Podcasts about politiikasta

Feminismiä talouteen! -podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa Inna Perheentupa ja Emma Lamberg pohtivat talouden tulevaisuuksia erilaisiin vaihtoehtovisioihin keskittyen. Mihin vaihtoehtovisioita tarvitaan ja miten utopioita koskevan nykytutkimuksen käsitteet voivat auttaa vaihtoehtojen kuvittelussa ja analysoinnissa? Lähempään tarkasteluun otetaan hoivaavan talouden, hyvinvointitalouden, Green New Dealin ja kohtuutalouden vaihtoehtovisiot. Miten visiot onnistuvat tavoitteessaan yhdistää laajamittaisen muutoksen ajamista konkreettisiin politiikkaehdotuksiin? Entä miltä niiden muutosvoima näyttää feministisesti arvioituna? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 18.9.2024

Feminismiä talouteen! -podcastin neljännessä jaksossa Hanna Ylöstalo ja Emma Lamberg keskustelevat feminismin ja markkinatalouden jännitteisistä suhteista. Feminismi ja markkinatalous eivät ole vain toistensa vastavoimia. Viime vuosina feminismistä on tullut trendikäs identiteetti, jolla myydään esimerkiksi T-paitoja, kangaskasseja ja voimaantumiskoulutuksia. Miten markkinatalous ja aktivismi lyövät kättä feministisessä muodissa? Miten poliittisen talouden ja kulttuurintutkimuksen lähestymistavat auttavat ymmärtämään jännitteitä feminismin kivojen, kaupallistettujen muotojen sekä feminististen oikeudenmukaisuutta koskevien kamppailujen välillä? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 11.9.2024

Feminismiä talouteen! -podcastin kolmannessa jaksossa Hanna Ylöstalo ja Heini Kinnunen keskustelevat feministisestä talouspolitiikasta. Talouspolitiikka on poliittisen päätöksenteon ja keskustelun keskiössä, mutta miten talouspoliittiset päätökset liittyvät sukupuolittuneeseen ja intersektionaaliseen tasa-arvoon? Jaksossa sekä arvioidaan vallitsevaa talouspolitiikkaa feministisesti että kerrotaan, mihin feminististä talouspolitiikkaa tarvitaan. Feministisiä näkökulmia talouspolitiikkaan voi tuoda sukupuolitietoisen budjetoinnin kautta sekä kuvittelemalla vaihtoehtoja nykyisille talouspolitiikan sisällöille ja tavoitteille. Feministinen talouspolitiikka tuo myös hoivatyön ja sen jakautumisen talouspolitiikan keskiöön. Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 4.9.2024

Feminismiä talouteen! -podcastin toisessa jaksossa Heini Kinnunen ja Emma Lamberg keskustelevat taloutta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Talous ulottuu kaikkien elämään, mutta siitä käytävä keskustelu on usein vaikeaselkoista ja ulossulkevaa. Miten feministiset näkökulmat voivat monipuolistaa taloudesta käytävää keskustelua? Entä mikä on talouskeskustelun isoäitisääntö ja miten se voi lisätä taloudesta käytävän demokraattisen keskustelun saavutettavuutta? Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan paljon, mutta miksi hoivavajeesta ja ekologisen kestävyyden vajeesta puhutaan vähemmän? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 28.8.2024

Feminismiä talouteen! -podcastin ensimmäisessä jaksossa Emma Lamberg ja Hanna Ylöstalo keskustelevat feministisestä taloustiedosta. Jakson lähtökohdat ovat feministisissä talousteorioissa, joissa talous ymmärretään sukupuolittuneena, rodullistuneena ja yhteiskuntaluokkaan sidoksissa olevana järjestelmänä. Jaksossa pohditaan taloutta koskevan tiedon miehistä vinoumaa, jonka seurauksena talouden määritelmät ja analyysit usein sivuuttavat naisten tekemän palkattoman hoivatyön. Hoiva on kuitenkin kaiken muun taloudellisen toiminnan, yhteiskuntien ja viime kädessä elämän säilymisen ehto. Jaksossa viedään myös käsitteitä käytäntöön ja pohditaan, miten tiedon avulla voi muuttaa maailmaa. Lue lisää: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 21.8.2024

Diginatiiven nuorten Z-sukupolvi on astumassa politiikan areenalle. Mitä nuoret ajattelevat politiikasta? Keihin pääministeri Petteri Orpo (kok.) vetoaa puhuessaan hyvinvointivaltion pelastamisesta tuleville sukupolville? Viihtyvätkö Z-sukupolven miehet ja naiset eri puolueissa? Repeääkö politiikan sukupuolikuilu uuden sukupolven myötä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tiedelehtien lukupiirin podcastin ensimmäisessä osassa Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin järjestäjät keskustelevat verkkovälitteisen lukupiirin ideasta ja toteuttamisesta. Järjestäjät kertovat miksi tutkijoiden ja yleisön vuoropuhelu on tärkeää juuri nyt. Podcastia juontaa Politiikasta-lehden entinen vastaava päätoimittaja, Tampereen yliopiston apurahatutkija Mikko Poutanen. Vieraana podcastissa ovat kasvatustieteen professori ja Aikuiskasvatus-lehden päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Aikuiskasvatuksen toimituspäällikkö Terhi Kouvo sekä Alue ja Ympäristö -lehden toinen päätoimittaja Ossi Ollinaho. Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-mita-nuoret-ajattelevat/ Jakso on julkaistu 2.2.2024 Podcastin tekninen toimitus: Jukka Huuhtanen

Digitalisaatio muuttaa tapaamme toimia, oppia ja olla vuorovaikutuksessa. Ikääntyneille digitaitojen riittämättömyys ja digitaalinen syrjäytyminen ovat kasvava ongelma. Podcast on ääneenluettu versio Laura Pajulan, Viivi Korpelan ja Riitta Hännisen artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 15.11.2023. https://politiikasta.fi/digitaalinen-yhteiskunta-ja-ikaantyneet-kohti-yhdenvertaisuutta/ Artikkelin on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa kuntalaisten osallisuudesta ja demokratiasta. Aihetta on käsitelty Roheen numerossa 7 (4/2023). Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Sekä kansantalous että työntekijä hyötyvät, jos osatyökykyisten työllistyminen helpottuu. Työllisyyttä voi parantaa työkykyä huonontamatta, mutta julkisen vallan apua tarvitaan lisää. Podcast on ääneenluettu versio Terhi Ravaskan artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 6.11.2023. https://politiikasta.fi/osatyokykyisten-tyollistyminen-tarvitsee-vaikuttavia-toimia-ja-tietoa/ Artikkelin on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa kuntalaisten osallisuudesta ja demokratiasta. Aihetta on käsitelty Roheen 6. numerossa 3/2023. Kirjoittaja KTT Terhi Ravaska on nuorempi apulaisprofessori Tampereen yliopistossa. Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Monet länsimaiset armeijat ja puolustusvoimat ovat alkaneet ulkoistaa toimintojaan. Suomessakin Puolustusvoimat ovat keskittäneet osaamistaan ulkoisten, kaupallisten toimijoiden hoidettavaksi. Turun yliopiston erikoistutkija Mikko Poutanen ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan väitöskirjatutkija Mikko Räkköläinen keskustelevat podcastissa näistä teemoista. Podcast on tallennettu toukokuussa 2023. Tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Mielenosoituksia ja adresseja - kansalaisia kiinnostaa politiikkaa muulloinkin kuin vaalien aikaan. Politiikasta ja kansalaisaktivismista keskustelemassa professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta sekä yliopettaja, YTT Pia Lundbom Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Venäjä on jatkanut iskujaan Odessan satamakaupunkiin. Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta?  Kuumuus kurittaa Kreikan matkailua. Kuinka Kreikan lomakohteet pärjäävät kun helle korventaa niin ympäristöä kuin matkailijoitakin. Toimittaja Sara Saure raportoi.  Minne suuntaa suomalainen lomanviettäjä? Keskustelemassa toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen matkailualan liitosta sekä matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki.Tuottajana Marija Skara. 

Mitä tiedetään Venäjän puhdistuksista? Kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen raportoi.  Millaisia vaikutuksia Venäjän sisäisellä tilanteella on Ukrainan sotaan? Haastateltavana Sotatieteiden dosentti, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö  Aleksanteri-instituuttista sekä sotaa seuraava asiantuntija John Helin. Eurooppa haluaa mukaan avaruustutkimuksen etujoukkoihin. Toimittaja Jari Mäkinen raportoi Floridasta.  Ministeri Junnila erosi hallituksesta aivan alkutaipaleella. Onko hallituksen sisäiset erimielisyydet nyt siloiteltu? Politiikasta keskustelemassa politiikantoimittaja emeritys Unto Hämäläinen, politiikan tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta sekä yhteiskuntatoimituksen esihenkilö Hanna Vesala Ilta-sanomista.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Lähetystä ovat valmistelleen Roosa Kajander, Rasmus Montonen ja Ville Kilpeläinen. Tuottajana Marija Skara.  Tarkennuksena maanantain lähetykseen 3.7. Keskustelussa poliittisen ilmapiirin muutoksesta sanoimme lähetyksessä, että Suomi olisi vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan Euroopan rasistisin maa. Kyseisessä "Being black in the EU" -selvityksessä on vertailtu 12 EU:n jäsenvaltiota eli Itävalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Selvityksessä on keskitetty noin 6000 afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajan ja maahanmuuttajien jälkeläisen vastauksiin. Selvityksen kysymykseen koetun rasistisen häirinnän yleisyydestä maittain edeltäneiden viiden vuoden aikana vastasi Suomessa myöntävästi peräti 63 prosenttia vastanneista. Tämä oli kyseisessä vastauksessa vertailumaiden korkein osuus. Selvityksen perusteella ei siis voida sanoa, että Suomi olisi EU:n tai Euroopan rasistisin maa.

Horjuuko uusi hallitus jo? Ministerin luottamuksesta äänestettiin, yksi hallituspuolueista ei antanut tukea. Politiikasta keskustelmassa yliopistotutkija Emilia Palonen sekä väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Eu-johtajat kokoontuvat huippukokouseen. Kirjeenvaihtaja Rikhard Husu raportoi.  Riittäkö Euroopan union mailla yhteistä näkemystä tulevaisuudesta? Miltä näyttää EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka? Keskustelemassa europarlamentaarikot Henna Virkkunen (EPP, kok.)ja Alviina Alametsä (EFA Vihr.). Ulkomaanlehtikatsaus tulee Britanniasta, jossa lehtiä on lukenut toimittaja Auli Valpola.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Mira Stenström ja Ville Kilpeläinen. Tuottajana Marija Skara. 

Eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2023 järjestetty nuorten politiikan tutkijoiden paneeli pohti tulevan hallituksen suurimpia haasteita. Ihmetystä herätti myös ulko-ja turvallisuuspolitiikan aiheiden ja ulkopoliittisten visioiden vähäinen käsittely kevään vaalikeskusteluissa. Podcast on tallenne Tampereen yliopistolla 19.4.2023 järjestetystä paneelikeskustelusta, joka järjestettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkoston, Valtiotieteellisen yhdistyksen ja Poltiikasta-verkkolehden kanssa. Paneelin puheenjohtajana toimi Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja panelisteina väitöskirjatutkijat Ville Tynkkynen ja Mikko Räkköläinen sekä tutkijatohtorit Aino Tiihonen ja Josefina Sipinen. Podcastin tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Terveyttä edistävää altistumista mikrobeille voidaan pitää piilotettuna perusihmisoikeutena. Ihmisen puolustusjärjestelmä tarvitsee nykytietämyksen mukaan monimuotoisia mikrobeja kehittyäkseen normaalisti ja pysyäkseen terveenä, mutta altistuminen ei ole kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Podcast on ääneenluettu versio Marja Roslundin artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 13.4.2023. https://politiikasta.fi/poliittiset-paatokset-ohjaavat-eri-vaestoryhmien-altistumista-hyodyllisille-tai-haitallisille-mikrobeille/ Artikkeli on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudesta lähiluontoon on julkaistu reportaasi Roheen 4. numerossa 1/2023. Kirjoittaja Marja Roslund on Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori, joka tutkii elinympäristön muutosten, kuten luontokadon ja haitta-aineiden, vaikutuksia ihmisen elimistön mikrobistoon ja terveyteen. Roslund työskentelee BIWE-tutkimushankkeessa. Artikkelin taustoittamisessa on auttanut vapaa toimittaja Sandra Järvenpää. Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Republikaanipuolueen sisäiset jännitteet, vaalipiirien strategiset rajanvedot ja tulossa olevat presidentinvaalit tekevät Yhdysvaltain politiikan tulevaisuudesta mielenkiintoista. Maailman suurimman demokratian rakenteellisista ongelmista on hyä olla tietoinen myös Suomessa. Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen haastattelee Peter Milleriä, joka työskentelee vaalipolitiikkaan erikoistuneena tutkijana Brennan Center for Justicessa, New Yorkissa. Podcast on tallennettu maaliskuussa 2023 pidetyssä Politiikasta-lehden englanninkielisessä webinaarissa "After the US Midterms – 2023 in US Politics". Podcast on englanninkielinen. Podcastin tekninen tuottaja: Timo Uotinen.

Politiikasta taidetta -podcastissa Taneli Viitahuhta keskustelee taiteilija Laura Horellin kanssa taiteen poliittisuudesta ja uusista huonoista ajoista. Osa 1. Toimittaja: Taneli Viitahuhta Podcastin tekninen toimittaja: Timo Uotinen

Politiikasta taidetta -podcastissa Taneli Viitahuhta keskustelee taiteilija Laura Horellin kanssa taiteen poliittisuudesta ja uusista huonoista ajoista. Osa 2. Toimittaja: Taneli Viitahuhta Podcastin tekninen toimittaja: Timo Uotinen

Politiikasta-lehden podcastissa tutkijat keskustelevat korkeakoulupolitiikan viimeaikaisista muutoksista Suomessa. Mitä maan korkeakoulupolitiikassa tapahtuu, ja miten muutokset näkyvät yliopistojen ja tutkijoiden arjessa?

Tässä podcastissa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori keskustelevat poliittisesta fiktiosta kansainvälisen politiikan näkökulmasta.

Tässä podcastissa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori keskustelevat poliittisesta fiktiosta kansainvälisen politiikan näkökulmasta.

Politiikasta-podcastissa lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen keskustelee Turun yliopiston yleisen historian yliopistonlehtorin Pia Koivusen kanssa tutkimukseen pohjaavan tietokirjan synnystä.

Politiikasta-lehti juhli kuluvana vuonna 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Miltä taival näyttää päätoimittajien silmin?

Politiikasta-podcast: Aino Tiihosen podcast Luokkasamaistuminen Suomessa 2010-luvulla.

Politiikasta taidetta -podcastissa Politiikasta-lehden toimituskuntalainen ja toinen Politiikasta taidetta -sarjan kuraattori Taneli Viitahuhta keskustelee näytelmäkirjailija Klaus Maunukselan kanssa apurahojen merkityksestä tutkijalle ja taiteilijalle sekä niihin liittyvästä politiikasta ja tunteista. Lue jakson saate täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-apuraha-tunteet-ja-politiikka

Politiikasta ja käsittämättömästä sodasta NHL siirtohuhuihin kolmiäänisesti.

Modernin olympialiikkeen kantaisän paroni Pierre de Coubertinin mukaan kansainvälinen urheilu edistää yksilöllistä ja yhteisöllistä hyväntahtoisuutta sekä maailman rauhaa. Onko alun perin rauhanliikkeenä tunnettu olympia-aate kääntynyt päälaelleen? Miksi Pekingin olympiakisojen ympärillä velloo poikkeuksellisen paljon politiikkaa? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että "politiikka ei kuulu urheiluun"? Kysymykseen vastaamassa hiihtosuunnistuksen MM-mitalisti, entinen kulttuuri- ja urheiluministeri, kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.). Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

On ehkä naiivia sanoa politiikan olevan yhteisten asioiden yhteistä hoitamista. Se on myös kovaa kilpailua. Mutta ei sen aina tarvitsisi olla jatkuvaa pudotuspeliä, jona se näyttäytyy somen ja identiteettien aikana, kirjoittaa Mörttinen.

Runoilija Sanna Karlström pohtii runossaan Ei saa koskea (2021) fyysisen kontaktin ja koskettamisen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Runo on osa Politiikasta taidetta -sarjaa. Runoilijan saate ja runo tekstiversiona löytyvät täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-ei-saa-koskea-korona-ajan-tuntoja

Kuntavaalit ovat oven takana mutta se ei ole ainoa syy miksi politiikasta pitäisi puhua enemmän. Politiikka liittyy kaikkeen ja meidän on hyvä olla siitä kiinnostunut. Miten politiikasta voi tehdä arkisempaa? Voidaanko rahapuheen normalisoimisesta ottaa mallia? Onko politiikka seuraava aihe, joka muuttuu arkisemmaksi? Tehdään muutos yhdessä?

Yhtä mielenkiintoisen yhteiskunnallisen ajattelijan kriteereistä voisi pitää sitä, kuinka vaikeasti hän on lokeroitavissa yksittäisten mielipiteiden perusteella. Opiskelija, tutkimusmatkailija ja yhteiskunnalliseen keskusteluun usein osallistuva Emil Kastehelmi on tämän kuvauksen mukaan mielenkiintoinen yhteiskunnallinen ajattelija. Hän tuli Futucastiin vieraaksi puhumaan mm. vihreistä, maailmankuvana muuttumisesta, polarisaatiosta ja ilmastosta. Lopussa käymme läpi omat veikkauksemme yhteiskunnallisista asioista, joita pidämme nykyään osittain itsestäänselvinä, mutta 50 vuoden kuluttua käsittämättöminä. Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: www.futucast.com

Menkkapuheessa on kyse miljoonia ihmisiä koskettavasta köyhyydestä ja mielenterveysongelmista, sanoo Emmi Nuorgam kolumnissaan.

Mitä yhteistä on tieteentekijällä ja toimittajalla? Molemmat haluavat tavoittaa yleisöjä kasvavan kansalaispalautteen ja muuttuvien ansaintamallien keskellä. Toimittaja Olli Seuri ja Politiikasta-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen keskustelevat. Lue juttu: https://politiikasta.fi/tutkija-ja-journalisti-tiedon-ja-yhteiskunnallisen-vaikuttamisen-yhteiset-rajapinnat/

Mitä yhteistä on tieteentekijällä ja toimittajalla? Molemmat haluavat tavoittaa yleisöjä kasvavan kansalaispalautteen ja muuttuvien ansaintamallien keskellä. Toimittaja Olli Seuri ja Politiikasta-lehden päätoimittaja Mikko Poutanen keskustelevat. Lue juttu: https://politiikasta.fi/tutkija-ja-journalisti-tiedon-ja-yhteiskunnallisen-vaikuttamisen-yhteiset-rajapinnat/

Carl Haglund on tehnyt vaikuttavan uran politiikassa entisenä Suomen puolustusministerinä, RKP:n puheenjohtajana ja europarlamentaarikkona. Politiikasta yritysmaailmaan siirtynyt Calle toimii nykyään johtajana konsulttiyhtiö Accenturella. Tässä jaksossa keskustelemme Callen kanssa uravalintojen tekemisestä sekä politiikan ja siihen liittyvän julkisuuden henkisestä ja fyysisestä rasittavuudesta. Kuulemme myös Callen ajatuksia työn ja perheen yhteensovittamisen haasteista ja nuoren iän merkityksestä työelämässä.

Hallitusammattilaisella ja yrittäjällä Kirsi Pihalla on ainutlaatuinen näköalapaikka suomalaisten yritysten nopeaan muutokseen. Liike-elämän lisäksi Piha on tehnyt pitkän uran politiikassa, josta hän arvelee Älyradion tämän kertaisessa jaksossa lähteneensä oikeaan aikaan. Moni yritys sai keväällä karvaasti tuta sen, miten nopeaa muutos voi olla. Pandemialla on pitkäjänteisiä vaikutuksia suomalaisiin kuluttajiin, sillä pakon edessä myös kuluttajat ovat oppineet käyttämään kymmeniä ja taas kymmeniä uusia digitaalisia palveluita. Se auttaa myös uusia digitaalisia palveluita lanseeraavia yrityksiä. Yritysten toimintaa ei ravistele vain digitalisaatio vaan myös kuluttajien nopeasti muuttuvat vaatimukset vastuullisuudesta. Moni kuluttaja haluaa olla varma, että ostettu tuote on linjasssa arvomaailman kanssa. Brändit ovat kuluttajille yhä läheisempiä, jolloin ne Kirsi Pihan mukaan koetaan kuin kavereiksi. Kaverin törttöily hävettää. Jakson lopussa soitamme Suomen Piilaaksoon eli Oulun seudulle DigiPartnerIT:n toimitusjohtajalle Arto Heikkiselle.

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Onni Niemi ja Iida Sofia Hirvonen keskustelevat unohdetusta ilmastokriisistä ja sen kytköksistä koronakriisiin, Yhdysvaltain lähestyvistä presidentinvaaleista ja vielä kerran Valko-Venäjästä. Pitkien, epämukavien hiljaisuuksien varalle Iida Sofia suosittelee Politiikasta.fi-sivuston Sosiaalinen media ja politiikka -juttusarjaa (https://politiikasta.fi/tag/sosiaalinen-media-ja-politiikka/), Onni Niemi suosittelee Ylen podcast-sarjaa Ex-jengipomo Keijo Vilhusen elämä (https://areena.yle.fi/audio/1-50591567) ja Alma suosittelee toimittaja Maria Petterssonin uutuuskirjaa Historian jännät naiset (https://atena.fi/kirjat/historian-jannat-naiset). Uutisraportti-podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös- Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu, https://apple.co/3bwLVDu ja https://bit.ly/2XGVBra . Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/. Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi- Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA,- Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt,- Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai- sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Neula ja lanka ovat poliittista! Politiikasta taidetta -sarjan tilaisuudessa pohdittiin craftivismin olemusta sekä taiteen että tieteen kautta. Keskustelu on nyt kuunneltavissa podcastina. Lue tapahtuman koonti: https://politiikasta.fi/poliittisia-pistoja-mita-on-kasityoaktivismi/

Neula ja lanka ovat poliittista! Politiikasta taidetta -sarjan tilaisuudessa pohdittiin craftivismin olemusta sekä taiteen että tieteen kautta. Keskustelu on nyt kuunneltavissa podcastina. Lue tapahtuman koonti: https://politiikasta.fi/poliittisia-pistoja-mita-on-kasityoaktivismi/

Neula ja lanka ovat poliittista! Politiikasta taidetta -sarjan tilaisuudessa pohdittiin craftivismin olemusta sekä taiteen että tieteen kautta. Keskustelu on nyt kuunneltavissa podcastina. Lue tapahtuman koonti: https://politiikasta.fi/poliittisia-pistoja-mita-on-kasityoaktivismi/

Mistä populismi kumpuaa? Miksi se on vahingollista? Miten taistella populismin nousua vastaan? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja, Setä Arkadianakin tunnettu Timo Haapala.

Spinoff jakso jossa kuulaa Jollen ajatuksia tämän viikon mielenkiintoisista aiheista. Näitä olivat tällä viikolla mm. suhtautiminen rahaan, miksi nuorten pitäisi kiinnostua politiikasta sekä päivitystä koronasta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Hallituskuviot: mylly pyörii. Studiossa varapj. Petri Honkonen, Kesk., eduskuntaryhmän varapj Kristiina Salonen, sd. ja opposition eduskuntaryhmien puheenjohtajat Ville Tavio, ps. sekä Kai Mykkänen, kok. Politiikan asiantuntijapaneelissa politiikan toimittaja Pekka Ervasti, tutkijatohtori Johanna Vuorelma, Tampereen yliopisto ja vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen, Politiikasta-lehti. Hallitus ja al Holin suomalaisnaiset ja -lapset, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Eva Biaudet,ruots. ja UAV:n pj Mika Niikko, ps. Kolumni, Rajkumar Sabanadesan: On lottovoitto syntyä Suomeen. Uusinta aamun poliitikkokeskustelusta. Juontajana Hannele Muilu. Toimittajina Atte Uusinoka ja Päivi Dahl. Tuottaja Tarja Oinonen.

Tällä viikolla sattui ja tapahtui, mutta mepä vastasimme kuulijoiden kysymyksiin. Taisi siellä pari ajankohtaistakin ajatusta olla! Mitä mieltä olet? Osuimmeko oikeaan vai tuliko huteja?

Keskustaa Keskeltä ja kovaa. Politiikasta, mutta joka kerta hieman eri twistillä. Keskustalaisittain ja välillä vähän vierestäkin. Kiinnostavia vieraita yhteiskunnan eri kulmilta. Tässä muutamia syitä, miksi kuuntelet meitä! Ai niin, tämä on myös sinulle, joka et ole koskaan ennen kuunnellut poliittista podcastia. Tulet yllättymään – positiivisesti.

Missä asioissa europarlamentti käyttää valtaa? Mitkä asiat vaikuttavat yksittäisen edustajan vaikutusmahdollisuuksiin? Tiedekulman Pinnalla-tilaisuudessa EU-tutkijat antoivat ohjenuoria valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle. Keskustelemassa väitöskirjatutkijat Laura Nordström ja Johannes Lehtinen. Keskustelua vetää yliopistonlehtori, Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Leena Malkki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-sarjan tapahtumassa 21.5.2019. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa. Tilaisuuden videotallenne YouTubessa: https://youtu.be/MxzhusSvtGk

Miltä vuoden 2019 vaalit näyttivät ehdokkaan näkökulmasta? Mitä näistä vaaleista jää elämään niin kampanjoiden kuin politiikan sisältöjen osalta? Keskustelemassa kaksi Helsingin yliopiston professoria, Jaana Hallamaa ja Jukka Kekkonen, joilla molemmilla on kokemusta erilaisista vaaleista sekä politiikan tarkkailijan että ehdokkaan näkökulmasta. Keskustelua moderoi yleisen valtio-opin professori ja Suomen vaalitutkimuskonsortion johtoryhmän jäsen Hanna Wass. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-sarjan tapahtumassa 15.4.2019. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa.

“Äänestän, minulle ei ole ihan sama kuka asioistani päättää. Olen itse yksi niistä harvoista, jotka ovat lastensuojelutausta huolimatta käyneet korkeakoulun”, sanoo Eveliina. Koulutus, varallisuus ja myös äänestäminen ja puoluekanta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sosiologian professori Jani Erola työskentelee Turun yliopistossa. Erola tutkii sosiaalista periytyvyyttä. “Jos verrataan koulutuksen tai aseman periytyvyyteen, siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Minkälaiseen perheeseen synnyt, mitä siellä tapahtuu. Äänestäminen siirtyy mallioppimisen kautta”, sanoo sosiologian professori Erola. Lähipiirin esimerkki on vaikuttanut Emmin äänestyskäyttäytymiseen. “Perheessäni ja suvussani on aina arvostettu äänestämistä ja pidetty sitä itsestäänselvyytenä. Muistan, että odotin innolla niitä vaaleja, joissa sain äänestää ensimmäisen kerran”, kertoo nimimerkki Emmi viestissään. Nimimerkki Anargia kirjoittaa, että hän on menettänyt uskonsa yhteiskuntaan sekä politiikkoihin. “Lobbaajat ja suuri raha pystyvät vaikuttamaan omiin intresseihinsä paljon voimakkaammin sekä suoraan poliitikkoihin sekä virkamiehiin nähden. Kun näin tapahtuu niin virkamiehet ja poliitikot laittavat oman edun yhteisen hyvän sijalle”, sanoo nimimerkki Anargia. Enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja järjestössä tai nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimimista. “Yhdenlainen yhteiskunnallinen osallistuminen ruokkii sitä muutakin osallistumista, joka voi olla myös paikallista”, kertoo Erola. Politiikasta kiinnostuneiden nuorten arvot ovat positiivisessa yhteydessä demokratian, tasa-arvon, vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen kanssa, kerrotaan vuoden 2018 Nuorisobarometrissa. Poliittinen osallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan yksilön hyvinvointiin. “Kyllähän voidaan ajatella, että yhteiskunnallisten epäkohtien kokeminen voisi myös ajaa äänestämään. Nykyään poliittinen toiminta kehystetään niin, että kuka voittaa ja kuka häviää vaaleissa. Pointin pitäisi olla se, että kaikki voittaa riippumatta lopputuloksesta. Vaikka äänestät oppositioon joutuvaa puoluetta niin sekin on yhteiskunnallista vaikuttamista “, sanoo sosiologian professori Jani Erola. Mitkä kaikki asiat vaikuttavat äänestämiseen? Mitä syitä on äänestämättä jättämisen taustalla? Miten äänestäminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tommi Koskenheimo, Miika Lauriala, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Iida Rauhalammi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Vuoden 2018 viimeisessä The Ulkopolitistin podcastissa pureudutaan The Expanse -sarjaan ja kansainväliseen politiikkaan. Millainen ihmiskunta on, kun asuinpaikkoina ovat Maan lisäksi Mars ja asteroidivyöhyke?

Kansainvälisenä Star Wars -päivänä The Ulkopolitist tarjoilee erikoisjakson, jossa käsitellään sodan teknologiaa, hyvän ja pahan kuvauksia ja scifi-kuvaston valumista todelliseen maailmaan. May the fourth be with you! The Ulkopolitistin podcast-spesiaalissa hypätään avaruusalukseen ja pohditaan, miten tieteisfiktio ja kansainvälinen politiikka sekä terrorismin ja sodan tutkimus ovat yhteydessä toisiinsa. Sarjojen, elokuvien ja kirjojen avulla voi esimerkiksi tunnistaa vinoumat ja vääristymät omassa analyysissaan. Scifi on laji, jossa nykymaailman ilmiöitä voidaan käsitellä suhteellisen puolueettomassa kontekstissa. Käsitellyksi tulevat niin tappajarobotit, Darth Vader kuin Nälkäpeli-tervehdyskin. Studiossa keskustelemassa: Juha Saarinen on jihadismiin sekä Lähi-idän turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut jatko-opiskelija King's College Londonissa. Juha suosittelee tutustumaan planeettojen välisistä suhteista kertovaan The Expanseen niin kirja- kuin tv-sarjana. Jälkimmäinen on muun muassa Rolling Stone -lehden mukaan parasta scifiä televisiossa tällä hetkellä, ja kansainvälisen politiikan professorin Daniel Dreznerin mukaan paras kansainvälistä politiikkaa käsittelevä tv-sarja. Itse George R. R. Martin on myös suositellut sarjaan pohjautuvaa kirjasarjaa. Alex Pitkänen on maailmanpolitiikan tutkimuksen maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Hän on kiinnostunut muun muassa poliittisesta väkivallasta ja sodan tutkimuksen filosofisista näkökulmista. Alex suosittelee Joe Haldemanin The Forever Waria, joka kertoo galaktisessa mittakaavassa käytävästä sodasta ihmiskunnan ja Tauran-lajin välillä. Kirjan teemat ovat ajankohtaisia myös terrorisminvastaisen sodan aikakaudella. Toinen suositus menee Black Mirror -sarjalle, jonka jaksot käsittelevät rikkinäisiä visioita tulevaisuudesta, jossa uusi teknologia tuo esille ihmismielen pimeän puolen. Maailmanpolitiikan kannalta relevantteja jaksoja ovat ainakin Nosedive (sosiaalinen media ja Kiinan sosiaalipisteytysjärjestelmä), Metalhead (uudet innovaatiot aseteknologiassa ja robotiikassa) ja Men Against Fire (tappamiseen liittyvät pidäkkeet ja niiden kiertäminen poliittisen väkivallan yhteydessä). – Äänitetty: 25.4.2018 Juontaja: Veera Honkanen Veera suosittelee Westworld-sarjaa, jossa pohditaan, miten älykkäitä, ihmisenkaltaisia robotteja saa kohdella, ja mikä erottaa ihmiset roboteista. Kiinnostavaa on utopian ja dystopian rajoilla liikkuminen: toisen onnela on toisen vankila. Edit: Veera Honkanen, Petri Vanhanen, Jussi Heinonkoski Jingle: Anni Mattila Kuuntele muut The Ulkopolitistin podcast-jaksot täältä.

Kirjasta Suomalainen mietekirja. Toim. Sirkka Rapola, Otava 1967. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Minkälaista keskustelua EU:sta ja EU:ssa käydään ja minkälaista keskustelua kannattaisi käydä. Elämmekö nyt politiikka-keskustelussa totuuden jälkeistä aikaa vai onko tilanne joskus ollut toinen? Siitä puhuu Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Johanna Vuorelma. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Mistä on kyse, kun puhutaan työelämän prekarisoitumisesta? Millaisten kysymysten parissa ay-liikkeessä tänä päivänä kamppaillaan? Mihin tarvitaan nimenomaan työväenpuolueeksi itseään profiloivaa punavihreää vasemmistoa? Millaisista asioista on kyse nollatuntisopimusten kieltämistä ajavassa kansalaisaloitteesta ja siihen liittyvässä kampanjassa? Entä mitä tapahtui Palmian taannoisessa yhtiöittämistapauksessa ja millaista kamppailua sitä vastaan käytiin ja miksi? Jokaisella on Vasemmiston mielestä oltava halutessaan oikeus kokoaikaiseen ja vakituiseen työhön. Työtä on jaettava myös työaikaa lyhentämällä, ansiotaso turvaten ja tuottavuuden kasvu huomioiden. Pitkän aikavälin tavoitteena on 30 tunnin työviikkoon siirtyminen. Työajan lyhentäminen ja työaikajoustot tulee toteuttaa työntekijän lähtökohdista. Ammattiyhdistysliikkeen asemaa työntekijöiden etujen valvomisessa on vahvistettava Euroopan laajuisesti, työntekijöiden järjestäytymistä ja lakko-oikeutta on tuettava kaikkialla. Kollektiivinen neuvotteluoikeus on ulotettava myös itsensä työllistäviin ja freelancereihin. Naisten, ikääntyvien, opiskelijoiden tai maahanmuuttajien syrjintä heikentää työsuhteita ja palkkoja. Työelämässä tapahtuvaan syrjintään on puututtava tehokkaasti, eikä ongelmista selviytyminen saa jäädä yksittäisen työntekijän harteille. Syrjinnän moniperusteisuus on huomioitava – syrjinnän syyt kuten sukupuoli, etninen tausta tai vammaisuus voivat kietoutua toisiinsa. Ikääntyneiden työntekijöiden syrjintä on myös vakava ongelma, jonka laajuus saattaa kasvaa eläkeiän noustessa. Syrjinnästä on säädettävä riittävät sanktiot. Vasemmiston lähtökohta on, että työ ja perhe-elämä on voitava sovittaa yhteen. Työelämää ja vanhemmuutta on tuettava myös ihmisten tarpeisiin vastaavilla julkisilla palveluilla. Työn ja omaishoivan yhdistämistä pitää kehittää samaan tapaan kuin pienten lasten hoivassa, kuitenkin siten, että vastuu ei kaadu perheiden ja naisten harteille.

Tällä kertaa Lohikoski – Puhetta politiikasta -ohjelmassa teemana kulttuuri. Siitä mukana keskustelemassa Jari Hanska, toimittaja ja käsikirjoittaja. Kuinka valtaapitävien toimintaa ja ajattelutapoja voidaan ravistella kulttuurin keinoin, vai voidaanko? Mitä keinoja eliitin ja sen vaalimien arvojen ja valtarakenteiden kyseenalaistamiseen kulttuuri sekä aivan erityisesti satiiri taiteenlajina tarjoavat? Millaisen peilin yhteiskunnasta taide voi tarjota? Millainen merkitys on vastikkeettomalla taiteen tukemisella? Voiko sivistysvaltio vaatia taiteen tukemiselta tulosvastuuta? Mistä on kyse taide2015-hankkeessa ja kulttuurin välikysymys -projektissa? Jarin kanssa keskustellaan teatterista, tutkimustyöstä, journalismista ja taiteesta yleensä – sekä erikseen muun muassa lastenkulttuurista, tasa-arvoisista harrastusmahdollisuuksista ja eriarvoisuudesta. Jari Hanska on ollut mukana muun muassa Ylioppilasteatterissa, jossa toteuttamassa Susanna Kuparisen kanssa upeita dokumenttiteatteriesityksiä Valtuusto-näytelmien trilogiassa. Lisäksi tehnyt samalla dokumenttiteatterin konseptilla Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmiä, jossa trilogian kolmas osa valmistuu ensi syksynä. Lisäksi Jari Hanska on tuttu nimi monille Voima-lehden toimittajana ja Yle Leaksin yhtenä käsikirjoittajista. Talven aikana ilmestyivät myös kohutut lyhytdokumenttipätkät MTV3:n Porin Suomi Areenassa, joiden osalta hieman koeteltiin sanavapauden rajojakin.

Millaiset tunnelmat vaalikentillä ovat, nyt kun eduskuntavaaleihin on jäljellä enää reilut kaksi viikkoa? Mitä ajattelee Vasemmistoliiton tähtiehdokas Li Andersson, josta povataan varmaa läpimenijää Varsinais-Suomen vaalipiirissä ja yhtä näidenkin vaalien äänikuningattarista? Keskustelemme Li Anderssonin kanssa siitä, kuinka näiden vaalien silmiinpistävä piirre on epävarmojen äänestäjien suuri määrä. Millaiset mahdollisuudet se avaa Vasemmistoliiton vaalimenestykselle nousta jopa gallupien yläpuolelle vaalivoittajiksi, kun puolue erottuu vaaleissa ainoana selkeästi leikkauspolitiikkaa vastustavana ja talouden elvytyksen puolesta puhuvana vaihtoehtona? Millaisissa asetelmissa tulevia hallitusneuvotteluita tullaan käymään? Millaisessa roolissa puolueiden vaaliohjelmat ja mahdolliset hallitusneuvotteluiden kynnyskysymykset tällä kertaa ovat? Vasemmistoliitto tähtää selkeästi taloutta elvyttävään, työllisyyttä ja perusturvaa parantavaan sekä sotilasliitto Natoon liittymistä torjuvaan hallitusyhteistyöhön. Miten realistista on, että tälläinen hallituspohja saavutettaisiin? Millainen on Li Anderssonin talousanalyysi ja miten se poikkeaa valtavirran talousanalyyseistä? Millaisia vallankäyttäjiä talousasiantuntijoiksi nostetut pankkien ekonomistit tänä päivänä ovat? Kuka ja millainen ihminen saa kutsua itseään talouden asiantuntijaksi? Miksi talousasiantuntijuudellakin on sukupuoli? Entä ketkä saavat puhua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta asiantuntijoina? Mitä nuorten keskuudessa ajatellaan tänä päivänä sodan ja rauhan kysymyksistä?

Lohikoski – Puhetta politiikasta -ohjelman teemana perjantaina elvytyspolitiikka. Vieraana valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja. Kajanoja toimii tällä hetkellä Vasemmistoliiton talous- ja työllisyyspoliittisen työryhmän puheenjohtajana, mutta kokemusta hänelle on kertynyt myös muun muassa työministerinä ja KELA:n yhteiskuntatutkimuksen päällikkönä. Mitä Vasemmisto tarkoittaa, kun se puhuu elvytyspolitiikan puolesta? Miten elvytys kohentaisi työllisyystilannetta ja mitä muita talouspoliittisia seurauksia sillä olisi? Mihin investoinnit kohdistettaisiin ja miten suurina? Työttömyys tulee kalliiksi sekä inhimillisesti ajatellen yksilöille ja perheille, mutta se tulee myös taloudellisesti kalliiksi yhteiskunnalle. Kuinka Vasemmiston ehdottamat pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöt voitaisiin pidemmällä aikavälillä korvata vielä tehokkaammilla välineillä, työtakuulla ja perustulolla? Vasemmiston veromalli haluaa toisaalta sekä tuoda lisää rahaa hyvinvointipalveluista huolehtimiseen, että pienentää verotuksen avulla eriarvoisuutta. Vuodesta 2000 lähtien tehdyt useat veronkevennykset ovat jättäneet valtion kassaan 7 miljardin euron loven. Verotuksen muutokset ovat toimineet suurituloisten hyväksi, joten tulevaisuudessa Vasemmiston mielestä olisi oikein, että isoista pääomatuloista alettaisiin verottaa vähintään saman verran kuin palkkatuloista. Lisäksi tarvitaan huojennusta kaikkein pienitulosimpien verotukseen, sillä tällä hetkellä perusturvaa verotetaan usein suuremmin prosentein kuin todellisuudessa suurempi tuloja. Alle 10.000 euron tuloista ei tulisi maksaa veroja ollenkaan Vasemmistoliiton uuden veromallin mukaan. Varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yhtiöiden harjoittama kansainvälinen veronkierto on ongelma hyvinvointivaltioiden rahoitukselle. Vasemmisto ajaa veroparatiisien sulkemista ja kansainvälisten verovuotojen tukkimista. Kaikkien omistusten on oltava julkisia ja automaattisten verotietojen vaihdon sujuvaa. On otettava käyttöön maakohtainen kirjanpito ja rahoitusmarkkinavero. Harmaan talouden ja veronkierron torjuntaan on varattava riittävät resurssit. On arvioitu, että verovuotojen takia valtiolta jää saamatta ainakin 5 miljardia euroa verotuloja vuodessa.

Vieraana Kirsi Pihlaja, joka on nuorisotyön suunnittelija Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Keskustelun aiheena on koulumaailma. Millaista työtä koukukiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään? Millaisilla resursseilla oppilashuolto tämän päivän koulumaailmassa toimii? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pienemmillä luokkakoilla, harrastusmahdollisuuksien kehittämisellä ja tukioppilastoiminnalla? Lasten ja nuorten asiat jäävät politiikassa helposti muiden asioiden jalkoihin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Tämä edellyttää lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita tukevia päätöksiä. Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti. Eduskunnan päätökset vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteisiin. Eduskunnan päätöksistä riippuu esimerkiksi minkälainen varhaiskasvatus ja koulu meillä on, mikä on lapsilisän määrä tai minkälaiset ovat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisää on leikattu ja indeksikorotukset jäädytetty. Koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa on seurattava ja varmistettva kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon saatavuus ja voimavarat. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä on vahvistettava. Oppilaat on otettava vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista on torjuttava. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus on turvattava kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Koulun kerhotoiminta on turvattava kaikissa peruskouluissa. Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus on turvattava. On myös edistettävä maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuettava vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä.

Mitä Paavo Arhinmäki ajattelee päättymässä olevasta eduskuntakaudesta? Kenen kanssa työskentely Kataisen hallituksessa oli vaikeinta? Entä kuinka hän näkee tällä kaudella eduskuntatyöhön mukaan tulleet kansalaisaloitteet? Eduskuntakauden alussa Vasemmistoliitto lähti ristiriitaisissa tunnelmissa mukaan kuuden puolueen hallitukseen. Osa puolueväestä näki, että mukana hallituksessa on enemmän saavutettavaa kuin menetettävää, osa näki päinvastoin. Hallituskauden puolivälin jälkeen Vasemmistoliitto lähti hallituksesta lapsilisiin, opintotukiin, työttömyyspäivärahoihin ja eläkkeisiin kohdistuvien leikkausten takia. Mitä Arhinmäki ajattelee siitä, että eduskuntakauden loppusuoralla Kokoomus kaatoi valtavan joukon suurhankkeita, kuten sote-ratkaisun, metropolihallinnon ja pisararadan? Eduskunta on myös viime töikseen päättämässä opintotuen rajaamisesta vain ensimmäiseen tutkintoon, jota Vasemmistoliitto vastustaa. Julkisuuskuva eduskuntakauden loppupuolella on hallituksen työskentelyä ja koko päätöksentekoa kohtaan varsin negatiivinen, jäikö käteen mitään positiivista? Keskustellaan myös siitä, mitä Vasemmistoliitto sanoo ajankohtaisiin teemoihin, kuten Nato-keskustelun ja Kreikan vaalien jälkeisen Euroopan talouskeskustelun. Millaisia talouspolitiikan suunnanmuutoksia vasemmiston mielestä tarvittaisiin? Millaista veromallia Vasemmistoliitto esittää eduskuntavaaleissa? Miksi tarvitaan elvyttävää talouspolitiikkaa leikkauspolitiikan sijaan? Millaisilla vaalikärjillä ja missä tunnelmissa Arhinmäki lähtee vaalikentille tavoittelemaan Vasemmistoliitolle vaalivoittoa?

Puhetta politiikasta tarttuu tällä kertaa kiinni energiavallankumoukseen, vieraana Greepeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen. Maailmalla on käynnissä uusiutuvan energian vallankumous. Ala tuottaa tuhansien miljardien eurojen vuotuisen liikevaihdon ja tästä hyötyvät eniten ne kansakunnat, jotka ovat muutoksen kärjessä. Myös Suomessa tarvitaan sitoutumista uuteen energiapolitiikkaan. Investoinnit energiaremonttiin synnyttävät Suomeen uusia työpaikkoja, kohentavat kansantalouttamme ja tekevät meistä riippumattomampia ulkomaisesta energiantuonnista. Maailman suurin investointipankki Deutsche Bank ennustaa tuoreessa raportissaan aurinkosähkön osuuden maailman sähköntuotannosta kymmenkertaistuvan 15 vuodessa. Ennusteen mukaan samalla aikavälillä aurinkosähkö tuottaa 5 biljoonan dollarin liikevaihdon ja syrjäyttää runsaasti fossiilista sähköntuotantoa. Vuoteen 2050 mennessä pankki ennustaa aurinkosähkön osuuden nousevan 30 prosenttiin. Miksi tuulivoima toimii muualla, mutta Suomessa sitä kohtaan on paljon kritiikkiä ja vastustusta. Entä miltä näyttää ydinvoiman tulevaisuus? Mitä Greenpeace sanoo öljynporauksesta ja miksi Arktiksen kohdalla öljynporauksessa on erityisiä riskejä? Millä tavoitteilla Greenpeace kampanjoi eduskuntavaalien alla ja mitä tavoitteita sillä on seuraavaan hallitusohjelmaan?

Lohikoski – Puhetta politiikassa kysytään perjantaina että joko tippui hallituskauden viimeinen pisara. Vieraana SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen. Tämän hallituskauden lukuisten kaatuneiden hankkeiden sarjassa viimeinen pisara oli pisararata. Mistä siinä ja hankkeen kaatamisessa oli kyse? Miksi kokoomus on kaatanut oman pääministerikautensa suurhankkeista kaikki merkittävimmät uudistukset? Ensin kaatui kuntauudistus, sitten metropolihallinto, sen jälkeen sote-uudistus ja viimeisimpänä pisararata. Miten asumisen, liikenteen ja maankäytön kysymykset tullaan tulevaisuudessa ratkaisemaan? Kuinka metropolialueen työmatkaliikenteen sujuvoittaminen ratkaistaan, jos pisararataa ei tule? Vuokra-asuntopula haittaa pieni- ja keskituloisten palkansaajien elämää. Miten se ratkaistaan?