Podcasts about palkittu

Kaupallinen yhteistyö: Mandatum.Miten ihmiset tekevät sijoituspäätöksiä? Sijoittaminen on päätöksentekoa valtavan informaatiotulvan keskellä. Lisäksi sijoittamisessa pitää pystyä tekemään päätöksiä mahdollisimman systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.Sijoittamisen psykologiaa -jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa Mandatumin allokaatioratkaisuista vastaava johtaja Lassi Järvinen.Sijoituspäätöksiä voi lähteä ratkomaan esimerkiksi keskustelemalla niistä varainhoitajan kanssa. Mandatumin varainhoidon asiakkaana henkilökohtainen varainhoitajasi perehtyy tavoitteisiisi ja tarpeisiisi. Varojasi hoidetaan pitkäjänteisesti ja muuttuvia markkinatilanteita hyödyntäen. Varainhoitajasi varmistaa, että sinulla on aina tarpeitasi parhaiten palveleva sijoitus- ja palvelukokonaisuus. Tässä jaksossa kuulet mm.- Mistä sijoittamisessa on psykologisesti kysymys?- Mitä kysymyksiä kannattaa miettiä ennen sijoittamisen aloittamista?- Millaisia tunteita sijoittamiseen liittyy?- Miten luontaiset ajattelun vinoumamme vaikuttavat sijoutuspäätöksiin?- Millainen on ihannesijoittaja?- Mitä tavoitteet ja rajoitteet tarkoittavat sijoitusmaailmassa?Lisätietoja:Mandatum on merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja, joka yhdistää rahan ja hengen erikoisosaamisen. Mandatumilta saa laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa ratkaisut sekä henkilöasiakkaille että yritys- ja yrittäjäasiakkaille. Lue lisää: mandatum.fiJos haluat keskustella varainhoidosta niin voit jättää yhteydenottopyynnön Mandatumin asiantuntijalle: mandatum.fi/varainhoitoHyvin suunnitellulla palkitsemisella parannat työmotivaatiota ja yrityksen tuottavuutta. Palkittu-podcastissä Mandatumin huippuasiantuntijat jakavat uusimman tutkitun tiedon, parhaat käytännöt ja yritysmaailmasta jo saadut opit yhdessä mielenkiintoisten vieraiden kanssa palkitsemiseen liittyen. Kuuntele Spotifyissa.Seuraa Mandatumia: LinkedIn, X / Twitter, Instagram ja Facebook.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, historian professori Laura Kolbe ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Perjantaistudio aloittaa arkaluontoisella kysymyksellä siitä, pitäisikö kouluissa antaa pornokasvatusta. Opettajat ovat havahtuneet siihen, että lapset ja nuoret törmäävät pornoon yhä nuorempina. Osa asiantuntijoista vaatii asiaan puuttumista ja seksuaalikasvatuksen päivittämistä. Mutta miten tämä käytännössä tehtäisiin? Pornon ohella sivuamme myös lapsipornon ja yksityisyydensuojan dilemmaa. EU haluaisi purkaa viestinnän salausta tilanteissa, joissa epäillään lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Suomi on asiassa myötämielinen, mutta toisaalta yksityisyyden suojan rikkominen herättää huolia. Uhraammeko salauksen lasten suojelemiseksi? Toinen aihe liittyy mediakritiikkiin. Toimittaja Sanna Ukkola väitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla yleisön luottamuksen mediaan laskeneen ja arvosteli median naisistumista ja vihertymistä ja toimittajien ottavan aktivistien asenteen. Palkittu toimittaja Olli Seuri puolestaan syytti Ukkolan kirjoitusta vääristelystä ja sensaatiohakuisuudesta. Lisäksi puidaan Ylen pyrkimystä lisätä moninaisuutta sisällöissään ja tavoittaa “ei-korkeakoulutettuja”. EU-äänestäminen ei tunnu kiinnostavan suomalaisia. Filosofi Tuomas Nevanlinna pohtii, miten EU:sta pitäisi puhua, jotta instituutio tuntuisi tärkeämmältä, ja ymmärrettävämmältä. Historioitsija Laura Kolbe puolestaan ruotii sitä, miksi menestyneet suomalaiset parjaavat Suomea ja miksi kotimaansa arvostelijat kuuluvat usein eliittiin ja älymystöön. Mihin on kadonnut terve kansallisylpeys? Lopuksi pohdimme klassisen musiikin käyttöä nuorisokarkottimena Kari Enqvistin johdolla. Mitä klassinen musiikki edustaa vuonna 2024, ja miksi se ärsyttää? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miten tehdään Cannes Lions -palkinnon veroista markkinointia? Vieraana Nord DBB HELin Creative Director Kalle Wallin, joka oli tänä vuonna myös Grand Onen päätuomarina.

Pulitzerilla Luotto-romaanistaan (Gummerus, 2023, suom. Jaakko Kankaanpää) palkittu Hernan Diaz kuvaa teoksessaan taitavasti iloisen 1920-luvun säihkettä ja optimismia, kunnes korttitalo kaatui Wall Streetillä New Yorkissa vuoden 1929 suuressa pörssiromahduksessa tähden, ja katastrofin jälkipyykkiä. Millainen on yhdysvaltalaisen kapitalismin historia ja millaisia erityispiirteitä siinä on? Miten se on muokannut länsimaista kulttuuria, ja onko sillä haastaja? Miten vuoden 1929 suureen pörssiromahdukseen päädyttiin ja mitä siitä opittiin? Haastateltavana ovat kirjailija Hernan Diaz, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg ja professori emeritus Markku Henriksson, Pohjois-Amerikan tutkija. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kääntäjä Kaijamari Sivill sai vuoden 2022 parhaalle tietokirjasuomennokselle myönnettävän J.A. Hollon palkinnon Maggie Nelsonin Vapaudesta-teoksen suomennoksesta. Hän keskustelee Taru Torikan kanssa niin Maggie Nelsonin omakohtaista ja tietopohjaista ajattelua ja kokemusta yhdistävästä tavasta kirjoittaa - sekä siitä miten Vapaudesta poikkeaa suomalaislukijoidenkin rakastaman Nelsonin aiemmasta tuotannosta. Vapaudesta toimii melkein oppikirjana nykykeskusteluun osallistujille, niin esimerkillisesti Maggie Nelson ymmärtää eri tulokulmia taiteesta, seksistä, ilmastnmuutoksesta ja addiktiosta käytäviin keskusteluihin. Mietimme, miten kirjan alaotsikko neljästä ”laulusta” näkyy tekstissä, miten Nelson kuljettaa teemojaan kuten hoivaa ja sen kritiikkiä läpi balladien ja fuugien, ja miten hyvin amerikkalainen keskustelu kääntyy suomalaiselle lukijalle ei ainoastaan ymmärrettäväksi, vaan tunnekokemuksia herättäväksi, uusia ajatuksia omalla kielellä nostattavaksi kokonaisvaltaiseksi elämykseksi. Podcast on tehty yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry:n kanssa.

Elokuvasta kävi kertomassa Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa ohjaaja J-P Valkeapää, sekä yksi pääosan esittäjistä Johannes Holopainen (VILI). - Mä olen ylpeä elokuvasta, mikä me ollaan tehty. Se on omasta mielestä paras elokuva mitä mä oon tehnyt, J-P Valkeapää myöntää. - Se tarina on niin hauskasti polveileva ja yllätyksellinen. Nää tilanteet (mihin nämä rakastettavat henkilöt siinä itsenä ajaa), ovat niin kouraisevia, hurmaavia ja myös hurjia, että sen katsoo monta kertaa, Johannes Holopainen summaa elokuvaa ja odottaa pian koittavaa ensi-iltaa. KUUNTELE KOKO HAASTATTELU! Hetki lyö - synopsis Rikollispomon hylkäämä perhe ottaa ohjat omiin käsiinsä J-P Valkeapään Espanjan Aurinkorannikolle sijoittuvassa rikoselokuvassa HETKI LYÖ. Vuosikymmenten takainen Miss Suomen toinen perintöprinsessa Marjaleena (Outi Mäenpää) pyörittää Espanjan Aurinkorannikolla baaria aikamiespoikansa Vilin (Johannes Holopainen) ja hämärähommista eläköityneen apurinsa Mikon (Ilkka Heiskanen) kanssa. Bar Kaunotar on parhaat päivänsä nähnyt vanha juottola, joka on kolmikon vuosikausien rellestyksen tuloksena konkurssin partaalla. Huoleton elämä saa äkkilopun, kun kolmikon korviin kantautuu tieto, että Marjaleenan ex-mies Mato on vapautumassa vankilasta pitkän tuomion jälkeen. Madon aikomuksena on vetäytyä Aurinkorannikolle nauttimaan ryöstösaaliista uuden rakkaansa kanssa ja ajaa Marjaleena, Mikko ja Vili ulos baaristaan. Mutta tämä ei sovi petetylle kolmikolle, joka haluaa osansa miljoonista. Seuraa juonittelua, kidnappauksia ja ryöstöjä, eikä ruumiiltakaan vältytä. Pienilläkin rikollisilla voi olla suuria unelmia. Hetki lyö -elokuvan ensi-ilta perjantaina 11.11. kautta maan. KATSO ELOKUVAN TRAILERI TÄSTÄ

Linda-Maria-podcastin toisen kauden yhdestoista vieras on suomiräpin J. Karjalainen, artisti Pyhimys.Linda-Maria ja Pyhimys tapasivat aikanaan Bass Camp-räppikoulussa, jossa Pyhimys bongasi Linda-Marian ja auttoi tämän uransa alkuun.Mikä Linda-Marian lyriikoissa vakuutti ja mikä ansaituista palkinnoista on ollut Pyhimykselle se tärkein?Lisäksi jaksossa keskustellaan rasismikohusta, joka kohdistui viime vuonna Pyhimykseen ja johon Linda-Mariakin otti kantaa.

Henkisesti Vahva Urheilija - podcastin historian ensimmäisessä haastattelu jaksossa haastattelussa on ihmismielen eri kerrosten todellinen huippuasiantuntija Harri Gustafsberg! Tässä viisi syytä kuunnella haastattelu nyt. Opit mm. Mihin neljään osa-alueeseen Harri jakaa henkisen vahvuuden Miksi itsetuntemuksesi työstäminen on tärkeää ja miten teet sitä Miten vahvistat ja treenaat paineensietokykyäsi erikoisjoukkojen tapaan Millaiset mentaaliset prosessit auttavat sinua onnistumaan h-hetkellä ja miten teet jälkiharjoitteluprosessin h-hetken jälkeen Mihin keskittyminen auttaa urheilijoita menestymään Harri on: - Henkistä suorituskykyä valmentava, tutkiva ja kehittävä filosofian tohtori - Palkittu kirjailija ja puhuja - Tuttu TV-ohjelmista Komppania Ketonen & Gustafsberg ja Karhuryhmä - Työskenteli poliisin valmiusyksikkö Karhussa yli 20 vuotta, joista viimeiset 10 vuotta kouluttajana ja operatiivisena johtajana, joten hän todella tietää mitä on toimia onnistuneesti ääritilanteissa kovan paineen ja stressin alla - Seuraa Harria Instagramissa @harrigustafsberg ja tsekkaa hänen kotisivuiltaan koulutukset, kurssit ja kirjat www.harrigustafsberg.fi. Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle www.henkisestivahva.fi, josta löydät huikeaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan Harri, sekä minut tilillä @henkisestivahvaurheilija, niin näemme mitä tykkäsit jaksosta. Kuullaan ensi jaksossa!

Palkittu ohjaaja Iiris Härmä avaa näköaloja uusimman dokumenttielokuvan Luomakunnan vartijat teemoihin. Elokuvassa ollaan ihmiskunnan synnyinsijoilla Keniassa kun aiemmasta tutkimusaineistosta päätellyn harmonisen luontosuhteen sijaan tutkijat kohtaavatkin paljon monimutkaisemman vyyhdin, jossa osaa näyttelevät vilpitön tietämättömyys, klaanikahakat, ilmastonmuutos, kolonialismin perintö ja kansallispuiston aiheuttamat jännitteet. Minkälaista on purkaa luonnonsuojelun myyttejä ja rakentaa kestävää vuoropuhelua?Dokumenttielokuva esitetään Maailma kylässä festivaaleilla online cinemanssa 23.-29.5.2022 www.maailmakylassa.fi

Keskustelu jatkuu suunnannäyttäjän, rohkean urahypyn tehneen, palkitun yrittäjän, ohjausalan yrittäjyyden uranuurtajan, työnilon lähettilään, kirjailijan Leena Ståhlbergin kanssa! Kyseenalaistamme rohkeasti mm. sen, että yrittäjää kutsutaan yrittäjäksi ja suunnataan katsetta yrittäjän talousasioihin. Kuullaan Leenan oma uratarinaa, johon mahtuu kaikenlaista. Nappaa Leenan vinkit talteen! Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi & jälkityöt: Juhani Valkama

Mietitkö yrityksen perustamista? Tämä jakso on juuri Sinulle! Pureudutaan yhdessä yrittäjänä aloittamisen vaiheisiin. Kysytään mm. Mitä se vaatii? Millainen niiden ihmisten päänsisäinen prosessi ja polku on, joilla on rohkeus tehdä unelmistaan totta ja aloittaa yrittäjinä? Mitä he tekevät onnistuakseen? Ja mitä sellaista olisi hyvä tietää, mitä mitkään valmiit laskelmat tai kaaviot, suunnitelmapohjat ja yleisimmät yritysvalmennukset eivät kerro eivätkä käsittele? Vieraanani on suunnannäyttäjä, rohkean urahypyn tehnyt palkittu yrittäjä, ohjausalan yrittäjyyden uranuurtaja, työnilon lähettiläs, kirjailija Leena Ståhlberg Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi & jälkityöt: Juhani Valkama

Suomalaisille rakkaat puut - männystä koivuun ja pihlajasta tammeen - ovat useiden hyönteisten ja kasvien koti. Harva kuitenkaan tietää, keitä puiden latvassa asuu, ja keitä puolestaan kuolleissa oksissa. Luonto on tarkka, mikä tahansa ei kelpaa: Kun puu katkeaa maahan, sen valtaavat tietyt ötökät ja sienet. Jos puu kuolee pystyyn keloksi, siihen muuttavat eri asukkaat. "Puiden asukkaat. Suomen puiden seuralaislajit" palkittiin vuoden tietokirjana. Eikä ihme, sillä kirjan luettuaan katsoo puita uusin silmin. Kulttuuriykkösen vieraiksi tulevat "Puiden asukkaat"-kirjan kirjoittajat metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen. Jakke Holvas juontaa.

18-vuotias Lasse Kurkela on voittanut lokakuussa jo kaksi kansainvälisesti arvostettua luontokuvakilpailua. Kotimaisessa kovatasoisessa Vuoden luontokuva-kilpailussakin hän ylsi hienosti palkintosijoille. Nuoresta iästään huolimatta Kurkela on ehtinyt osallistua menestyksekkäästi jo kymmeniin kilpailuihin Suomessa ja ulkomailla. Lasse Kurkela kuvaa mieluiten Kuusamossa, jossa melu ja valosaaste eivät ulotu suurten metsien siimekseen. Kuvauskohteina ovat usein petoeläimet, mutta viimeaikaisin kilpailumenestys on tullut kuukkelin kuvaamisesta. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Palkittu suomentaja Ville Keynäs oppi eliittikoulussa uskaltamaan. Parhaillaan Keynäs kääntää kirjaa, jossa hän ei saa käyttää lainkaan a-kirjainta. Ville Keynäksen kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Juho Kankaanpää.

Palkittu toimittaja Janne Huuskonen vieraili Katja Ståhlin juontamassa Nostalgian Iltapäivässä. Huuskonen kertoi juuri julkaisemastaan kirjasta Täydellinen päivä.

Palkittu marjaviinitila Ainoa Winery sijaitsee Hollolan Miekkiössä, kymmenen kilometriä Lahden keskustasta. Ainoa Wineryn viineissä maistuvat suomalaiset villimarjat, kuten mustikka, puolukka ja lakka. Lisäksi viineissä käytetään muun muassa vedelmaa, vaapukkaa, omenaa ja hunajaa. Viinit ovat voittaneet useita kansainvälisiä palkintoja muun muassa Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Vuonna 2019 Ainoa Winery voitti Embla Nordic Food Artisan -palkinnon työstään pohjoismaisen ruokakulttuurin hyväksi. Iso työ palkituissa viineissä on muuttaa kuluttajien ja toisaalta ravintoloitsijoiden mielikuvat marjaviineistä. Perinteisistä rypäleistä tehty viini on useimmille tuttu. Marjaviinit tehdään samalla prosessilla, kuin ns. normaaliviinit. Makeiden viinien ystäville, marjat tuovat uusia ja upeita vivahteita, jotka ovat tuoneet Ainoa Winerylle uusia faneja. Miekkiössä sijaitseva viinitila houkuttelee koko ajan marjaviinien ystäviä vierailulle. Paikalle voi tulla ostoksille tai toistaalta herkuttelemaan viinien ja makupalojen kera. Samalla uutuustuotteet tulevat tutuiksi. Ensimmäisiä marjaviinejä löytyy nykyään jo Alkon tilausvalikoimista, sekä muutamista ravintoloista ja myymälöistä. Sympaattinen yrittäjäpariskunta kannustaa kaikkia kokeilemaan kotimaisista tuotteista tehtyjä viinejä, sekä tilaamaan niitä esimerkiksi omiin juhliin. Ainoa Winery on aviopari David ja Paola Cohenin yhteinen projekti. Kaksikko muutti 2000-luvun alkupuolella Davidin päätyön perässä Suomeen. Viininvalmistuksesta kiinnostunut pariskunta halusi jatkaa harrastustaan Suomessa, missä rypäleitä ei kasva. Lopulta kokeilujen kautta he oppivat valmistamaan kotimaista marjoista ja yrteistä ainutlaatuisia viinejä, jotka on sittemmin palkittu kansainvälisesti omissa kategorioissaan. Vaikka matka ei ollut helppo, ovat he kehittäneet kasvavan yrityksen, joka sijaitsee Hollolassa. Nykyään viisihenkinen perhe on kotiutunut Päijät-Hämeeseen erinomaisesti, joka on vallannut heidän sydämensä. Tulevaisuus näyttää hyvältä! Kuuntele Radio Voiman haastattelu!

Palkittu valokuvaaja ja kuvajournalisti Meeri Koutaniemi vie meidät omaan tarinaansa tavalla, joka herättää ajatuksia ja kutsuu pohtimaan. Suosittelemme kuuntelemaan jakson esimerkiksi yksin huoneessa istuen, ääneen keskittyen. Shownotes: 02:57 Ensimmäinen käännekohta: Itsenäistyminen, muutto omilleen ja lopulta ulkomaille. Miten yksinolo selätetään, miten irtaudutaan sillä tapaa, että juuriaan pitkin löytää myöhemmin takaisin kotiin. 21:23 Toinen käännekohta: Millaista on kohdata rakkaus, johon ei kuulu vähättely eikä valtataistelu, vaan kannustus ja syvin arvostus. 41.46 Kolmas käännekohta: Itsensä keksiminen uudelleen kriisitilanteissa - siinä motto ja apukeino, johon Meeri nojaa, kun on vaikeata tai haastavaa.

Mandatum Lifen Palkittu-podcastin vieraana on suomalainen talousvaikuttaja ja Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Keskustelun aiheena on muun muassa, miten palkitsemista pitäisi kehittää ja millainen on ihanteellinen palkitsemisjärjestelmä sekä mikä Suomessa on erityisen hyvin palkitsemisen suhteen. Palkittu-podcastin jakson juontaa Mandatum Lifen liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nyman.

David Foster Wallacen tuhatsivuista, moneen suuntaan ja erilaisiin rekistereihin, alaviitteisiin ja tasoihin loikkivaa Infinite Jest -romaania on pidetty jopa mahdottomana kääntää. Tero Valkonen tarttui toimeen ja tulos ansaitsi vuoden Mikael Agricola -palkinnon. Podcastilla Valkonen kertoo, miten tämän romaanin kääntäjäksi kypsyminen on vaatinut parinkymmenen vuoden aikana kertyneen ammattitaidon - vaikka hän ajatteli pystyvänsä kääntämään sen jo vuosituhannen vaihteessa. Kuulet myös, mitä yhteistä on latinotanssien opiskelulla ja käännöstyöllä, miten englanninkielen eri sosiaaliset ja alueelliset rekisterit suomentuvat - tai jäävät kääntymättä, ja miksi Päättymätön riemu voi olla suomalaislukijalle helpompaa luettavaa kuin alkuteos englanninkieliselle. Valkonen kuvaa matkaansa DFW:n maailmassa ja kertoo kuinka tutkimustyö auttaa kulttiteoksen suomentamisessa - ja milloin on vain otettava omia hyppyjä kieleen. Hän myös perustelee, miksi Päättymätön riemu sai suomenkielisen nimensä ja miksei kirjaimellisempi käännös aina toimi. Jakso tehty yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry:n kanssa. Kannen suunnittelu Ilkka Kärkkäinen / Siltala ja Sanavalinta

Tämänvuotisen tietokirjallisuuden J.A. Hollo -käännöspalkinnon sai filosofi, kääntäjä Jussi Palmusaari, jonka kanssa keskustellaan sekoittumisen metafysiikasta. Palmusaari on kääntänyt italialaisen filosofi Emanuele Coccian paljon puhutun Kasvien elämä -teoksen. Puhumme siitä, mitä kaikkea filosofia voi olla, ja miten suomentaja saa Coccian ainutlaatuisesti virtaavan, kaunokirjallisia keinoja käyttävän filosofisen tekstin soljumaan suomalaiselle lukijalle. Puhumme myös kaiken hengittämisestä, hengestä, kielten mahdollisesta universaalisuudesta ja ilmakehästä! Jakso tehty yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry:n kanssa. Kasvien elämän kansisuunnittelu Johannes Ekholm.

Kun yritys panostaa oman henkilöstönsä työhyvinvointiin, tulokset näkyvät HR-datassa. Mistä on kyse ja miten HR-datalla voidaan johtaa palkitsemista ja työhyvinvointia? Palkittu-podcastissa aiheesta keskustelevat Mandatum Lifen HR-asiantuntija Noora Marttinen ja Sympan työkulttuurista ja henkilöstöjohtamisesta vastaava johtaja Anna Aarnisalo. Mandatum Lifen Palkittu-podcastissa pureudutaan siihen, miten työntekijän taloudellinen turva hyödyttää myös työnantajaa ja miten työnantaja voi palkitsemisen keinoin kiinnittää huomiota työntekijän talouteen. 

Palkittu kirjailija Johanna Sinisalo tiesi viisivuotiaana tahtovansa työkseen jäsentää maailmaa sanan kautta. Kirjoittamisen vastapainona Sinisalo on vaeltanut elämänsä aikana tuhansia kilometrejä metsässä ja vuoristossa. Maailman ympäri matkanneen kirjailijan kaukolennot on ilmastosyistä kuitenkin nyt lennetty. Johanna Sinisalon kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Tommi Kokkonen.

Huijarisyndrooman tai huijari-ilmiön tunnistaa noin 70 % kaikista ihmisistä. Se vaivaa erityisesti elämän siirtymävaiheissa, kun ihminen aloittaa jotakin uutta, kuten vaihtaa projektia, työpaikkaa tai astuu työelämään. Tässä jaksossa isketään kiinni tähän asiaan ihan kunnolla. Keskustellaan tästä kaikessa erittäin hyvässä ja pätevässä seurassa, nimittäin vieraanani on vuoden 2019 palkittu rekrytoija Petteri Tuomimaa, joka on kohdannut tämän kaiken silmästä silmään – ja myös tehnyt sinunkaupat sen kanssa! Kysytään mm. miten ja millaisissa tilanteissa huijarisyndrooma on tullut esille Tuomimaan elämässä? Miten uupumus liittyy tähän kaikkeen? Miten tällaiset tilanteet voi selättää? Entä millaisia asioita kokemus on opettanut? Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Kirjailija Ben Lerner tunnetaan sekä pisteliäistä ja tarkkanäköisistä romaaneistaan että paljon puhutusta runouspamfletistaan, jonka mukaan yksittäinen runo ei voi koskaan tavoittaa runouden ideaa. Syksyllä suomennetussa romaanissaan Topekan koulu Lerner kirjoittaa, millaista on viettää teini-ikäänsä 1990-luvun konservatiivisessa Kansasissa. Kirjassa sivutaan niin väittelykilpailuja, psykoterapiaa kuin 1990-luvun politiikkaa. Millaisen kuvan romaani piirtää Yhdysvalloista? Entä mitä Ben Lerner väittää runouspamfletisaan? Kulttuuriykkösessä Topekan koulu -romaania lukevat kriitikko ja Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama ja kirjailija Tommi Melender. Ohjelman juontaa Juho Kankaanpää. (Topekan koulun on suomentanut Markku Päkkilä.)

Tässä jaksossa pureudutaan rekrytointiin ihan kunnolla! Selvitetään mm. millaisia tukilihaksia on hyvä omata kun lähtee työnhakuun? Millainen on hyvä hakemus, jolla haastatteluvaiheeseen päästään? Kannattaako CV:hen laittaa kuva vai ei? Ja saako työnantajalle soitella perään haastattelun jälkeen? Puhutaan työnhaussa onnistumisen elementeistä, rekrytoinnin haasteista ja mahdollisuuksista ja työelämässä menestymisen monista puolista. Keskustellaan tästä kaikessa erittäin hyvässä ja pätevässä seurassa, nimittäin vieraanani on palkittu vuoden 2019 rekrytoija, Petteri Tuomimaa! Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon saaneen kirjailija Risto Isomäen viimeisimmässä romaanissa, Sarasvatin hiekkojen itsenäisessä jatko-osassa Vedenpaisumuksen lapset kuljetaan 6600-luvulla ennen ajanlaskumme alkua ja myös lähitulevaisuudessa, jossa länsimaisen elämäntavan tiivistymä New York on jo peittynyt jäätiköiden sulamisvesien alle. Tuottelias tieto- ja tieteiskirjailija on useissa tietokirjoissa koonnut yhteen käytännöllisiä ratkaisuja ilmastokatastrofiin tieteen ja teknologian pohjalta. Hän on käsitellyt myös koronapandemian jälkeistä aikaa tuoreen e- ja äänikirjan verran ja vuodenvaihteessa julkaistaan Ruoka, ilmasto ja terveys -teos, joka pohtii syömiskulttuurimme vaikutuksia ympäristöömme ja tulevaisuuteemme. Isomäki tarkastelee kirjoissaan globalisaation vaikutuksia ja ympäristökysymyksiä. Tieto- ja tieteiskirjallisuuteen keskittynyt Isomäki palkittiin tiistaina 13. lokakuuta 2020 työstään maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Huijarisyndrooma vaivaa myös alansa huippuja. Palkittu rekrytoija Petteri Tuomimaa kertoo, mitkä asiat olivat ratkaisevia huijarisyndrooman selättämiselle. Petteri Tuomimaa keskustelee kokeneen rekrytoijan Aki Ahlrothin kanssa avoimesti unelmien tavoittelusta, epävarmuuden tunteista ja siitä, kuinka ammatillinen itsevarmuus ja identiteetti lopulta löytyivät. Duunipodi julkaisee uudelleen Duunitorin podcastin parhaita paloja. Jakso on nauhoitettu 13.5.2019.

Antti Tuomainen kävi kertomassa Katjalle kirjastaan Jäniskerroin, joka on sysimustan humoristinen romaani rakkaudesta, kuolemasta ja vakuutusmatematiikasta. Koska miksikäs ei? Kuuntele haastattelu alta.

Palkittu-podcastissa keskustellaan henkilöstöjohtamisesta ja palkitsemisesta poikkeusaikoina. Mandatum Lifen Sini Jämsénin vieraana studiossa on Tokmannin henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen. Tokmanni on saanut kiitosta johtamiskäytännöistä koronapandemian aikana. Huuskonen pitää tärkeänä, että johto on kriisitilanteessa koko ajan henkilöstön pulssilla ja lähellä. Huomiota on kiinnitetty myös palkitsemiseen: henkilöstöä on kiitetty ja palkittu venymisestä ja sitoutumisesta poikkeustilanteessa. Tokmanni teki myös merkittäviä uudistuksia palkitsemiseen vuosien 2017 ja 2018 aikana. Taustalla oli vaatimaton myynnin kasvu, jolloin yrityksessä ymmärrettiin, että koko henkilöstön panosta kasvuun tarvitaan. Tavoitteeksi otettiin 10 prosentin kasvu, ja koko henkilöstö tuli mukaan palkitsemisjärjestelmän piiriin. Millaisia palkkioita Tokmannilla on jaettu korona-aikana? Miten viestinnässä onnistuttiin? Entä miten kävi myynnin kasvutavoitteelle?

Henri Henkka Hyppönen on Median moniosaaja. Palkittu ammattilainen, luova johtaja, yrittäjä, puhuja ja tietokirjailija. Ja tosi mukava kaveri! Esko istui Henkan kanssa toviksi ja herrat lähtivät liikkeelle aivan alusta.

Suomalaisissa yrityksissä tapaa paljon erinomaista johtamista, mutta parannettavaa on. Henkilöstötuottavuuden ja johtamisen tutkija ja kehittäjä Ossi Aura arvioi, että Suomessa voitaisiin saavuttaa jopa 9 miljardin euron lisäys yritysten käyttökatteissa johtamiseen panostamalla. Tutkimusten mukaan hyvä johtaminen on selkeästi yhteydessä tuottavuuteen. Johtaminen on laaja kokonaisuus, jossa tavoitteiden asetannalla, palautteella ja palkitsemisella on iso rooli. Mitä erinomainen johtaminen ja tuottavuuden lisääminen vaatii johtamisketjuilta ja esimiehiltä? Kuka tekee tuloksen yrityksissä? Aiheesta keskustelevat Palkittu-podcastissa Mandatum Lifen palkitsemispalveluiden johtaja Kiisa Hulkko-Nyman ja tutkija Ossi Aura.

Tulevaisuuteen varautuminen sijoittamalla on alkanut kiinnostaa myös suomalaisia, vaikka meillä on perinteisesti luotettu enemmän pankkitileihin ja yhteiskuntaan. Työnantajilla on merkittävä mahdollisuus tukea työntekijöitä taloudellisessa varautumisessa. Palkittu-podcastissa pureudutaan siihen, miten työntekijän taloudellinen turva hyödyttää myös työnantajaa ja miten työnantaja voi palkitsemisen keinoin kiinnittää huomiota työntekijän talouteen. Visa Korhosen vieraana studiossa on Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Kuinka suomalaisten asenteet varautumiseen ja sijoittamiseen ovat muuttuneet? Entä miksi sijoittaminen henkilöstö- tai palkkiorahaston kautta on fiksua varautumista?

A respected journalist specialized in writing about social issues turns out to be a predator.This episode details sexual violence and will not be suitable for all, please use your discretion. If you have been in a similar situation, help is available for you: in Finland, you can call Nollalinja at 080 005 005 or Naisten Linja at 0800 02400.Thank you to Marko for the case request! If you have a case in mind you would like me to cover, please don't hesitate to reach out.Huge thanks to Scott for upgrading their pledge on Patreon! On Patreon, you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter & Instagram: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSources:Helsingin Sanomat 18.11.1998: Nuorten pakkohaku vääristää https://www.hs.fi/mielipide/art-2000003759200.htmlHelsingin Sanomat 7.11.2018: Päällekäyvänä ”pokailijana” tunnettu mies raiskasi naisen ravintolaillan päätteeksi Espoossa – Lähes kahden vuoden tuomio https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005890982.htmlHelsingin Sanomat 7.11.2018: Kaksi tuomiota seksuaalirikoksista samana päivänä: Toimittaja tuomittiin raiskauksesta, välttää kuitenkin vankilan https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005891396.htmlHelsingin Sanomat 21.9.2012: Valtiollisesti palkittua universaalia kelailua https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002560602.htmlHelsingin Sanomat 29.11.2018: Journalisti-lehti: Raiskauksesta tuomittu toimittaja on ahdistellut vuosien aikana useita naisia https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005915838.htmlImage 4/2005: Orjamarkkinat https://www.apu.fi/artikkelit/orjamarkkinatIltalehti 7.11.2018: Palkittu toimittaja tuomittiin jo toisesta seksuaalirikoksesta samana päivänä – pyysi naisen asunnolleen nukkumaan, käytti hyväkseen ja haukkui: ”Miten sä häivyt tolleen?” https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d43a69b7-9604-42e2-bcdf-be248a9b549bIlta-Sanomat 30.11.2018: Naisten hyväksikäytöstä syytetty toimittaja kirjoitti vuonna 2004 kirjan, jossa on erikoisia yhtäläisyyksiä Journalisti-lehden paljastuksiin https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005917414.htmlJournalisti 30.11.2018: Synkkä salaisuus https://www.journalisti.fi/artikkelit/2018/14/synkk-salaisuus/Long Play 29.11.2018: Jatkona Journalisti-lehden juttuun (Facebook post) https://www.facebook.com/notes/long-play/jatkona-journalisti-lehden-juttuun/2099901156741645/Mediaviikko.fi 11.3.2006: Lumilapio-palkinto HS:n Tuomo Pietiläiselle ja Image-lehdelle https://web.archive.org/web/20140325160723/http:/mediaviikko.fi/kaikki/uutinen/lumilapio-palkinto-hsn-tuomo-pietilaiselle-ja-image-lehdelle.html

Palkittu tietokirjailija ja historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen on itse elävä esimerkki historiantutkimuksen ja -kirjoituksen murroksesta Suomessa. Tehdessään väitöskirjaa turkulaisista kultasepistä hänet kyseenalaistettiin tutkijana, koska hän oli nainen ja tuleva äiti. Vuonna 2003 hän rikkoi lasikaton, kun hänestä tuli maan ensimmäinen nainen Suomen historian professorina. Toimittajana on Lisa Enckell.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -palkittu Marisha Rasi-Koskinen, on Pia-Maria Lehtolan vieraana. Hänen kirjansa Auringon pimeä puoli on mysteeriromaani nuoren naisen matkasta omaan historiaansa. Kirjassa kuvaillaan kuinka Emilia siirtyy ajassa taaksepäin, aikaan ennen omaa syntymäänsä. Lukija pääsee romaanin kautta osaksi jotakin kollektiivista ihmismielen maisemaa. Marisha Rasi-Koskinen antaa palapelin ohjeet, jolla voi koota oman mielensä palat yhdeksi isoksi tauluksi. Tämän teoksen maagisuus perustuu siinä olevaan lataukseen. Kirjassa on dystooppinen sävy ja silti ei. Se antaa myös avaimet oman maailman löytämiseen, uteliaisuuteen ja rohkeaan ajatteluun, vaikka ympäröivä maailma olisi kaaoksessa. Ei ole aina hyvä sopeutua, sanoo Marisha Rasi-Koskinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Palkittu keittiömestari ja ravintoloitsija, suomalaisen ruoan puolestapuhuja Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan uransa etenemisestä 40-ikävuoteen asti. 25-vuotinen ura on vienyt Rovaniemellä varttuneen Rastaan bensa-aseman sämpyläntäyttäjästä ensimmäiseksi suomalaiseksi nuorten kokkien maailmanmestariksi. Matkan varrelle mahtuu menestyksekkäitä ravintoloita kuin hutilyöntejäkin. Mitään hän ei tekisi toisin, mutta toivoisi oppivansa vihdoin sanomaan ei. Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

"Mitä ei löydy Aniarasta, sitä ei ole." Nobelisti Harry Martinsonin runsas scifi-klassikko katsoo syvälle ihmiseen ja avaruuteen. Syvästi ajankohtainen teos kiehtoo myös nykylukijoita ja -taiteilijoita pohdinnallaan tekoälyn ja ekologisen kriisin teemoista. Tulkinta dystooppisesta avaruusrunoelmasta sai ensi-iltansa Philadelphiassa Klockriketeaternin ja Grammy-palkitun The Crossing -kuoron yhteistuotantona. Lähetyksessä luomme katsauksen niin nykyihmisen viheliäisimpiin pulmiin kuin yhdysvaltalaiseen teatterikulttuuriin. Vieraina ovat kirjallisuudentutkija Anna Biström ja teatteriohjaaja Dan Henriksson. Puhelimen välityksellä omasta suhteestaan Aniaraan kertoo myös kirjailija Philip Teir. Juontajana on Pietari Kylmälä. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Palkittu-podcastin kymmenennen jakson vieras, Onnia Servicen perustaja ja valmentaja Katriina Karkulehto on erikoistunut hyvinvoinnin johtamiseen. Hyvinvoinnilla ja palkitsemisella on kuitenkin varsin paljon yhteistä, ja kaiken takana on systemaattinen esimiestyö – sekä hyvinvoiva esimies. Miten henkistä hyvinvointia johdetaan ja miten palkitseminen edistää sisäistä motivaatiota? Muun muassa näitä asioita Mandatum Lifen palkitsemiskonsultti Noora Marttinen pääsee kysymään Karkulehdolta.

Huijarisyndrooma vaivaa myös alansa huippuja. Palkittu rekrytoija Petteri Tuomimaa kertoo, mitkä asiat olivat ratkaisevia huijarisyndrooman selättämiselle. Petteri Tuomimaa keskustelee kokeneen rekrytoijan Aki Ahlrothin kanssa avoimesti unelmien tavoittelusta, epävarmuuden tunteista ja siitä, kuinka ammatillinen itsevarmuus ja identiteetti lopulta löytyivät. Duunipodi julkaisee uudelleen Duunitorin podcastin parhaita paloja. Jakso on nauhoitettu 13.5.2019. *** Musiikki/Music: "Hep Cats" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Palkittu-podcastin kahdeksannessa jaksossa keskustellaan vastuullisesta palkitsemisesta. Palkitsemispalveluiden liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nymanin vieraana ovat Nesteen henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson ja Aalto-yliopiston professori Seppo Ikäheimo. Jaksossa Jakosuo-Jansson kertoo, kuinka Neste on vienyt vastuullisuuden ruohonjuuritasolle ja mukaan koko organisaation palkitsemisjärjestelmään. Ikäheimo taas kertoo, mitä tutkimus sanoo vastuullisesta palkitsemista ja mikä vastuullisen palkitsemisen tila on nyt Suomessa ja maailmalla. Lopuksi kuullaan, mitä askeleita vastuullisesta palkitsemisesta kiinnostuneen organisaation on syytä seuraavaksi ottaa.

Siiri Enorannan magiaa säkenöivä, Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittanut Tuhatkuolevan kirous kertoo maailmasta, jossa valitut ihmiset voivat kuolla aina uudestaan ja uudestaan, kokea kuoleman kivun, tuskan ja pelon lukemattomia kertoja. Kuoleman lisäksi kirja käsittelee rakkautta, perhettä, vallankäyttöä ja ihmisen suhdetta luontoon. Kahdeksan romaania kirjoittanut 31-vuotias Enoranta elää polyamorisessa suhteessa. Hän kirjoittaa suoraan nuorten välisestä seksistä. "Koska pornoa on kaikkialla tyrkyllä, sitä suuremmalla syyllä haluan kirjoittaa seksistä. Halusin rakentaa kivan seksikohtauksen kahden nuoren välille." Juontajana on Pauliina Grym.

Palkittu-podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan tasa-arvosta ja monimuotoisuudesta palkitsemisessa ja johtamisessa. Palkitsemiskonsultti Sini Jämsénin vieraana on Includia Leadershipin toimitusjohtaja ja tutkija Jonna Louvrier. Louvrierin mukaan monimuotoisuus työelämässä tarkoittaa tänä päivänä sitä, että otetaan huomioon ihmisten erilaiset sosiaaliset identiteetit ja se, miten ne vaikuttavat eri tilanteissa. Monimuotoiset organisaatiot ja tiimit ymmärtävät paremmin markkinoita ja kohderyhmiä, jotka nykyaikana ovat joka tapauksessa monimuotoisia. Erilaiset ihmiset tuovat pöytään erilaisia näkemyksiä, minkä on todettu tuottavan enemmän ja parempia innovaatioita. Mikä monimuotoisuuden tilanne on nyt Suomessa? Entä maailmalla? Miten lähteä edistämään tasa-arvoa ja monimuotoisuutta omassa organisaatiossa?

Esikois-EP:llään vuoden lauluntekijänä palkitun Mirja Klippelin uudella levyllä liikutaan eteerisen folk-musiikin maailmassa. Mirjan ja jazz-kitaristi Alex Jønssonin duo konsertoi Suomessa alkuvuodesta.

Gummerus Kustannuksen julkaisema 'Hyvä Sara! -Sara Hildénin kolme elämää' on vaikutusvaltaisen ja vahvatahtoisen naisen elämäkerta. Sara Hildén (1905–1993) oli keräilijä-mesenaatti ja menestynyt vaatealan yrittäjä – naisjohtaja patruunoiden aikakaudella. Palkittu kirjailija, taidehistorioitsija Anna Kortelainen kaivoi esiin tämän taiteenrakastajan henkilöhistorian ja kokosi sen kiehtovaksi teokseksi. Hän kävi Classicin studiossa kertomassa kirjastaan.

Palkittu-podcastin kuudennessa jaksossa pureudutaan työmotivaatioon ja sen lähteisiin. Mitä työmotivaatiolla tarkoitetaan? Minkälaisista asioista työmotivaatio syntyy? Mikä on rahallisen palkitsemisen rooli tässä kokonaisuudessa? Yksi johtamisen ja työelämätutkimuksen ikuisuuskysymyksistä lienee, mikä ihmisiä motivoi ja toisaalta miten ihmisiä voi motivoida työssään. Entä saako ihminen käydä töissä vain rahan takia? Palkittu-podcastissa Johanna Maaniemen vieraana on pitkän linjan tutkija ja kehittäjä, yliopistolehtori ja maisteriohjelman johtaja Anu Hakonen Vaasan yliopistosta. Hän paljastaa vinkkinsä yrityksille ja organisaatioilla, jotka pohtivat henkilöstön motivointiin liittyviä kysymyksiä sisäisen ja ulkoisen motivaation näkökulmasta.

Palkittu-podcastin viidennässä jaksossa keskustellaan pika- ja kertapalkitsemista. Niillä tarkoitetaan joustavia ja nopeita tapoja palkita työntekijöitä hyvästä työsuorituksesta. Miten siis ottaa pikapalkitseminen mukaan organisaation strategiaan? Mitä toimiva pikapalkitseminen vaatii? Jaksossa Efiman toimitusjohtaja Tero Salminen ja HR Ennakkoverokonsultointi Oy:n Jarkko Kuusinen kertovat, miten he ovat olleet tekemisissä pika- ja kertapalkitsemisen kanssa. Lisäksi jaksossa pohditaan, miten rakentaa hyviä pikapalkitsemisen käytänteitä.

Palkittu-podcastin neljännessä jaksossa pohditaan palkkauksen avoimuutta, jolla tavallisesti tarkoitetaan tietoa palkkojen määräytymisperusteista. Eräät yritykset ovat kuitenkin uskaltautuneet avaamaan kaikkien palkat julkisiksi. Mitä tämänkaltainen malli vaatii organisaatiolta? Miten palkkoja hallitaan niiden ollessa julkisia? Entä kenelle malli oikeastaan sopii? Jaksossa ohjelmistoyritys Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen kertoo, miksi yritys päätyi avaamaan palkat julkiseksi ja mitä siitä seurasi. Jakson juontaa Mandatum Lifen palkitsemiskonsultti Johanna Maaniemi.

Tyhjennä tuhkat, käytä kuivaa puuta, sytytä hyvillä sytykkeillä päältä, näe vaivaa paremman palamisen puolesta – näin meitä neuvoo vuoden Löylynhenki-palkinnon saanut Jarkko Tissari. Tämän lisäksi kuulemme myös hyvää tekevästä hiljaisuudesta, hyveistä ja juhannuksesta.

Palkittu-podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan palkitsemisesta julkisella sektorilla. Onko työntekijöiden palkitseminen julkisella sektorilla erilaista kuin yksityisellä? Mikä on tulospalkkioiden rooli ja toimivuus? Miten palkitseminen ja johtaminen kytkeytyvät yhteen? Miten kutsumusammateissa toimivia voidaan palkita? Jaksossa Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski kertoo, miten Espoossa palkitaan työntekijöitä. Jakson juontaa Mandatum Lifen palkitsemiskonsultti Sini Jämsén.

Taloustiede ja palkitseminen liittyvät olennaisesti toisiinsa. Mitä oppeja taloustiede tarjoaa tulospalkitsemisen kehittäjälle? Mihin asioihin palkitsemista suunnitellessa olisi hyvä kiinnittää huomiota? Mitä taloustiede kertoo suoriutumisen arvioinnista ja mittaamisesta? Entä milloin rahallinen kannustaminen ei välttämättä ole järkevää? Palkittu-podcastin toisen jakson vieraana Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen. Jakson juontaa Mandatum Lifen Roosa Kohvakka.

Yrityskulttuuri ja palkitseminen kulkevat käsi kädessä – kummallakin on vaikutusta toiseen. Miten yrityskulttuuri ja palkitseminen siis sovitetaan yhteen? Miten kehittää aineetonta ja rahallista palkitsemista? Mikä vaikutus yrityskaupoilla on yrityskulttuuriin ja palkitsemiseen? Palkittu-podcastin ensimmäisessä jaksossa Mandatum Lifen Kiisa Hulkko-Nyman keskustelee palkitsemisesta ja yrityskulttuurista Mehiläisen henkilöstöjohtaja Anu Kolarin kanssa.

Docpointissa esitetään palkittu serbialaisdokumentti Turajlićin perheestä, jonka kodista käsin johdettiin Slobodan Miloševićin vastaista liikettä. Lisää >> http://ift.tt/2DULwgY

Kirjailija Niina Hakalahtea kiinnostavat hallitsemattomuuden ja erillisyyden teemat. Molempia hän on käsitellyt kirjoissaan, joille tyypillistä on hersyvä huumori. Palkittu lastenkirja kertoo Tuukka-Omarin elämästä, josta hän on kirjoittanut peräti neljä romaania. Niinan lastenkirjoissa mukana on piirteitä myös omista pojista.Kirjailijan omassa kahden kulttuurin kodissa puhutaan suomea ja arabiaa, sillä aviomies Muhannad on syyrialainen. Kulttuurien kohtaamisen Niina kokee hedelmälliseksi kirjailijan työn kannalta, sillä Muhannad toimii Niinalle ikään kuin haamukirjoittajana: arvioi tarinoita ja ehdottaa juonen käänteitä. Hän myöntää, että läheiset ihmiset joutuvat usein saaliiksi kun kirjailijan henkinen metallinetsin tekee työtään. Tärkeä teemä hänelle on ystävyys, josta hän on kirjoittanut eräänlaisen parisuhdekirjan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Palkittu televisio-ohjaaja Tapani Parm on toiminut pääohjaajana mm. kesäolympialaisten avajaisissa 2004, 2008 ja 2012 sekä yleisurheilun ja hiihdon pääohjaajana lukuisissa kesä- ja talviolympialaisissa. Miten Parm ja Ylen suomalainen tuotantotiimi ovat nousseet maailman urheilutapahtumien arvostetuimmiksi tekijöiksi? Millainen on tunnelma ohjaamossa minuutti ennen H-hetkeä, kun televisioiden äärellä on pari miljardia katsojaa? Miten Aristoteleen runousoppi liittyy kesäolympialaisten miesten 100 metrin finaaliin?

Miten proteiinin kierrätys liittyy syöpiin tai Parkinsonin tautiin? Luonto ei tuhlaa arvoaineita. Hiili, typpi ja muut alkuaineet kiertävät luonnossa. Kierto pyörii suunnilleen ikuisesti, siitä pitää huolen aineen häviämättömyyden laki, Toisin on elävän solun laita, sen pitää itse aktiivisesti huolehtia kierrätyksestä tai käy huonosti. Jos kierrätys- ja jätehuoltosysteemi eli autofagia hyytyy, niin solun kertyy vanhentunutta proteiinia ynnä muuta roinaa. Seuraukset ovat ikäviä, esimerkiksi syöpä tai hermosoluihin ja silmänpohjaan voi kehittyä rappeumasairauksia. Leena Mattila tapasi lääketieteen Nobel-aiheen tiimoilta suomalaistutkijat Eeva-Liisa Eskelisen ja Carina Holmström-Stillin Helsingin yliopistosta.

Ritta reputti ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielessä - nyt hän on Ruotsissa palkittu kirjailija. Tampereen tytöstä on tullut yksi Ruotsin tuotteliaimmista nuorisokirjailijoista. Nuoret pystyvät avautumaan omista ongelmistaan, kun he voivat piiloutua romaanihenkilön taakse. Ritta Jacobsson syntyi Tampereella 1950. Nuoruusaika oli hurjaa aikaa Rittan elämässä, mutta rakkaus rauhoitti, ja rakkauden takia hän myös jäi Ruotsiin 1969. Ritta perusti perheen ruotsalaisen miehensä kanssa, opiskeli ja työskenteli häätöpäällikkönä. Unelma oli ryhtyä kirjailijaksi ja 90-luvulla se toteutui. 21 vuoden aikana on syntynyt 41 kirjaa! Ritta Jacobsson kirjoittaa nuorten elämästä. Sarjoja on syntynyt jo useita, ensimmäinen niistä Tina-sarja. Ritta, joka ylioppilaskirjoituksissa reputti ruotsin kielessä, on nyt jo kahdesti palkittu Ruotsin parhaasta nuorisodekkarista Spårhunden-palkinnolla. Ruotsin kieli on Rittalle luontevin kirjoituskieli, ja uusimman nuorisokielen hän on ottanut haltuun keskustelemalla nuorten kanssa. Hän kiertää ahkerasti kouluissa puhumassa nuorille ajankohtaisista asioista, esimerkiksi nettikiusaamisesta. Kirjassa Han kallar sig Esmeralda Ritta kertoo pedofiilista, joka löytää uhrinsa internetin kautta. Dekkarien pohjana on todellisia rikoksia, joista Ritta on ottanut selvää oikeudenkäyntipöytäkirjoja tutkimalla. Soilin seurassa Ritta kertoo myös siitä, miten raskasta oli, kun oma äiti sairastui dementiaan. Siitäkin kokemuksesta syntyi kirja: Den eviga glömskans allé. Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

Kokeellinen urheiluohjelma, joka tanssii kuin ampiainen ja iskee kuin perhonen. Vieraana tanssitaiteilija Tero Saarinen. Jos urheilu voi parhaimmillaan olla kuin taidetta, niin voiko taide koskaan olla kuin urheilua? Neuvostoliiton kiekkomaajoukkueen menestyksen siemenet kylvettiin Moskovan baletin innoittamana ja jalkapallotähdistä puhutaan suurina taiteilijoina. Mutta onko taiteen yhdistäminen urheiluun pelkkää metaforaa? Palkittu ja kansainvälisesti menestynyt suomalainen tanssitaitelija Tero Saarinen tuo tänä viikonloppuna Suomeen norjalaisen tanssiteoksen, joka hakee innoituksensa jalkapallosta. Mutta millainen pelikirja löytyy tanssijan takataskusta?

Suomalainen merenkulun asiantuntija vastaanotti maanantaina (5. joulukuuta 2011) huomattavan palkinnon työstään Itämeren hyväksi. Jorma Kämäräinen sai Swedish Baltic Sea Awardin Tukholmassa. Palkinto on arvoltaan 250 000 kruunua, ja sen myönsi suomalaiselle Kämäräiselle Ruotsin hallitus. Palkittu, Suomen liikenteen turvallisuusviraston merenkulun ylitarkastaja Jorma Kämäräinen kiittelee sekä Ruotsin valtion että varustamojen roolia Itämeren suojelutyössä. Jorma Ikäheimo haastattelee.