Podcasts about koulutuksen

Kouluttajan ei ole pakko puhua totta ja koirakin saa pelata koripalloa. Vieläkö luottamuksella ja asioiden hyvin tekemisellä on jotain painoarvoa vai aletaanko menemään täysin fiiliksien valtaan kaikessa päätöksen teossa? (00:00) Intro (00:28) Koulutuksen vastuullisuus ja faktat (05:45) Osaamisen ja arvostuksen väheneminen (11:47) Koulutusjärjestelmän haasteet ja kestävyys (15:07) Vastuun ottaminen ja sen puute (18:52) Tekemisiin sitoutumisen kammo (23:18) Lähdekritiikin merkitys nykypäivänä (26:08) Loppusanat

Silvian (155), Lauran (319) ja Hannun (777) lautasella tänään "KASKO", eli kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, joka onkin melkoinen soppa! Kolmikkoa puhuttavat varhaiskasvatus, PD-rahoitus, ammattillinen koulutus ja musiikkiluokistakin keskustellaan! #kuntavaalit2025 #kuntavaalit #helsinki

Miikka on nyt opettaja. Podcasteissa ja blogeissa avautumisemme on kuultu koodauksen opettamisesta ja Itä-Suomen Yliopisto totesi, että "Tule sitten ite näyttämään". Mitä odottaa opetukselta ja mitä pitäisi ottaa huomioon? (00:00) Intro (02:00) Oonan paluu lomalta (02:35) Kuinka Miikka päätyi opettajaksi? (05:13) Yleistä keskustelua koulutuksesta (06:15) Koulutuksen sisältö/rakenne (09:58) Mitä tällaisella kurssilla kuuluisi nostaa esille? (10:30) Arvioinnin logiikkaa ja perusteluita (14:50) Kurssin projektien siältö (17:24) Asiakkaiden etsiminen opiskelijaprojekteihin (19:47) Mikä on opiskelijan taitopohja? (22:18) Luetun ja kuullun ymmärtämisen haasteet (27:12) Koodarin koulutuksen järkeilyä (29:03) Työnteon vastuu vs. opiskelu (34:09) Loppusanat

Millainen merkitys koulutuksella on sivistykselle? Miten teknologian kehitys vaikuttaa sivistykseen ja koulutukseen? Miten koulun roolia sivistyksen vahvistajana voisi vahvistaa? Muun muassa näihin kysymyksiin syventyvät emeritusprofessori Jouni Välijärvi ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen Turun tuomiokirkossa äänitetyssä jaksossa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/edutu

Politbyroo x OAJ: Säilyykö koulutuksen erityissuojelus kehysriihessä? Hallituksella on edessään mittavat säästöpaineet, mutta toisaalta työnsä pohjana hallitusohjelma ja vaalilupaukset, joissa luvattiin koulutuksen olevan erityissuojeluksessa. Mitä kehysriihestä on odotettavissa ja millaisia vaaranpaikkoja hallituksen pitäisi nyt välttää? Politbyroon kanssa kehysriiheen neuvoja antamassa OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.

Podi on palannut joulutauolta ja on aika ottaa käsittelyyn neljännen tuotantakauden ensimmäinen aihe: nimittäin koiramaailman myytit. Tässä jaksossa paneudumme Eläinopisto Faunan eläintenkouluttajien Nina Ehrströmin ja Sanja Martikaisen kanssa koiran koulutuksen ja käyttäytymisen myytteihin. Onko häntää heiluttava koira todella aina iloinen? Entä aiheuttaako koiran kanssa samassa sängyssä nukkuminen eroahdistusta? Pitääkö hyvän metsästyskoiran elää ulkohäkissä? Mm. tällaiset myytit joutuvat tässä jaksossa kriittiseen tarkasteluun. Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! ⁠Instagram⁠ / ⁠Tiktok⁠ / ⁠Facebook⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa maksutonta koulutusta tekstiili- ja muotialan osaajille. Helena Kalliomäki oli perjantaina Voiman aamuvieraana. Koulutuksen lisäksi puhuttiin myös tekstiilialaa vaivaavasta pikamuodista.

Elokuussa pidettiin pieni palautekeskustelu kehotietoisuuskoulutuksen päätteeksi Iiriksen Antellissa. Koulutuksen jälkitunnelmissa syötiin kakkua ja summattiin saatua oppimista hilpeässä tunnelmassa. Kehotietoisuuskoulutus oli osa patavalmentajien omaa valmennusprosessia. Editointi: Tuomo Burman Keskustelun osallistujat: Teija Autio, Jutta Saanila, Kirsi Myyryläinen, Sari Karjalainen, Tarja Pietiläinen, Tuomo Burman Keskustelun tekstivastine löytyy täältä: https://nkl.fi/fi/puhetta-kehosta

Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamisen jälkeen lukioita laitetaan perinteisesti mediassa paremmuusjärjestykseen ja tuoreiden ylioppilaiden huippusuoritukset nostetaan esille. Tänä vuonna tulokset lähetettiin lukioille 17.5. Samana päivänä Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa tarkasteltiin, miltä suomalainen koulutus näyttää tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Millainen vaikutus perhetaustalla ja alueella on koulussa ja opinnoissa menestymiseen? Kenellä on mahdollisuus päätyä korkeakoulutukseen? Mitkä tekijät vaikuttavat koulutuksen tasa-arvon toteutumiseen Suomessa? Miten lasten ja nuorten koulutuspolut määräytyvät? Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.5.2022.

Hei, ihanat valosielut! Tervetuloa takaisin Kristallinen Jumalatar podcastiin. Jos kuuntelet tätä jaksoa, JUURI NYT, se tarkoittaa että ovet SUPERVOIMALLISEEN Ylipapitar CEO koulutukseen ovat avoinna maaliskuun 24pv asti, joten et halua jäädä paitsi BONUKSISTA joita tänä aikana on mahdollisuus saada! Tänään tuon sinulle erityisen oppilaani, jolla on upea menestystarina jaettavana voimallinen parantajan, Amma Ventelä. Amma, tai Anne-Mari, tuli valotyön koulutukseeni niukkuusenergiassa olevana tiedenaisena jota valotyö veti vahvasti puoleensa mutta vasta koulutuksen myötä hän sai valjastettua valovoimansa todelliseen käyttöön ja on kokenut suurta menestystä jo pienessä ajassa. Viime joulukuussa mm. Amma sai uuden koulutuksensa lanseerauksesta kertaheitolla yli 30 000 euron tulot!!! Ja se on vain osa sitä työtä mitä hän tekee. Annan Amman omin sanoin jakaa kokemustaan ja matkaansa valotyöhön. Toivon, että tämä tarina inspiroi sinua näkemään mikä on mahdollista myös sinulle, koska jokainen ihminen on peili meille siitä mikä on mahdollista.  Tässä jaksossa puhumme Amman transformaatiosta minun ohjauksessani ja paljon muuta upeaa! Varmista että tägäät minut @kristallinenjumalatar instagrammissa tai facebookissa ja jaa tätä jaksoa eteenpäin jos ajattelet että joku muu voisi hyötyä tämän kuuntelemisesta. Olen utelias kuulla sinun ajatuksistasi joten toivon kuulla niitä! Jätäthän myös posititiivisen palautteen itunesiin niin se auttaa viemään tätä arvokasta Valon Missiota eteenpäin! Linkit: VARMISTA OMA TRANSFORMAATIOSI YPC:SSÄ TÄSTÄ: http://www.ylipapitar.com Amma Ventelä sivut http://www.ammaventela.com Ole yhteydessä Ammaan facebookissa: https://www.facebook.com/enkeliopasamma Seuraa minua instagrammissa: http://www.instagram.com/kristallinenjumalatar Seuraa minua facebookissa: http://www.facebook.com/kristallinenjumalatar Käy meidän nettisivuilla: Seuraa minua instagrammissa: http://www.kristallinenjumalartar.com/                  

Vieraana koiraharrastaja ja eläinfysioterapiaan erikoistunut fysioteraupeutti Tiina Kuusisto. Keskustelemme suojelukoirista ja niiden kouluttamisessa esiinnousseista epäkohdista. Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-11810576 (Saksanpaimenkoiraliitto keskeyttää suojelukoirakoulutuksen – taustalla Ylen julkaisemat videot koiriin kohdistuvasta väkivallasta) (Yle 25.2.2021) https://www.elaintenystava.fi/mielipiteet/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/355-pitkaeaen-piiloteltu-vaekivallan-kulttuuri-tuotiin-julkisuuteen-elaeinten-kouluttamisessa-tarvitaan-perinpohjainen-ajattelutavan-muutos (Pitkään piiloteltu väkivallan kulttuuri tuotiin julkisuuteen - eläinten kouluttamisessa tarvitaan perinpohjainen ajattelutavan muutos) (Eläintenystävä 25.2.2021) https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/kennelliitto-keskeyttaa-toistaiseksi-kaiken-suojelukoirakoulutukseen-ja-kokeisiin-liittyvan-toiminnan (Kennelliitto keskeyttää toistaiseksi kaiken suojelukoirakoulutukseen ja -kokeisiin liittyvän toiminnan) (Kennelliitto 28.2.2021) https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/suojelukoiraharrastajille-tulossa-eettinen-koulutus-ja-sitoumus (Suojelukoiraharrastajille tulossa eettinen koulutus ja -sitoumus | Suomen Kennelliitto) 5.3.2021  https://yle.fi/uutiset/3-8381329 ("Koiria koulutetaan niin, että ne huutavat kivusta" – väkivaltaisia koulutusmenetelmiä käytetään yhä) (Yle 21.10.2015)  https://www.fysiomuuvi.fi/ (FysioMuuvi – Eläinfysioterapiaa ja koulutuspalveluita) Mukana joukkueessa https://sey.fi/ (SEY Suomen eläinsuojelu) ja https://kodittomat.info/ (Kodittomat.info). Musiikki: Quirky Dog by Kevin MacLeod Link: https://filmmusic.io/song/4259-quirky-dog (https://filmmusic.io/song/4259-quirky-dog) License: http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraina ovat Jääkiekon SM-liigan markkinointipäällikkö Aija Saha ja Olympiakomitean Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -hankkeen projektipäällikkö Nina Kaipio. Saha ja Kaipio pohtivat OlympiaCastissa ammattilaisuuden merkitystä ja sitä, millä tavoin seurakentän ammattimaistuminen näkyy. Aija Saha on työskennellyt Jääkiekon SM-liigan markkinointipäällikkönä nyt kolmen vuoden ajan. Työnsä ohella Saha toimii Espoon Tapioiden juoksuklubin ohjaajana. Olympiakomitean Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutuksen Saha aloitti syyskuussa 2019. – Markkinointipäällikön tehtävän kautta minulle konkretisoitui, että haluan ymmärtää seuratoimintaa laajassa mittakaavassa paremmin, jotta voin johtaa seurojen verkostoa työssäni. Halu kehittää omaa osaamistani sai minut ilmoittautumaan Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutukseen, Saha avaa. Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut seuratoiminnan ammattimaisuuden lisääminen. – Koulutuksen avulla halusimme nostaa esille urheiluseuratoiminnan vaikuttavuutta ja merkitystä sen omassa toimintaympäristössä. Tavoitteemme oli tarjota tässä toimintaympäristössä toimiville naisille näkyvyyttä ja edistää liikunnan ja urheilun tasa-arvoa, taustoittaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Nina Kaipio.   Sekä Saha että Kaipio tunnistavat urheilussa tapahtuneen ammattimaistumisen tärkeäksi.  – Maailma on muuttunut hurjaa vauhtia ja tuntumani mukaan ihmiset ymmärtävät yhä paremmin sen, että urheilun ja liikunnan kehyksessä tarvitaan ammattimaisuutta, jotta toiminta kehittyy ja etenee. Koulutukseen oli runsaasti hakijoita ja tämä kertoo siitä, että osaamisen kehittäminen kiehtoo ja sille on tarvetta, Kaipio kertoo. Saha kuitenkin korostaa, että ammattimaisuus voi näkyä seuroissa monin eri tavoin. – Ammattimaisuuden kehittämisen ei aina tarvitse tarkoittaa sitä, että seuroihin tulee palkallisia työntekijöitä. Ihmisten koulutustaso nousee jatkuvasti ja meillä on vapaaehtoisiksikin tarjolla yhä ammattimaisempia henkilöitä. Esimerkiksi itse voin markkinointi- ja viestintäihmisenä toimia hyvin vapaaehtoisena tekemässä seuran markkinointia ja viestintää. Eli ammattimaisuus voi kehittyä myös vapaaehtoistoiminnan kautta, Saha summaa.

Venla Bernelius on Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen dosentti, joka on tutkinut koulutuksellista tasa-arvoa. Selvitys on luovutettu opetusministeri Jussi Saramolle helmikuussa. Yksi keskeisimmistä tuloksista oli, että eriarvoisuus on lisääntymässä ja se näkyy jo varhaiskasvatuksessa. Suurin huoli on, että perhetaustan vaikutus korostuu lasten tasa-arvon määrittelijänä. Myös opettajien kuormitus on joillain alueella suurempi kuin toisilla, sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Toimittajana on Miriam Schwartz.

Jokaisen metsästäjän matka alkaa metsästäjätutkinnon suorittamisella. Sen voi tehdä kahdella tavalla: joko itsenäisesti opiskelemalla tai osallistumalla riistanhoitoyhdistyksen järjestämään koulutukseen. Koulutuksen päätteeksi pidetään tutkintotilaisuus, joka pohjautuu Metsästäjän opas -kirjaan. Kun metsästäjätutkinto on onnistuneesti suoritettu, saa maksaa riistanhoitomaksun. Todistuksena siitä saa metsästyskortin. Näin todetaan Metsästäjäliiton nettisivuilla. Toiminnanohjaaja Pertti Oksanen Orimattilan riistanhoitoyhdistyksestä on järjestänyt näitä tutkintotilaisuusksia jo vuosikymmenien ajan ja nähnyt uudet ehdokkaat heti erästyksen alkutaipaleella. Asko Hauta-aho lähti selvittämään metsästätutkintoon liittyviä asioita Pertti Oksasen kanssa.

Poikkeustila ja sulku. Taustat ja merkitys. Haastattelussa oikeuskansleri Tuomas Pöysti. EU-johtajat koronakokouksessa. Kirjeenvaihtaja Susanna Turunen, Bryssel.  Kansanedustaja poikkeustilasta ja -toimista. Studiossa Keskustan eduskuntaryhmän varapj Eeva Kalli, SDP:n 1. varapj Niina Malm Viisaus korona-aikana ja muulloinkin, professori Hannu Heikkinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Blogi. Jenny Matikainen: Me jätämme heidät kärsimään. Uusinta. Poikkeustila ja sulku. Taustat ja merkitys. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Carolus Manninen ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Millaista on metsäalalla tarvittava osaaminen ja millaisia ovat siellä työskentelevät ihmiset? Koulutuksen ja osaamisen päällikkö Reetta Pilhjerta Metsäteollisuus ry:stä pilkkoo Inka Mustan ja Timo Lehesvirran kanssa alaan liittyviä väärinkäsityksiä: metsäala työllistää vain maaseudulla, metsäalalla pärjäävät vain miehet, metsäalan työ on kaikki samanlaista; työntekijät eivät ole korkeakoulutettuja; metsäala on ristiriidassa ympäristön kanssa.

Anssi Savosen kanssa keskustelemassa aluekoordinaattori Anne Tuovinen. Ohjelmassa koulutuksen merkityksestä lähetyskentällä. Haastateltavana Etiopassa työskennellyt Esko Siljanen keskustelemassa muun muassa Pastori Bultin kouluttamisesta.

Luottamus on suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta. Mutta miten sitä rakennetaan koulutusuudistuksissa? Millaisen punninnan edessä kunnat ovat, kun lapsimäärät vähenevät? Luottamuksesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä Pia Kola-Torvisen kanssa keskustelemassa erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta ja opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

Kuudennessa jaksossa keskustellaan sellaisista pedagogioista, jotka ottavat huomioon yhteiskunnallisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kasvatuksessa ja koulutuksessa. Tutkijat Amin Atabong Alemanji ja Sanna Ryynänen antavat myös käytännön vinkkejä opetustyöhön omista pedagogisista viitekehyksistään käsin.

Kausi 2, 10/10. Fidan kehitysyhteistyön asiantuntija Anne Sorila on viettänyt elämästään suuren osan ulkomailla. Jaksossa kuullaan kuinka perhe-elämän ja aikaisemmin vieraan kulttuurin yhdistäminen on sujunut. Koulutuksen ja tasa-arvon teemojen parissa työskennelyt Sorila valottaa myös mikä merkitys koulutuksilla on kehitysyhteistyössä.

Tasa-arvoinen peruskoulu on ollut kiistämätön osa Suomen menestystarinaa. Siitä on muodostunut kansallinen ylpeyden aihe ja vientituote. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asema kouluissa on kuitenkin paljastanut järjestelmän valuviat ja tasa-arvon tuottamisessa ilmenevät sosiaaliset railot.

Sijoitustiedon Teerenpelit -haastatteluohjelma jatkuu pienen tauon jälkeen korkean profiilin vieraalla, kun Aki Pyysingin vieraaksi saapui Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki. Sijoitustiedon #Teerenpelit -haastatteluohjelma pyrkii tarjoamaan katsojille rentotunnelmaisen juttelutuokion talouteen ja sijoittamiseen liittyvistä aiheista. 00:07 Akia selvästi jännittää tämänkertainen vieras 00:15 Elina kertoo opiskeluistaan ja uransa alusta 03:20 Koulutuksen ei tulisi rajoittaa liikaa uravaihtoehtoja 05:55 Elinan aika Royal Bank Of Scotlandissa – miesvaltaisuus ja lasikatto? 09:45 ”Deskis eka, deskis vika” – Keskustelua naisten ja miesten palkkaerojen syistä, hallituspaikkojen jakautumasta ja julkisesta keskustelusta aiheen ympärillä 14:05 Aki kehuu Elinaa esimerkkinä ja Elina kertoo kiireisistä vuosistaan, sekä korostaa esimerkin tärkeyttä erityisten lasten kanssa 16:15 Sijoittamisen verotus Suomessa 18:25 Miten Elina kehittäisi omistamisen verotusta? 22:15 Osakesijoittamisen riskit puinnissa. Elina kertoo, että myös hajauttamaton asunto-omaisuus on riski 23:25 Suomi – Ruotsi 1-4 23:55 Pienikin osakeomistus herättää mielenkiinnon 25:25 Osakesäästötili 27:30 Vake, Solidium ja muut. Onko valtion sijoitustoiminta perusteltua? 35:15 Markkinaliikkeiden hillitseminen uusilla veroilla, Tobinin vero ja transaktiovero 36:15 Aiheuttaako Suomen korkea verotus aivovuotoa? Suomen kilpailukyky 39:30 Pääministeri Lepomäen kolmen kohdan hallitusohjelma 44:55 Suomen rahapelijärjestelmä: Veikkauksen monopoli, nettiblokit ja Veikkauksen jakama raha 47:34 Elina Lepomäki sijoittajana – ”start up sijoittamisessa huonompi hyötysuhde kuin pitkävedossa” 48:30 Aki kehottaa Elinaa esittelemään perustilin yleisölle kolmessa minuutissa 52:20 Aki toivottaa Elinalle vaalimenestystä #156

Uusimaan urheilutoimitus on julkaissut maaliskuusta 2018 lähtien säännöllisesti podcasteja verkkojuttujen yhteydessä. Nyt myös muu uutistoimitus on seurannut perässä. Podcast-koulutukseen osallistunut kulttuuritoimittaja Mia Grönstrand on pienen alkuepäröinnin jälkeen pohtinut uusien tekniikoiden avaamia mahdollisuuksia myös kulttuuriuutisoinnissa. – Olen perinteisen printtimedian kannattaja, ja täytyy myöntää, että aluksi suhtauduin varauksella näihin uusiin tuuliin, Uusimaa-sanomalehden kulttuuritoimittaja Mia Grönstrand kertoo. – Koulutuksen jälkeen innostuin kuitenkin podcasteista. Mietin, miten voisin hyödyntää niitä omassa työssäni kulttuuritoimittajana. Uusimaa-sanomalehden päätoimittaja Anne Lahnajärvi uskoo, että menestyminen media-alalla vaatii tulevaisuudessa avarakatseisuutta ja rohkeutta kokeilla uutta. – Kun lukee ja kuuntelee alan edelläkävijöitä ja median tulevaisuudesta tietäviä, niin kaikki yksimielisesti sanovat, että medianmurros jatkuu ja kiihtyy entisestään, Lahnajärvi toteaa.

Sähköiset järjestelmät helpottavat ja nopeuttavat työntekoa sekä antavat tarkkaa tietoa liiketoiminnan johtamiseen. Uudesta järjestelmästä voi kuitenkin tulla riippakivi, jos sen käyttöä ei opetella kunnolla. Järjestelmäkouluttajat Heidi Strandén ja Matti Immonen kertovat, miksi perusteellinen järjestelmäkoulutus on tärkeää. Toimittajana on Ani Malmi.

Oulun kaupungin alueella toimii useita romaniväestön kouluttamiseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin tähtääviä hankkeita. Hanketoimintapäällikkö Sari Vilminko vastaa yhdessä projektipäälliköiden kanssa siitä, että hankkeet saavuttavat niille asetettuja tavoitteita. Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipisteestä työskentelevä Vilminko iloitsee, että onnistumiset projekteissa tuottavat pysyvää hyvää romaniyhteisölle. Parhaimmillaan hyödyt kumuloituvat: Koulutuksen tai työllistymisen kautta elämässään eteenpäin päässeet romanit ovat esimerkkinä yhteisön sisällä ja herättävät työnantajien tai oppilaitosten kiinnostuksen romaniväestöä kohtaan. Sari Vilmingon tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Yksityiset koulutusyritykset huolehtivat perusopetuksesta yhä useammassa maassa. Koulutus nähdäänkin usein bisnesmahdollisuutena eikä jokaisen kansalaisen oikeutena. Suomi pitää kuitenkin vielä pintansa ainutlaatuisella peruskoulullaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Jaana Kanninen Kuva: Kirsi Crowley

Miten nuoruuden mustavalkoisuus jalostuu elämänkokemuksen myötä? Mitä on aikuisen ajattelun kehitys? Tätä tutkii erikoistutkija Eeva Kallio Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Yleensä ihminen ei jää aikuistuttuaan jumittamaan ajattelussaan, vaan kehitymme ja voimme toki myös taantua. Mistä on kysymys ajattelun kehityksessä? Tunteet kuuluvat elämään, olivat ne sitten negatiivisia vai positiivisia. Arkielämä tuo tilanteita, jossa tunteita syntyy. Mikä rooli on tunteen synnyssä tulkinnalla? Miten ikäviä tunteita voi oppia säätelemään? Tästä tietää Tunne tunteesi –kirjan kirjoittaja psykologi, ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti Katja Myllyviita. Voiko tunteisiin, vaikkapa vihaan, suhtautua uteliaasti ja päästä neutraaliin tilaan? Tunteiden välttely johtaa elämän kaventumiseen ja jopa masentumiseen. Tunteet kertovat että olemme elossa. Kuvassa psykologi Katja Myllyviita, valokuva Heidihanna Karhu. Tiedeykkösen toimittaa Teija Peltoniemi.

Ensimmäinen podcast sarjasta, joka sijoittuu tieteellisen luovuudentutkimuksen ja kasvatustieteen leikkaukseen. Tappaako koulutus luovuuden, vai tuetaanko sitä? Koulutuksen ja opetuksen kehittäminen tarvitsee tutkimusta ja faktapohjaista keskustelua asioista hypetyksen ja huutelun sijaan. Twitter: @AnttiSunell

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvostelevat yksimielisesti hallitusta asioiden huonosta valmistelusta. Ville Niinistö ihmettelee sitä, että suuria päätöksiä ollaan tekemässä ilman kunnollista vaikuttavuuden arviointia. Monesta hallituksen toimesta näkee Niinistön mielestä jo nyt että ne tulevat nostamaan valtion menoja tulevaisuudessa. Koulutuksen ja kehitysavun leikkauksia sekä vihreiden että kristillisdemokraattien puheenjohtajat moittivat ankarasti. Ville Niinistön mielestä Suomi pilaa kansainvälistä mainettaan ja myös vaikutusvaltaansa sillä, että se vähentää niin rajusti kehitysmäärärahoja. Sekä Niinistö että Essayah paheksuvat erityisesti sitä, että YK:n alaisten avustusjärjestöjen tukea leikataan. Sari Essayah ihmettelee, miksi hallitus haluaa leikata siitä avusta, jolla kriisialueiden ihmisiä autetaan heidän omissa kotimaissaan tai kriisialueiden lähistöllä.

Vieraana Kirsi Pihlaja, joka on nuorisotyön suunnittelija Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Keskustelun aiheena on koulumaailma. Millaista työtä koukukiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään? Millaisilla resursseilla oppilashuolto tämän päivän koulumaailmassa toimii? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pienemmillä luokkakoilla, harrastusmahdollisuuksien kehittämisellä ja tukioppilastoiminnalla? Lasten ja nuorten asiat jäävät politiikassa helposti muiden asioiden jalkoihin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Tämä edellyttää lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita tukevia päätöksiä. Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti. Eduskunnan päätökset vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteisiin. Eduskunnan päätöksistä riippuu esimerkiksi minkälainen varhaiskasvatus ja koulu meillä on, mikä on lapsilisän määrä tai minkälaiset ovat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisää on leikattu ja indeksikorotukset jäädytetty. Koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa on seurattava ja varmistettva kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon saatavuus ja voimavarat. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä on vahvistettava. Oppilaat on otettava vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista on torjuttava. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus on turvattava kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Koulun kerhotoiminta on turvattava kaikissa peruskouluissa. Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus on turvattava. On myös edistettävä maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuettava vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä.