoista. Poliittinen talous -podcastin vieraana on SAK:n ekonomisti Anni Marttinen, joka pohtii koronakriisin esiin nostamia talouspoliittisia ideoita, kuten euroalueen sääntökehikon muuttamista tai valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollisuutta. Kun euroalueen säännöt törmäävät toistuvasti talouskriiseihin, tulisi sääntöjen mielekkyydestä käydä perustava poliittinen debatti. Lisäksi jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, onko luottomarkkinoilla niin paljon valtaa kuin usein kuvittelemme ja miksi uudet talouspoliittiset ideat eivät tunnu valuvan Euroopan tasolta suomalaiseen keskusteluun. Entä voisiko Euroopan talousongelmat ratkaista miljardin euron jättikolikkoja painamalla? Anni Marttinen Twitterissä: https://twitter.com/annimarttinen

Saksan ja Ranskan esitystä EU-koronaelpymisrahastosta pidetään askeleena kohti EU-jäsenmaiden yhteisvastuuta jopa liittovaltiota. Saksan tukea hankkeelle on verrattu Yhdysvaltojen liittovaltiorakenteen syntyyn. Onko Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotus rakentamassa EU:hun syvää taloudellista yhteisvastuuta? Eikö EU:n oikeudellinen, juridinen ja perussopimuspohja ole edelleen sama vanha, jossa jäsenmaiden keskinäinen taloudellinen yhteisvastuu kielletään? Rikkoiko valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksia sopiessaan huhtikuussa 2020 euroryhmässä Suomen sitoutumisesta EVM:n koronalainoihin ja euroryhmän koronapakettiin? Törmääkö eurooppalainen koronajälleenrakennusprojekti Suomen perustuslakiin? Vieraana on eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euromaiden rahaministerit sopivat kiirastorstaina 500 miljardin koronakriisipaketista. Samaan aikaan paavi Franciscus kirjoitti pääsiäiskirjeessään perustulosta. Paavin sanoin ”nyt ei ole oikea aika tehdä jakolinjoja”. Paavin viestin voi tulkita viittauksena eurooppalaiseen riitelyyn koronakriisin hoidon rahoittamisesta. Onko paavin toiveille katetta Euroopassa? Mitkä ovat koronaepidemian poliittiset ja taloudelliset seuraukset Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Euroopassa? Miten euromaiden koronavelat hoidetaan? Johtaako koronakriisi Euroopassa vanhojen sopimusten ja velkaantumista rajoittavien sääntöjen uudelleen arvioon? Voiko edessä olla jopa julkisten velkojen alaskirjaukset? Koronapandemian vaikutuksia analysoivat suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Viestintätoimisto on taas paikalla. Tässä jaksossa keskustelemme hallitusohjelmasta ja sen kiinnostavasta budjettipuolesta. Osansa saa myös kokoomuksen kompuroiva oppositioretoriikka - 0nko kokoomus menossa kohti puheenjohtajavaalia ja ottaako Kokoomus jonkin linjan? Viimeisessä segmentissä keskitytään eurooppalaiseen politiikkaan, populisteihin ja eurovaalien tulokseen. Tuomas yrittää ääntää Annegret Kramp-Karrenbrauerin nimen.

Julkisoikeuden professori Janne Salminen piti 12.12.2018 professoriluentonsa otsikolla Eurooppalainen valtiosääntö. Janne Salmisen tutkimusintressit liittyvät julkisoikeuden yleisiin oppeihin ja erityisesti kansainvälistymisen vaikutuksiin. Julkisoikeuden eurooppalaistumisen merkitys ja erilaiset ulottuvuudet ovat pitkään olleet Salmisen tutkimustoiminnan keskiössä. Salminen on tutkinut valtiosäännön eurooppalaistumista ja eurooppalaista konstituutiota sekä etenkin Euroopan unionin konstituution ja Suomen valtiosäännön välisiä suhteita. Valtiosäännön eurooppalaistumisen ohella hänellä on julkaisutoimintaa ja erityisasiantuntemusta etenkin Euroopan unionin talous- ja rahaliiton oikeudesta sekä niin sanotun kolmannen pilarin transformaatiosta. Viime aikoina hän on tutkinut poikkeusolojen valtiosääntöistä sääntelyä.

Kun 550 miljoonaa eurooppalaista kristittyä kokoontuvat joulun viettoon, niin samalla suodattuvat esiin yhteisen eurooppalaisen identiteetin kantavimmat elementit; kulttuuri, musiikki ja taiteet. Johann Sebastian Bach on ehkä tunnetuin eurooppalaisen hengellisen musiikin luojista ja joulun ajan kirkkomuusikoista. Leipzigin Bach-arkiston erikoistutkija Christine Blanken korostaa, miten J.S. Bach kokosi yhteen oman aikakautensa kulttuurivaikutteet miltei kaikkialta Euroopasta; niin Italiasta kuin Ranskasta, Puolasta ja pohjoisesta Euroopasta. Myös 1500-1600 lukujen katolisen ajan vanha musiikki oli periprotestanttiselle Bachille tärkeää. Musiikki on ollut nimenomaan se kulttuurin ja inhimillisen kommunikaation muoto, joka ylitti jo satoja vuosia ennen EU:n aikaa kaikki valtiolliset rajat ja esteet. Bachin luoma kontrapunkti ja siihen perustuva musiikki toimi 1700-luvulla eurooppalaisen integraation henkisenä ja hengellisenä airuena. -Bachin sävellykset ovat aina osa Jumalan luomistyön kädenjälkeä, osa sitä millä tavalla Jumala on tarkoittanut suuren luomistyönsä hyväksi ja täydelliseksi, tiivistää Christine Blanken. Ohjelman on Leipzigissa toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto. Kuvassa: Musiikkitieteilijä, Leipzigin Bach-arkiston tutkija Cristine Blanken. Kuva: Jorma Mattila

Euroopan ja eri Itä-Aasian maiden suhteet ovat toisinaan olleet hyvinkin ongelmallisia ja osin myös sotaisia. Mutta miten erilainen on Itä-Aasialainen ja Eurooppalainen kulttuuri ja miten paljon eroavat Esim. kiinalainen, japanilainen ja korealainen kulttuuri toisistaan. Haastateltavana on vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Yle Radio 1:n Itämaisen heinäkuun ohjelmistoa.

Manfred Weber on europarlamentin suurimman puolueryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n puheenjohtaja ja EU-erikoistoimittaja Susanna Turusen haastattelussa hän visioi eurooppalaisia joukkoja EU-lipun alle. "Nykyisten haasteiden edessä Euroopalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin koota joukkonsa, jakaa kustannukset ja vastata sekä ulkopuolisiin haasteisiin, että sisäisiin tarpeisiin", sanoo Weber. Haloo Eurooppa -podcastsarjan haastattelu on englanninkielinen.

Paul Taylor on kirjoittanut raportin ”Crunch time: France and the future of European defence”. Nykyisin Taylor on POLITICO –lehden kolumnisti. Susanna Turusen haastattelussa Taylor arvioi Euroopan turvallisuushaasteita ja yhteisen eurooppalaisen puolustuksen haasteita. Haloo Eurooppa -podcastsarjan haastattelu on englanninkielinen. Kuva: Joachim Liebe/friendsofeurope.org

Eurooppalaiset romanijärjestöt suhtautuvat epäillen amerikkalaisen George Soros-säätiön suunnitelmiin perustaa uusi Eurooppalainen romani-instituutti. Asia on esillä tässä kuussa Euroopan neuvostossa. Hankkeen taustoista kertoo Euroopan komission asiantuntijatehtävistä kotiutunut Miranda Vuolasranta. Ajankohtaiskatsauksen romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen