Podcasts about puolasta

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Ranskassa EU-vaalien tulos poiki heti perään uudet parlamenttivaalit. Mitä Ranskan poliittisella kentällä nyt tapahtuu? Studiossa poliittisen historian prof. Louis Clerc, Turun yliopisto ja ohjelmajohtaja Juha Jokela, UPI. Miten portugalilaiset äänestivät EU-vaaleissa? Lissabonista raportoi Erja Tuomaala. Tilanne Puolan ja Ukrainan rajalla on jännittynyt. Puolasta raportoi Justas Stasevskij. Ylen kone kertoo Kelan tukien jakautumisen postinumeroalueittain. Kela-konetta esittelee taloustoimittaja Heidi Sullström. Miksi tukien alueellisesta eriytymisestä on hyvä tietää? Vieraina tutkimusprof. Pasi Moisio, THL ja kaupunkimaantieteen prof. Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto. Juontaja Seija Vaaherkumpu ja toimittaja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Ylen vaaliaamussa ruoditaan eurovaalien tuloksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kuulemme vaalituloksista Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Saksasta, Puolasta ja Ranskasta. Millaisia asioita EU:ssa ajetaan seuraavat 5 vuotta? Kääntyykö EU-parlamentti oikealle? Millaiset asiat uhkaavat jäädä taka-alalle ja mitkä toisaalta nousevat tärkeimmiksi? Studiossa paikkansa näissä vaaleissa uusineet mepit Eero Heinäluoma SDP:stä ja Ville Niinistö vihreistä sekä Sirpa Pietikäinen kokoomuksesta. EU:n yhtenäisyys kriisien keskellä. Eurooppa on kohdannut viime vuosina monenlaisia kriisejä, kuten koronaviruksen, Ukrainan sodan ja yleisen maailman turvallisuustilanteen heikkenemisen. Miten yhtenäisenä Euroopan unioni pysyy seuraavat viisi vuotta? Studiossa ovat tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista sekä johtaja Jukka Savolainen Euroopan hybridiosaamiskeskuksesta. Lähetyksen juontavat Anna Lehmusvesi ja Mikko Haapanen.

Kuinka puoluejohtajat pärjäsivät Ylen suuressa eurovaalitentissä? Illan tentin antia ruotivat akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta Helsingin yliopistolta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Onko Ranska kertonut suunnitelmista lähettää koulutusjoukkoja Ukrainaan? Haastateltavana vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Millaisissa tunnelmissa eurovaaliviikonloppua odotetaan Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa. Euroteemoista raportoivat Anna Karismo, Annastiina Heikkilä, Justas Stasevski ja Jenna Vehviläinen. Millainen tilanne on Libanonin ja Israelin rajalta? Toimittaja Tom Kankkonen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Cityn aamun perjantain läpät tästä...Mökkeilykausi lähestyy, ootko kuullu mökkitalkkareista?Joko nyt oot vaihtanu kesärenkaat? Ethän oo tehnyt sitä parkkihallissa?Kuinka jurrissa liigapomot on ollu päätöksiä tehdessään?Kannattaako Suomen ottaa mallia Puolasta?Onks kaikki leffojen jatko-osat tarpeellisia?Lisäksi Pornoo vai Saippuaa -skaba, sekä kuulijoiden epäsuosittuja mielipiteitä!

Budjettiriihi on alkamassa. Kuinka Euroopan muiden maiden taloustilanteet heijastuvat Suomen talouteen? Keskustelmassa toimistusjohtaja Jan Feller Suomalais-Saksalaisesta kauppakamarista sekä toiminnanjohtaja Lauri Holappa Uuden talousajattelun keskuksesta. Puolassa peruskoululaisille ei määrätä enää kotiläksyjä. Toimittaja Justas Stasevski raportoi Puolasta. Lisäksi Puolassa odotetaan, kuinka parlamentti äänestää aborttikoikeudesta.  Suomessa lähisuhdeväkivalta on yleistä. Keskustelmassa Elisa Niklander Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta sekä väkivaltatyön asiantuntija, Kostas Tassopoulous  Lyömätön linja Espoossa ry:stä.  Suomen ylikulutuspäivä. Haastateltavana WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Lehmusvesi ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Mikä on tilanne Israelissa? Kirjeenvaihtaja Antti Kuronen raportoi Tel Avivista.  Millainan armeija Israelilla on? Entä mitä vaikutuksia pääministerin asemaan on sillä, että tiedostelu ei pystynyt estämään Hamasin iskua. Israelin tilanteesta studiossa  ovat keskustelemassa sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopisto Puola on äänestänyt parlamenttivaaleissa. Vastakkain ovat eu-myönteiset ja eu-vastaiset toimijat, mihin suuntaan maa kääntyy? Puolan vaaliteemoihin on kuulunut myös Ukrainan tukeminen, miten vaalitulos vaikuttaa Ukraina-suhteeseen? Puolasta raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo ja Ukrainasta toimittaja Maxim Fedorov. Studiossa keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Veera Sinervo ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Tämän viikon podcastissa aiheina hallituksen budjettiriihi ja siellä esitellyt miljoonat ja muut tärkeät numerot, jotka merkitsevät erittäin paljon ihmisille; sekä Puolan yllättävä päätös lopettaa aseiden antaminen Ukrainalle, ja muuttuva työelämä ja työntekijöiden mittailu by kapitalistipossut. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari, Anni Keski-Heikkilä ja Matilda Jokinen. Jakson leikkasi Ville-Veikko Niemelä. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu, jossa laskettiin Rinteen hallituksen ensimmäisen budjettiriihen lukuja 2019: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006244239.html Matildan juttu Puolasta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009869592.html Juttu konsulttifirmojen herkeämättömästä mittaamisvimmasta https://www.hs.fi/visio/art-2000009639297.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: hs.fi/uutisraporttipod HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: #uutisraportti #podcast #fyp #politics #politiikka #uutiset #news #suomi #Finland #podtok #helsinginsanomat #hs.

Puolan talous kasvaa niin kovaa vauhtia, että on jopa arvioitu niinkin, että on mahdollista, että jo kauden vuodesta 2027 eteenpäin EU-budjettineuvottelujen aikaan Puolan bruttokansantuote asukasta kohden ylittää EU:n keskiarvon. Silloin Puolasta, joka on saanut tähän asti paljon rahaa EU:lta, tulisi EU:n nettomaksaja. Mutta haluaisiko Puola ehkä silloin liittyä euroon? Ja vaikka EU on Puolalle taloudellisesti tärkeä kumppani, niin pidetäänkö Puolassa EU:ta vasemmistolaisten ja vihreiden klubina? Ja mitä Puolassa ajatellaan siitä, kun EU kovistelee Puolaa oikeusvaltioasioista? Ja miltä on näyttänyt tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla? Haastateltavana on Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tässä uutiskatsauksessa kahdessa uutisessa sukelletaan itä-Euroopan ja Balkanin ajankohtaisiin asioihin. Käsittelyssä on uutinen liittyen Puolan aborttilainsäädäntöön ja siihen liittyvään kuolemantapaukseen sekä uutinen Bosnia-Hertsegovinan kiristyneestä poliittisesta tilanteesta. Lopuksi kerron Moskovan metrossa tapahtuneesta tapahtumaketjusta, joka johti kahden ihmisen kuolemaan, toisen itsemurhan kautta. UUTISKATSAUKSEN UUTISET: Aittokoski, Heikki. HS, 22.10.2021. Järjestö: Ainakin 34 000 puolalais­naista on lain­muutoksen jälkeen hankkinut abortin laittomasti tai ulkomailta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008352177.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387396.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Raskaana olleen naisen kuolema sytytti Puolassa suuria mielenosoituksia, joissa vastustettiin tiukentuneita aborttilakeja: ”Nykyinen lainsäädäntö tappaa naisia”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387755.html Jurev, Stanislav. MK, 14.11.2021. Самоубийца, которого пытался спасти погибший в метро, оказался его братом: https://www.mk.ru/incident/2021/11/14/samoubiyca-kotorogo-pytalsya-spasti-pogibshiy-v-metro-okazalsya-ego-bratom.html Korelina, Olga. Meduza, 14.11.2021. В Москве два пассажира метро упали на рельсы перед поездом. Один погиб, второй выжил — а вскоре покончил с собой СМИ сообщили, что погибшие были братьями: https://meduza.io/feature/2021/11/14/v-moskve-dva-passazhira-metro-upali-na-relsy-pered-poezdom-odin-pogib-vtoroy-vyzhil-a-vskore-pokonchil-s-soboy Romsi, Vilma. YLE, 7.11.2021. Lääkärit kieltäytyivät tekemästä aborttia, nainen kuoli – Puolassa vastustettiin jälleen tiukkaa aborttilakia: "Myös hänen sydämensä sykki": https://yle.fi/uutiset/3-12177965

Tue podcastia Patreonissa: https://www.patreon.com/mikkokemppe   Podcastin sisäpiiri: https://www.mikkokemppe.com/kemppepodcast   

Valko-Venäjän temput ja niihin vastaamisen ongelmat. Johtaja Jukka Savolainen, Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi –verkosto ja tutkija Kristiina Silvan, UPI. Lisäksi raportti Puolasta, ulkomaantoimittaja Erja Tuomaala.  Veropäivä Ylellä - mitä tietoja saamme ja miksi nämä kerromme. Taloustoimittaja Timo-Pekka Heima. Veropäivä: Ensimmäiset tiedot: suurituloisimmat. Taloustoimittaja Antti Parviala.  Saatujen verotietojen analysointi: Koronan vaikutus, yrityskaupat, kuka ansaitsee ja maksaa veroja. Mitä verotiedot kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Keskustelemassa Emilia Kullas, johtaja, EVA ja julkisen talouden erikoistutkija Ohto Kanninen, Palkansaajien tutkimuslaitos. Veropäivä: Uusimmat tiedot. Taloustoimittaja Antti Parviala. Kulttuurialan ihmisten tulot ja tulonmuodostus koronan aikana. Johtaja Marjo Mäenpää, CUPORE. Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, Veronmaksajien Keskusliitto summaa veroaamun. Kolumni. Matti Mörttinen: Elämme yltäkylläisyyden pulataloudessa. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka ja Carolus Manninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit eli Euroopan parlamentin vaalit on nyt käyty. Perinteinen vanhojen puolueiden valtakeskittymä heikkeni. Vihreät saivat voimaa. Kansallismielisiä meppejä tulee lisää Ranskasta, Italiasta ja Puolasta. Euroopan parlamenttiin uudelleen valitut Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertovat arvionsa, miksi vanhat valtaryhmät Euroopan parlamentissa menettivät meppipaikkoja, ja miten vallan uudelleenjakautuminen vaikuttaa EU:ssa seuraavat viisi vuotta. Tänään keskiviikkona yhdeksän kansallismielistä puoluetta tapaa Brysselissä. Tapaamisen tarkoituksena on suunnitella yhteisen maahanmuuttokriittisen puolueryhmittymän perustamista Euroopan parlamenttiin. Näihin neuvotteluihin lähtee myös perussuomalaiset Jussi Halla-ahon johdolla. Millainen on tämä tekeillä oleva ryhmä? Onko realistista, että esimerkiksi Venäjään ja talouspolitiikkaan hyvin eritavalla suhtautuvat ryhmät saavat aikaan yhteisymmärryksen? Haastattelijana Linda Pelkonen.

Kun 550 miljoonaa eurooppalaista kristittyä kokoontuvat joulun viettoon, niin samalla suodattuvat esiin yhteisen eurooppalaisen identiteetin kantavimmat elementit; kulttuuri, musiikki ja taiteet. Johann Sebastian Bach on ehkä tunnetuin eurooppalaisen hengellisen musiikin luojista ja joulun ajan kirkkomuusikoista. Leipzigin Bach-arkiston erikoistutkija Christine Blanken korostaa, miten J.S. Bach kokosi yhteen oman aikakautensa kulttuurivaikutteet miltei kaikkialta Euroopasta; niin Italiasta kuin Ranskasta, Puolasta ja pohjoisesta Euroopasta. Myös 1500-1600 lukujen katolisen ajan vanha musiikki oli periprotestanttiselle Bachille tärkeää. Musiikki on ollut nimenomaan se kulttuurin ja inhimillisen kommunikaation muoto, joka ylitti jo satoja vuosia ennen EU:n aikaa kaikki valtiolliset rajat ja esteet. Bachin luoma kontrapunkti ja siihen perustuva musiikki toimi 1700-luvulla eurooppalaisen integraation henkisenä ja hengellisenä airuena. -Bachin sävellykset ovat aina osa Jumalan luomistyön kädenjälkeä, osa sitä millä tavalla Jumala on tarkoittanut suuren luomistyönsä hyväksi ja täydelliseksi, tiivistää Christine Blanken. Ohjelman on Leipzigissa toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto. Kuvassa: Musiikkitieteilijä, Leipzigin Bach-arkiston tutkija Cristine Blanken. Kuva: Jorma Mattila

Kun Annille tarjoutui mahdollisuus työharjoitteluun ulkomailla, hän tarttui siihen oitis. Anni vastaa puheluumme Puolasta, mutta työkokemusta on karttunut myös Espanjasta ja Kiinasta. Kaikissa maissa on ollut puolensa - itsetunto nousee kohisten, kun huomaa, kuinka hyvin sitä maailmalla pärjääkään.

Miesten salibandymaajoukkue on aloittanut MM-karsinnat murskavoitolla 13–1 Puolasta. Karsinnat pelataan Tallinnassa.Lohkon kaksi parasta joukkuetta .. Lisää >> http://ift.tt/2DQs4ih

Olli, Aki ja Manu keskustelevat viikon tapahtumista. Aki on palannut Puolasta, joten kööri on taas kasassa. Uutisissa mm. Cain Velasquesia, Matt Brownia, Weidmania ja McGregoriakin. Fantasia-liigakin saadaan taas päätökseen. Tuomiossa UFC Fight Night 117.

Sivistämme suomalaisia väkisin kymmenettä vuotta, huomaa puheenjohtaja tässä vuoden toisessa suorassa lähetyksessä. Keskustelijoina ovat kirjailija Juha Itkonen, mediatutkija, professori Anu Koivunen ja tutkimusprofessori Mika Pantzar. Suoraa puhetta ajankohtaisista aiheista johtaa Pauli Aalto-Setälä. Astrid Lindgrenin tavoin kirjailija Juha Itkonen uskoo lasten ja nuorten pelastavan maailman.  Hän lukee Lindgrenin omaelämäkerrasta otteen, joka on saanut hänet herkistymään. Itkonen saa kuitenkin Anu Koivuselta tylytystä tilastojen muodossa: - Noin 10% 18-24 vuotiaista  ei osaa sanoa mitään väittämästä: "Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot”, ja ainoastaan 38% oli samaa mieltä väittämän kanssa. (Oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015, taulukko 3.4) -  Suurin huoli on nuorten huono fyysinen kunto, väittää  puolestaan Mika Pantzar - ja saa aikaan tietojen vaihdon Cooper-testin tuloksista. Anu Koivunen haluaa puhua Puolasta ja demokratiasta. - Ovatko Puolan oikeusvaltioperiaate ja median vapaus uhattuina? Ovatko ne Suomen tai EU:n asia?, hän kysyy. Koivusen mielestä “Kansa on puhunut, pulinat pois” on keskusteluntappolause, joka antaa ymmärtää, että kaikki on vaaleissa kaupan. Mika Pantzar on pohtinut tietosuojalakia ja yksityisyyttä. - Olemmeko hysteerisiä yksityisyyden suojan suhteen?, hän kysyy ja huomauttaa, kuinka nuori käsitys yksityisyydestä on.  - Suomessa maaseudulla 1930- ja 1940-lukujen kiertävät kotitalousneuvojat kertoivat nukkuneensa usein samassa sängyssä isäntäväen kanssa, hän kertoo. Twitterissä #pyöreäpöytä Palaute tervetullut myös inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, @InkeriK, tuottaja