Podcasts about huijarisyndrooma

Tyttöjen mielenhyvinvointi on koetuksella aikamme erilaisten odotusten ja paineiden ristitulessa. Miten voimme vanhempina ja aikuisina tukea tyttöjen itsetuntoa ja identiteettiä?Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana tyttöjen mielenhyvinvoinnista ja itsetunnon tukemisesta keskustelemassa on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti, tietokirjailija Riikka Riihonen. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää (Kirjapaja 2024).Nina ja Riikka pohtivat mm. näitä kysymyksiä:- Miten tytöt voivat Suomessa tällä hetkellä?- Miten yhteiskunnan, median ja meidän kaikkien asenteet ja sosiaalinen paine vaikuttavat tyttöihin?- Millaisia rajoja ja ‘raameja' tytöille asetetaan?- Millaisia seurauksia näistä voi olla tyttöjen itsetunnolle ja oman identiteetin muodostumiselle? - Miten vanhemmat ja aikuiset voivat tukea tytön itsetuntoa ja identiteettiä?Lisätietoja:Riikka Riihonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti ja lääketieteen tohtori. Päivätyössä hän on TAYS lastenpsykiatrian neuropsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri. Viime vuosina Riikka on ollut erityisen kiinnostunut tunnesäätelyn ja aggressio-oireiden hoitamisen ohella lastenpsykiatrisen avohoidon kehittämisestä sekä kehitykseltään erityisten lasten tukemisesta ja palvelujärjestelmän rakentamisesta.Riikka on osallistunut useiden oppaiden ja kirjojen kirjoittamiseen (viimeksi Kuinka kiukku kesytetään 2020, Aada ja kiukkuleijona 2020), sekä tekee yhteistyötä monien alan toimijoiden kanssa. Hän myös tekee Lääkärilehteen referaatteja alan tutkimusartikkeleista. Harrastuksenaan hän jakaa tietoa mielenterveyden kysymyksistä Instagramissa ja Vanhemmuuden hyvä boogie -blogissaan.Riikka Riihosen kirjan ‘Täysillä tyttö - Miten tukea itsetuntoa ja muita asioita, joita tytön vanhemman on hyvä tietää' voit tilata verkosta täältä ja täältä.Riikka Riihonen Instagramissa: @lastenpsykiatri_riikkariihonen.Riikka Riihonen X:ssa / Twitterissa: @RiikkaRiihonen.Riikka Riihonen Threadsissa: @lastenpsykiatri_riikkariihonen.Vanhemmuuden hyvä boogie -blogi. Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine -podcast. Riikka Riihonen oli vieraana myös jaksossa: 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.Lasten ja nuorten hyvinvointia käsitellään myös jaksossa: 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?Itsetuntoa ja identiteettiä pohditaan mm. jaksoissa:14. Itsetunto ja sen vahvistaminen75. Kenen elämää elät?100. Itsetunto ja hyväksyvä suhtautuminen itseen. 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti.Tässä jaksossa mainittuja muita teemoja käsitellään jaksoissa:17. Huijarisyndrooma. 45. Myötätuntoinen kehosuhde ja kehopositiivisuus.73. Rajojen asettaminen. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Saamme ajottain yhteydenottoja, jossa varovaisesti kysytään jonkun toteutuksen perään vaikka ovat aiemmin saaneet tiedon näin ei voi tehdä. Usein tilanteissa selviääkin asian olevan varsin tehtävissä. Tuleeko asiakkaalle väärinymmärryksiä vai nähdäänkö parhaaksi ohjata asiakkaalle ajatus asian mahdottomuudesta jos sitä ei ole mahdollista itse tarjota? (00:00) Jakso alkaa (00:26) Aiheen pohjustus (03:31) Koodersin ongelma (06:02) Oonan tämän syksyn lempiprojekti (08:06) Mikä johtaa ratkaisemattomiin ongelmiin (09:38) Miten Koodersin koodia voisi myydä (10:37) Mainoskorulauseet (11:59) Suosittelun voima (13:47) Huijarisyndrooma (15:50) Eteenpäinsuosittelu (18:16) Myynti ei voi olla asiakasrajapinnassa ainoa tavoite (21:36) Miten Kooders näyttäytyy ulospäin (26:18) Moraali työnteossa ja vapaa-ajalla (33:41) Loppusanat

Kokemusvuodet eivät aina takaa osaamista. Samasta johteesta myös pelkän tittelin tai koulutusnimikkeen seuraaminen ei anna yleensä täyttä kokonaiskuvaa ihmisen kyvykkyydestä. (00:00) Jakso alkaa (00:23) Aiheen pohjustus (03:02) Oonan mietteet aiheesta (05:29) Tittelit ja koulutus eivät tarkoita osaamista (07:48) Kunnioitus pitää ansaita (12:02) Uhriutuminen (13:49) Perus työelämätaidot (17:59) Uuden opettelu (20:18) Miksi mitäkin asiaa tehdään (22:23) Kysy tietäjiltä (25:17) Onko osaaminen = soveltamista (28:06) Ajattele laatikon ulkopuolelta (28:43) Huijarisyndrooma (31:53) Selvitä, miten opit (32:32) Gartanon johtamiskulttuuri (36:53) Koodersin määritelmä seniori- ja juniorikoodarille (41:35) Loppusanat

Tässä jaksossa kerron miksi kannattaa luopua huijarisyndroomasta ja rohkaisen sua olemaan sä koska se riittää. Se on se juttu! Kun sä olet aidosti sä, se enemmän kuin riittää. Se on se juttu! Uskalla olla sä (se ei aina oo helppoa kun vertaa muihin ja luulee että pitäisi olla enemmän jonkun toisen lainen) ja tee rohkeasti sun juttua (sekään ei aina ole helppoa koska vertaa muihin ja luulee että pitäisi olla enemmän). Luovu huijarisyndroomasta. Sä olet tarpeeksi. Sä riität. Sä olet se juttu. Sun ei tarvitse olla erilainen. Ei näyttää erilaiselta. Ei kuulostaa erilaiselta. Ei muokata itseäsi siksi, että tulisit hyväksytyksi kaikille. Kun sä olet sä, se riiittää. Uskalla olla sä. Tässä jaksossa kerron miksi kannattaa luopua huijarisyndroomasta ja rohkaisen sua olemaan sä. Laita kuulokkeet korville ja tuu linjoille

Philip Teir on juuri saanut valmiiksi vuosia kestäneen valtavan urakan. Aiemmin fiktioon panostaneen kirjailijan avioliittoelämäkerta J&B – kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta kertoo Bitte Westerlundin ja Jörn Donnerin yhteisistä vuosista ja paljastuneista salaisuuksista. Eevan kirjaklubissa Philip kertoo, millaista on kirjoittaa todellisten ihmisten intiimistä elämästä, mitä on työn alla seuraavaksi ja miten selättää huijarisyndrooma.

Pisin ja bestein kausi ever, kiitos kuuntelijoille! Tässä lyhyessä jaksossa puhutaan avoimesti kahleiden repimisestä, huijarisyndroomasta, rivitalon rakentamisesta sekä taloudellisesta mielenrauhasta! Käy kuuntelemassa meidän joulujakso niin tiedät millä fiiliksillä jäämme joulutauolle.  Vielä kerran kiitos podcastin vieraille mutta ennen kaikkea kuuntelijoillemme, olette best! Ensi vuoteen! 

Osaatko työtäsi oikeasti? Tuntuuko ettet oikeasti ole kovin hyvä harrastuksessasi vaikka tekemistä on takana vuosia? Saatat kärsiä huijarisyndroomasta. Tällöin ihminen ei kykene sisäistämään omia saavutuksiaan todisteista huolimatta.

Huijarisyndrooman tai huijari-ilmiön tunnistaa noin 70 % kaikista ihmisistä. Se vaivaa erityisesti elämän siirtymävaiheissa, kun ihminen aloittaa jotakin uutta, kuten vaihtaa projektia, työpaikkaa tai astuu työelämään. Tässä jaksossa isketään kiinni tähän asiaan ihan kunnolla. Keskustellaan tästä kaikessa erittäin hyvässä ja pätevässä seurassa, nimittäin vieraanani on vuoden 2019 palkittu rekrytoija Petteri Tuomimaa, joka on kohdannut tämän kaiken silmästä silmään – ja myös tehnyt sinunkaupat sen kanssa! Kysytään mm. miten ja millaisissa tilanteissa huijarisyndrooma on tullut esille Tuomimaan elämässä? Miten uupumus liittyy tähän kaikkeen? Miten tällaiset tilanteet voi selättää? Entä millaisia asioita kokemus on opettanut? Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Tässä jaksossa opit: 1) Mistä tiedät, että olet valmis aloittamaan verkkokurssi-unelmasi 2) Mistä tiedät, että olet valmis lanseeraamaan verkkokurssisi? Jaksossa mainitut linkit: Jakson muistiinpanot: https://iidasoininen.fi/huijarisyndrooma/ Maksuton koulutus: https://iidasoininen.fi/maksuton-koulutus-digiyrittaja/ Sisäpiiri: https://henkinenvahvuus.lpages.co/vapauta-supervoimasi-sisapiiri/ Webinaari 05/11: https://henkinenvahvuus.lpages.co/webinaari2020

SYÖNUKUSÄÄSTÄ kuudes kausi on täällä! Rahasta puhuminen totuudenmukaisesti on tärkeää ja päätimmekin tehdä kauden, jossa vieraat pääsevät ääneen. Tätä ennen on kuitenkin meidän vuoro. Tämä kausi nostaa taloudellisen mielenrauhan kunniaan!  Ensimmäisessä jaksossa on luvassa rehellistä avautumista "filtterit veks" moodilla meidän omista taloudellisista tilanteistamme. Yllättävän rajuksi muodostunut poikkeuksellinen kevät käänsi Erjan yritystoiminnan ja oman talouden päälaelleen. Mikä taloudellinen asia kuristaa taasen Idan kurkkua? Miltä huijarisyndrooma tuntuu? Mitä SoMe on tuonut mukanaan? Tämän kauden avausjakso on rehellistä ja aitoa puhetta siitä, ettei kaikki mene aina niin kuin Strömssössä -ja se on ihan ok.

Disobey CFP (call for presentations)https://cfp.disobey.fi/Flare-On 7 haastehttps://www.flare-on.com/Surullinen ransomware-kuolemahttps://www.zdnet.com/article/hackers-target-unpatched-citrix-servers-to-deploy-ransomware/Antin mainitsema 4kk päivitysaika yrityksissähttps://www.kennasecurity.com/news/remediation-gap-4-month-invitation-attack/TikTok kielletty yhdysvalloissa (maksumuuri)https://www.ft.com/content/4049b902-53b7-46d6-b9f5-69d076bc5d23Lisää tietoa TikTokistahttps://www.commerce.gov/news/press-releases/2020/09/commerce-department-prohibits-wechat-and-tiktok-transactions-protectZeroLogon-haavoittuvuushttps://www.secura.com/blog/zero-logonZeroLogon-raporttihttps://www.secura.com/pathtoimg.php?id=2055Ilta-Sanomien uutinen Postin nimissä lähetetyistä kalasteluviesteistähttps://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000006638568.htmlBLESA-haavoittuvuushttps://www.zdnet.com/article/billions-of-devices-vulnerable-to-new-blesa-bluetooth-security-flaw/TiVin uutinen BLESA-haavoittuvuudestahttps://www.tivi.fi/uutiset/uusi-bluetooth-haavoittuvuus-uhkaa-miljardeja-laitteita-ympari-maailman/0e0e375a-3243-4b57-b5b6-c7c2b9143656

Huijarisyndrooma vaivaa myös alansa huippuja. Palkittu rekrytoija Petteri Tuomimaa kertoo, mitkä asiat olivat ratkaisevia huijarisyndrooman selättämiselle. Petteri Tuomimaa keskustelee kokeneen rekrytoijan Aki Ahlrothin kanssa avoimesti unelmien tavoittelusta, epävarmuuden tunteista ja siitä, kuinka ammatillinen itsevarmuus ja identiteetti lopulta löytyivät. Duunipodi julkaisee uudelleen Duunitorin podcastin parhaita paloja. Jakso on nauhoitettu 13.5.2019.

Miten huijarisyndrooma voi viedä jopa lukutaidon? Tässä jaksossa keskustellaan huijarisyndroomasta ja epäonnistumisen pelosta. Miksi uskottelen itselleeni, että huijaan muut uskomaan mun olevan viisaampi kuin mitä oikeasti olen? Eiks voi vaan olla just niin viisas kuin on? Tän lisäksi muistellaan sitä, miten nopeasti pääsee kiinni siihen epäonnistumisen hetkeen ala-asteen kouluruokalassa, kun tarjotin tippui lattialle. Ylen artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-9451811 Sheryl Sandbergin kirja: Lean-in naiset ja menestymisen tahto

Tässä jaksossa keskustelen huijarisyndroomasta psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja Tiina Ekmanin kanssa. Onko sinulla ollut joskus sellainen olo, että ihan pian kaikki saavat tietää, ettet oikeasti osaakaan mitään? Tunnetko onnistuvasi usein tai toisinaan ihan vahingossa? Oletko miettinyt, ettet koskaan voi yltää samaan kuin aidosti osaavat kollegasi, koska sinulla ei ole muodollista pätevyyttä? Keskustelemme Tiinan kanssa muun muassa pyöräilystä, perfektionismista, kirjoittamisesta ja totta kai siitä, kuinka huijarisyndroomasta voi päästä eroon. Tiina on kirjoittanut mainion käsikirjan “Huijarisyndrooma. Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä)”. Tätä suosittelen sinullekin, jos aihe kiinnostaa enemmän. Jakson runko 00:30 Johdanto jaksoon 01:27 Kuka on Tiina Ekman ja mitä hän tekee? 04:26 Miten Tiinasta tuli psykologi? 08:29 Millainen on Tiinan tavallinen työpäivä? 10:16 Rutiinit tukevat hyvinvointia arjessa 11:42 Mistä huijarisyndroomassa on kyse ja miten aiheesta syntyi kirja? 16:50 Tiinan monivaiheinen kirjoitusprosessi: haastatteluista valmiiksi tietokirjaksi 21:54 Katse eteenpäin ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla 24:16 Huijarisyndrooman tunnusmerkit ja niiden purkaminen (konkreettinen vinkki) 27:40 Ketkä ovat erityisen alttiita huijarisyndroomalle? 29:35 Perfektionisti, valitse projektisi! 37:04 Uskalla tylsistyä ja viritä ajatuksesi 38:29 Lapsuuden vaikutuksia huijarisyndrooman kehittymiseen 42:43 Huijari, joka teki harrastuksestaan työn 47:55 Tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi 49:55 Miten selättää huijarisyndrooma? (konkreettinen vinkki) 53:55 Mitä kirjaa Tiina on parhaillaan lukemassa? 56:47 Mistä Tiinan löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

  Tänään haluan puhua tarkemmin niistä neljästä pelosta, joita olen huomannut että yrittäjillä brändäämiseen liittyy.  Olen jo usean vuoden ajan pyörittänyt verkossa Brändää osaamisesi -workshopia, joka on kolmiosainen videosarja, koulutus brändäämisestä. Siinä olen kysynyt yrittäjiltä, mikä esiin tulemisessa oikeastaan pelottaa ja nämä ovat ne neljä asiaa, jotka jatkuvasti nousevat esiin. Kuuntele podcast-jakso tästä.     Jos et halua kuunnella, lue tiivistelmä jaksosta tästä:   Kuulostaako jokin näistä sinusta tutulta? 1. Riittämättömyyden tunne, huijarisyndrooma Eli se tunne, kun "en vielä ole riittävän hyvä". "Sitten kun vielä saan tehtyä tuon tutkinnon, lopputyön, väitöskirjan... silloin voin kutsua itseäni asiantuntijaksi, nostaa itseni esiin." "Kun olen vielä käynyt tuon kurssin ja syvennyn vielä tuohon aiheeseen." "Sillä mitä jos paljastuukin, että en tiedä ihan kaikkea..?" Huijarisyndrooma on sitä, että pelkää vain huijaavansa kaikkia. Että muut luulevat sinun tietävän enemmän ja osaavan enemmän kuin oikeasti tiedät ja osaat. Mutta sinusta tuntuu, että muut osaavat paremmin ja tietävät jotain enemmän. Ylen artikkelin mukaan huijarisyndrooma piinaa erityisesti korkeakoulutettuja, niitä, jotka ovat oikeasti aikaansaavia ja päteviä, mutta itsekriittisimpiä ihmisiä, jotka vaativat itseltään paljon. Artikkelin ingressissä sanotaan, että tällainen vääristynyt ajattelutapa vie työstä ilon ja voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Kun itse ei usko osaamiseensa, ei osaa vastaanottaa kehuja siitä, joten toiset eivät siitä voi pelastaa. Eli kukaan ulkopuolinen ei pysty sinua vakuuttamaan siitä, että sinä olet hyvä, loistava, paras, koska aina on se sisäinen ääni joka nalkuttaa ettei riitä vieläkään. Artikkelin mukaan huonommuuden tunne tulee lapsuudesta, se koetaan faktana, ei vääristymänä. Nyt jos itse ajattelet, että olet joskus liian kriittinen ja tuomitseva itseäsi kohtaan, tai sinulla on tämä apina olallasi, huijarisyndrooma, joka jatkuvasti uskottelee sinulle että sinä et riitä, niin anna sen äänen olla, älä usko sitä. Tiedosta, että se ei ole totta. Ja se mikä pitää muistaa on se, että sinun itsesi kannalta on todella tärkeää, että uskot itse itseesi. Kerää siitä vaikka itsellesi todisteita. Laita hyvät asiakaspalautteet vaikka jääkaapin oveen tai toimiston seinälle, niin että muistat ne koko ajan. Muistat, että olet hyvä ja taitava, ja että riität. Brändäämisessä tärkeintä ei ole se, että olet valmis. Totuushan on, että kukaan ei ole koskaan täysin valmis, vaan ihan jokainen meistä on kehitysvaiheessa. Ja niin kuuluukin olla. Jos joku väittää tietävänsä kaiken, ja uskoo siihen itsekin, niin se on tie alaspäin. Jos lopettaa kehittymisen, alkaa mennä takapakkia. Joten sinullakin on siis oikeus olla epätäydellinen, oppiva ja inhimillinen. Kunhan olet siitä rehellinen viestinnässäsi, brändäämisessä. Mikään ei ole mahtavampaa, kuin se, että asiantuntija kertoo oppineensa taas jotain uutta. Se kertoo siitä, että hän on ajan tasalla ja avoinna ympäristön kehitykselle. Että hän osaa pysyä nöyränä sille, että asiat muuttuvat ja hänen pitää muuttua niiden mukana. Maailma ei ole stabiili ja muuttumaton. 2. Tuomitsemisen pelko, että pidetään itsekeskeisenä ja "häpeämättömänä tyrkkynä" Tämä on sellainen asia mikä monella on, eli ei haluta näyttää siltä että pitää itseään jotenkin huippuna. Itsekehu haisee on sellainen mitä minun lapsuudessani ala-asteella jotkut lapset muistivat aina kovaan ääneen lällättää, jos uskalsi olla itseensä jollain tavalla tyytyväinen. "Kuka toikin luulee olevansa" oli, mitä selän takana sanottiin, kateellisina, jos joku aidosti näytti sen, että on hyvä ja osaa nauttia siitä että on hyvä. Jos uskalsi olla ylpeä itsestään. Tietysti ylpeily on eri asia kuin itsestään ylpeänä oleminen. Kuten itsensä rakastaminen ei ole sama, kuin itserakas. Mutta itsensä esiin tuominen brändäämisessä ei ole sama asia, kuin itsensä jalustalle nostaminen. Niissä on vissi ero. Kun tuot itseäsi esiin aitona omana itsenäsi, inhimillisenä, epätäydellisenä, et nosta itseäsi muiden yläpuolelle. Et luule itsestäsi jotain, mikä ei ole totta vaan tunnistat myös ne hyvät puolet itsessäsi.⠀ Kun olet ollut viestinnässäsi aidosti oma itsesi, voit jättää tuomitsijat omaan arvoonsa. Yrittäjänä sinun tehtäväsi on markkinoida itseäsi ja osaamistasi. Ja esimerkiksi kuvat sinusta ovat yksi tärkeä osa brändäämistä. Niitä pitääkin käyttää näkyvästi, sillä kuvista näkyy sun silmät, asento, ilme, jotka kertoo sun luonteesta paljon. Kuvista puhuinkin enemmän viime jaksossa joten ei niistä nyt enempää. 3. Hylkäämisen pelko, ettei kukaan tykkääkään minusta sellaisena kuin olen Uskon, että tämä pelko on ihan tuttu jollain tasolla ihan jokaiselle. Vaikkei sitä itse tiedostaisikaan. Kaikissa meissä asuu se pieni tyttö tai poika, joka haluaa kuulua porukkaan, tulla hyväksytyksi. Vaikkei sitä aikuisena haluaisikaan myöntää. Tämä on yksi isoimmista syistä, miksi meitä  pelottaa, tai jännittää, tulla esiin omana itsenämme. Mitä jos paljastaa aidot sisimmät ajatuksensa ja mielipiteensä ja niitä kritisoidaan. Varsinkin juuri silloin kun on avannut itsensä, asettaa itsensä alttiiksi sille että joku voi satuttaa. Mutta se on se riski aina kun luo yhteyttä muihin ihmisiin. Lopulta kuitenkin löydämme ystäviä, seuraajia. Meistä tykätään, koska olemme ihmisiä. Rehellisiä, avuliaita ja rohkeita, kun pistämme itsemme likoon. Kaikki eivät mitenkään voi tykätä kaikista, eikä tarvitsekaan. Tätä sanon myös lapsilleni: kaikkien ei tarvitse teistä tykätä, joten teidän ei tarvitse miellyttää kaikkia. Ja tämä on sellainen juttu, mikä itselläni ainakin on aina ollut ongelmana, se kiltin tytön syndrooma, että kaikkia pitäisi jotenkin miellyttää. Olla kiltti, sopuisa, diplomaattinen. Joskus miellyttämisen halu kuitenkin toimii toisin kuin oli itse tarkoittanut. Se voi johtaa siihen, ettei uskalla kertoa toiselle totuutta. Ettei uskalla sanoa mielipidettään. Ja että jää seinäruusuksi, sivusta seuraajaksi. Tämä on ainakin ollut iso oivallus, että jos yritän miellyttää kaikkia, vahingoitan vain itseäni. Niin henkilökohtaisessa elämässä kuin bisneksessä, brändäämisessä. On ihan oikein nousta esiin niiden asioiden puolesta, jotka itselle ovat tärkeitä. Omia mielipiteitään saa puolustaa, silläkin riskillä että jotkut ei tykkää. Mut siksi just, että jos haluat nousta esiin verkossa, on tärkeää, että sanot mitä oikeasti olet asioista mieltä. Näin autat sun yleisöä siinä, että he voivat paremmin arvioida sun asiantuntijamarkkinoita, sun näkemystä asiantuntijana kaivataan palavasti, joten kerro se rohkeasti. 4. Pelko, ettei keksi mitään järkevää tai kiinnostavaa sanottavaa Jos olet asiantuntija, joka on opiskellut aihetta, kokenut työtä alalla, kokenut elämää... sinulla ON sanottavaa. Vaikka miten paljon. Mistä sitten tulee se fiilis, ettei tiedä mitä sanoisi? No kaikista näistä aiemmista peloista. Pelätään että joku, vaikka oman alan toinen asiantuntija tai kuka tahansa tarttuu siihen mitä sanoo, kritisoi, viisastelee, kommentoi ikävästi, ehkä jopa tuomitsee tai lähettää vihapostia. Tai ylipäätään, että kukaan ei kiinnostu. Mitä jos puhuu vain itselleen, eikä ketään kiinnosta? Mitä jos sisältö ei olekaan timanttista, mitä sitten käy? Tähän sisällön tuottamiseen suosittelen ottamaan ihan uuden asenteen. Siitä kerron kohta. Mutta vielä siitä, että onko sinulla mitään sanottavaa. Ehkä sinulla on liikaakin? Monella meistä asiantuntijoista, oman alamme osaajista, on niin HURJA määrä tietoa päässämme, että se on vaikea saada ulos. Varsinkin, jos siitä pitäisi tehdä innostava somejulkaisu... tai video. Kaiken syvällisen pohdinnan, jota päivittäin teet, kaiken sen keskellä, sinun pitäisi järjestellä ajatuksesi niin että saat videon tehtyä. Siirtyä syvältä vähän matalemmille vesille. Voi olla haastavaa Erityisesti jos kyseessä on ensimmäinen video, ensimmäinen blogiartikkeli, voi olla että siihen tulee liikaa asiaa. Mutta ei hätää. Sinä selviät tästäkin. Tarvitset vain systeemin, jolla saat sen ulos ja järjesteltyä pieniin, helposti pureskeltaviin palasiin. Sinun täytyy vain tietää, kenelle puhut, niin tiedät miten esität asiasi kiinnostavasti. Ja se onkin se avain. Kenelle puhut? Kun tiedät tarkkaan kenelle puhut, pystyt muotoilemaan asian kansantajuisesti. Kun sinulla on selkeät kysymykset mielessäsi, mitä sinulta usein kysytään. Mitä asiakkaat sinulta kysyvät? Vastaa niihin kysymyksiin. Eli kun muutat ajattelutapaasi sieltä omasta näkökulmastasi asiakkaan näkökulmaan. Alat ajatella sitä, mitä puhut verkossa asiakaslähtöisesti, löydät sanottavaa, joka kiinnostaa sun yleisöä. Toistan siis. Älä siis puhu välttämättä niitä asioita, joita sinulla mielessäsi on, sillä asiantuntijana olet tosi siinä todella syvällä. Jos lähdet sillä tasolla puhumaan niistä verkossa, suuri osa potentiaalisesta yleisöstäsi klikkaa eteenpäin, koska se on liian vaikea sulattaa. Siksi on tärkeää, että ajattelet sisältöä sen lukijan tai katsojan tai kuuntelijan näkökulmasta. Mitä hän oikeasti haluaa tietää? Mitä hän tarvitsee? Ja vielä yksi juttu on sellainen, johon kompastun itsekin. Pidetään asioita itsestäänselvyyksinä. Eli kun olet jo vuosia tiennyt jonkin asian olevan näin, sinulle se on itsestäänselvyys eikä sitä tarvitse, ei, et edes jaksa puhua siitä enää. Koska se on liian tuttua sulle. Mutta muista aina että se ei ole tuttua sun asiakkaille. Sun itsestäänselvyydet voi olla sun asiakkaiden kultahippuja. Juuri niitä itsestäänselvyyksiä pitäisikin siis nostaa esiin. Yksi keino tehdä sisältöä on ottaa sinulle itsestäänselvä asia, ja pureutua siihen. Yksi asia kerrallaan. Vaikka se olisi tuttu juttu myös sun seuraajille, niin se että puhut siitä, muistuttaa heitä. Esimerkiksi nyt veden juominen. Tai hengittäminen. Ne ovat kaikille itsestäänselvyyksiä, mutta muistammeko me keskittyä niihin. Tietoisesti hengittää. Tai tiedostaa, että juonko nyt riittävästi vettä päivittäin. Se, että joku muistuttaa niiden tärkeydestä, voi olla aika inspiroivaa, vaikkakin nämä nyt on tosi yksinkertaisia esimerkkejä... mieti mitä itse pidät ehkä itsestäänselvyytenä. Minulla se voisi olla esimerkiksi se, että asiantuntijan kannattaa perustaa blogi. Mulle se on niin itsestäänselvää, ollut jo vuosia, että en jaksa sitä koko ajan painottaa. Mutta tietysti, jos blogia ei ole, niin siitä kuuleminen voi olla uutta ja mielenkiintoista. No, tässä voin sanoa että on tosi monta syytä, miksi blogi kannattaa olla, eikä vähäisimpänä se itsensä brändääminen. Ja jos nyt ajattelet, että ei kukaan enää ehdi lukea blogitekstejä, niin älä ajattele näin. Ne ihmiset, joita sinun sanomasi oikeesti kiinnostaa, joille siitä on hyötyä elämässään, ovat kiinnostuneita. Kunhan ensin selvität, mitkä aiheet oikeasti on ne, joista he haluavat lukea. Ja kirjoitat blogiin niistä. Vastaat kysymyksiin ja autat, inspiroit ja innostat. No sitten vielä yksi juttu. Iso juttu. Brändääminen auttaa sinua monella tasolla. Se on puoli myyntiä, kuten olen usein sanonut, se tuo lisäarvoa palveluillesi ja se tuo uusia asiakkaita. Ne ovat niitä bisneksen markkinoinnillisia ja myynnillisiä hyötyjä, jotka ovat tärkeitä. Mutta siinä on myös sellainen puoli, jota moni ei ajattele. Kun uskallat olla oma itsesi verkossa, brändäämisessä, voit rentoutua muutenkin. Sinun ei tarvitse skarpata, pingottaa, esittää jotain roolia. Se, että avaudut markkinoinnissa, auttaa sinua myös elämässä muuten. Mutta kun brändäät itseäsi ja osaamistasi sun kohderyhmälle, niin automaattisesti teet sitä myös sun muille verkostoille, sukulaisille, läheisillesi, kevereille. Joskus, valitettavaa kyllä, ne ovat ne läheisimmät ihmiset, jotka vakuuttuvat sinun osaamisestasi viimeiseksi. Ellei sinulla sitten ole läheisinä sellaisia, jotka todella kannustavat sinua, olet onnekas! Mutta jos ei, niin se voi johtua siitä, että läheiset ihmiset ovat liian lähellä, he näkevät sinut yhä sellaisena kun olit kymmenen tai kymmeniä vuosia sitten. Pikkutyttönä tai -poikana, joka tykkäsi värittää tusseilla. Joka kiukutteli kaupassa, taisteli kotiläksyjen kanssa. Tai joka unelmoi jostain ihan muusta, kuin mitä nykyään tekee. Joskus käy niinkin ikävästi, että oma kaikista lähin omainen on se pahin lyttääjä, epäilijä, kyseenalaistaja. Se joka kyselee ihan suoraan, kuka oikein luulet olevasi, että olet feikki ja teeskentelijä. Silloin vaatii aikamoista ponnistelua, että jaksaa uskoa itseensä ja käydä näitä pelkoja päin. No, toivottavasti sinulla ei nyt tätä tilannetta ole. Mutta jos on, niin muista, että sinulla on aina vaihtoehtoja. Mutta tästä aiheesta ehkä toisella kertaa. Mutta sen lisäksi, että saat läheisesi uskomaan, että sinusta on tähän. Et ole menneisyytesi, vaan tulevaisuutesi, jonka vahvuus ja kivijalka on toki se menneisyys, mutta sinun tulevaisuutesi on nousta esiin sellaisena kuin oikeasti olet. Millainen sinä uskot itsesi olevan. Ja kun brändäät itseäsi kaikille muille, brändäät itseäsi samalla myös itsellesi. Kun nostat esiin tarinoitasi onnistumisista ja hyvistä jutuista, keskityt niihin enemmän. Ja se mihin keskittyy, se kehittyy. Se kasvaa. Kasvatat brändiäsi, mutta brändisi myös kasvattaa sinua uskomaan itseesi entistä enemmän. Se on sellainen positiivinen kierre. Eli kun ympäristösi alkaa uskoa sinuun enemmän, saat positiivista palautetta, huomiota, sinua kuunnellaan, niin alat itse myös vahvistua. Uskallat koko ajan vähän enemmän ja enemmän.. Kun käyt näitä pelkojasi päin tietoisesti, ne vähenevät entisestään. Vähitellen siihen nimittäin tottuu. Esillä olemiseen. Ja mitä enemmän uskot itseesi ja saat tukea ympäristöltäsi, sen vähemmän ne tuomitsijoiden soraäänetkin sinua haittaa. Tiedät itse totuuden, miten hyvä, osaava, kokenut ja taitava sinä oikeasti olet. Ja miten hyvä tyyppi olet.  Nyt siis pelkoja päin, nostamaan sinua itseä esiin markkinoinnissasi! Ylen artikkeli, jonka jaksossa mainitsin >> Blogin perustaminen Bisneskoulun blogissa >>  

Jaksossa Remod Oy:n toimistusjohtaja, entinen äikänmaikka Teppo Suominen ruotii kanssani huijari-ilmiön syvintä olemusta. Miksi se pesii erityisen voimakkaasti IT-alalla, mikä se on ja mitä sille on tehtävissä.Jakson muistiinpanotTeppo SuominenLinkedInissä: Teppo SuominenTöissä: Remod OyMainittuja asioitaQueena Hoang: The Impostor Phenomenon: Overcoming Internalized Barriers and Recognizing AchievementsDr. Valerie Young: Impostersyndrome.comBrené Brown: The Gifts of ImperfectionThe Arbinger Institute: Leadership and Self-deceptionGene Kim, Kevin Behr, George Spafford: The Phoenix ProjectTimo Kataja: Työpaikan marttyyrit, jotka eivät syö, sairasta tai lomaileKoodiklinikan SlackNeil Gaiman: The Neil Story

Huijarisyndroomasta kärsivällä on vahva sisäinen käsitys omasta osaamattomuudesta vaikka muut olisivat asiasta eri mieltä ja hän oikeasti on osaava. Huijarisyndroomasta kärsivä ei siis huijaa muita. Hän kokee, että onnistuu jotenkin hämäämään muut ajattelemaan, että hän on osaava ja ammattitaitoinen, vaikka hän itse ajattelee ettei oikeasti osaa mitään.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme huijarisyndroomasta ja sen vaikutuksista hyvinvointiin psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Tiina Ekmanin kanssa. Tiina on kirjoittanut huijarisyndroomasta tietokirjan.Huijarisyndroomasta kärsivä ei usko itseensä, vaikka työtoverit ja työn tulokset puhuisivat toista. Hän tekee paljon töitä, saa aikaiseksi asioita ja saa palautetta, että on hyvä ja aikaansaava. Itse hän kuitenkin mitätöi omaa työtään ja luulee, etteivät toiset vain huomaa sitä, kuinka osaamaton hän on. Tällainen henkilö saattaa helposti ylisuorittaa, kokea epämääräistä ahdistusta ja uupua työssä. Pahimmillaan huijarisyndrooma voi johtaa vakaviin stressi- ja uupumusoireisiin, ahdistukseen ja masennukseen.Tiina kertoo vinkkejä mm. siihen kuinka tunnistaa huijarisyndrooma itsessä ja muissa. Hän antaa myös vinkkejä miten sen kanssa voi tulla toimeen ja millaista apua on tarjolla. Tiina kertoo myös rohkeasti omasta kamppailustaan huijarisyndrooman ja uupumuksen kanssa.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin- Mitä huijarisyndrooma tarkoittaa?- Miten se syntyy?- Kuinka yleistä se on?- Miten voi tunnistaa huijarisyndrooman itsessään ja muissa?- Onko huijarisyndrooma mielenterveyshäiriö?- Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, että itsestä muodostuu käsitys, että olen huijari?- Mitä seurauksia huijarisyndroomasta on?- Mitä vinkkejä ja apukeinoja huijarisyndroomasta kärsiville on?Jakson linkit:Tiina Ekmanin sivut: http://psykologit.fi/psykologi-tiina-ekman/Tiina Ekman LinkedIn:ssa.Tiina Ekman, 2017: Huijarisyndrooma, Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä). Minerva-kustannus.Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen TwitterissaPsykopodiaa-podcastin verkkosivutPsykodiaa-podcastin juontajan, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut

Koodarikuiskaajan kahdeksannessa jaksossa pohditaan kehittymismahsollisuuksia – eteenkin esiintymisen suhteen. Haastateltavana jaksossa on tavoitteellisesti levoton Marko Suomi. Markon tie on vienyt koodarista, prosessihommien kautta somekouluttajaksi ja lopulta takaisin IT-alalle Visman yhteisömanageriksi.Kuka, mitä ja häh? Kuuntelemalla se selviää.Jakson muistiinpanotVieraana Marko SuomiTwitterissä: @markosuomiPodcast: TakakansiBlogi: Iso MieliTöissä: Visma FinlandMainittuja asioitaRichard Newman: You Were Born to SpeakKoodarikuiskaaja Takakansi-podcastissaPower posing (Amy Cuddyn TED-puhe)Axel Oxenstiernan sitaattiAntti Holman Auta Antti! -podcastJuhana Torkki: PuhevaltaJuhana Torkki: Puhevalta käyttöönLiittyviä blogitekstejäVakuuta yleisösi seisomalla vakuuttavastiItsevastuun prosessi eli The Responsibility ProcessKeskustelu jatkuu Koodarikuiskaajan SlackissaLiity mukaan Slackiin

Tiedätkö tunteen, kun kiireisen päivän jälkeen tajuaa, että ei oikeasti olekaan tehnyt juuri mitään järkevää? Tässä jaksossa Mia ja Maria käyvät kiivasta keskustelua energian- ja ajan hallinnasta. Kaksikko kertoo tosielämästä kantapään kautta opittuja tapoja saada kello kuriin. Mia jakaa kokemuksensa kuinka koki suuria oivalluksia Dancing on Ice tosi-tv formaattia tehdessä ja miten äitiys on mullistanut odottamattomalla tapaa hänen ajanhallintaa. Maria kertoo ison mokan kautta tulleen opin ja kuinka tekemällä vähemmän saikin enemmän aikaan, ja miksi hän melkein heitti esimiestään kahvikupilla päähän. 

Huijarisyndrooma on tunnetila josta kärsii tutkimusten mukaan 70% ihmisistä. Tässä jaksossa kuulemme kuinka äitiys sai Mian tuntemaan itsensä huijariksi, ja miksi ja miten hän pääsi siitä eroon. Maria jakaa kokemuksiaan huijarisyndroomasta Piilaakso-ajoiltaan ja paljastaa mitä oppi suhtautumisestaan itseensä ja mallin ammattiin. Jaksossa kuulemme myös kuinka Mian elämän kuumottavin puhelu sujui kun hän soitti poikaystävälleen kertoakseen yllätys raskaudesta. Jakson päätteeksi Maria tarjoaa hyvät vinkit huijarisyndrooman selittämiseen.

Huijarisyndrooma vaivaa myös alansa huippuja. Palkittu rekrytoija Petteri Tuomimaa kertoo, mitkä asiat olivat ratkaisevia huijarisyndrooman selättämiselle. Petteri Tuomimaa keskustelee kokeneen rekrytoijan Aki Ahlrothin kanssa avoimesti unelmien tavoittelusta, epävarmuuden tunteista ja siitä, kuinka ammatillinen itsevarmuus ja identiteetti lopulta löytyivät. Duunipodi julkaisee uudelleen Duunitorin podcastin parhaita paloja. Jakso on nauhoitettu 13.5.2019. *** Musiikki/Music: "Hep Cats" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Tässä jaksossa paneudutaan työelämän epävarmuuksiin ja pyristellään pois turhasta itsekriittisyydestä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

"Me ollaan huijareita kaikki, kun oikein silmin katsotaan, me ollaan huijareita (työ)elämän, ihan jokainen..." ollaanko? Suomen pätevin valetoimittaja Pääskysaari ja paljastumista hetkenä minä hyvänsä pelkäävä valmentelija Perho pohtivat ja potevat huijarisyndroomaa. Perho väittää, että huijarisyndrooman kanssa voi oppia elämään. Pääskysaari taas tietää, ettei syndrooma ole kouluttamattomien nuorten naisten yksinoikeus, siihen kykenevät myös P&P - kouluttamattomat ei-enää-niin-nuoret naiset.

Miksi en usko itseeni vaikka olen oikeasti hyvä? Mistä kumpuaa ajatus ettei oikeasti osaa mitään ja on vaarassa paljastua hetkenä minä hyvänsä huijariksi? Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailja Tiina Ekman. Tiina on vuonna 2017 ilmestyneen Huijarisyndrooma-tietokirjan kirjoittaja. Keskustelemme huijari-ilmiöstä, sen syistä ja miten saada tähän yleiseen ajattelumalliin apua ja tolkkua.Psykologipalvelu Tiina EkmanTiina Ekman — Huijarisyndroomahannakaisaraninen.comHanskin FacebookHanskin InstagramSound effect: Kinoton

Nykymaailmassa täytyy olla pätevä joka tilanteessa, joka hetki ja kaikkien ihmisten kanssa. Pitää olla kaikkien aikojen asiantuntija, yleisnero ja pitää myös osata markkinoida itseään kaiken aikaa. Mutta entä jos tuntuu siltä, ettei tiedä mitään, ei osaa mitään eikä kelpaa mihinkään? Ja pelkää joka hetki paljastuvansa nollaksi. Moni suomalainen kärsii huijarisyndroomasta. Miten huijarisyndrooma syntyy ja miten siitä pääsee eroon? Roman Schatzin vieraina ovat psykologi Tiina Ekman ja apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa. Ohjelma on uusinta huhtikuulta.

Nykymaailmassa täytyy olla pätevä joka tilanteessa, joka hetki ja kaikkien ihmisten kanssa. Pitää olla kaikkien aikojen asiantuntija, yleisnero ja pitää myös osata markkinoida itseään kaiken aikaa. Mutta entä jos tuntuu siltä, ettei tiedä mitään, ei osaa mitään eikä kelpaa mihinkään? Ja pelkää joka hetki paljastuvansa nollaksi. Moni suomalainen kärsii  huijarisyndroomasta.  Miten huijarisyndrooma syntyy ja miten siitä pääsee eroon? Roman Schatzin vieraina ovat psykologi Tiina Ekman ja johtamistieteiden apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa.