Podcasts about tutkimuksessa

Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä paljon. Miten Itä-Suomen yliopiston fotoniikan opiskelijoita kannustetaan käyttämään sitä opinnoissaan? Entä mitä tekevät tutkijat? Miten käy luovuuden ja tekijänoikeuksien? Haastateltavana teoreettisen optiikan professori Pasi Vahimaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan puunpoltto lisääntyi energian hinnan noustua lämmityskaudella 2022–2023. THL:n tutkijat mittasivat yhdessä Kuopion kaupungin asiantuntijoiden kanssa ilmansaastepitoisuuksia lämmityskausien 2021–2022 ja 2022–2023 aikana Kuopiossa kahdella pientaloalueella: Kurkimäen maaseututaajamassa ja keskustan lähellä sijaitsevassa Niiralan kaupunginosassa. Tutkimuksessa saatiin yllättäviä tuloksia, joista kertoo THL:n erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi.

Nykypäivänä tekoäly on isossa roolissa sovelluksien kehittämisessä. Uusimpina esimerkkeinä automaattiset menetelmät lääkemolekyylien, kuvien, ohjelmakoodin tai tekstin luomiseksi. Tekoälyjen suorituskykyä opetetaan paremmaksi niiden toimivuudesta saadun palautteen perusteella. Palautteen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalainen, jos emme pysty luotettavasti arvioimaan kuinka hyvin ne suorittavat niille annetut tehtävät tai toimivatko ne ylipäätään lainkaan. Suorituskyvyn arviointi onkin keskeisessä asemassa tekoälymenetelmien tutkimuksessa ja kehityksessä. Luotettava arviointi avaa tietä myös suuremman riskin sovelluksille, kuten itseajaville autoille. Professoriluennon tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/tapio_pahikkala

Tässä jaksossa AamukahvIT kurkistaa Jyväskylän yliopistossa toimivaan digitaalisen terveysälyn laboratorioon. Laboratorion johtaja, dosentti Sami Äyrämö, kertoo jaksossa mm. siitä, miten koneoppimista voidaan hyödyntää nivelrikon varhaisen vaiheen tutkimuksessa. Digitaalisen terveysälyn laboratorio: https://www.jyu.fi/it/en/research/our-laboratories/digiheal --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakson tekstiversio: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/mita-tutkit-sami-ayramo-koneoppimismallien-hyodyntaminen-terveyden-ja-hyvinvoinnin-tutkimuksessa

Miten ihmismielen toimintaa voidaan mallintaa? AamukahvIT-podcastin ensimmäisessä it-tiedekunnan tutkimukseen perehtyvässä Mitä tutkIT? -jaksossa vieraana on Jyväskylän yliopistosta kognitiotieteen apulaisprofessori Jussi Jokinen. Jussi tutkii ihmisen ajattelua ja älykkyyttä laskennallisten mallien avulla, ja hän on kiinnostunut mm. siitä, miten koneelle luotavien mallien avulla voidaan tutkia ihmismielen toimintaa. Jaksossa perehdytään laskennallisten mallien hyödyntämiseen erityisesti tekstinsyötössä. Jussi Jokisen tutkijasivu: https://www.jyu.fi/it/fi/tiedekunta/henkilosto/henkilosto/jokinen-jussi --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/mita-tutkit-jussi-jokinen

Prosesseilla ja prosessijohtamisella saattaa nykyään olla hieman vanhahtava maine. Toisaalta itseohjautuvissakin organisaatioissa tarvitaan yhä yhteisiä toimintatapoja, pelisääntöjä ja myös prosesseja, joiden merkitys on varmasti kasvanut vuoden 2020 aikana, kun ihmiset ovat jääneet tekemään etätöitä koteihinsa ilman jatkuvaa kollegoiden läsnäoloa. Onko prosessijohtaminen kuitenkaan suoraan avain menestykseen? Prosessijohtaminen ei yksinään takaa organisaation menestystä, mutta se voi luoda uskoa omiin kehittämisen menetelmiin, sekä tuoda niihin ja toiminnan mittareihin selkeyttä. Podcastissa puhumme tällä kertaa Arterin juuri julkaistusta, vuoden 2021 Prosessitutkimuksesta ja sen tuloksista. Tutkimuksessa selvitimme, mitä mieltä suomalaiset organisaatiot yleisesti ovat prosessijohtamisen vaikuttavuudesta. Toteutimme tutkimuksen nyt toista kertaa ja tällä kertaa myös vertailimme tuloksia aiempiin, vuoden 2019 tuloksiin.

Tämä jakso käsittelee Mari Pohja-Mykrän väitöskirjaa Vahinkoeläinsodista psykologiseen omistajuuteen - petokonfliktin historiallinen tausta ja nykypäivän hallinta. Tutkimuksessa käydään läpi konfliktin historian avaamisen jälkeen nykytilannetta ja valotetaan sitä minkälaisia seurauksia sosiaalisen kestävyyden laiminlyömisellä on petokonfliktin ratkaisuja etsiessä. Tutkimuksessa määritellään myös viisivaiheinen polku ulos konfliktista. Olen tarkastellut teemaa omien havaintojen ja usein metsästäjäkeskusteluiden kautta ja tullut siihen tulokseen, että Pohja-Mykrä tavoitti tutkimuksessaan jotain mitä susikeskustelusta on täysin puuttunut. Tiivistelmä väitöskirjasta löytyy täältä: https://docs.google.com/presentation/d/13PRFEppLvdmrVUHsgBDez6oEZEv6gM8H_ctnSw3Mvfg/edit#slide=id.p Ja koko väitöskirja täältä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229455 --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Jaksossa pääsemme kuulemaan Vapaavuoren urapolkua tutkimustyön pariin sekä miten opiskelijana pääsee tutkimukseen mukaan jo opintojen alkuvaiheessa.

Yli puolet suomalaisista kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Tutkimuksessa neljä viidesosaa vastanneista oli sitä mieltä, että yhteiskunnallista keskustelua ei käydä kunnioittavaan sävyyn. Peräti joka neljäs suomalaisista pelkää muiden reaktioita omien ajatustensa kertomiseen. Varsinkin sosiaalisessa mediassa rehottaa vihapuhe, muiden mielipiteiden jyrääminen ja tahallinen väärin ymmärtäminen. Mitä keskustelukulttuurillemme on tapahtumassa? Miten oppisimme puhumaan toisillemme taas rakentavasti ja kunnioittavasti? Vieraina ovat Yleisradion yleisövuorovaikutuksen päällikkö Sami Koivisto ja konsultti Sami Kuusela.

Mitkä ovat työllistymisen pahimmat esteet Suomessa? Haastateltavana sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Jere Päivinen ja valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli Kärkkäinen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD teki sosiaali- ja terveysministeriön ja kelan tilauksesta Työttömyyden kasvot -tutkimuksen. Tutkimuksessa paljastui, että yleisimmät syyt, joiden takia työttömien on vaikea työllistyä Suomessa ovat terveysrajoitteet, tulokseton työnhaku ja muusta kuin työnteosta saatavat merkittävät tulot. Kaikkein vähiten työllistymiseen vaikuttaa tutkimuksen mukaan sosiaaliturvan kautta tuleva kannustinloukku. Mutta miksi juuri terveysongelmat ovat Suomessa niin suuri työllistymisen este verrattuna muihin OECD-maihin? Kärkkäinen toteaa, että ei oikein tiedetä mikä on syy- ja seuraussuhde työttömien terveystilanteessa. Entä voidaanko työllisyyttä nostaa rankaisemalla työttömiä? Mitä eväitä tutkimus antaa valmisteilla olevaan sosiaaliturvauudistukseen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tänään keskustellaan urheilijan kaksoisurasta, jonka tavoitteena on mm. tasapainoinen elämä ja kokonaisvaltainen kehitys, varautuminen urheilu-uran jälkeiseen elämään, sekä yksilön koko potentiaalin saavuttaminen. Podcastin vieraana on yliopistotutkija tohtori Noora Ronkainen, joka työskentelee tällä hetkellä "Learning and Being in Sport: A Phenomenological Investivation (Learn2)" projektissa, jota rahoittaa European Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio ohjelma (projekti No 792172). Kaksoisuran hyödyistä huolimatta, urheilun ja opiskeluiden yhdistäminen voi myös asettaa haasteita urheilijoille, jotka tasapainottelevat eri elämän osa-alueiden vaatimusten parissa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan urheilulukiolaisten kokema uupumus ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista. Tutkimuksessa seurattiin urheilulukiolaisia kolme vuotta, jonka jälkeen 491 urheilulukiolaisesta 13 % jätti urheilu-uransa kesken, kun koulun keskeyttäneitä oli vain 1 %. Tähän elämänvaiheeseen osuus myös siirtyminen aikuisten kilpailuihin, mikä tunnetaan korkeasta dropout-asteesta, vaikka urheilullinen potentiaali saavutetaankin usein vasta myöhemmässä vaiheessa. Huippu-urheiluun liittyy paljon kulttuurisia uskomuksia, odotuksia sekä sukupuolieroja, mitkä vaikuttavat urheilijoiden valintoihin sekä psykologiseen kehitykseen. Esimerkiksi suurin osa ammattiurheilun roolimalleista on miehiä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaisia mahdollisuuksia nuoret urheilijat näkevät huippu-urheilun parissa. Urheilijoiden kaksoisuran tukemisessa on otettava huomioon yksilölliset erot urheilijan persoonassa, taidoissa sekä kehityspoluissa. Joku voi kaivata opintojen joustavuutta sekä omaan tahtiin opiskelua, toisen tarviessa selkeää järjestystä ja rakennetta. Henkilökohtaisten taitojen (mm. priorisionti, arjen hallinta, tunnetaidot) lisäksi opiskelupaikan, valmentajan ja vanhempien tarjoama taloudellinen, tiedollinen, logistinen ja emotionaalinen tuki sekä roolimallit vaikuttavat merkitsevästi urheilijoiden valintoihin sekä menestymisen mahdollisuuksiin niin opiskelussa kuin urheilussakin.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMK:in liiketoiminnan lehtorin Tanja Shemeikan kanssa johtamisesta. YZ- hankkeessa on tehty kartoituksia yrityksiin, jota kautta saatu monipuolista tietoa koskien myös työnantajamielikuvaa. Työantajamielikuva nuorille tärkeä asia, sillä hankkeessa tehdyn tutkimuksen alustavat tulokset osoittivat, että vastaajista 75 % koki sen tärkeänä. Yli puolet Y- ja Z -sukupolven edustajista oli mieltä, että yrityskuva muodostuu yrityksen arvomaailmasta ja n. 40 % kokee sen muodostuvan vastuullisuudesta. Tietoa työnantajista etsitäänkin monista eri kanavista eikä vain perinteisiltä internet -sivustoilta. Nettisivuilta haetaan ensisijaisesti arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvää asioita. Sen sijaan rekrytointiin ja avoimuuteen liittyvää tietoa haetaan muualta, enempi sosiaalisen median kautta. Tutkimuksessa todettiin, että jopa 80 % nuorista käytti vähintään 4 tuntia tiedonhakuun työnantajasta ennen työpaikan hakemista. Näin ollen on olennaista, että tieto löytyy ja se on oikeassa paikassa. Yritykset itse saattavat ajatella oman yrityskuvan olevan hyvä, kun taas nuoret voivat olla eri mieltä tai ainakin niin, että yritykset saattavat olla tuntemattomia. Toki on niin, että yritysten voi olla vaikea pysyä vauhdissa mukana keskustelun nopeudessa ja tunnistaa esim. arvokeskustelusta olennaisia asioita koskien omaan toimintaansa ja viestintää. Yleisesti nuoret odottavat työpaikoilla avoimuutta ja läpinäkyvyyttä myös niistä asioita, jotka eivät suoraan edes välttämättä koske heitä. Rehellisyys on tärkeää työnantajamielikuvan rakentamisessa. Läpinäkyvyys ei koske vain rekrytointiprosessia, vaan on varmasti tärkeä koko yrityksen toimintaa koskeva asia: päätöksenteko, kommunikointi, prosessit, ym. Rekrytoinnissa tärkeä olla rehellinen ja hyvä olisi pyrkiä sanoittamaan mahdollisimman tarkasti tehtävä, jotta ei tule pettymyksiä sen takia. Sanoittaminen on tärkeää, jotta molempien odotukset kohtaavat oikealla tavalla. Video on nuorille hyvin luontainen tapa, joten rekrytoinnissa sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Videota voi käyttää joko niin, että hakija kertoo avoimesti itsestään tai sitten tarkkoja kysymyksiä, joihin odotetaan selkeitä vastauksia. Rekrytointiprosessit hoidetaan usein ulkoisten toimittajien avulla, mutta sen toki voi tehdä yritys itsekin ja joissakin tapauksissa varmasti myös kannattaa. Kannattaa aidosti miettiä kuka esimerkiksi yrityksestä on sopivin ja paras videolla esiintymään. Sen ei välttämättä aina tarvitse tai edes kannata olla toimitusjohtaja. Lähes kaikki tutkimuksen kyselyyn vastanneet nuoret olivat sitä mieltä, että työssä pysyminen pitkään samalla työnantajalla ei ole niin haluttua kuin aiemmin. Sen sijaan pätkätyöt voivatkin olla juuri se ensisijainen kiinnostuksen kohde. Työssä viihtyminen on tärkeää sitoutumisen ja työssä pysymisen kannalta. Viihtyminen liittyy erityisesti seuraaviin: teen merkityksellisiä asioita ja se mitä teen, on kivaa. Nuoremmat sukupolvet hakevat tiimityötä, yhdessä onnistumista ja taustatukea, työn jakamista ja avoimuutta. Näistä kumpuaa onnistuessaan varmasti myös se olennaisin kivan tekemisen fiilis. Tärkeää on, että ei ole kampitusta, huonoja kemioita tms. Sen sijaan nuoretkin ymmärtävät, että työhön kuin työhön kuuluu myös vähemmän kivoja vaiheita ja tehtäviä. Toki nuoret erityisesti haluavat vaihtelevia työtehtäviä ja jatkuvaa kehittymisen mahdollisuuksia ja ne pitävät sisällään myös haastavia hetkiä, kun ollaan kokonaan oman osaamis- ja mukavuusalueen ulkopuolella. Siksi onkin tärkeä käydä vuoropuhelua myös niistä. Toki tärkeintä, että koko kokonaisuus on kunnossa. Puskaradio toimii nykyisin hyvin vahvasti eli jos työpaikalla on esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta klikkejä, niin ne kannattaa laittaa ensin kuntoon sen sijaan, että kehittäisi yksittäistä työkalua. Teksti: Mirva Leppälä

  Tässä jaksossa kerron kyselytutkimuksen tuloksista, miten yrittäjillä nyt menee. Ja lopuksi kerron mitä aion tehdä nyt auttaakseni. Kuuntele jakso tästä: Ilmoittaudu mukaan (ilmaiseksi) Bisneskoulun Kahvitunnille >> Jos et halua kuunnella, lue jakso: Viime perjantaina istuin illalla myöhään vielä koneella mietiskelemässä ja yhtäkkiä sain päähäni kysyä sähköpostilistaltani, miten menee. Tein pikaisen 4 kysymyksen kyselyn Googlessa ja laitoin sen menemään puoli kahdeltatoista yöllä. Veikkasin etten ole ainoa yrittäjä hereillä keskellä yötä. ja olinkin oikeassa. Kyselyyn tuli tunnin sisällä 60 vastausta. Nyt vastaajia on reilu 200 (jos haluat osallistua, käy vastaamassa täällä) Mikä on ihan mahtavaa tässä kyselyssä, on se, että vaikka yli puolelta tyhjeni kalenteri, niin reilusti yli puolet, siis 75% näkee tulevaisuuden positiivisena. Noin kolmannes on varma että selviää tästä ja 44 % jaksaa pitää yllä toivoa ja on uusia ideoita. Mutta entä henkinen jaksaminen? Noin viidennes nauttii ajasta kotona, lähes puolella olo vaihtelee päivittäin, ovat huolissaan mutta jaksavat auttaa muita. Noin 32 % kertoo voimavarojensa olevan ehtymässä. 3% ilmoitti olevansa hädissään ja uupunut. Mikä on ihan ymmärrettävää. No miksi tein tän kyselyn? Mietin nimittäin, minkälaisia aputoimia Bisneskoulu , toisinsanoen minä, voisin tarjota yrittäjille. Tein jo edullisen kurssin verkkokurssin rakentamisesta nopeasti, mutta pitäisikö jotain apua järjestää ilmaiseksi. Haluaisin ja paljon ideoita olisi, mutta en ole varma riittävätkö resurssini. Olen pyöritellyt ideaa ilmaisesta tsemppikanavasta, jossa useampi yrittäjä tekisi vaikka 3 videota ja jos yrittäjiä olisi 10 mukana, syntyisi jo kuukauden aineistot. Mutta vaikka kuinka haluaisin tämän tehdä, luulen että omat voimavarani eivät nyt siihen riitä. Kyselyssä sain valtavasti kysymyksiä ja toiveita siitä, minkälaista apua voisin tarjota, mutta yritän tehdä sen nyt ihan näiden peruskanavieni kautta. Eli tässä podcastissa, kannattaa kuunnella edellinenkin jakso, ja myös Youtube-videoissa ja somekanavillani. Ja kuuntelen vastauksia, joita olen kyselyyn saanut. Ihmiset ovat väsyneitä. Vaikka nukkuisivat riittävästi, tämä tilanne, epävarmuus, turvattomuus, ja niistä nouseva stressi väsyttävät. Ja se itsessään aiheuttaa sen, että mistään ei oikein saa kiinni. Tunnustan että itselläni on sama tilanne juuri nyt. Erityisesti kyselystä nousi esiin se tuska, joka nyt joka tuutista tulevista julkaisuista syntyy. Että pitäisi nyt käyttää hyväksi tämä tilanne. Nyt pitäisi siirtää palvelut verkkoon, myydä, pitää yllä hyvää fiilistä yrityksen somekanavilla, nauttia vapaa-ajasta, valmistautua aikaan, kun kriisi on ohi, mutta missä välissä, kun lapset ovat kotona, kun syö ateriansa seisaaltaan ja kaivaa taaperon suusta pikkukiviä. Ja tämä on niin todellinen tilanne niin monesta meistä. Just nyt on oman riittämättömyyden maksimointitilanne. En riitä asiakkaille koska en saa aikaa lapsilta enkä löydä energiaa kummallekaan, koska olen sairaana, en riitä äitinä, en yrittäjänä, enkä myöskään itseni hoitajana. Kun arjen pyörittäminen vie kaiken ajan, ei omaa aikaa ole nimeksikään. Paineita voi moni ottaa myös siitä, että nyt saa sitä kuuluisaa omaa aikaa. Mutta vaikka tilanne on tämä monella, niin olen todella yllättynyt ja ylpeä siitä, miten suuri osa kuitenkin oli optimistinen. Ja tässä kohtaa haluan korostaa, että optimismi ja positiivisuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Se että näkee tulevaisuuden positiivisena, että asiat vielä järjestyvät, on yksi yrittäjyyden edellytys. Jos ei näkisi tulevaisuutta valoisana, ei voisi toimia yrittäjänä. Siinä ei olisi järkeä. Mutta positiivisuus tässä tilanteessa voi olla vähän kiven takana. Erityisesti, jos on väsynyt. Siihen pystyykö olemaan positiivinen, vaikuttaa todella vahvasti se, tunteeko riittävänsä. Olenko tehnyt parhaani, olenko tehnyt riittävästi, kritisoisiko joku minua, jos paljastuisin. Mitä jos kertoisin somessa, miten arki oikeasti menee, sen sijaan että hehkuttaisin ihania asioita, joita lasten kanssa satunnaisesti tehdään, kuten leivotaan, käydään kävelyllä. Mitä jos muut tietäisivät että vietän suuren osan päivästä maaten sängyssä tai sohvassa. Yrittäen tehdä töitä välillä koneella ja olemalla poissa lasten luota henkisesti. Voinko antaa itselleni anteeksi, jos en nyt tee kaikkea median tai koulun tai ystävien antamien suositusten mukaan? Mitä jos en nyt ehdi meditoida tai syödä terveellisesti? Mitä jos en käy ulkona moneen päivään? Mitä jos valvon pitkälle yli keskiyön ja nukun huonosti, onko minussa jotain vikaa? Olenko huono ihminen? Nää on asioita, jotka itsellänikin pyörivät mielessä. Voinko hyväksyä sen, että en tee nyt mitään täydellisesti. Voinko ajatella positiivisesti itsestäni ja näin myös kaikesta mitä arjessani tapahtuu. Että vaikka ruokana olisi epäterveellisiä ranskiksia ja pakastekalaa, niin ainakin sain jotain ruokaa pöytään. Että vaikka makasin sängyssä ison osan päivästä, niin voisinko ajatella positiivisesti, että nyt saan levätä koska olen kipeänä. Että nyt saan sitä pitkään kaivattua lepoa. Eli vaikka me nähdään tulevaisuus positiivisena, ollaan optimistisia ja tyytyväisiä elämäämme, iloisia, onnellisia, niin voi olla hetkiä, että ei voida hyväksyä sitä ettei nyt kaikki mennyt niinkuin strömsössä. Just nyt riittää se että selviää. Että pysyy kotona, terveenä mahdollisimman pitkälle, että huolehtii siitä turvallisuudesta ja sitä kautta itsestään ja perheestä. Tästä kaikesta huolimatta itse koen että tää on arvokasta pysähtymisen aikaa. Kun vaan osaa olla itselleen armollinen. Hyväksyä sen, että aika ei vaan riitä kaikkeen. Ja vaikka mäkin täällä nyt toitotan että nyt on aika siirtää osaamisensa verkkoon, niin jos ei siltä nyt just tunnu, energia ei siihen riitä, niin älä ota siitä paineita. Tai siitä että pitäisi olla koko ajan somessa iloisena kriisistä huolimatta. Eli se että nyt ei pääsekään viipottamaan töiden perässä, tarkoittaa kuitenkin sitä että meillä on enemmän aikaa olla päämme kanssa. Lapset varsinkin ovat hyviä jarruttamisessa, maan pinnalle palauttamisessa. Vaikka arki voi nyt tuntua kaaokselta eikä voi sen vertaa keskittyä että kuulisi omat ajatuksensa, itsekin olen siis yksin kahden alakoululaisen kanssa, niin tässä tilanteessa on myös positiivisia vaikutuksia, vaikkei ne välttämättä heti kaikille näy. Puhuin niistä jo edellisessä jaksossa, mutta tässä vielä yhteenvetona. Eli nyt kun kriisi on päällä, resurssit vähissä, niin on pakko keskittyä niihin asioihin, jotka ovat tärkeimpiä. Nyt jos koskaan on siis pakko päättää, mitkä niitä asioita ovat. Nyt on pakko rajata omaa toimintaansa ja löytää se fokus. Nyt ei ole siis aika rönsyilyyn vaan sen miettimiseen, mitkä on oikeasti niitä asioita, joita haluaa tehdä. Mitkä asiat vie itseä kohti sitä mihin tulevaisuudessa haluaa mennä? Ja jos vanhat työt ei enää onnistu, niin niille joille se vanha työ on ollut vain leipätyö ja kiinnostus jossain uudessa, tämä voi olla tilaisuus nyt siirtyä sinne uuteen. Nyt vaikka rahoitusta saa enimmäkseen uuden käynnistämiseen, ei välttämättä ole tarpeen käynnistää uutta. Ihan vain sen rahan takia. Se ei pitkällä tähtäimellä välttämättä kannata, tehdä jotain nyt vain tämän kriisitilanteen takia. Vaan jos rahoitusta saa niin käyttää se siihen ytimeen, jota haluaa kehittää entisestään. Ei siis rönsyillä sellaisiin asioihin, joita ei normaalisti tekisi. Ja joka ei jatkossa välttämättä kiinnosta. Ei tehdä paniikkiratkaisuja, hätiköidysti. Eli älä tee mitään mikä ei vie sinua sinne mihin haluat mennä. Se että nyt moni joutuu pois oravanpyörästä, jossa ehkä aiemmin oli, voi vaikuttaa siihen että mieleen nousee asioita joita oikeasti haluaisi tehdä. Nyt on siis aika ehkä olla tekemättä mitään ja kuunnella vaan itseä. Niitä asioita, joita esiin nousee. Nnimesin tämän jakson “Tästä selvitään yhdessä, et ole yksin” ihan syystä. Olen miettinyt tosi paljon sitä miten voin auttaa parhaiten. Ja mihin omat voimavarani itse yrittäjänä ja yksinhuoltajana riittävät. Ja mitä nyt oikeasti tarvitaan. Maailmalla näkee kaikenlaisia tukiprojekteja, joissa autetaan yrityksiä kasvamaan ja kehittymään ja niissä kaikissa on hieno ajatus, mutta mitä jos ajatuksena on ettei nyt jaksa oikeasti tehdä mitään. Jos nyt en yrittäisi saada sua tekemään mitään uutta, enkä lähtemään millekään kurssille. Tutkimuksessa toivottiin itselle aikaa, rahaa, koronan poistumista ja lapsille hoitajaa. Koska mitään näistä en pysty tarjoamaan, valitettavasti, enkä ole terapeutti ja kursseja minulla on jo tarjolla riittämiin, Vaikka ideoita niissä riittäisi vaikka minkälaisia niin tässä mitä ajattelin että tehtäisiin. En pidä nyt sarjaa webinaareja, koulutuksia tai uusia kursseja, vaan päästän sut ääneen. Bisneskoulussa on mukana hyvin samanhenkistä porukkaa, optimistista, kannustavaa ja empaattista, mutta jotka itse kaipaisivat vähän tukea tähän tilanteeseen. Koska en ole terapeutti, en voi järjestää ryhmäterapiaa, Joten päätin järjestää vertaistukiryhmän, joka tapaisi joka maanantai tästä hamaan tulevaisuuten, niin kauan kun pahin kriisi on ohi. Näin voin siis luvata, että et jää nyt yksin. Eli tavattaisiin ihan kasvotusten etänä kahvilla. Missä jaetaan kokemuksia ja tarjotaan toisillemme vertaistukea? Se että pääsee puhumaan toisten samassa tilanteessa olevien kanssa, kuulemaan että ei ole yksin, ja sitähän nyt hoetaan, että et ole yksin, ja se on ihana kuulla, mutta mitä jos silti kuitenkin on yksin? Eli nyt mä sanon, että sä et ole yksin, meitä on paljon tässä samassa tilanteessa, joten tuu mukaan juttelemaan, iltapäiväkahville, meidän muiden kanssa. Tehdään tää kevyesti, mä autan sen minkä pystyn tässä keskustelussa, mutta päätarkoitus tässä on nyt se, että päästään juttelemaan, avautumaan. Mukaan mahtuu 100 kerrallaan, joten tilaa riittää. Eli tämä vertaisryhmä Bisneskoulun Kahvitunti kokoontuisi Zoomissa joka maanantai klo 11 aikaan 40 min ajan. Voit puhua mutta pakko ei ole, voit myös vain kuunnella muiden hommien ohella. Tervetuloa mukaan

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia nimeltä Scripta -kirjoituksia uppoavasta lännestä.

Puut lähellämme –hanke kerää tietoa suomalaisille tärkeistä puista. Tutkimuksessa selvitetään puusuhteiden taustatekijöitä ja puiden kanssa elämisen tapoja. Metsätieteilijöistä, kulttuurintutkijoista ja taiteilijoista koostuva ryhmä perehtyy ihmisten ja puiden väliseen arkeen, tunteisiin ja piirteisiin. Tutkimustieto lisää kulttuurista ymmärrystä puiden merkityksistä ihmisille, kertovat tutkijat Kaisa Vainio ja Aino Korrensalo.

Kasvava hyönteisteollisuus etsii jatkuvasti uusia potentiaalisia hyönteislajeja, joiden avulla voidaan turvata vaihtoehtoisten proteiininlähteiden tuotanto. FM Vilma J. Lehtovaaran väitöstutkimuksessa tarkasteltiin hepokattilajia, joka on merkittävä syötävä hyönteislaji Itä-Afrikassa, erityisesti Ugandassa. Tutkimuksessa havaittiin, että tämän hepokattilajin rasvahappokoostumusta voidaan muokata merkittävästi ihmisen terveydelle suotuisemmaksi kasvatuksen aikana.

Vaalikoneet 2020 -hankkeessa vertaillaan suomalaisia vaalikoneita ja niiden käyttöä. Tutkimuksessa pureudutaan erityisesti vaalikoneisiin viime vuoden presidentinvaaleissa sekä tämän vuoden eduskuntavaaleissa. Mikä on vaalikoneiden ja vaalikonejournalismin merkitys äänestäjille? Miten vaalikoneet vaikuttavat vaaleissa? Entä kuinka vaalikoneet vaikuttavat politiikan journalismiin? Määrittelevätkö vaalikoneet tiedotusvälineissä käytävää poliittista keskustelua? Entä miksi tasavallan presidentin Sauli Niinistön julkisuus ei ollut vaalikoneista kertovassa journalismissa niin ylivertaista kuin laajemmassa presidentinvaaleihin liittyvässä mediajulkisuudessa? Vieraina ovat Vaalikoneet 2020 -hankkeen tutkijat, ylipoistonlehtorit Sami Borg ja Kari Koljonen Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Vehnä on maailmanlaajuisesti tärkein kasviperäinen proteiinin lähde, joten sen ilmastokestävyys on oleellinen asia ilmastonmuutoksessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan vehnän ilmastokestävyyden huonontuminen alkoi selvästi vuosina 2002-2009. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 100 000 havaintoa vuosilta 1991-2014 yhdeksästä Euroopan maasta. - Eurooppalaisen vehnän jalostuksessa ei ole kiinnitetty huomiota ilmastokestävyyteen, vaan kykyyn tuottaa satoa hyvissä oloissa sekä kestävyyteen tauteja ja tuholaisia vastaan sekä laatutekijöihin, sanoo kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Heidi Virtanen / Yle. Lähde: Kahiluoto et al 2018 Decline in climate resilience of European wheat PNAS.

Johan Lahti on tutkija, intohimoinen elinikäinen oppija ja asiantuntija kyykky- ja pikajuoksuun liittyvässä tutkimuksessa. Johan on opiskellut muun muassa Jyväskylän Yliopistossa, Nizzassa ja työskennellyt Kanadassa fysiikkavalmennuksen merkeissä. Johanin uunituore työnnäyte kulkee otsikolla: ”Effects of barbell back squat stance width on sagittal and frontal hip & knee kinetics”. Juttutuokion aikana käydään muun muassa läpi aiheita: -Johanin tausta -Tutkimusasetelma -Tutkimuksessa käytetyt kyykkytekniikat -Kyykkytekniikan vaikutus nivelmomentteihin -Tutkimuksessa ilmenneet odotetut ja odottamattomat haasteet -Millaista on tutkijan ja opiskelijan työläs arki -Ja paljon muuta! Paina play-nappia ja hyppää hetkeksi syvälle kyykyn ja tieteentekemisen maailmaan! Teknisestä aihepiiristä, nivelmomenteista ja muista erikoistermeistä huolimatta asiasisältö on varmasti ymmärrettävää.

Sujuva kävely ja juoksu vaativat lihaskuntoa. Mutta onko syytä kehittää reisiä vai pohkeita? Ikääntyminen heikentää lihasten voimaa ellei voimantuotosta pidetä huolta. Miten tunnistetaan kunkin ihmisen heikot lihakset? Tästä tietää tutkija Juha-Pekka Kulmala HUSin Liikelaboratoriosta. Hän analysoi kävelyä ja juoksua kolmiulotteisella liikeanalyysillä. Akatemiatutkija Harri Piitulainen tutkii ihmisen keskeistä liikejärjestelmää. Miten liike-, asento- ja tuntoaistit antavat palautetta aivoihin kehosta ja sen lihasten, jänteiden ja nivelten yhteistyöstä? Tämä kokonaisuus tunnetaan huonosti ja varsinkin sairauksissa. Terveiden ja ikääntyneiden lisäksi tutkitaan CP-vammaisia lapsia, joilla on liikkumisessa ongelmia. Tutkimuksessa hyödynnetään mittausmenetelmää, jolla saadaan tietoa monimutkaisten asento- ja liikeaistien käsittelystä aivokuorella. Tämä mittausmenetelmä on alunperin syntynyt Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion ja belgialaisen Erasmen sairaalan yhteistyöstä. Piitulainen jatkaa menetelmän kehittämistä. Aivokuvantamismenetelmällä saatava tieto auttaa ymmärtämään liikejärjestelmän toimintaa ja mukautumista harjoitteluun sekä mitä tapahtuu liikejärjestelmään vaikuttavissa sairauksissa. Entä onko parempi juosta hyvin vaimennetuilla kengillä vai tavallisilla lenkkikengillä? Miksi Usain Bolt on juostessaan vähän kallistuneena vasemmalle? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Harri Piitulainen: Kävelyanalyysissä tutkitaan koko kehon toimintaa ja vakautta kävelyn aikana HUS:in Liikelaboratoriossa. Kävelyanalyysi antaa tarkkaa tietoa eri nivelien ja lihasten toiminnasta, mikä on tärkeää erilaisten liikejärjestelmän sairauksien tutkimuksessa.

Tutkimuksessa aiemmin näytetty kuva vartalosta vaikutti siihen, millaisina koehenkilöt pitivät seuraavaksi näytettyjä vartaloita. Suomalainen ravit .. Lisää >> http://ift.tt/2njNyxr

Anna Hynninen Turun yliopistosta tutki perinnekeruutekstejä folkloristiikan alan väitöskirjassaan "Minä, lotta, vaimo, äiti. Kerronnan variaatio ja toimijuus aktiivikertojan muistelukerronnassa". Tekstit olivat aktiivikirjoittaja Toini Pelkosen omaelämäkerrallisia tekstejä, joita tämä oli lähettänyt useisiin muistelukeruisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi myös kertojan motiivit keruisiin osallistumiseen, joita Toini Pelkosen tapauksessa olivat mm. hänen tuntemansa velvollisuus kertoa omasta perinteestään, karjalaisuudesta, sekä itsetunnon vahvistus, oman elämän merkityksellistäminen ja liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Kertomuksessa näkyi vahvasti 1900-luvun suomalaisen naisen historia ja muutokset yhteiskunnassa. Haastateltavina ovat tohtori Anna Hynninen sekä arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Pohjoismaat eri poluilla – ja samalla tiellä Pohjoismaat muodostavat kulttuuriltaan yhtenäisen kokonaisuuden, ne kulkevat samaa tietä, vaikka ovat valinneet erilaiset polut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Norja ja Tanska ovat Naton jäseniä, mutta Tanska kuuluu euroalueeseen. Ruotsi on puolueeton, mutta euroalueen ulkopuolella oleva EU:n jäsen. Suomi on puolueeton Venäjän naapuri, mutta osa euroaluetta. Eroavaisuudet ja yhtäläisyydet eivät ole uutta historiassa. Valt. tri Markku Reimaan tutkimus Pohjoismaisia yhteyksiä Saksan vallan varjossa kertoo Pohjoismaiden erilaisista poluista toisen maailmansodan aikana. Jokaisella maalla oli omalaatuinen ja toisista poikkeava suhde Hitlerin valtakuntaan, perustelut olivat kunkin maan lähtökohtien mukaiset. Miksi ja miten suhteet kehittyivät? Millainen oli Suomen suhde sodan keskellä muihin Pohjoismaihin? Markku Reimaa on paitsi tutkija myös pitkän linjan diplomaatti ja suurlähettiläs. Tutkimuksessa tulee esiin uutta ja mielenkiintoista tietoa. Hän pohtii myös tämän hetken näköaloja Venäjän varjossa ja Euroopan muutoksen keskellä, keskustelun isäntänä Tapani Ruokanen.