Podcasts about pohjois karjalan

Vuoden 2025 alussa julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa selvitettiin, millaiset mahdollisuudet alle 10 000 asukkaan kunnilla on paikkaperustaisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen ja elinvoiman vahvistamiseen. Haastateltavina aiheesta ovat erikoistutkija Arja Kurvinen ja Pohjois-Karjalan työllisyysalueen johtaja Riikka Vartiainen.

Eri lähteiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto olisi antanut Ukrainalle luvan iskeä Venäjän maaperälle amerikkalaisvalmisteisilla aseilla. Mitä merkitys tällä on Ukrainan sodalle? Puhelimessa Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Suomen itärajaa alettiin sulkea vuosi sitten. Mikä on tilanne Pohjois-Karjalan raja-alueella nyt? Puhelimessa Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty. Onko rajan kiinni pitäminen edelleen perusteltua? Keskustelemassa verkostojohtaja Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista. Sisäministeriö julkaisee koko väestölle suunnatun häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaan. Miksi varautumisopas tarvitaan? Puhelimessa sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola. Millä tolalla ovat mielenterveyspalvelut Suomessa? Vieraina Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Eveliina Lafghani ja Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen. Juutalaiset kokevat antisemitismin lisääntyneen voimakkaasti viimeisen vuoden aikana Ruotsissa. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo, millaista on antisemitismi Ruotsissa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Elina Sonkajärvi ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Suomalaisten mielenterveyttä koskevan keskustelun yhteydessä sanotaan virheellisesti, että Suomi on monesti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. The World Happiness -raportin tulos ei kuitenkaan perustu valintaan tai äänestykseen, vaan luokitus perustuu maiden kansalaisten onnellisuuden tasoa mittaavien kyselytutkimusten tuloksiin.

Vientivetoinen palkkamalli etenee. Millaisia vaikutuksia sillä olisi? Haastateltavana Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi sekä Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Itärajan tilanne kiinnostaa kansainvälisesti. Haastateltavana Hanna Smith ja Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Matti Pitkäniitty Tel Avivista Israelista raportoi toimittaja Vilma Romsi. Nostaako Lähi-idän kiristynyt tilanne bensan hintaa? Haastateltavana johtava ekonomisti Tomi Kortela OP-ryhmästä. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Yritys on yhtä kuin osaajansa, mikä pätee kaikkiin toimenkuviin ja kerroksiin. Hallituksen roolia - ja miten ratkaiseva apu näistä osaajista voi olla - ei etenkään pienemmän pään pk-yrityksissä välttämättä ymmärretä tai tätä mahdollisuutta osata/uskalleta hyödyntää.Onneksi on ihmisiä, jotka hallitustyön ilosanomaa vievät eteenpäin. Yksi heistä on Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallitusasiantuntija Pekka Nuutinen, jonka kanssa puitiin yli sadan yritysvierailun tuloksia. Mielenkiintoista jutun juurta saatiin myös uudesta Hallitustyöstä lisää asiakasarvoa -hankkeesta, jossa muun muassa pyritään löytämään vastaus kysymykseen: ”Miksi asiakas ostaa juuri teiltä?”. Vastauksen löytäminen ei ole nimittäin ollenkaan niin helppo nakki kuin voisi äkkiseltään kuvitella.    Kannattaa kuunnella, Pekka on ”been there, done that” -osaston miehiä.

Maailma muuttuu, mikä tarkoittaa, että oppilaitosten on oltava kartalla elinkeinoelämän tarpeista - eikä haittaa ole siitäkään, jos elinkeinoelämä ymmärtää oppilaitosten sielunelämää. Pohjois-Karjalassa on tähän rajapintaa sivelty liimaa jo pitemmän aikaa, mistä tuoreena esimerkkinä korkeakoulujen (UEF:n Jatkuvan oppimisen keskus ja Karelia amk) tekemät työelämäauditoinnit. Auditointi tehtiin pilottina muun muassa Mantsinen Oy:lle, ja Bronxcastissa Mantsisen HR-päällikkö Jarmo Tossavainen ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin projektipäällikkö Liisa Porento kertovat, mitä auditoinnissa haettiin, miten se toteutettiin ja mitä jäi käteen. Auditoinnin ytimessä on tarvittavan osaamisen turvaaminen - mikään strategia kun ei voi toteutua, jos osaaminen puuttuu. Tämä vaatii henkilöstön osallistamista, jossa Mantsinen on malliesimerkki.  Pistäkääs kuunnellen! PS. Mainittu Rookien auditointi löytyy täältä: www.rookiecom.fi/auditointi 

On yksi asia saada kv-osaajia tulemaan piskuiseen maahamme, ja kokonaan toinen asia saada pidettyä heidät täällä. Kontiolahtelaisen Fodesco Oy:n toimitusjohtaja Zoltan Toth tuli Unkarista Suomeen yli 20 vuotta sitten opiskelemaan ja sillä tiellä hän on edelleen. Bronxcastissa Zoltan kertoo oman tarinansa: mikä sai hänet tulemaan ja ennen kaikkea, mikä on saanut hänet jäämään. Ja mitä voivat työantajat Zoltanin tarinasta oppia, kun työvoimapula ja sitä kautta kv-osaajien tarve tulee kasvamaan rajusti. Oli mielenkiintoinen ja koskettava juttutuokio, kannattaa kuunnella! PS. Keskustelussa puhuttiin Pohjois-Karjalan viennin arvon olevan 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä viittasi siis toimialan vientiin, kokonaisuudessaan vienti huitelee noin 700 miljoonan euron tietämillä. https://www.rookiecom.fi/bronxcast-176-zoltan-toth-ja…/#rookiecom #fodesco#kvrekrytointi#työnantajabrändi #työnantajamielikuva#rekrymarkkinointi

Tel Avivista raportoi Vilma Romsi. Gazan tulitauon tilanne, vieraana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, Helsingin yliopisto.  Etyj-kokous meneillään Skopjessa, puhelimessa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen pj, kansanedustaja Pia Kauma (kok). Rajan sulkeutumisen vaikutukset Itä-Suomessa. Vieraana aluesuunnittelun ja -politiikan prof. Sami Moisio, Helsingin yliopisto. Etäyhteydellä Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet. Puhelimessa myös Värtsilän pitäjäyhdistyksen pj. Matti Jaatinen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Seppo Kivimäki ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Tällaisia CV:itä ei ole kuin yksi: Joensuun yrittäjien toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja, Joensuun kaupunkikeskustan toiminnanjohtaja ja moninkertainen yrittäjä. Kyseessä on tietysti Anne Vänskä, jonka kanssa puitiin Bronxcastissa mennyttä ja tulevaa. Erityisesti puhuttiin verkostojen tärkeydestä, ja juuri nyt huoli on suuri niiden rakoilemisesta - esimerkkeinä muun muassa liitoksistaan natiseva Visit Karelia ja TE-palveluiden uudistus.  Annen tarina on enemmän kuin mielenkiintoinen, siis pistäppäin kuunnellen!  Vilkaise myös nämä: https://kareliamix.fi/ rookiecom.fi

Jos jossain on pelkkiä voittajia, niin yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä. Niinpä molempien osapuolten intresseissä on tätä liittoa vaalia ja tiivistää. Mutta mitä,  miten, kuka ja häh, siitä kertovat Pohjois-Karjalan kauppakamarin projektipäällikkö Liisa Porento ja Karelia ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen.  Bronxcastissa Liisa ja Harri kertovat muun muassa meneillään olevan Työnantajat koulutuksen tukena -hankkeen löydöksistä, miten yritykset suhtautuvat oppilaitosyhteistyöhön (ja tietävätkö firmat ylipäätään mahdollisuuksista), kuinka oppilaitokset pysyvät vauhdissa mukana, miten yritysten ääni saataisiin kuuluviin jo koulutusten sisältöjä suunniteltaessa ja paljon muuta! Aihe lienee ajankohtaisempi kuin koskaan, siis korvat hörölle!

Maakuntajohtaja Markus Hirvosella on huoli. Pohjois-Karjalan työikäisen väestön ennustetaan vähenevän vuosien 2020-2025 välillä yli 5.000 käsiparilla, mitä ei tuosta vaan paikata - semminkin kun työvoimapula on jo nyt monella alalla yksi suurimmista kasvun esteistä. Vaan ei pidä jäädä tuleen itkemään vaan pohtia, mitä asialle voisi tehdä. Kuten aina, myös tässä tapauksessa kannattaa lähteä liikkeelle omasta pesästä: miten hoidamme hommat niin, että nuorten ei tarvitse lähteä Pielistä edemmäs kalaan, tai jos on ihan pakko näin toimia, miten pystymme jättämään sellaisen fiiliksen, että kotikulmille houkuttaa kenties hamassa tulevaisuudessa palata.  Entä sataako työn murros meidän laariin? Ymmärretäänkö saavutettavuuden merkitys? Kuis metsäklusteri?    Näistä ja monista muista Markuksen kanssa puheltiin, pistä kuunnellen! 

Annamari Kärki aloitti VisitKarelia Oy:n toimitusjohtajana huhtikuussa. Nyt kun ensimmäinen kesäsesonki on takana, mitkä ovat tuoreen toimitusjohtajan aatokset maakunnan matkailusta näin tuoreeltaan? Ja mitä VisitKarelia ylipäätään tekee? Entä miten Annamari näkee sen kuuluisan ison kuvan: pitäisikö Pohjois-Karjalan keskittyä tiettyihin teemoihin kuten ruokamatkailuun, miten Kolin vetovoimaa pystytään hyödyntämään vielä paremmin, ovatko palvelumme sillä tasolla, että matkailija lähtee kotimatkalle (sitten kun malttaa) hymyssä suin vain palatakseen heti seuraavalla lomalla, mitä tarkoittaa käytännössä matkailupalvelujen tuotteistus, pitäisikö yhteistyötä viritellä ei vain Pohjois-Karjalan sisällä vaan yli maakuntarajojen? Ja roppakaupalla muuta mielenkiintoista, siis kuulolle asetu!

Outokumpu on malliesimerkki siitä, että vaikka maailma muuttuu, eivät asiat itkemällä parane. Miten ne sitten paranevat, siitä kertoo meille Outokummun Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Juuso Hieta. Outokummulla nimittäin tästä on näyttöä, ja voisipa kaupunkia tituleerata jopa teollisen rakennemuutoksen menestystarinaksi. Ainakin outokumpulaiset tituleeraavat. Juuso ottaa kantaa myös siihen, miksi yritykset menevät minne menevät, kannattaako Pohjois-Karjalan kokoisessa maakunnassa kuntien kamppailla keskenään, miksi markkinointi tontit kärkenä on enempivähempi turhaa ja mikä lopulta on se kaikista suurin asia, että yritykset voivat menestystyä. Se on fiksu jamppa tämä Juuso, siis pistä korva raiteille! Tai miten ikinä Bronxcastista tapaat nauttia.

Muutamia mietteitä Pohjois-Karjalan aluevaltuuston kokouksesta ja johtajavalinnasta. https://jariturpeinen.com/2022/06/16/aluevaltuuston-kokous/Support the show

Ensin iski maailmanlaajuinen pandemia, sitten syttyi sota Euroopassa. Ja kun ei tämä yrittäminen helppoa ole muutenkaan. Miten tämä kaikki - itärajan sulkeutuminen, komponenttipula, protektionismin lisääntyminen maailmalla, vain muutamia mainitakseni - näkyy ja vaikuttaa itäsuomalaisissa yrityksissä, siitä kertoo Pohjois-Karjalan kauppakamarin tuore toimitusjohtaja Antti Toivanen. Ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalassa asuva Toivanen kertoo myös, miltä maakunnan yrityskenttä näyttää ulkopuolisen silmin. Ja jos jollekin on epäselvää, mitä kauppakamari tekee, sekin selviää samoilla lämpimillä. Siis ämyrit korville aseta!

Suuren aluevaalikeskustelun jälkilöylyt. Millä asetelmilla eduskuntapuolueet lähtevät vaaliviikonloppuun? Vieraina toimittajat Tiina Rajamäki, Helsingin Sanomat ja Toni Viljanmaa, Lännen Media.  Miten sotemenot saadaan pidettyä kurissa? Studiossa muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen, Valtiovarainministeriö, puhelimessa tj. Ilkka Pirskanen, Pohjois-Karjalan sotekuntayhtymä.  Puhelu. Blinkenin ja Lavrovin tapaaminen ja sodan varjot. Puhelimessa kirjeenvaihtaja Simo Ortamo. Miten Venäjä valmistautuu mahdollisiin pakotteisiin? Vieraana Venäjän kaupan ja talouden asiantuntija Sinikka Parviainen East Officesta. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Juho Tuomisto ja Päivi Dahl. Tuottaja Hanna Juuti

Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan! Vaan entäpä ne kaikki muut? Maakuntaliiton markkinointipäällikkö Heli Räsänen miettii työkseen, miltä Pohjois-Karjala haluaa näyttää, maistua, haista ja tuntua - ja miten se toteutetaan, niin että ihan syrämestä ottaa! Bronxcastissa Heli kertoo, mitä kaikkea maakunnan markkinoiminen pitää sisällään, miten Pohjois-Karjalan brändiä rakennetaan ja mikä on rakkaan maakuntamme markkinoinnin kohderyhmä numero yksi. ”Kun innostuu, onnistuu - ja kun onnistuu, innostuu”, tapaa Heli tuumata, ja innostumista ei tästä haastattelusta puutu! Siis innostupa kuunteluhommiin!

Tässä jaksossa vierailee Pohjois-Karjalan maakuntaliiton johtaja Markus Hirvonen. Toukokuun aiheena siis palaute. Markus kuvailee kuinka hän haluaa antaa vain positiivista palautetta työntekijöille, ei yhtään negatiivista. Keskustellaan myös siitä, mitä erilaisia hankkeita Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on ja lopuksi klassinen kysymys "minkälainen asenne teillä on?"

Merja Blomberg tuntee Pohjois-Karjalan yritykset kuin oman käsilaukkunsa. Bronxcastissa Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja kertoo, miten maakunnan yritykset näkevät ajan jälkeen epidemian, voidaanko Pohjois-Karjalaa kehua yrittäjämyönteiseksi ja tietysti myös, miksi yrittäjäjärjestöihin kannattaa kuulua - vai kannattaako? Lyssna här! www.rookiecom.fi/bronxcast46

Lieksan lahja Pohjois-Karjalan matkailulle, Marko Riikkinen, on ollut inessä maakunnan matkailuskenessä yli 20 vuoden ajan, eikä ole perinteisesti ujostellut mielipiteissään aihetta koskien. Mitä siis tapahtuisi, jos Marko saisi vaikuttaa asioihin diktaattorin valtuuksin? No, sehän selviää ainoastaan kuuntelemalla tuore Bronxcast! www.rookiecom.fi/bronxcast44 Ja kuten tunnettua, Bronxcast löytyy myös hyvin varustelluista podcast-kioskeista.

Tänään vieraana puhumassa Sanna Räty Nuori Yrittäjyys Pohjois-Karjalan aluetoimistosta. Puhutaan esim. yrittäjyydestä, tulevaisuuden suunnitelmista ja muusta!

Kauden viimeisessä uutiskatsauksessa päivitetään uusia tietoja vanhoihin aiheisiin. Päivityksiä luvassa uutisiin Kamtšatkan jätevuodosta, Valko-Venäjän tilanteesta ja Venäjän koronatilanteesta. Lopuksi kevyt uutinen Pohjois-Karjalan oppilaiden ja opiskelijoiden venäjän kielen opiskelun motivoinnista.

Lapin matkailumarkkinoinnissa on onnistuttu kääntämään miljoonat tavoitetut miljooniksi euroiksi. Sisältötehdas House of Laplandin joensuulaislähtöinen tehtaanjohtaja Sanna Tarssanen kertoo Bronxcastissa, miten Lapissa on löydetty markkinointiin yhteinen sävel, mikä on tarinoiden merkitys, millä silmällä Sanna katselee Pohjois-Karjalan matkailumarkkinointia ja paljon muuta! Siis mukava asento ota ja kuulolle asetu!

Kiinan johdon otteet Hongkongissa kovenevat. Dosentti, Aasian kehityspankin entinen johtaja Robert Wihtol ja Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja  Kirsi Crowley. Mitä tehdä Pohjois-Karjalan pelloille muuttomatkallaan pysähtyville valkoposkihanhille. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä. Miten käsitellä velkojen yhteisvastuuta EU:ssa? Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Kuka haluaa lapset koronan jälkeen jatkuvaan etäkouluun? Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta, koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestöstä ja akatemiatutkija ja apulaisprofessori apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen Turun yliopistosta. Kolumni Laura Hallamaa. Kun maailma on täynnä kaikkitietäviä, ole kuin Billie Eilish tai Sokrates. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Kaija Kellman, Atte Uusinoka ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Trump virkarikossyytteeseen? Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Yhdysvaltain ja Turkin suhteet - mitä odotettavissa Trumpin ja Erdoganin tapaamiselta. Turkkia tutkinut tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Lomautuksia ja irtisanomisia - kuntien taloustilanne heikkenee taas. Pääekonomisti Minna Punakallio, Suomen Kuntaliitto ja Joensuun kaupunginjohtaja, Pohjois-Karjalan kuntatalousryhmän puheenjohtaja Kari Karjalainen. Irakin väkivaltaiset mielenosoitukset. Ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, Yle. Suomi avaa suurlähetystönsä Irakissa. Suurlähettiläs Vesa Häkkinen. Kolumni Linda Liukas. Mitä tapahtuu lukutaidolle, kun tietokone ymmärtää tekstiä paremmin kuin puoli miljoonaa suomalaista? Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Jukka Vanninen ja Kaija Kellman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

In the summer of 1972, three youngsters were found deceased in a tent they had set up at the Kytäjä mansion premises.This episode details a case involving minors and will not be suitable for all listeners, please use your discretion.Podcast promo for this week: Cutting Class PodcastI will be going to the True Crime Podcast Festival in Chicago next summer, on July 13 as a registered podcaster. For more information and tickets, please visit www.tcpf2019.comIf you would like to feed my tea addiction, you can do that on Patreon where you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSources:Ilta-Sanomat: Rikostarinat – joita Suomi ei unohda. p. 6-11Ilta-Sanomat 5.7.2015: Onko Kytäjän kartano kirottu? Synkät tapahtumat ovat seuranneet toisiaan https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000957725.htmlHelsingin Sanomat 27.7.2003: Mies ampui naisen Kytäjän kartanossa Hyvinkäällä https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004156013.htmlHelsingin Sanomat 30.12.2003: Kytäjän murhasta kymmenen vuotta vankeutta https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004192147.htmlHelsingin Sanomat 12.8.2012: "Kuin paha uni" https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002551122.htmlHelsingin Sanomat 24.6.2014: Pohjois-Karjalan mahtimies haluaa purkaa Kytäjän kartanon https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002741035.htmlHelsingin Sanomat 2.3.2014: Pohjois-Karjalan patriarkka Yrjö Laakkonen myy autoja, kaataa karhuja ja tekee poikia https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002713737.htmlKarjalainen 23.6.2014: Yrjö Laakkonen purkaa Kytäjän kartanon https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/51693

Keskiviikkona Aamuklubilla vedettiin lähetys viimestä kertaa läpi miesvoimin, mutta ei suinkaan kaksistaan. Mukaan hyppäsi nimittäin myös Mikon alter ego, suomalainen versio Donald Trumpista. Trumpin harmittelun lisäksi käytiin läpi Pohjois-Karjalan sometempausta, listattiin 80-luvun suosikkielokuvia sekä todettiin TV:n urheilupätkät valekisoiksi. Mutta mistä tulee sana hellittelynimi "emännys"?

Taloustrilogian toisessa jaksossa pohditaan, mitä raha on? Mistä sitä tulee? Onko se vain uskomusjärjestelmä ja ymmärrämmekö rahan vaikutuksia riittävästi? Vieraana on Ville Iivarinen Suomen Talousdemokratia ry:stä. -Jos kyseenalaistamme rahan, kyseenalaistamme kaiken maksamisen ja elämisen johon rahaa käytetään, mikä perustelee rahaan liittyvät virheelliset uskomuksetkin. Pohjois-Karjalan korpiseuduilla asuva Lasse Nordlund pyrkii elämään omavaraisesti. Kuulemme myös hänen elämästään lähes rahatalouden ulkopuolella. Perheettömänä Nordlundille riitti elämiseen 50 euroa vuodessa ja viisi aaria viljelymaata. Lisäksi hän poimii paljon sieniä ja marjoja. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Jos jollekin maakunnalle on puu merkinnyt todella paljon, niin Pohjois-Karjalalle. Eipä olekaan ihme, että Pohjois-Karjalan museon Hilman 100-vuotisjuhlanäyttelyn teemaksi on valtittu puu ja metsä. Metsä ja puu ovat tuoneet alueelle teollisuutta ja vaurautta ja kasvattaneet Joensuun kyläpahasesta kukoistavan kaupungin. Puun merkitys näkyy myös museon kokoelmissa, joista löytyy monenmoista tarve- ja työkalua, jotka tavalla tai toisella liittyvät puuhun ja sen jalostamiseen. Museon juhlanäyttelyssä on esillä myös hämmentävä erikoisuus, Suomen vanhin moottorisaha, joka on yhtä vanha kuin Suomen tasavalta. Tämä satavuotias moottorisaha sai Metsäradion reportterin Olli Ihamäenkin liekkeihin. Kuva: Mia Ylhäinen

Tarina alkaa yli kymmenen vuoden takaa. Pertti (nimi muutettu) oli ihan tavallinen harrastajatason luontokuvaaja, joka kuvasi omaksi ilokseen ympäröivää luontoa ja silloin tällöin pääsi kuvillaan paikallislehteen ansaiten alennuslipukkeen lähipizzeriaan. Pertti halusi kuvata karhun luomuna. Hän pakkasi kuvauskaluston rinkkaan, ajeli itärajan pintaan Pohjois-Karjalan takamaille ja rakensi leirin metsään, pystytti kuvausteltan kilometrin päähän leiristä ja istui odottamaan. Hän istui päivän, istui toisen, istui Pertti kolmannenkin. Vaan ei kontio ilmestynyt kuvattavaksi. Pertin pinna petti ja eväätkin loppuivat. Hän pakkasi tavaransa ja päätti siirtyä takaisin kaupunkiin. “Ei tullut minusta vuoden luontokuvaajaa tänäkään vuonna,” pohdiskeli Perttimme lähestyessään kaupunkimaasturiaan. Vajaa sata metriä ennen autoa, läheltä kuului murahdus. Hetken hiljaisuuden jälkeen ulahdus ja sitten oli taas hiljaista. Pertin kamera oli jo rinkassa, mieli maassa ja ajatukset jo kotisohvalla, kun hän tajusi katsovansa suurta karhua suoraan silmiin. Kontio oli kurjannäköinen, riiputti oikeaa etukäpälää ja uikutti hiljaa. Ensin luontokuvaajamme ajatteli juosta pakoon, mutta etiäinen sai hänet paikalleen. Otsolla oli jotain pielessä. Käpälä oli hervoton ja siinä törötti iso puunsälö, joka selvästi teki kipeää. Pertti rohkaistui, lähestyi mesikämmentä varovasti samalla hyräillen “karhunpoika sairastaa” kappaletta. Mies tarttui metsänkuninkaan tassuun ja rauhallisella liikkeellä veti puunsälön pois. Karhu katsoi hetken Perttiä, toisen hetken tassuaan, murahti jykevästi ja ripein laukka-askelin poistui paikalta. Luontokuvaajamme jäi ilman karhukuvaa, mutta oli yhtä huikeaa kokemusta rikkaampi. “Tätä ei usko edes Luontoillan raati”, Pertti mietti ajellessaan kotia kohti. Kului kymmenen vuotta, kenties viisitoista. Pertti oli jo luovuttanut elämänsä karhukuvan saamisen suhteen, siirtynyt katukuvaukseen ja lähinnä kotipaikkakunnalla vierailevien japanilaisten turistien ikuistamiseen kännykkäkameralla. Mutta sitten Perttiin iski kaiho noille samoille karhumaille. Mitäs jos? Hän kaivoi kaluston naftaliinista ja ajoi samaan paikkaan, jossa hän kohtasi metsänkuninkaan edellisen kerran. Saavuttuaan perille Pertti hyräili “Karhunpoika sairastaa” kappaletta metsän reunassa kulkiessaan. Ja eipä aikaakaan, kun hänen eteensä nousi jättimäinen kontio. Vähän oikeaa etukäpälää riiputtaen ja Perttiä silmiin katsoen. Hetken aikaa miehestä tuntui, että he olivat yhtä. Pertti ja karhu. Karhu ja Pertti. Mies laski kameran maahan, otti pari askelta otsoa kohti ja jatkoi hyräilyä. Hyvänolon tunne valtasi Pertin. Samalla hetkellä kun hän tunsi karhun valtavan kämmenen iskun naamallaan, Pertti huomasi kaksi pentua hämärtyvän näkökenttänsä rajamailla. Siinä kohtaa, kun jälkikasvuaan suojelevan kontion hampaat upposivat Pertin niskaan lopettaen hänen maallisen taivalluksen 10 sekunnin kuluttua luontokuvaajamme tajusi, että luontoa täytyy kunnioittaa eikä sinne kaikkien tarvitse mennä hakemaan oman kovalevynsä kulmalle sitä omaa karhukuvaa luontoa häiriten. Sitä paitsi - tämä tarina ei ole tosi.

Toimittaja Veikko Erkkilä on vuosikausia etsinyt tietoa venäläisten viime sotien aikana Suomen itärajan kyliin tekemistä partisaani-iskuista. Tänä syksynä häneltä ilmestyi jo toinen aihettä käsittelevä kirja - Viimeinen aamu. Partisaanien Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan korpikyliin tekemät iskut olivat erittäin julmia. Niissä kuoli lähes 200 ihmistä, osa oli aivan pieniä vauvoja. Katri Nisula haastattelee.