Podcasts about afganistanista

Vuonna 2021 Yhdysvallat ja Nato-joukot vetäytyivät Afganistanista 20 vuoden sotatoimien jälkeen. Vallan kaappasi takaisin ääri-islamistinen Taliban, joka oli pitänyt maassa yllä varjohallintoaan vuosia. Vaikka Taliban lupasi aluksi kansainväliselle yhteisölle naisten oikeuksien jonkinasteisen kunnioittamisen, on tilanne todellisuudessa muuttunut päinvastaiseksi. Naiset on käytännössä suljettu pois julkisesta elämästä - töistä, hallinnosta, kouluista ja yliopistoista. Heidät on pakotettu koteihin pelkiksi äideiksi ja tyttäriksi. Ja vieläkin pahempaa: mielivaltainen väkivalta lisääntyy, ja otteet kovenevat jatkuvasti. Miksi Taliban-hallinto sortaa Afganistanin naiset unelmoivat, millaista vastarintaa he voivat harjoittaa ja mistä he unelmoivat? Vieraina studiossa ovat Meitä ette murra -kirjan (Into, 2024) kirjoittajat Roosa Himma ja Katri Merikallio. Lähetyksessä ovat mukana myös Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini ja Suomeen kirjoittavien afgaanitoimittajien yhdyshenkilönä toimiva toimittaja Shakiba Adil, joka työskenteli aikanaan Afganistanin ensimmäisenä naispuolisena TV-kasvona. Adil tuki Me emme murru -kirjan valmisteluja ja toimi tulkkina osassa haastatteluja. Sekä Adil että Merikallio työskentelevät afganistanilaisnaisia kouluttavassa Learning Together -verkostossa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Afgaanikristittyjen elämästä on vain harvoin tietoa saatavilla. Vielä vähemmän kuullaan niistä afgaaniuskovista, jotka yhä elävät kotimaassaan. Tämä surullinen ja harvinainen kertomus Afganistanista avaa sitä, millaista on elää kristittynä Talebanin hallitsemassa maassa.   https://opendoors.fi/perheenaidin-todistus-jeesuksen-seuraamisen-hinnasta-afganistanissa/  

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Afganistanissa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 9.   Talebanin valtaannousu elokuussa 2021 on pakottanut suurimman osan kristityistä pysymään maan alla tai lähtemään pois Afganistanista. Monet – kenties kaikki – kotiseurakunnat sulkivat ovensa, ja uskovat joutuivat jättämään kaiken omistamansa taakseen.  Vuoden kuluttua Talebanin valtaannoususta kaikki sen lupaukset vapauksien tunnustamisesta ovat osoittautuneet valheiksi. Jos Jeesuksen seuraaminen paljastuu, siitä seuraa edelleen kuolemantuomio.   https://opendoors.fi/afganistan/    

Miten Suomi voi auttaa Afganistanin naisia? Haastattelussa toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio. Hän kuvailee, miten vapautunut tunnelma Afganistanissa oli 2002 kun Taleban saatiin väistymään, ja miten naisten asema parani vuosien ajan, kunnes vuonna 2021 Taleban pääsi taas valtaan. Merikallio haastatteli 30 ihmistä Afganistanin naisten ääni -selvitykseen, joka julkaistiin tällä viikolla. Haastateltujen joukossa oli poliiseja, ministereitä, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä, opiskelijoita, naisaktivisteja, järjestövaikuttajia ja entisiä viranhaltijoita Afganistanista. Suomi on ollut yksi Afganistanin merkittävimmistä tukijoista, ja Afganistanissa toivotaan, että Suomi jatkaisi auttamista. Esimerkiksi riippumaton ihmisoikeuskomissio AIHRC on saanut tukea Suomelta. Afganista on ainoa maa maailmassa, joka kieltää tyttöjen ja naisten opiskelun. Vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki erillissopimuksen äärijärjestö Talebanin kanssa. Neuvotteluihin ei otettu mukaan Afganistanin johtoa. Merikallio arvioi, että jos tuo neuvottelu olisi tehty huolellisesti, ja Afganistanin johto oltaiisin otettu mukaan, näkisimme hyvin erilaisen tilanteen. Neuvottelua pidetään raportin mukaan "valtavana virheenä" ja se aiheutti naisten aseman jyrkän heikkenemisen. Merikallion haastattelemat naiset esittävät konkreettisia toimia, joita Suomi voisi tehdä Afganistanin ihmisoikeustilanteen hyväksi. Merikallio kuitenkin pelkää, etä Afganistanista voi tulla uusi Pohjois-Korea, joka eristetään muusta maailmasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka kristittyjen elämä Afganistanissa on muuttunut ja vaikeutunut Taleban-hallinnon aikana?   https://opendoors.fi/maa/afganistan/  

Elokuussa 2021 Talebanin joukot vyöryivät Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin ja saivat koko maan hallintaansa. Kymmenettuhannet ihmiset ovat sen jälkeen paenneet Afganistanista. Osa kristityistä on kuitenkin jäänyt maahan ollakseen Kristuksen valona lähimmäisilleen – jopa niille, jotka uhkaavat heidän henkeään.

Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov. Kansanedustajaraati pui budjettiehdotusta, hoitajamitoitusta ja energiansäästökeinoja. Vieraina Joonas Könttä (kesk), Leena Meri (ps) ja Iiris Suomela (vihr).  Talibanin valtaannoususta on kulunut vuosi. Afganistanista raportoi Maija Liuhto. Humanitaarinen tilanne Afganistanissa. Vieraina humanitaarisen avun asiantuntija Tarmo Heikkilä Unicefista sekä kansainvälisen avun tuki- ja koordinaatioyksikön päällikkö Toni Jokinen SPR:stä. Pohjoismaiden pääministerit ja Scholz tänään Norjaan. Millaiset ovat odotukset yhteistyölle? Puhelimessa johtava tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti

Miten Joe Bidenin presidenttikausi on alkanut ja minkälaiset näkymät demokraattipuolueella on tuleviin välivaaleihin? Minkälainen rooli Yhdysvalloilla on maailmanpolitiikassa Bidenin johtamana? Mitä vaikutuksia Afganistanista vetäytymisellä on ollut muihin suurvaltoihin ja Ukrainan tilanteeseen? Studiossa vieraina Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Sofia Berner sekä Yhdysvaltojen ja Britannian historian dosentti Markku Ruotsila. Jakso on nauhoitettu 22.2.2022.

Afganistanissa on eletty reilut sata päivää talibanien johdossa, ja maa on humanitaarisen katastrofin partaalla. Yli puolta maan asukkaista, noin 22 miljoonaa ihmistä, uhkaa ruokapula. YK varoittaa jopa miljoonan lapsen voivan kuolla talven aikana. Samaan aikaan talous on romahtamispisteessä, ja osa afganistanilaisista pelkää talibanien kostoa. Ohjelmassa kuullaan kahta ammattinsa vuoksi talibanilta piileskelevää: naistoimittajaa ja taiteilijaa. Lisäksi afganistanilaistaustainen suomalaistoimittaja vetoaa, ettei Afganistanin hätää unohdettaisi. Ohjelman toimittavat Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomi ostaa amerikkalaisia F-35 -sotilaslentokoneita. Koronatartuntojen määrä kasvaa edelleen. Nobelin rauhanpalkinnot on jaettu Oslossa. EU-maat ottavat vastaan pakolaisia Afganistanista. Joulukuun alku on ollut kylmä, mutta nyt sää lauhtuu.

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat Afganistanista, jossa Maria on käynyt juttukeikalla, uudesta koronavariantista omikronista ja Suomen koronatilanteesta sekä soluasumisen vähentymisestä. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi tai alma.onali@hs.fi Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Oikeudenmukaisuus näyttää perin erilaiselta riippuen siitä, mistä sitä katsotaan – Suomesta vai Afganistanista, esimerkiksi. Miten pitäisi toimia tilanteessa, jossa kymmenet miljoonat naiset ovat menettämässä ihmisoikeutensa ja lapset tulevaisuutensa? Missä on Afganistanin toivo? Elina Hirvosen vieraina Helsingin tuomiokirkon kryptassa ovat toimittaja Maria Manner ja oikeustulkki Aziza Hossaini. Tuottajana Suna Vuori, Svart Helsinki oy Tuotanto Kirkko ja kaupunki -media ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Tuotantoa on tukenut Kirkon mediasäätiö

Tämän jakson vieraana on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäki, joka on Suomen ensisijaisia Afganistanin asiantuntijoita. Hänellä löytyy erittäin mielenkiintoista tietoa ja kokemusta sekä akateemisen tutkimuksen että kenttätyön parista. Elokuun 30 päivä 2021, Yhdysvallat olivat juuri virallisesti vetäytyneet Afganistanista 20 vuotta kestäneen sodan jälkeen. Vetäytymisen aikana tämän ikuiselta tuntuvan sodan vastapuoli, Taliban, oli onnistunut valtaamaan suurimman osan Afganistanin maa-alueesta. Tässä jaksossa haluamme ymmärtää tätä tapahtumaa ja sitä ympäröiviä historiallisia konteksteja. Mikä tekee Afganistanista niin ainutlaatuisen paikan? Miksi Afganistan on ollut niin monen maailmanpolitiikan käännekohdan näyttämönä? Ja mitä tämän päivän tapahtumat kertovat meille maailmasta? --- Valaisusetti: https://bit.ly/30vMf53 Kamera: https://bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

EU:n idea ja tila tänään. Akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus. Puhelu. Presidentti Sauli Niinistön puhe YK:ssa. Maailmanjärjestön tila. Johtaja Mika Aaltola, Ulkopoliittinen instituutti Koronakeskustelu muutoksen syksystä. Koronapassi, rokotuskattavuus, sairaalahoito, suhtautuminen tautiin. Keskustelemassa kansliapäällikkö Kirsi Varhila, STM ja puhelimessa toimitusjohtaja Aku Vikström, NoHo Partners. Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen palasi hiljan Afganistanista ja kertoo näkemästään. Kolumni. Katri Saarikivi: Aivomme tunnistavat huijauksen, mutta emme aina tajua sitä. Uusinta. EU:n idea ja nykytila. Akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Janette Leino, Marija Skara ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Suomi on valmis rokottamaan kaikki yli 12-vuotiaat 3 kertaa koronaa vastaan. Koronarokotukset etenevät Suomessa hyvin. Helsingissä on ollut mielenosoitus koronarokotuksia vastaan. Suomi on saanut Afganistanista avunpyyntöjä. Sää on viileä.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on saanut niskaansa aimo lastin kritiikkiä päätöksestään vetäytyä Afganistanista. Päätöstä on arvosteltu kovaksi ja kyyniseksi ja sen on katsottu heittäneen tavalliset afganistanilaiset Talebanin syliin. Erityisesti republikaanit ovat arvostelleet Bidenin vetäytymispäätöstä. Kritiikkiä on kuultu myös Yhdysvaltain liittolaisilta. Tekikö Joe Biden Afganistanissa vakavan virhearvion? Menettikö Yhdysvallat kasvonsa Afganistanissa? Mitkä ovat Bidenin Afganistan-katastrofin johtopäätökset? Voivatko liittolaiset Afganistanin jälkeen luottaa Yhdysvaltain sanaan ja apuun? Miltä näyttää Yhdysvaltain rooli maailmalla Afganistanista vetäytymisen jälkeen? Vieraana on tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltalaissotilaat ovat lähteneet Afganistanista. Ulkoministeri Pekka Haavisto summaa suomalaisoperaation, liittolaissuhteiden tilan ja suhteiden rakentamisen talibanihallintoon. Vieraana myös evakuoinnissa Kabulissa auttaneet virkamiehet, erityisedustaja Jussi Tanner ulkoministeriöstä ja edustuston päällikön sijainen Nelli Mikkola.  Perusturva on ihmisoikeuskysymys, ja siinä on aukkoja, sanovat Amnesty ja Ihmisoikeusliitto. Keskustelemassa  sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, Amnesty Internationalin Suomen osastosta  asiantuntija Mariko Sato ja vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula Ihmisoikeusliitosta Viron kiemurainen presidentinvaali. Keskustelemassa toimittajat Tallinnasta, Kaja Kunnas ja Rain Kooli. Kolumni. Heikki Hiilamo: Tuloerot voivat koronan jälkeen jopa kaventua, jos uskalletaan nostaa varakkaidempien veroja. Uusinta. Yhdysvaltalaissotilaat ovat lähteneet Afganistanista. Ulkoministeri Pekka Haavisto summaa suomalaisoperaation, liittolaissuhteiden tilan ja suhteiden rakentamisen talibanihallintoon. Vieraana myös evakuoinnissa Kabulissa auttaneet virkamiehet, erityisedustaja Jussi Tanner ulkoministeriöstä ja edustuston päällikön sijainen Nelli Mikkola.  Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Atte Uusinoka, Jaana Kallio ja Kaija Kellman. Tuottajana Tarja Oinonen.

Jokainen itseään kunnioittava somevaikuttaja on ottanut Afganistanin kriisin omakseen. Mutta onko siitä hyötyä afganistanilaisille? Vai hoitaako Instagramissa itkeminen vain hyväosaisten tunteita? Kirjeenvaihtajat Iida Tikka ja Suvi Turtiainen pohtivat, miksi juuri tämä kriisi tuntuu kiinnostavan länsimaissa. 20 vuotta kestäneen sodan aikana Afganistanista on tullut meille läheinen. Kyse on myös omatunnosta, uskoo Suvi. Suomalaisia ja saksalaisia hävettää, että oma maa luki tilannetta niin väärin seuraamalla sokeasti Yhdysvaltoja. Jenny puolestaan etsii mittakaavaa: Onko Afganistanin valtaus lännen loppu? Onko nyt alkamassa uusi ajanjakso, jossa Yhdysvallat käpertyy varjoihin? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

World leaders are uniting to complete the evacuation mission in Afghanistan to prevent a humanitarian crisis and to return citizens home. - Maailman johtajat toimivat nyt yhteistyössä Afganistanin evakuoinnissa välttyäkseen humanitaariselta kriisiltä palauttaessaan mahdollisimman monta ihmistä kotimaahansa. Tuhannet ihmiset yrittävät paeta Talibanin hallintaan joutuneesta Afganistanista

Suomi lopettaa evakuoinnit Afganistanista perjantaina. Uusia koronatartuntoja on 574. Suomeen on julistettu koulurauha. Sää on sateinen.

Suomi on evakuoinut lisää ihmisiä Afganistanista. Ravintola- ja matkailualalla on työvoimapula. Työllisyysaste on noussut. Kauppakeskuksilla menee hyvin. Paralympialaiset alkoivat. Puolukasta tulee runsas sato.

Suomi on evakuoinut Afganistanista jo yli 140 ihmistä. Joka kolmannella pörssifirman johtajalla on rikostuomio. Talousšokkeja voi tulla, jos ilmastonmuutokseen ei valmistauduta. Itä-Suomessa on koronarokotettu kattavammin kuin Länsi-Suomessa.

Suomi lähettää sotilaita Kabulin lentokentälle. Afganistanista on evakuoitu lisää suomalaisia. Viikonlopun sää on sateinen.

Islamistinen Taliban on ottanut Afganistanin hallintaansa nopeasti sen jälkeen kun Yhdysvallat alkoi vetää joukkojaan maasta. Taliban hallitsi suurinta osaa Afganistanista vuoden 2000 luvun taitteessa. Taliban kannattaa tiukkaa sharia-lakia, jossa naisten paikka on tiukasti kotona. Naisten ja lasten kannalta tilanne on haastava. Avainmedia lähetysjärjestön arabiosaston johtaja

Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta. Ihmiset pakenevat Afganistanista ja Valko-Venäjän diktaattori lähettää siirtolaisia yli Baltian-maiden rajojen. Miten Suomen sisäministeri näkee kansainvälisen tilanteen. Ulkomaanlehtikatsaus. Ranskalaisia lehtiä on lukenut Annastiina Heikkilä. Sitran selvitys Suomen kyvystä päästä ilmastotavoitteisiin. Mariko Landström, asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Haiti maanjäristyksen jälkeen. Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti. Kolumni. Riku Siivonen: Somevaikuttajat tekevät meistä kovaäänisiä lampaita. Uusinta. Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta.  Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Akseli Innanen, Carolus Manninen ja Sanna Savikko. Tuottajana Tarja Oinonen.

20 vuotta kestäneet länsimaiden sotilasoperaatiot Afganistanissa on päättymässä. Yhdysvallat on luvannut vetää joukkonsa syyskuuhun mennessä, viimeiset suomalaiset sotilaat poistuivat Afganistanista kesäkuun alussa. Mitä Suomelle jäi operaatiosta käteen? Entä saatiinko Afganistanissa naisten asemaa parannettua pysyvästi? Ohjelman toimittavat Jani Parkkari ja Sari Taussi. Äänitarkkailija Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan Afganistanista. Haastattelussa Ulkoministeriön Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo ja Puolustusministeriön osastoesiupseeri Mikko Lehto. Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin sen jälkeen kun Yhdysvaltoihin tehtiin terroristi-isku vuonna 2001. Marraskuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi, että Yhdysvallat on vetämässä joukkojaan pouis Afganistanista vielä ennen kuin Joe Bidenin presidenttikausi alkaa tammikuussa. Trumpin ilmoitus on herättänyt kritiikkiä. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti marraskuussa, että ennenaikainen vetäytyminen voi olla vaarallista. Afganista voisi tulla terroristien tukikohta ja Isisin uuuden kalifaatin sijaintipaikka. Myös Suomella on joukkoja Afganistanissa Naton operaatiossa. Ovatko suomalaiset joukot vaarassa, jos tilanne muuttuu Afganistanissa? "Afganistan on Suomen suurin kehitysyhteistyön vastaanottajamaa. Olemme tehneet siviilikriisinhallintaa kokonaisvaltaisesti ja tehdään poliittista ja diplomaattista työtä, tavoitteena Afganistanin vakauttaminen. Jos Afganistan ei ole vakaa, se voi heijastua Eurooppaan - terrorismi, hallitsematon muuttoliike suurina kysymyksinä", Keppo kertoo. Suomalaisten sotilaiden määrää Afganistanissa vähennetään 60:sta 20:een. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi lokakuussa, että kaikki suomalaissotilaat saatettaisiin kotiuttaa jo ensi vuoden keväällä. Lehto korostaa, että suomalaiset sotilaat toimivat Afganistanissa osana Naton johtamaa Resolute Support -operaatiota, ja silloin Suomi ei yksin päätä sotilaiden määrästä maassa. Hänen arvionsa mukaan Yhdysvaltojen suunnitelma vähentää joukkoja ei aiheuta merkittäviä riskejä suomalaisille, jos se toteutetaan kuten nyt on tiedossa. Miltä näyttää Afganistanin tulevaisuus? Tänä syksynä on otettu historiallinen askel ja aloitettu rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen ja Taleban-liikkeen välillä. Keppo arvioi, että parhaassa skenaariossa sota on mahdollisuus lopettaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Rahim on Helsingin demarinuorten puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas. Matka tähän pisteeseen ei kuitenkaan ole ollut tavanomainen. Rahimin tarina alkaa Afganistanista, missä hän menetti isänsä jo lapsena sodan vuoksi. Pitkä matka johti lopulta Suomeen ja tässä podcast jaksossa hän kertoo miten päätyi politiikkan pariin ja miksi vaikuttaminen on hänelle tärkeää. Rahimin tarina on inspiroiva ja pysäyttävä, mikä jokaisen tulisi kuulla! Rahim Alizada INSTAGRAM @mr.rahim.alizada/ https://www.instagram.com/mr.rahim.alizada/ FACEBOOK https://www.facebook.com/rahim.17 Muttaqi Khan INSTAGRAM @mutt4qi https://www.instagram.com/mutt4qi/ TIKTOK https://vm.tiktok.com/nRDjLb/ FACEBOOK Kh4nVision https://web.facebook.com/Kh4n-Vision-... TWITTER MuttaqiK https://twitter.com/MuttaqiK -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- MUSIC PRODUCED BY: Kimi Lindroos Track: 2020, Win or Lose INSTAGRAM @prodbyroos https://www.instagram.com/prodbyroos/ YOUTUBE ProdByRoos https://www.youtube.com/user/racrocran SOUNDCLOUD ProdByRoos https://soundcloud.com/user-243390035 https://soundcloud.com/you/sets ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mediatietojen mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyrkii kiirehtimään sotilaallisia toimia kautensa viimeisinä viikkoina, ennen Joe Bidenin astumista presidentiksi. Trumpin kerrotaan pohtineen iskua Iraniin. Lisäksi huhutaan nopeasta vetäytymisestä Afganistanista. Mihin Trump pyrkii? Miltä presidentinvaalien poliittiset jälkipelit näyttävät Yhdysvalloissa? Keskittävätkö puolueet kuntavaalien suuret panokset Helsingin pormestarikisaan? Onko konkaripoliitikko Paavo Väyrysellä mahdollisuuksia keskustan pormestariehdokkaaksi Helsingissä? Mitä tuoreet kannatusmittaukset kertovat kuntavaaleihin valmistautuvien puolueiden suosiosta? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan uutisia.

Helsingin Puotinharjun Puhos on 50- ja 60-lukujen ostoskeskusrakentamisen helmi joka edustaa sotien jälkeistä kaupungistuvaa Suomea. Nykyään ostoskeskuksen vanhan puolen käytävillä suomi tuntuu olevan vähemmistökieli: rakennuksen nykykäyttäjät tulevat muun muassa Turkista, Irakista, Afganistanista ja Itä-Afrikan maista. Juuso Pekkinen tutustui ostoskeskuksen historiaan ja arkkitehtuuriin Helsingin Kaupunginmuseon tutkijan Sari Sareston opastuksella. Ääneen pääsivät myös Puhoksen ostarin viimeisen kaljakapakan terassilla kesäpäivää viettäneet Juuso, Hanna, Kride ja Leksa. Jakson ensiesitys oli kesällä 2017. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Ensimmäisessä Maata Näkyvissä -podcastin varsinaisessa jaksossa kuullaan pastori Jonathan Westergårdia Turun Mikaelin seurakunnasta ja Safa Hayatia. Podcastissa Eemil ja Toni pureutuvat vieraiden kanssa maahanmuuttoteemoihin ja Afganistanista lähtöisin oleva Safa kertoo oman tarinansa. Musiikki: Kotiinpalaajat - Kaikki on hyvin

Radio Kipinän toisen kauden 9. jaksossa kriisinhallintakeskuksen johtaja, everstiluutnantti Pasi Autio kertoo sotilaallisesta kriisinhallinnasta sekä jakaa omia kokemuksiaan Afganistanista. Vieraana myös Libanonissa rauhanturvaajana palvellut reserviläinen Benjam Grönmark. Jaksossa pohditaan muun muassa mitä operaatiossa palveleminen vaatii ja opettaa sotilaalle.

Helsingin Puotinharjun Puhos on 50- ja 60-lukujen ostoskeskusrakentamisen helmi joka edustaa sotien jälkeistä kaupungistuvaa Suomea. Nykyään ostoskeskuksen vanhan puolen käytävillä suomi tuntuu olevan vähemmistökieli: rakennuksen nykykäyttäjät tulevat muun muassa Turkista, Irakista, Afganistanista ja Itä-Afrikan maista. Juuso Pekkinen tutustui ostoskeskuksen historiaan ja arkkitehtuuriin Helsingin Kaupunginmuseon tutkijan Sari Sareston opastuksella. Ääneen pääsivät myös Puhoksen ostarin viimeisen kaljakapakan terassilla kesäpäivää viettäneet Juuso, Hanna, Kride ja Leksa. Tapaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin yhdeltä.

Viimeisten viikkojen aikana monien huomio on kiinnittynyt Helsingin keskustassa 10. helmikuuta alkaen mieltään osoittaneisiin Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin. Jatkuuko mielenosoitus vielä pitkään vai vastataanko turvapaikanhakijoiden vaatimuksiin? Mitä sanottavaa antropologialla on protestileiristä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta? The post Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri appeared first on AntroBlogi.

Eurooppaan on tänä kesänä saapunut ennätysmäärä sotaa ja köyhyttä pakenevia ihmisiä. Suurin osa tulee nyt Kreikkaan, josta matka jatkuu Balkanin halki pohjoiseen. Mitä miettii Afganistanista paennut Isaf-joukkojen entinen tulkki puistonpenkillä Budapestissa? Miten kreikkalainen Kosin saari selviytyy tulijoiden kasvavasta joukosta? Johanna Numminen juontaa.