Podcasts about ranskasta

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 154. jaksossa vieraanani on kirjailija Tittamari Marttinen, joka saa vaikutteita kirjoihinsa Ranskasta. Miten Tittamarin innostus ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan sai alkunsa? Millaisia kokemuksia kielikurssit Ranskassa ovat olleet? Mitkä ovat Tittamarin lempipaikkoja Pariisissa? Mistä kertoo romaani Ranskalainen romanssi? Mistä Espressomysteerit-sarjan aloittava Myrkkyä mesenaatille -kirja sai sytykkeensä? Miten paljon lapsille ja nuorille työkseen kirjoittava saa heidät lukemaan?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 149. jaksossa vieraanani on näyttelijä Timo Torikka, jolla on pitkä kokemus näyttelijäntyöstä myös Ranskassa. Miten ranskan kieli tuli Timon elämään? Miten hän onnistui saamaan näyttelijäntöitä Ranskasta? Millainen kokemus oli näytellä Maigret-elokuvissa ja kiertää Ranskaa teatterinäyttelijänä? Millaisia eroja on suomalaisessa ja ranskalaisessa teatterissa? Mitä Ranskassa työskentely on opettanut Timolle näyttelemisestä ja elämästä? Mitä vinkkejä hän antaa niille, jotka haaveilevat näyttelijäntöistä Ranskassa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa on sattunut lento-onnettomuus. Yhdysvaltain ilmailuhallinnon mukaan armeijan helikopteri törmäsi matkustajakoneeseen. Turmapaikalla oleva kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo tuoreimmat uutiset onnettomuudesta. Työllisyyden hoito siirtyi vuoden alussa kunnille. Miten muutos näkyy työnhakijoille? Keskustelemassa Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina. Puhelimitse mukana myös työttömänä työnhakijana vuoden ajan ollut Marianne Winter. Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen aselepo astui voimaan vajaat kaksi viikkoa sitten. Mikä on Gazan humanitaarinen tilanne nyt? Puhelimessa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on ilmoittanut poistavansa sähköautojen hankintatukia ja lisäävänsä öljyn poraamista. Miltä näyttää sähköautoilun tulevaisuus? Vieraina tutkimusprofessori Mikko Pihlatie teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja professori Kari Tammi Aalto-yliopistosta. Ulkomaanlehtikatsaus tulee toimittaja Miina Väisäseltä Ranskasta, missä puhuttaa muun muassa syntyvyyden lasku. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Ilkka Lahti, tuottaja Annette Blencowe.

Saksa on yksi Euroopan suurista - niin taloudellisesti kuin poliittisesti - mutta nyt Saksa on ajautunut sisäpoliittiseen kriisiin - ja etsii suuntaa myös Euroopassa. Mitä Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel ajattelee maailmanmenosta nyt? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi. Eu-huippukokouksessa pohditaan EU:n suuntaa, muuttoliikettä ja sotatantereita. Keskustelemassa yliopistolehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta sekä vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Ranskaa kuohuttanut oikeudenkäynti päättyy tällä viikolla. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Kuinka uusi mineraalistrategia ottaa huomioon luontoarvot? Onko strateginen autonomia tärkeämpää kuin luonnonsuojelu? Keskustelemassa teollisuusneuvos Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen Suomen luonnonsuojeluliitto. Haastateltavana myös Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen. Tanskalaisia lehtiä on lukenut Karoliina Kantola. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ranskan kirjeenvaihtaja Miina Väisänen kertoo tuoreimmat kuulumiset Ranskasta missä maan hallitus on kaatumassa. Euroopan vakaus vaakalaudalla. Ranskan hallituksen kaatuminen povaa vaikeuksia koko Euroopalle kun Saksan johtokin on sekaannuksessa. Keskustelemassa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Politiikan uutisviikon nostoja. Perussuomalaisten reaktiot 612-marssiin, puolustuksen määrärahat, ehkä kaapelirikot. Studiossa Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Alec Neihum MTV:stä. Etelä-Korean presidentin eroa vaaditaan tämän yritettyä saada voimaan poikkeustilan. Mitä demokratiastaan tunnetussa maassa tapahtuu? Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo mikä tilanne siellä on nyt. Toimittaja Maija Salmen lehtikatsaus avaa Etelä-Amerikan medioiden puhutuimpia aiheita. Lähetyksen toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Justus Laitinen.

Suomen irtautumisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on käyty viime päivinä keskustelua. Mikä olisi jalkaväkimiinojen merkitys Suomen maanpuolustukselle? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Mediatietojen mukaan Israel olisi pääsemässä sopuun tulitauosta Libanonissa toimivan äärijärjestö Hizbollahin kanssa. Mitä tulitauko käytännössä tarkoittaisi? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Ranskassa maanviljelijät protestoivat toista viikkoa EU:n ja viiden Latinalaisen Amerikan maan vapaakauppasopimusta vastaan. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Miten EU:n ja Etelä-Amerikan maiden vapaakauppasopimus vaikuttaisi toteutuessaan Suomeen? Keskustelemassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja MTK:n johtaja Juha Ruippo. Lähetyksessä kuullaan myös WWF:n kansainvälisen metsäasiantuntijan Maija Kaukosen näkemyksiä vapaakauppasopimuksesta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Janette Leino ja Mikko Haapanen, tuottajana Annette Blencowe.

On taas aika koeajaa autouutuuksia! Mukana niin sähköistä kiinalaista kuin yksi vuoden odotetuimmista uutuuksista Ranskasta. Hyppää kyytiin niin selvitetään, miten uutuusautot selviävät kokeneiden kuskien testeissä, kun rattiin hyppäävät autotoimittajat Arttu Toivonen ja Jaakko Isoniemi.Jaksossa koeajetaan seuraavia autoja: MG4, Citroën Berlingo, BYD Seal U DM-i, Nissan Juke Hybrid, Audi Q6, Cupra Tavascan, Alpine A290.Jakson on tuottanut Mikko Räsänen ja leikannut Riikka Nyman.

Millainen on jäänmurtajahankkeen merkitys Suomelle? Suomi, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivat keskiviikkona Washingtonissa niin sanotun ICE Pact -aloitteen. Haastateltavana professori Ulla Tapaninen meriliikenteen professori Tallinnan teknillisestä yliopistosta ja toimitusjohtaja Elina Andersson Meriteollisuus ry:stä. Miten suomalaiset yritykset valmistautuvat Trumpin valtaannousuun? Keskustelemassa pääekonomisti Penna Urrila EK: sta sekä vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Suomen Pankista. Kuinka sujui Kansojen liigan ottelu Ranska- Israel Pariisissa. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Mira Stenström ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Ultratriathlonisti Nuppu Hepo-Oja kertoo Polkuporinoiden vieraana Sari ja Mikael Heermanille, mistä ultratriathlonissa on kysymys. Käymme läpi MM-kisan tunnelmia Ranskasta, jossa Nuppu teki 5-kertaisen ultramatkan. 19 km uintia, 900km fillarointia, 211km juoksua. Miten Nuppu selätti väsymyksen ja tankkauksen.

Ranskan vaalien lopputuloksesta raportoi Pariisista Hannele Muilu. Studiossa toimittaja-tietokirjailija Helena Petäistö ja etäyhteydellä Ranskasta valtio-opin prof. Henri Vogt Turun yliopisto. Mitä demokraattien presidenttiehdokkaaksi halajavan istuvan presidentin Joe Bidenin tilanteesta tiedetään? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Iraniin on viikonlopppuna äänestetty uusi presidentti, keväällä onnettomuudessa kuolleen Ebrahim Raisin tilalle. Mihin suuntaan Irania nyt viedään? Puhelimessa Lähi-idän asiantuntija, tutkija Joonas Maristo. Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokasasettelu on vaakalaudalla. Mitä vaikutuksia tällä on? Keskustelemassa prof Benita Heiskanen, Turun yliopisto ja prof Antero Holmila, Jyväskylän yliopisto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Lotta Lautala. Tuottajat Hanna Juuti ja Raisa Pöllänen.

Eurooppa-neuvosto kokoontuu. millaisia päätöksiä luvassa? Mitä merkitsee Euroopan unionille Ukrainan jäsenyysneuvottelujen aloittaminen? Haastateltavana ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista, Unkarin alkavaa puheenjohtajuuskautta kommentoi sekä poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistolta. Ranskassa uutisotsikoissa ovat parlamenttivaalit. Ulkomaanlehtikatsausken on toimittajanut Jari Mäkinen Ranskasta. Yhdysvalloissa odotetaan jännityksellä Joe Bidenin ja Donald Trumpin tv-väittelyä. Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi. Käännytyslaki puhututtaa. Haastateltavana eduskuntakeskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Ennallistamisasetuksella pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja lisäämään luonnonmonimuotoisuuttaa. Mitä tämä tarkoittaa kaupunkiympäristöille? keskutelemassa yhdyskunta ympäristö yksikön johtaja Miira Riipinen Kuntaliitosta sekä ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo Lukesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Ylen vaaliaamussa ruoditaan eurovaalien tuloksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kuulemme vaalituloksista Italiasta, Espanjasta, Kreikasta, Saksasta, Puolasta ja Ranskasta. Millaisia asioita EU:ssa ajetaan seuraavat 5 vuotta? Kääntyykö EU-parlamentti oikealle? Millaiset asiat uhkaavat jäädä taka-alalle ja mitkä toisaalta nousevat tärkeimmiksi? Studiossa paikkansa näissä vaaleissa uusineet mepit Eero Heinäluoma SDP:stä ja Ville Niinistö vihreistä sekä Sirpa Pietikäinen kokoomuksesta. EU:n yhtenäisyys kriisien keskellä. Eurooppa on kohdannut viime vuosina monenlaisia kriisejä, kuten koronaviruksen, Ukrainan sodan ja yleisen maailman turvallisuustilanteen heikkenemisen. Miten yhtenäisenä Euroopan unioni pysyy seuraavat viisi vuotta? Studiossa ovat tutkijatohtori Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista sekä johtaja Jukka Savolainen Euroopan hybridiosaamiskeskuksesta. Lähetyksen juontavat Anna Lehmusvesi ja Mikko Haapanen.

Kupletti, farssi ja toiletti. Pasi Heikura käy kielentutkija Tuija Vertaisen kanssa läpi suomen kielen sanoja, joiden alkuperä on ranskassa. Ohjelmassa katsellaan myös asioita pitkässä kuvassa ja mietitään millainen on tulivuori, joka ei ole vuori. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  125. jaksossa vieraanani on Etelä-Ranskassa asuva kirjailija Milja Kaunisto, joka on kirjoittanut muistelmansa Hajanainen. Epätäydellinen elämäni (Gummerus, 2023). Miten Milja kiinnostui elämäkertojen kirjoittamisesta? Mitkä olivat Miljan ensimmäiset muistot Ranskasta? Mitä vaati se, että Milja jäi ilman vanhempiaan käymään lukiota Ranskassa? Miten hän selvisi vaikeasta avioliitosta Amerikassa? Millaista oli taiteilijaelämä Pariisissa? Millainen elämänmuutos oli asettua eteläranskalaiseen pikkukylään? Miten ideaaliminä saadaan vaiennettua? Pelottiko omien kipeiden asioiden avaaminen muistelmissa? Milja lukee myös otteen kirjastaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Jalkautuuko kansainvälinen rikollisuus Suomeen? Millaisia ovat rikollisuuden lonkerot? Onko katujengit järjestäytyneet rikollisuuden näkyvä osa? Keskustelemassa  tutkijatohtori Markus Kaakinen Suomen Akatemiasta sekä viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen Keskusrikospoliisista.  Ranskassa ryhdytään valmistamaan hybridilentokoneita. Milloin ensimmäisiä lentoreittejä luvassa? Toimittaja Jari Mäkinen raportoi Ranskasta.  Turvallisuuspolitiikan syksy. Millaisia päätöksiä SUomella on edessä?  Turvallisuuspolitiikasta keskustelemassa aiheeseen perehtyneiden toimittajien raati Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomista, Niilo Simojoki STT:ltä sekä Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.  Saamelaiskäräjien vaalitulokset. Mitä käräjillä on tulevalla kaudella luvassa? Haastateltavana arktisen alkuperäiskansatutkimuksen professori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.  

Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Putinin Venäjä on rakentanut vuosia itselleen myötämielistä joukkoa Euroopan radikaalioikeistosta. Se on tukenut miljoonilla eri maiden populistisia oikeistopuolueita, mutta tavoittelemaansa yhtenäistä rintamaa se ei Ukrainan sodan taakse niistä ole saanut. Ohjelmassa käydään läpi, miten sota Ukrainassa jakaa Euroopan radikaalioikeistoa. Lisäksi kuullaan raportit Ranskasta ja Serbiasta, joissa molemmissa äärioikeistolla on likeiset Venäjä-suhteet. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Radio Novan Aamun uusi tuotantokausi saa alkunsa ja käy ilmi että Kimmon Minnalle suosittelema sarja olikin hieman haastavampi löytää ja syystäkin. Tuottaja - Markus kyseenalaistaa Minnan lihasmuistin ja Minna tuo terveisiä Ranskasta, kuuntele Iltapalat tästä!

Kuinka lintuinflusenssa vaikuttaa eläintuotantoon? Haastateltavina asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta sekä tutkimusjohtaja Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta. Kuinka lintuinfluenssa vaikuttaa vesilintujen metsästykseen? Haastateltavana luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta. Ranska on evakuoinut eurooppalaisia Nigeristä vallankaappauksen jaloista. Ranskasta raportoi toimittaja Jari Mäkinen. Eurooppa kaipaa osaajia, miten heitä hankittaisiin? Osaavista työntekijöistä keskustelemassa johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä pääekonomisti Youssef Zad Suomen startup-yhteisöstä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. Korjaus: Toisin kuin lähetykssä sanottiin, Ranska tuo uraanistaan 15 % Nigeristä.

Vaikuttaja Anna Piiroinen tunnetaan Instagramissa Anna palaa Annana, kauneuden rakastajana, vanhan hankolaisen pankin remontoijana ja ruokakuningattarena. Anna kertoo meille, millainen on täydellinen hotelliaamiainen ja miten hänestä tuli intohimoinen kokkaaja. Teresa juttelee Annan kanssa yhteisestä rakkaudestaan, Ranskasta, Anna kertoo mitä hän toivoi - ja sai - 50-vuotislahjaksi ja miksi reissuilla kannattaa käydä nimenomaan lounaalla. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Manchesterin Derby ja Pohjois-lontoon derby hellivät jalkapallofaneja tänä viikonloppuna. Podcastissa käydään hieman läpi otteluita sekä Ranskasta myös Rennes - PSG. #vetovihjeet #valioliiga

Sugar Sugar Rune on Moyoco Annon taikatyttösarja, jossa kaksi noitatyttöä saapuu Taikamaasta ihmisten maailmaan kisaamaan siitä, kumpi saa kerättyä enemmän poikien sydämiä. Ajankohtaisina aiheina puhumme mangajulkaisuille Ranskassa tehtävistä mainosvideoista sekä Vice-sivuston uutisvideosta, jossa kritisoitiin sitä, että lapsipornomanga on Japanissa laillista. Lisäksi käymme läpi Mangakartan vuotta 2022: puhumme omista suosikkiaiheistamme, käsiteltyjen sarjojen jakautumisesta eri kohdeyleisöille sekä siitä, mitkä jaksot olivat suosittuja ja mitkä eivät. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - The Legend of Zelda: The Wind Waker - Linkin mielestä sankarin vaatteet ovat tosi nolot (YouTube) - Ensimmäinen kohtaaminen Ganondorfin kanssa (YouTube) - The Legend of Zelda: Breath of the Wild - Overcooked - Kirby and the Forgotten Land 20:08 – SUGAR SUGAR RUNE: ESITTELY - Sugar Sugar Rune - Vuonna 2005-2006 esitetyn animesovituksen OP (YouTube) - Nakayoshi-lehti - Jakso 58, jossa puhuimme sarjasta Valssin aika - Hahmoja ja konsepteja (kuva) - Kristallisydänten keräämistä (kuva) - Eriarvoiset sydämet syntyvät erilaisista tunteista (kuva) 26:57 – SUGAR SUGAR RUNE: MOYOCO ANNO JA VISUAALINEN KERRONTA - Moyoco Anno - Hataraki Man sovitettiin animeksi vuonna 2006 - Happy Mania julkaistiin englanniksi 2003-2004, ja Anno alkoi tehdä sille jatko-osaa vuonna 2019 - Sakuran julkaistiin englanniksi 2012 - In Clothes Called Fat julkaistiin englanniksi 2014 - Memoirs of Amorous Gentlemen Crunchyrollin mangapalvelussa - Insufficient Direction Crunchyrollin mangapalvelussa - Ruutuvälejä käytetään tarinan tapahtuviin liittyvillä tavoilla: taistelukohtauksessa ruudunerottimina käytetään piikkilankaa (kuva) - Visuaalisia ongelmia: - Kaoottiset sivukompositiot ja ajoittain heikko katseenkuljetus (kuva) - Toisinaan taustat on piirretty niiden edessä leijuvien hahmojen taakse tarpeettoman harhaanjohtavasti (kuva) - Epäselvästi aseteltu kenkienkopautus (kuva) - Witch Hat Atelier, josta puhuimme jaksossa 43 - Land of the Lustrous 38:37 – SUGAR SUGAR RUNE: MAAILMANRAKENNUS - Taikamaan Halloween-estetiikkaa (kuva) - Koska Taikamaan asukeilla on vain yksi sydän, toisin kuin ihmisillä, vaihtavat rakastavaiset sydämiä keskenään (kuva) - Ihmiseen ei saa rakastua (kuva) - Taikamaa kärsii energiakriisistä (kuva) - Noitien ja ogrejen historia (kuva) - Magdalena Hain kirjasarja Royaumen aikakirjat - Kansikuvien tekijä Nina von Rüdiger muistetaan myös teoksistaan Vesi oli mustaa (2006) ja Oblivion High (2008-2011) 48:22 – SUGAR SUGAR RUNE: KULTTUURIKONFLIKTIT JA TAIKATYTTÖGENRE - Torisohvan luento Kiraakiraa ja kärsimystä - taikatyttöyden ytimessä Desucon Frostbitessa 2014 (YouTube) - Luennon jatko-osa Henshineitä ja röyhelöunelmia - taikatyttöjen visuaalien ytimessä Desuconissa 2014 (YouTube) - Chocolan räväkkyys ei vetoakaan ihmismaailman poikiin, toisin kuin Vanillan ujous (kuva) 54:21 – SUGAR SUGAR RUNE: TUNTEIDEN KÄSITTELYN TEEMA - Kun ihmisen tunnetta ilmentävä kristallisydän on poimittu, sitä vastaava tunne katoaa (kuva) - Chocola saa äitinsä taikapäiväkirjasta opetuksia ja oppii, mitä aikoinaan oikeasti tapahtui hänen ja Vanillan äitien välillä (kuva) - Vanilla hyväksyy rintaansa mustan noir-sydämen tullakseen vahvemmaksi (kuva) - Chocolaan rakastunut Houx ei edes huomaa mustasukkaisuuden mustuttavan sydäntään (kuva) 01:00:18 – SUGAR SUGAR RUNE: CHOCOLA JA VANILLA - Chocolan ja Vanillan ystävyys alkaa rakoilla ihmismaailmassa (kuva) - Chocola saa kuningatar Candylta maagisen hiussoljen, joka tuo esiin kantajansa viehätysvoiman (kuva) - Chocola on aina tsempannut ja rohkaissut Vanillaa… (kuva) - …mutta myös tajuamattaan satuttanut tätä (kuva) - Ystävänpäiväsuklaat (kuva) 01:10:47 – SUGAR SUGAR RUNE: CHOCOLA JA PIERRE - Chocolan ja Pierren kaksintaistelu (kuva) - Chocolan ja Pierren ensikohtaaminen (kuva) - Chocola lohduttaa Pierreä ollessaan näkymätön (kuva) 01:23:57 – SUGAR SUGAR RUNE: SIVUHAHMOT 01:28:26 – SUGAR SUGAR RUNE: JULKAISU - Kaikki puhekuplien ulkopuoliset tekstit on ladottu alkuperäisen tekstin päälle, mikä näyttää oudolta etenkin silloin kun kyse on dialogista eikä ääniefekteistä (kuva) - Suomijulkaisun kannet - Myös Fullmetal Alchemistin suomijulkaisun kansissa on kehysteema 01:38:53 – SUGAR SUGAR RUNE: SPOILERIOSIO - Pierren tuska (kuva) - Filtre (kuva) - Kuningatar on vain keulakuva, ja todellista valtaa käyttää senaatti (kuva) - Ogrejen kuningas Glacé (kuva) - Kuningatar (kuva) 01:57:23 – SUGAR SUGAR RUNE: YHTEENVETO - Carlo Santosin arvostelut ANN:ssä vakuuttivat aikoinaan ennen suomijulkaisun alkamista siitä, että sarja on erinomainen - Petterin artikkeli sarjasta Otaku-lehden viimeisessä numerossa 1/2008 (kuva) - Maaretin blogipostaus sarjasta 02:02:32 – MANGAN PROMOVIDEOT - Linternauten artikkeli mangan promovideoista (ranskaksi) - Ki-Oonin promovideo sarjasta Frieren: Beyond Journey's End (YouTube) - Akatan promovido sarjasta Mon mari dort dans le congélateur (Watashi no otto wa reitouko ni nemutte iru) (YouTube) - Sarja Bakaupdatesissa - Ki-Oonin My Hero Academian promovideo, joka mainostaa ranskalaisen taiteilijan piirtämää vaihtoehtoista pokkarikantta (YouTube) - Ki-Oonin Jujutsu Kaisen -promovideo (YouTube) - Crunchyrollin Dandadan-promovideo (YouTube) 02:21:33 – VICEN LAPSIPORNOMANGAA KRITISOIVA UUTISVIDEO - Vice: Inside the Pedophilic Manga Industry in Japan (YouTube) - Hanako Montgomery kirjoitti aiheesta viimeksi vuosi sitten - Vicen aiemmat videot aiheen tiimoilta (YouTube) ovat olleet paljon kauhisteluhenkisempiäkin - Ruotsalainen mangakääntäjä Simon Lundström vapautettiin syytteistä 2012 - Mitä aiheesta kirjoitettiin vuosia sitten: - CNN: Japan passes law banning possession of child pornography (2014) - Yle: Lakimuutos ei purrut, lapsiporno rehottaa Japanissa yhä (2016) - Comic LO, yksi harvoista lehdistä, joka keskittyy hyvin nuorista tytöistä kertovaan pornomangaan (Wikipedia) - Jakso 41, jossa puhuimme siitä missä pornomangan raja kulkee ja rajanvedon vaikeudesta 02:37:37 – KUULIJAKOMMENTTI: MANGAN TILAAMINEN RANSKASTA - Decitre on Maaretin luottokirjakauppa mangan tilaamiseen Ranskasta 02:39:38 – MANGAKARTAN VUOSIKATSAUS 2022 Eniten ladatut vuoden 2022 jaksot (neljän viikon perusteella): - 1: Mitä ovat kuolemanpelisarjat? (jakso 72) - 2: Genshiken (jakso 67) - 3: My Love Story!! (jakso 69) - 4: Lucifer and the Biscuit Hammer (jakso 70) - 5: Miksi mangasarjat ovat niin pitkiä? (jakso 61) Vähiten ladatut vuoden 2022 jaksot (neljän viikon perustella): - 1: Parasyte (jakso 75) - 2: Love Me for Who I Am (jakso 65) - 3: Poissa – Erased (jakso 64) - 4: Sweat and Soap (jakso 73) - 5: Limit (jakso 68) - 6: Given (jakso 63) Mangakartan historian eniten ladatut jaksot (absoluuttisten latauksien perusteella): - 1: Patriootti Moriarty (jakso 1) - 2: Miksi manga kiinnostaa (jakso 6) - 3: Spy x Family (jakso 53) - 4: Kuroshitsuji (jakso 50) - 5: Horimiya (jakso 42) - 6: Junji Ito (jakso 30) Suosikkikeskustelut: - Pääaihe: - Saiyuki (jaksossa 62) - Genshiken (jaksossa 67) - Mitä ovat kuolemanpelit? (jaksossa 72) - Lukujono: - Ultra Gash Inferno (jaksossa 71) - The Dragon's Husband (jaksossa 64) - Blood on the Tracks (jaksoissa 74 ja 76) - Oshi no ko (jaksossa 68) - Ajankohtaisaihe: - Sol Pressin konkurssi (jaksoissa 63, 64, 65 ja 70) - Manga Up! -manganlukupalvelu (jaksossa 71) - The Titan's Bride (josta puhuimme vuonna 2021 jaksoissa 43, 45 ja 47, ja saaga sai päätöksensä jaksossa 68) - Rising Stars of Manga (jaksossa 73) - Ranskan mangamarkkina 2021 (jaksossa 66) - ONEPIECE-taideteos (jaksossa 74) - HS: Espanjassa ja Ranskassa nuoret saavat satoja euroja kulttuurin kuluttamiseen – Manga-sarjakuvien suosio räjähti - Hiljattain mangan pariin tulleiden parissa arvo- ja kulutuskeskeisyys on ehkä nousussa - Nana-arvio Tähtivaeltajan numerossa 4/2008 (kuva) 03:10:45 – LOPETUS

Lisää yhteistä velkaa Euroopan unionille? Löytävätkö Eu-maat yhteistä säveltä energiakriisin ratkaisuun, kun hinnat nousevat ja kansakin napisee? Keskustelemassa ennustepäällikkö Päivi Puonti Etlasta sekä väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.  Ranskasta raportoi Jari Mäkinen, Ranskassa ay-liike ja hallitus ovat napit vastakkain, kun inflaatio ja energiakriisi kuohuttavat. Kuka on pätevä hoitamaan lapsiamme? Keskustelemassa helsinkiläisen päiväkoti Roban johtaja Kaisa Viitanen, kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.) sekä kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Taide kiinnostaa. Taidemuseoiden suosiosta haastateltavana Sara Hildenin taidemuseon johtaja Anna Hjort-Röntynen. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen, tuottajat Marija Skara ja Hanna Juuti.

Helsinkiläinen Nukketatteri Sampo on järjestänyt vuodesta 2017 kansainvälistä nukketeatterifestivaalia. Tänä vuonna tapahtuma on 24.–28.8, ja siellä nähdään eri ikäisille yleisöille suunnattuja teoksia muun muassa Ranskasta, Iso-Britanniasta, Tšekistä ja Kreikasta. Podcast-sarjan syyskauden ensimmäisessä jaksossa vieraina ovat Sampon tiedottaja-tuottaja Anna Martikainen ja omalla esityksellään ja masterclass-työpajallaan festivaalin osallistuva nukketatteritaiteilija Merja Pöyhönen. Jaksossa pohditaan nukketeatterin asemaa suomalaisella esittävän taiteen kentällä sekä tämän monella tapaa ajankohtaisen ilmaisulajin erityispiirteitä ja olemusta.

EU-huippukokouksen ensimmäisen päivän annista raportoi EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen. Euroopan tulevaisuus Saksan ja Ranskasta katsottuna. Haastateltavana toimittajat Suvi Turtiainen Saksasta sekä Jari Mäkinen Ranskasta.  Ukrainaa auttamassa. Haastateltavana ukrainalaistaustainen, Kiovassa elokuvaohjaamista opiskeleva Lukas Stasevskij. Maailman sää ja Suomen juhannushelteet. Haastateltavana ilmatieteenlaitoksen tutkija Mika Rantanen.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Tuottajana Marija Skara. 

Presidentti Emmanuel Macronin kaudella Ranska on tehnyt paluuta Euroopan johtavaksi maaksi. Macronin visioissa uudistettiin Ranskaa ja rakennettiin voimakkaampaa EU:ta. Onko keltaliivien ja koronaviruksen järkyttämästä Marconin Ranskasta Euroopan mahtimaaksi? Kykeneekö Macronin Ranska seisomaan Ukrainan ja Euroopan tukena Putinin sodan edessä? Vieraana on Macronin Ranskasta kirjan kirjoittanut MTV3:n pitkäaikainen toimittaja, entinen Pariisin ja Brysselin kirjeenvaihtaja, kirjailija Helena Petäistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kuuden kissan emäntä ja tiukka naisasianainen vai Vladimir Putinin kaveri? Se, miten äärioikeistolainen presidenttiehdokas Marine Le Pen nähdään, saattaa ratkaista Ranskan presidentinvaalit. Vastakkain ovat toista kertaa istuva presidentti Emmanuel Macron ja kolmatta kertaa tehtävää tavoitteleva Marine Le Pen. Ehdokkaat edustavat ääripäitä. Toisessa päässä on suurten kaupunkien eliitti, toisessa pikkupaikkakuntien pienituloiset ranskalaiset. Pariisissa asuva Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä saa selittää, onko Ranska jakautumassa kahtia – vai jopa kolmeen osaan. Ensimmäisellä kierroksella komean äänisaaliin nappasi myös äärivasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon. Nouseeko hänen kannattajistaan "uusi keltaliiviliike"? Jennyä kiinnostaa, millainen olisi Marine Le Penin johtama Ranska. Voisiko Le Pen sotkea Suomen Nato-haaveet, jos hän voittaa vaalit? Annastiinan mukaan tuskin, mutta hänen johdossaan Ranskasta saattaa tulla arvaamaton kumppani. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 92. jaksossa vieraanani on eläkkeellä oleva kielten lehtori Eila Kautto, joka on kirjoittanut romaanin Victor suomalainen muskettisoturi (2020, Kustannusosakeyhtiö Hai). Miksi Eila halusi kirjoittaa Pariisiin sijoittuvan seikkailuromaanin? Kenelle romaani on suunnattu? Ovatko romaanin hahmot fiktiivisiä vai oikeasti eläneitä? Millainen prosessi oli kirjoittaa romaani? Mitä romaani voi opettaa suomalaisille 1600-luvun Ranskasta? Eila lukee myös otteen romaanistaan!   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 71. jaksossa vieraanani on Teresa Välimäki, jonka uusi teos on nimeltään Le Keittokirja. Pieni pala ranskalaisen maaseutukeittiön tunnelmaa ja tuoksuja (Readme.fi2020). Mistä Teresan rakkaus Ranskaan ja ranskalaiseen ruokaan on saanut alkunsa? Miten Teresa on oppinut ranskan kielen? Mikä on Le Keittokirjan johtoajatus? Millaisesta ranskalaisesta keittiöstä reseptit ovat saaneet inspiraationsa? Mitkä päivän ruokahetket ovat erityisesti Teresan mieleen? Löytyykö Le Keittokirjasta apua korona-arjen kokkailuihin? Entä mikä on Teresan mieleenpainuvin makumuisto Ranskasta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Tässä jaksossa ei puhuta Fight Clubista, koska Fight Clubista ei puhuta. Mutta jos sattuisimme puhumaan Fight Clubista, niin puhuisimme sen viestistä, kritiikistä, näyttelijöistä, visuaalisuudesta, kulttiasemasta ja David Fincheristä ohjaajana. Fight Clubin lisäksi puhuisimme vuodesta 1999, jolloin alkoi Salkkarit sekä Sopranos ja maailmalla kuunneltiin Cheriä, Britneyta ja Ricky Martinia. Sweet Chili Dipeissä sarjauutuudet Ranskasta ja Suomesta. Tuu mukaan, nää on kivat kemut!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 47. jaksossa vieraanani on Lyonissa asuva Rauna Mounard, joka on elänyt jo vajaat kaksikymmentä vuotta Ranskassa. Rauna kirjoittaa  blogia Kulttuurien yhtäläisyyksiä sekä eroja. Elämää ranskalaisten kanssa, joka löytyy osoitteesta https://livewithfrench.wordpress.com/. Mitä tarkoittaa kulttuurillisessa välitilassa eläminen? Miten Ranskassa ruokaillaan? Millaisia eroja esiintyy suomalaisten ja ranskalaisten välillä juomakulttuurissa ja tupakoinnissa? Millaisia ääripäiden suhtautumisia Ranskasta löytyy alastomuuteen? Entä miten ranskalaiset kasvattavat lapsiaan? Lopuksi Rauna kertoo, miten Lyonissa eletään koronaviruksen aikaan, kun ulkona liikkumista on rajoitettu. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Aalto-yliopistosta vaatesunnittelijaksi valmistunut Carolina Forss teki vaatemalliston taidemaalari Helene Schjerfbeckin innoittamana. Mallisto on esillä parhaillaan Lontoossa. Helene Shjerfbeck oli kiinnostunut muodista ja tilasi vaatteensa Ranskasta. Carolina Forss teki Schjerfbeckin Mummo-maalauksen innoittamana väljän takin ja huivin mustasta tyllistä. Kansallistaiteiljamme Helene Schjerfbeck sai taannoin kovaa kritiikkiä The Guardianin toimittajalta Jonathan Jonesilta. Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen valottaa mistä oli kyse ja avaa Schjerfbeckin vaikutusta myös Japanissa, Amerikassa ja Ruotsissa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit eli Euroopan parlamentin vaalit on nyt käyty. Perinteinen vanhojen puolueiden valtakeskittymä heikkeni. Vihreät saivat voimaa. Kansallismielisiä meppejä tulee lisää Ranskasta, Italiasta ja Puolasta. Euroopan parlamenttiin uudelleen valitut Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertovat arvionsa, miksi vanhat valtaryhmät Euroopan parlamentissa menettivät meppipaikkoja, ja miten vallan uudelleenjakautuminen vaikuttaa EU:ssa seuraavat viisi vuotta. Tänään keskiviikkona yhdeksän kansallismielistä puoluetta tapaa Brysselissä. Tapaamisen tarkoituksena on suunnitella yhteisen maahanmuuttokriittisen puolueryhmittymän perustamista Euroopan parlamenttiin. Näihin neuvotteluihin lähtee myös perussuomalaiset Jussi Halla-ahon johdolla. Millainen on tämä tekeillä oleva ryhmä? Onko realistista, että esimerkiksi Venäjään ja talouspolitiikkaan hyvin eritavalla suhtautuvat ryhmät saavat aikaan yhteisymmärryksen? Haastattelijana Linda Pelkonen.

Tämä episodi äänitetään poikkeuksellisesti vain Ranskasta käsin! Puimme läpi koko Eurooppaa vavahduttanutta Notre Damen tulipaloa ja ranskalaisten arkkitehtiopiskelijoiden mielipiteitä tulevasta arkkitehtuurikilpailusta. Onko rakennusperimämme oikeasti vain materiaa? Lue lisää: Unescon maailmanperintökohteet Ranskassa. Everything-everywhere.com. [https://everything-everywhere.com/unesco-world-heritage-sites-france/] Haettu 23.4.2019. Ranskalaisten reaktioita kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun. Creapills.com [https://creapills.com/propositions-reconstruction-notre-dame-20190421] Haettu 23.4.2019. Nuwer. 2013. This Japanese Shrine Has Been Torn Down And Rebuilt Every 20 Years for the Past Millennium. Smithsonian.com. https://www.smithsonianmag.com/smart-news/this-japanese-shrine-has-been-torn-down-and-rebuilt-every-20-years-for-the-past-millennium-575558/ Haettu 24.5.2019. Notredamen 2-vuotinen 3D-mallinnus theverge.com [https://www.theverge.com/2014/10/31/7132587/assassins-creed-unity-paris] Haettu 23.4.2019. Museoviraston asiantuntija: Notre Damen jälleenrakennuksesta valtava urakka yle.fi [https://yle.fi/uutiset/3-10742593 ] Haettu 23.4.2019. #arkkitehtuuri #ranska #notredame #arkkari #podcast

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  22. jaksossa puhutaan ranskan kielen säteilystä, le rayonnement de la langue française. Milloin ranskan kieli eli kukoistuskauttaan Euroopassa? Miten siirtomaamenneisyys vaikuttaa ranskan kielen leviämiseen? Miksi ranskan kielen puhujien määrä kasvaa edelleen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ennustaa mustat aukot mutta sallii myös valkoisten aukkojen olemassaolon. Valkoiset aukot ovat täysin hypoteettisia, teoreettisia, eikä niitä ole koskaan havaittu avaruudessa. Teoreettiset fyysikot ovat kuitenkin pohtineet valkoisten aukkojen olemassaoloa jo vuosikymmeniä. Fyysikot ovat leikitelleet ajatuksella avaruuden madonrei´istä, joita pitkin voisi nopeasti matkustaa pitkiäkin matkoja, toiseen maailmankaikkeuteen. Madonreiän toisessa päässä olisi musta aukko ja toisessa valkoinen aukko. Tiedeykkösessä on haastateltavana tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Hän kertoo, mistä valkoiset aukot putkahtivat fyysikoiden ajatuksiin. Hän myös valaisee sitä ajatusrakennelmaa, jonka on esittänyt valkoisista aukoista italialainen fysiikan professori ja kvanttigravitaation tutkija Carlo Rovelli Aix-Marseillen yliopistosta Ranskasta. Rovellin mukaan valkoiset aukot saattaisivat saada alkunsa mustista aukoista. Valkoinen aukko syntyisi, kun musta aukko menettää ainetta Hawkingin säteilyllä ja sen seurauksena kutistuu. Carlo Rovelli tunnetaan Suomessakin teoksestaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta. Valkoiset aukot on villeissä pohdinnoissa liitetty myös maailmankaikkeuden syntyyn ja niitä on ehdoteltu kätköksi avaruuden pimeälle aineelle. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että voimakas, vuoden 2006 gammasädepurkaus 060614 olisikin ollut valkoinen aukko. Tiedeykkösen toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva: Valkoiset aukot/NASA/Alain Riazuelo

Monelle suomalaiselle tulee Ranskasta ensimmäisenä mieleen soiva kieli, ylellinen muoti ja tarunomainen ruokakulttuuri. Ranskan uusin kulttuurinen saavutus on keltaliiviliike, joka on mielenosoituksillaan ja mellakoillaan tullut tutuksi koko maailmalle. Kuinka Ranska on ajautunut mellakoinnin kierteeseen? Miksi Macronia vastaan nyt protestoidaan näin rajusti, vaikka hän oli vielä vähän aikaa sitten lähes vapahtajan roolissa? Mistä keltaliiviliikkeessä on oikein kyse? Roman Schatzin vieraina ovat Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc ja ranskan opettaja Catherine Métivier.

Kun 550 miljoonaa eurooppalaista kristittyä kokoontuvat joulun viettoon, niin samalla suodattuvat esiin yhteisen eurooppalaisen identiteetin kantavimmat elementit; kulttuuri, musiikki ja taiteet. Johann Sebastian Bach on ehkä tunnetuin eurooppalaisen hengellisen musiikin luojista ja joulun ajan kirkkomuusikoista. Leipzigin Bach-arkiston erikoistutkija Christine Blanken korostaa, miten J.S. Bach kokosi yhteen oman aikakautensa kulttuurivaikutteet miltei kaikkialta Euroopasta; niin Italiasta kuin Ranskasta, Puolasta ja pohjoisesta Euroopasta. Myös 1500-1600 lukujen katolisen ajan vanha musiikki oli periprotestanttiselle Bachille tärkeää. Musiikki on ollut nimenomaan se kulttuurin ja inhimillisen kommunikaation muoto, joka ylitti jo satoja vuosia ennen EU:n aikaa kaikki valtiolliset rajat ja esteet. Bachin luoma kontrapunkti ja siihen perustuva musiikki toimi 1700-luvulla eurooppalaisen integraation henkisenä ja hengellisenä airuena. -Bachin sävellykset ovat aina osa Jumalan luomistyön kädenjälkeä, osa sitä millä tavalla Jumala on tarkoittanut suuren luomistyönsä hyväksi ja täydelliseksi, tiivistää Christine Blanken. Ohjelman on Leipzigissa toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto. Kuvassa: Musiikkitieteilijä, Leipzigin Bach-arkiston tutkija Cristine Blanken. Kuva: Jorma Mattila

Sakari Topelius ei ollut ainostaan satusetä, vaan myös lehtimies, kirjailija, historioitsija ja yliopiston professori. Eurooppaan suuntautuneilla matkoillaan hän havainnoi tarkasti muiden maiden elämää ja tapoja, vertaili niitä koti-Suomeen ja kertoi niistä lukijoille matkakirjeiden muodossa toimittamansa lehden, Helsingfors Tidningarin, palstoilla. Merkittävintä oli, että hän muutti perinteistä historiankirjoitusta Ranskasta tulleen uuden trendin mukaisesti, ja hänellä oli myös uudenlainen julkaisuväylä valmiina: Suomen historiaa kuvaavia tarinoita julkaistiin jatkokertomuksena sanomalehdessä ennen kuin ne koottiin kirjoiksi. Muitakin vaikutteita 1800-luvun kirjallisuuteen Topelius toi Ranskasta ja muualta Euroopasta. Haastateltavana kirjallisuudentutkija, professori emerita Leena Kirstinä. Toimittajana Jaana Sormunen Kuva: Keittäjä on uppoutunut följetongiin. Ranskalainen pilapiirros 1800-luvulta.

Paulina oli tänään back in business ja antoi analyysinsa Ensitreffit alttarilla -ohjelman käänteistä. Mikko yrittää olla tilaamatta mitään Kiinasta, kuinka se sujui? Tänään Sukupuolten taistelussa kisasivat Tiia Lahdesta ja Lasse Kinnulasta.

Pohjois-Suomessa syntynyt ja Ruotsissa kasvanut Outi Karlsson vastaa puhelimeen pienessä eteläranskalaisessa kylässä. Siellä hän pyörittää puolisonsa Magnuksen kanssa majataloa, joka panostaa motocross-urheilijoihin. Miksi se kannattaa? Siitä ja ruotsinsuomalaisuudesta lisää tässä jaksossa.

Eteläranskalaisen oliivitarhurin, Cédric Herroun elämä muuttui vuonna 2015, kun Ranska palautti rajatarkastukset Italian rajalle.Uusi tilanne ajoi useat Italiaan tulleet siirtolaiset laittomiksi maahantulijoiksi. Kahden maan rajalla työskentelevän maanviljelijän pihamaalla yöpyi pelkästään viime kesän aikana 1500 laitonta maahantulijaa.Herrou jakaa useita päiviäkin vaeltaneille matkalaisille ruokaa ja auttaa heitä paperitöissä, kuten turvapaikan hakemisessa Ranskasta. Ranskan oikeuslaitos ei ole katsonut Herroun toimintaa suopeasti. Maanviljelijä itse sen sijaan kutsuu laittomaksi tuomittua auttamistyötään ihmiselämän kunnioittamiseksi. Ohjelman on toimittanut Helena Liikanen-Renger. Moniääninen Eurooppa ohjelmasarjan tuottajana toimii Jorma Mattila

EU on ollut kykenemätön luomaan yhtenäistä ja tehokasta pakolaispolitiikkaa. Nyt se yrittää sitä tosissaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Ranskasta, Ruotsista ja Turkista. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Dogan News Agency

Huomenta Ruotsin aamun vieraana on Syster Solin videolla esiintyvä suomalainen romaninainen Sonja Svart. Perjantaiaamun aiheita: - Perinteinen suomalainen valtionyhtiö Rautaruukki on siirtymässä ruotsalaisomistukseen - MM-kisojen puolivälierät alkavat tänään Ranska-Saksa ottelulla. Millaiset ovat kisatunnelmat näissä maissa? - Gävlessä suomenkielinen pedagogi Södergårdenin esikoulussa ei ole lisännyt kiinnostusta esikoulua kohtaan suomenkielisten lapsiperheiden parissa - Kuulemme, mitä uutta on luvassa Axevallan kesätapahtumassa tänä vuonna - Erik Regnström raportoi politiikan superviikolta Almedalista. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Tämän kertaisessa jaksossa ajaudumme ensin hautausmaalle ja sieltä pokkoulemme palautteiden kautta Olympilaisiin. Tällä kertaa kaikki ohjemassa soitettu musiikki on kotoisin Ranskasta. Ohjelmassa soitettu musiikki: Edith Piaf - Hymne a L'amour Lucienne Delyle - Sur les quais du vieux Paris Torcom Bézazian - La Chason De Martha Charles Trenet - Le Soleil A Rendez Vous Avec La Lune